Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos"

Transkriptio

1 Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012

2 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja Ritva Palviainen Syksyn 2012 ABC2-kurssin pettajat Mervi Huisman Jhanna Lehmusjki-Sihvnen Opistn sumen kielen pettajat Hilkka Leppänen Saana Patrikainen Terhi Riitijki Carita Ruhiainen Henna Tissari Kansi Anne-Mari Ohra-ah Valkuvat Mervi Huisman 2012 Hesam Omidbekhday 2012 Pain Kpijyvä 2012

3 2 SISÄLTÖ JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Jyväskylän kansalaispist ja ktutumiskulutus Jyväskylän kansalaispist vapaan sivistystyön timijana Khderyhmät Yhteistyö muiden tahjen kanssa Kulutuksen laajuus ja kest LÄHTÖTASON ARVIOINTI LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSESSA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Timintakulttuuri, työtavat ja valinnaiset pinnt Eheyttäminen ja eriyttäminen Opetusmateriaalit OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS Erityisen tuen tarpeessa levien piskelijiden humiiminen kulutuksessa TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT ABC 1 ja ABC 2-kurssien tavitteet Sumen kieli ja viestintätaidt Kuunteleminen ja puhuminen Lukeminen ja kirjittaminen Numeeriset taidt Sanast ja aihepiirit... 26

4 3 7. ARVIOINTI JA TODISTUKSET Arviinti kulutuksen aikana Arviinti luku- ja kirjitustaidn kulutuksen päättyessä ja tdistus LIITTEET Liite 1 Yhteistyökumppanit Liite 2 Vierailukhteet Liite 3 Käytettävät petusmateriaalit ja käsikirjat Liite 4 Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman lmake Liite 5 Kielitaidn tasjen kuvausasteikk Liite 6a Tdistusmalli ktutumiskulutuksen päättyessä sivut 1 ja Liite 6b Opetushallituksen antama susitus arviintitaulukksi tdistusta varten... 55

5 4 JOHDANTO Aikuisten maahanmuuttajien sumen kielen ja luku- ja kirjitustaidn arvperustana n, että Sumen tulee hyvinvintivaltina turvata luku- ja kirjitustaidn kulutus kaikille sitä tarvitseville asianmukaisesti. Luku- ja kirjitustait ja numeeriset taidt kuuluvat kansalaisen perusvalmiuksiin. Jkainen tarvitsee näitä perusvalmiuksia vidakseen elää täysipainisemmin sumalaisen yhteiskunnan jäsenenä ja kasvaakseen aktiiviseksi man elämänsä ja ympäristönsä vaikuttajaksi. Ideaalitilanteessa ihmisen tulisi vida ppia lukemaan ja kirjittamaan malla äidinkielellään, mutta aikuisten maahanmuuttajien khdalla tätä periaatetta pystytään vain harvin nudattamaan. Jyväskylän työväenpistssa (nykyisessä Jyväskylän kansalaispistssa) sumen kielen petus alki j vunna Jyväskylän työväenpist li ensimmäinen kuluttaja Jyväskylässä, jka alitti luku- ja kirjitustaidttmien maahanmuuttajien petuksen vunna 1995 kahdeksan kuukautta kestäneellä lukutaidttmien kurssilla. Kansalaispistlla n pitkä perinne, vankka ammattitait ja kkemus maahanmuuttajien sumen kielen kulutuksessa sekä luku- ja kirjitustaidn petuksessa. Jyväskylän kansalaispistn maahanmuuttajapettajien ppimiskäsitys phjautuu ssiknstruktivistiseen ppimiskäsitykseen. Opettaja n tukija ja hjaaja, ja ppiminen n piskelijan aktiivista, tavitteellista ja ssiaalista timintaa, jssa uusi pittava asia liitetään j pittuun. Jyväskylän kansalaispistn ppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat ssiknstruktivistista ppimista. Luku- ja kirjitustaidn petus, kielen petus, numeeristen taitjen petus sekä arjen taitjen petus tteutetaan aihepiireittäin etenevänä kknaisuutena. Uusi petussuunnitelma painttaa henkilökhtaisen hjauksen merkitystä kulutuksessa. Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma heti kulutuksen alkaessa ja piskelija n aktiivinen man kulutus- ja työplun suunnittelija. Jyväskylän kansalaispist tarjaa piskelijille myös mahdllisuuden valinnaisiin pintihin piskelijan kiinnstuksen ja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä luku- ja kirjitustaidttmien kulutus järjestetään ABC-kursseina. ABC1-kurssi kestää 200 työpäivää yhteensä 40 pintviikka ja ABC2-kurssi kestää 104 päivää, jka n yhteensä 23 pintviikka. Nrmaalin klmen vuden ktutumisajan sijaan luku- ja kirjitustaidttmien ktutumisaikaa vidaan jatkaa kahdella vudella viideksi vudeksi. kulutuksen tavitteena n, että piskelija ppii sumen kielen suulliset ja kirjalliset perustaidt. Jyväskylän kansalaispistn petussuunnitelma phjaa petushallituksen antamaan Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelman perusteisiin Opetussuunnitelma timii pettajan työvälineenä, mutta jättää pedaggisen vapauden petuksen tteuttamiseen.

6 5 1. OPETUSSUUNNITELMA Jyväskylän kansalaispistn aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelma perustuu ktutumislain mukaisesti Opetushallituksen antamaan aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelman perusteet määräykseen. Opetussuunnitelman vahvistaa Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta sivistyspalveluiden palvelualueen timintasäännön mukaan. Tätä petussuunnitelmaa tehtäessä n tettu humin Jyväskylän kaupungin ktutumishjelma ja tähän petussuunnitelmaan n sisällytetty Jyväskylän seudun ktutumista edistäviä seikkja. Tätä petussuunnitelmaa laadittaessa n tettu humin myös aikaisemmista ktutumiskulutuksista saatu palaute. Opetussuunnitelma sisältää seuraavat sat: kulutuksen järjestämisen lähtökhdat ja khderyhmän kuvaus aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen tteuttamisen erityispiirteet kskien kulutuksen laajuutta ja kesta, mahdllista kulutuksen jakamista mduuleihin, ppimiskäsitystä, ppimisympäristöä, timintakulttuuria, työtapja sekä eheyttämistä ja eriyttämistä piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laadinta sekä menettelytavat piskelijan lähtötilanteen ja j lemassa levan saamisen selvittämiseksi ja tämän tiedn dkumentimiseksi kulutuksen yleiset tavitteet ja sumen kielen ja viestintätaitjen ppimistavitteet ja keskeiset sisällöt sekä numeeristen taitjen tavitteet ja sisällöt hjauksen tavitteet, piskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen sekä kuvaus hjaukseen sallistuvien tehtävistä arviinti luku- ja kirjitustaidn kulutuksessa, arviinnin mudt ja käytännöt piskelun aikana ja kulutuksen päättyessä, palautteen antamisen mudt ja käytännöt, arviintiasteikk, tdistus ja siihen merkittävät tiedt kulutuksen päätyttyä

7 6 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Jyväskylän kansalaispist ja ktutumiskulutus Jyväskylän kansalaispist n yksi maamme suurimmista kansalaispistista, jnka ylläpitäjänä n Jyväskylän kaupunki. Tällä hetkellä kansalaispist kuuluu kaupunkiknsernissa sivistyspalveluiden palvelualueeseen sana petuspalveluita. Jyväskylän kaupunkirganisaatin uudistuessa vuden 2013 alusta kansalaispist siirtyy petuspalveluista elämänlaadun ja kulttuurin palvelukknaisuuteen. Jyväskylän kansalaispistn arvphjan mukaisesti kansalaispistmme n mniarvinen ja kehittyvä ppimisyhteisö, jnka timinta perustuu vapauteen, tasa-arvn ja ikeudenmukaisuuteen. Opist n mnialainen ja kehittyvä, ilmapiiriltään avin asiantuntijayhteisö. Timintaperiaatteisiimme kuuluu kaikkien piskelijiden ja yhteisössämme timivien tasavertaisuus ja kaikenlaisen syrjinnän trjuminen sekä yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen maamme yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Mnien kulttuurien khtaaminen ja jatkuva maahanmuuttajien ja kantaväestön vurvaikutus kuuluvat lunnllisena sana kansalaispistmme, jka n järjestänyt ktutumiskulutusta maahanmuuttajille j lähes kahdenkymmenen vuden ajan. Jyväskylän kansalaispist pyrkii jatkuvaan laadun parantamiseen turvaamalla yksikölleen timinnalliset ja taludelliset resurssit, edistämällä henkilökunnan saamista ja työhyvinvintia sekä arviimalla systemaattisesti ja kriittisesti maa timintaansa. Olennaisena periaatteena n pitää yllä ja edistää kaikkien timinta-alueella asuvien asukkaiden hyvinvintia ja terveyttä. Maahanmuuttajien khdalla tärkeänä pidetään sitä, että jkainen kkisi kansalaispistn avimena, tasa-arvisena ja turvallisena ympäristönä ktutumisvaiheen alussa ja säilyttäisi asiakkuutensa kansalaispistn myös ktutumisjaksn jälkeen. Jyväskylän kansalaispistn timintakulttuuria pyritään määrätietisesti kehittämään suuntaan, jssa humiidaan timintaympäristön muuttuminen yhä mnikulttuurisemmaksi. Asiantunteva, vastuullinen ja hyvin kulutettu henkilökunta n avainasemassa krkeatasisen petuksen järjestämisessä. Kansalaispistlla n instituutina ivat mahdllisuudet tteuttaa mnikulttuurisuuden periaatteita ktutumiskulutuksen lisäksi myös yleissivistävillä kursseilla. Jyväskylän kansalaispistn piskelijista ja pettajista maahanmuuttajia n tistaiseksi vähän, mutta uuden ktutumiskulutuksen petussuunnitelman mukaan petusta tullaan suuntaamaan yhä enemmän maahanmuuttajien ja kantasumalaisten khtaamiseen. Viime vudet vat j sittaneet maahanmuuttajien suuden kasvaneen yleissivistävässä petuksessa, mitä maahanmuuttajille tarjttavat pintmaksuja alentavat pintsetelit sekä erilaiset vurvaikutteiset hankkeet vat j saltaan lisänneet.

8 7 2.2 Jyväskylän kansalaispist vapaan sivistystyön timijana Vapaan sivistystyön tarkituksena n järjestää elinikäisen ppimisen periaatteen phjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arva ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa kulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän kulutuksen tavitteena n edistää ihmisen mnipulista kehittymistä, hyvinvintia sekä kansalaisuuden, mniarvisuuden, kestävän kehityksen, mnikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden tteutumista. Vapaassa sivistystyössä krstuu maehtinen ppiminen, yhteisöllisyys ja sallisuus. Jyväskylän kansalaispist järjestää yleissivistävää petusta, musiikin, kuva-, sana- ja teatteritaiteen peruspetusta sekä tilauskulutusta. Tilauskulutuksesta suurin sa n maahanmuuttajille suunnattua työvimakulutusta. Se n työvimahallinnn tilaamaa, työelämälähtöistä sumen kielen kulutusta, jka sisältää myös tiet- ja viestintätekniikkaa ja yhteiskuntatietutta. Kulutus nudattaa petushallituksen vahvistamaa maahanmuuttajakulutuksen petussuunnitelman perusteiden susitusta. Kulutusta n tarjttu j vudesta 1993 lähtien. Jyväskylän kansalaispist kannustaa ja tukee maahanmuuttajia sallistumaan vapaan sivistystyön kursseille tarjamalla pintseteleitä ja järjestämällä maksuttmia kursseja maahanmuuttajille. Tällöin maahanmuuttajilla ja sumalaisilla n mahdllisuus aitn vurvaikutukseen ja samalla tutustua tistensa kulttuureihin, jllin avimuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät. Syksyllä 2012 n käynnistynyt mnikulttuurinen käsityöpaja, jnka susi yllätti. 2.3 Khderyhmät ABC1-kulutus n tarkitettu ensisijaisesti primaarilukutaidttmille maahanmuuttajille. Primaarilukutaidtn ei saa lukea millään kielellä. ABC2- kulutus n tarkitettu ABC1-kulutuksen käyneille sekä sekundaari- ja semilukutaitisille piskelijille. Sekundaarilukutaitinen ppija saa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistlla ja semilukutaitinen n saattanut käydä jnkin verran kulua massa ktimaassaan ja hänellä n jnkin verran kirjallista taita latinalaisella kirjaimistlla. Lukutait ei kuitenkaan le riittävä tietyhteiskunnan vaatimusten näkökulmasta. Sekä primaarilukutaidttmat että sekundaari- ja semilukutaitiset saavat kurssilla luku- ja kirjitustaidn kulutusta, sumen kielen ja viestintätaitjen petusta, arjen taitjen vahvistamista, piskelutaitja sekä perustaidt tietkneen käyttöön. Kulutuksessa humiidaan piskelijiden puutteellisen kulunkäynnin vaikutus ppimiseen ja ktutumiseen.

9 8 2.4 Yhteistyö muiden tahjen kanssa Jyväskylän kansalaispist tekee mniammatillista yhteistyötä useiden timijiden kanssa piskelijan kknaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Jyväskylän kansalaispist hankkii piskelijasta petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät taustatiedt, jtta petus vidaan järjestää parhaalla mahdllisella tavalla. Jyväskylän kaupungissa kehitetään jatkuvasti timintatapja tietjen justavaan siirtämiseen eri timijiden välillä. Tärkeitä yhteistyötahja vat työ- ja elinkeinhallint, maahanmuuttajapalvelut, ssiaali- ja terveyspalvelut ja Jyväskylän aikuispist. Kska luku- ja kirjitustaidn piskelijat kuuluvat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin, näiden ryhmien mat verkstt ja tukiryhmät sekä muut taht vivat lla mukana yhteistyökumppaneina tukemassa piskelijaa sekä luku- ja kirjitustaidn ppimista myös malla äidinkielellä. Tällä alueella teemme yhteistyötä klmannen sektrin timijiden, mm. Mnikulttuurikeskus Glrian kanssa. Jyväskylän kansalaispist maahanmuuttajapetus timii harjittelupaikkana myös useiden ppilaitsten piskelijille. Tällä sektrilla teemme yhteistyötä mm. Jyväskylän ammattikrkeakulun ja Jyväskylän ylipistn kanssa. Myös meidän piskelijamme tutustuvat Jyväskylän pinttarjntaan vierailemalla eri ppilaitksissa, mm. Jyväskylän kristillisellä pistlla ja Jyväskylän ktitalusppilaitksessa. Näiden tutustumiskäyntien tarkituksena n auttaa piskelijaa suunnittelemaan jatk-pintjaan Jyväskylässä. (Liite 1). 2.5 Kulutuksen laajuus ja kest Luku- ja kirjitustaidttmien kulutus n jaettu kahteen mduuliin: ABC1 ja ABC2 -kursseihin. ABC1- kurssi kestää 200 työpäivää yhteensä 40 pintviikka. ABC2-kurssi kestää 104 päivää, jka n yhteensä 23 pintviikka. Yksi pintviikk vastaa 35 tunnin työmäärää. Lähipetusta n 5 tuntia päivässä ja hjausta tai etäpiskelua 2 tuntia päivässä. ABC-kursseilla petus tteutetaan spiraalimaisen petussuunnitelman mukaan, jllin piskelijan n mahdllista tulla mukaan j alkaneelle kurssille tai käydä tarvittava sa kulutuksesta kahteen kertaan.

10 9 3. LÄHTÖTASON ARVIOINTI LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSESSA Ennen luku- ja kirjitustaidn kulutusta piskelijalle n tehty ktutumislain mukainen alkukartitus, jssa n selvitetty työllistymis-, piskelu- ja muut ktutumisvalmiudet sekä kielikulutuksen ja muiden ktutumista edistävien timenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Tällä hetkellä Jyväskylässä ABC1-kurssille hakijiden alkukartitus n tehty Palapeli2-prjektin timesta. Samin ABC2-kurssille hakijiden alkukartitus n tehty jk Palapeli2-prjektissa tai aikaisemman kulutuksenjärjestäjän timesta. Jyväskylän kansalaispistlla n valmiudet tehdä kielitaidn alkukartitus piskelijille tarvittaessa. Mlempien kurssien alussa piskelijalle tehdään lähtötasn arviinti. Arviimisessa selvitetään piskelijan sumen kielen suullista taita, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienmtriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjittamista sekä numeerisia taitja. Lisäksi selvitetään piskelijan ppimis- ja piskelukykyä, piskeluhalukkuutta, mtivaatita, muistamis- ja maksumiskykyä sekä tarvittaessa kulutustausta, yleissivistys, työhistria ja muu saaminen. Lähtötasn arviinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Samalla kerrtaan myös Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen käytänteistä, säännöistä ja kurssin sisällöstä. Lähtötasn arviinnissa laaditaan jkaiselle piskelijalle henkilökhtainen piskelusuunnitelma (hps), jta tarkennetaan myöhemmin kk kulutuksen ajan. Lähtötasn arviinnissa tetaan humin, että piskelijan kielitaitprfiili vi eri syistä jhtuen lla epätasainen: suullinen kielitait ja luku- ja kirjitustait vivat lla hyvinkin eri tasilla. Luku- ja kirjitustaidn lähtötasn arviinnissa hyödynnetään seuraavaa jattelua: 1. Primaarilukutaidtn Oppija ei saa lukea tai kirjittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti le kulutaustaa. Primaarilukutaidtn vi tulla jk kirjallisesta kulttuurista tai suullisen tiedn jakamisen kulttuurista, jssa ei le kirjitettua kieltä tai jnka kirjitettu kieli n vasta hiljattain mudstunut. 2. Sekundaarilukutaitinen Oppija saa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistlla. Sekundaarilukutaitisten kulutausta vi vaihdella. Samin lukutait ppijan malla äidinkielellä tai jllain muulla kielellä vi vaihdella mekaanisen ja funktinaalisen taidn välillä. 3. Semilukutaitinen Oppijalla n jnkin verran kirjallista taita latinalaisella kirjaimistlla. Semilukutaitinen n mahdllisesti käynyt kulua muutaman vuden tai ppinut lukutaita muulla tavin jk ktimaassaan tai Sumessa. Opiskeluvalmiudet vat kuitenkin usein puutteelliset.

11 10 4. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Oppimiskäsitys Jyväskylän kansalaispistn maahanmuuttajapettajien ppimiskäsitys phjautuu ssiknstruktivistiseen ppimiskäsitykseen, jnka mukaan ppiminen n ppijan aktiivista, tavitteellista ja ssiaalista timintaa, jssa uusi pittava asia liitetään j pittuun. Oppimisprsessi tapahtuu siis aina vurvaikutuksessa tisten ihmisten kanssa. Opetuksessa khdataan aikuinen ppijana. Aikuiselle ppijalle n tärkeää petettavan asian merkityksellisyys, relevanttius ja yhteys käytännön elämään. Opettaja n tukija ja hjaaja, jka näkee piskelijiden elämänkkemuksen ja hiljaisen tiedn vimavarana. Opettajan tehtävänä n tunnistaa piskelijan vahvuudet ja hyödyntää niitä ppimisprsessissa. Opettaja ei siirrä valmista tieta vaan ppija itse aktiivisesti lu sen maan aikaisempaan kkemusphjaansa liittäen. Tieta rakennetaan yhdessä; phtien, keskustellen, perustellen, tutkien ja testaten. Mnipuliset ppimistilanteet tukevat ppimisprsessia. Opetuksen tulee vahvistaa piskelijan tietisuutta itsestään ppijana ja lisätä piskelijan maalitteisuutta ja lisätä ppimaan ppimisen taitja. Tavitteena n, että piskelija itse ppii humaamaan ja ymmärtämään man timintansa vaikutukset maan ppimiseensa. Oppiminen vi näkyä myös man elämänhallinnan paranemisena. Opiskelijaa hjataan heti pintjen alusta lähtien man työskentelyn ja ppimisen itsearviintiin. Opiskelijalla n mahdllisuus j ABC-kulutuksessa vaikuttaa miin ppisisältöihinsä valinnaisten pintjen kautta. Opettajan kielitaitkäsitys hjaa petusta ja arviintia. Jyväskylän kansalaispistn pettajien petus phjaa funktinaaliseen kielitaitkäsitykseen. Tällöin ppimisjärjestys määräytyy piskelijan tarvitseman kielitaidn tarpeista käsin. Opetuksessa kielellinen mut, sen merkitys ja käyttö vat tasapainssa. Oppiminen nähdään maehtisena prsessina, jta petus parhaimmillaan tukee, jäsentää ja npeuttaa. Oppimateriaalit ja ppimistilanteet vat mahdllisimman autenttisia ja petusta viedään uls lukasta. 4.2 Oppimisympäristö Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen ppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat ssiknstruktivistista ppimista. Opetuksessa krstetaan yhteistiminnallisuutta, vurvaikutteisuutta, itsehjautuvuutta sekä verkstissa timimista. Opiskelijalle ludaan edellytyksiä vastuunkantamiseen masta ppimisestaan ja ppimistavitteiden suuntaisesta timinnasta. Kulutuksessa piskelijita hjataan arviimaan pittavia asiita ja timintaansa suhteessa itseensä, tisiin ihmisiin ja laajemmin kk yhteiskuntaan.

12 11 Opiskelija esittelee muille ryhmille maa ktimaataan. Kuvat Hesam Omidbekhday. Opistn jht ja pettajat vat mtivituneita ja situtuneita maahanmuuttajien ktutumiskulutukseen ja pyrkivät kehittämään sitä yhteistyössä ennakkluulttmasti ja rakentavasti. Opistlla n pitkä ja vankka kkemus ktutumiskulutuksen järjestämisestä j vudesta 1993 lähtien. Täten pistn pettajilla n laaja ja timiva yhteistyöverkst kaupungin eri timijiden kanssa. Opistn pettajat vat päteviä ja kulutettuja tehtäviinsä. Opiskelijille tarjtaan turvallinen ja mtiviva ppimisympäristö. Jyväskylän kansalaispistn piskelutilat ja -välineet mahdllistavat mnipulisten piskelumenetelmien ja työtapjen käytön. Opist sijaitsee kaupungin keskustassa, jllin tutustumiskäynnit eri khteisiin n vaivatn tteuttaa. Opistn kanssa samassa rakennuksessa timii Jyväskylän kaupungin pääkirjast, jnka tilat ja palvelut vat helpsti hyödynnettävissä. Kirjast-pistrakennuksessa n ympäri vuden erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä, jihin sallistuminen n kiinteä sa petusta. Opist tarjaa mnipuliset ja mdernit työtilat ja työvälineet, jtka vat piskelijiden käytettävissä. Oman lukan lisäksi piskelijilla n mahdllisuus piskella ATK-lukassa, petusstudissa, ktitaluslukassa, tekstiili- ja teknisen työn lukissa, metallipajassa, keramiikkalukassa, musiikkilukassa ja liikuntasalissa. Jkainen lukka n varustettu spivilla työvälineillä. Jkaisella ryhmällä n pysyvä ktilukka, jssa tietkne, dkumenttikamera ja videtykki, kahvin- ja vedenkeitin. Ryhmillä n käytössä yhteinen tauk- ja rukailutila, jssa he vivat seurustella ateriinnin yhteydessä yli ryhmärajjen. Kirjastn kahvila n piskelijidemme ahkerassa käytössä. Jyväskylän kaupungin työväenpistn pistlaisyhdistys ry mistaa vapaa-ajanviettpaikan Tumijärven rannalla Kiviniemessä, jnne piskelijaryhmät tekevät retkiä.

13 12 Työskentelyä eri tilissa ABC2-kurssilla syksyllä Kuvat Mervi Huisman ja Hesam Omidbekhday. Tiet- ja viestintätekniikan avulla vidaan myös laajentaa ppimisympäristöä ppilaitksen fyysisten rajjen ulkpulelle. Osa piskelusta n myös mahdllista järjestää etäpiskeluna verkkphjaisen ppimisalustan (Peda.net) kautta. Varsinaisten petussisältöjen ja piskelutaitjen lisäksi harjittelemme lukkahuneessa timimista ja piskeluun liittyviä käytänteitä. Harjitusta vivat vaatia esimerkiksi petukseen keskittyminen, työtavat kuten pari- ja ryhmätyöskentely, työvälineistä hulehtiminen tai kurssin työaikjen nudattaminen. Erilaisista kulu- ja kulttuuritaustista tulevien aikuisten ryhmissä yhteiset ja selkeät timintatavat luvat turvallisuutta, ryhdittävät tuntien kulkua ja vapauttavat resursseja muuhun ppimiseen. Lukkahuneen lisäksi ppimisympäristönä käytetään ympäröivää yhteiskuntaa. Tavitteena n ppia kieltä lunnllisissa yhteyksissä sekä kannustaa piskelijaa käyttämään kielitaitaan ja näkemään ppimismahdllisuuksia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Retket ja tutustumiskäynnit rhkaisevat piskelijaa laajentamaan elämänpiiriään ja tutustumaan ympäristöönsä. Tutustumiskhteet valitaan

14 13 kullinkin petettavan aihepiirin mukaan. Vierailut ja retket vat strukturituja ja palvelevat kielen- ja yhteiskuntatiedn ppimista ja tutustumista sumalaiseen kulttuuriin sekä arjen taitjen harjaantumista. Jkaiseen kurssiin sisältyy myös yksi pidempi päiväretki, esimerkiksi Jyväskylän lähialueille sekä kauemmaksi esimerkiksi Kupin, Tampereelle tai Prvseen. Retkillä yhteisen hjelman lisäksi piskelijilla n mahdllisuus tutustua itsenäisesti khteeseen. (Liite 2). Opintretkellä syksyllä Kuvat Mervi Huisman.

15 Timintakulttuuri, työtavat ja valinnaiset pinnt Tekstipaintteisessa yhteiskunnassa lukutaidttmuus rajittaa yksilön keinja man elämän hallintaan. Opettaja sittaa timinnallaan, että vaikka aikuinen ei saa lukea, hänellä n mnia muita taitja ja elämänkkemusta, jlle petus perustuu. Opetusryhmässä kaikki vat tasa-arvisia eikä ikä, kulttuuritausta tai sukupuli vaikuta negatiivisesti piskeluun ja asemaan ryhmässä. Jyväskylän kansalaispistssa petuksen lähtökhtana n käytännönläheisyys ja funktinaalisuus, jllin piskeltavat asiat sidtaan piskelijan arkielämään. Opetuksessa hyödynnetään mahdllisimman pitkälle timinnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa ppimista sekä kansalaispistn mnipulisia työtilja ja eri aljen pettajia. Kurssin alkaessa paintetaan ryhmäytymisen merkitystä myönteisen ppimisympäristön lumisessa, jtta jkainen piskelija tulee hyväksytyksi ja kunniitetuksi ryhmässä mana persnanaan. Opiskelijat tutustuvat tisiinsa ja ppivat keskinäisen dialgin merkityksen kielen harjittelussa. Keskeinen työtapa n arkielämän sanastn ja perusrakenteiden harjitteleminen hjatusti parityöskentelynä ja pienryhmissä draaman keinin. Yhteinen tauktila antaa luntevan mahdllisuuden vurvaikutukseen myös pistn muiden piskelijiden kanssa. Opetuksessa käytetään hyväksi elämyksellisyyttä sekä humiidaan piskelijiden erilaiset ppimistyylit. Taitja vahvistetaan tistamalla ja kertaamalla peteltavaa asiaa mnin eri tavin. Uusi piskeltava aines nivtaan j pittuun aihepiiriin, jllin taidt syvenevät ja laajenevat. Opetuksessa hyödynnetään myös virtuaalisia ppimisympäristöjä. Opiskelijita kannustetaan alusta lähtien itsenäiseen työskentelyyn ja kielen piskeluun myös lukkahuneen ulkpulella. Opintjen alkuvaiheessa pintkäynnit eri khteissa (esimerkiksi kauppa, kirpputri) timivat mallina piskelijalle, kuinka timia aktiivisesti eri kielenkäyttötilanteissa (liite 2). Kirjallisia tehtäviä tehdään aluksi lukassa yhdessä ja taitjen karttuessa siirrytään itsenäisempään työskentelyyn sekä ryhmätöihin. Päivittäiset ktitehtävät hjaavat itsenäiseen kielenppimiseen. Kurssien sisältöön kuuluu myös aina kielistudityöskentelyä, jssa harjitellaan erityyppisiä kuullunymmärtämistehtäviä ja eri tilanteiden reagintiharjituksia, dialgeja ja kertmisharjituksia. Valinnaiset pinnt Kansalaispistn yleissivistävä petus tukee hyvin mahdllisuutta valinnaisten pintjen järjestämiseksi. Valinnaisten pintjen lähtökhtana n, että ne edistävät piskelijan ktutumista sumalaiseen yhteiskuntaan. Opintjen tarkituksena n täydentää ja syventää sumen kielen ja viestintätaitjen sekä työelämä- ja yhteiskuntataitjen pintja piskelijiden mien tarpeiden mukaan. Valinnaiset pinnt vivat vahvistaa piskelijan elämänhallintataitja, tutustuttaa hänet erilaisiin vapaa-ajanharrastuksiin ja kannustaa häntä lumaan maa harrasteplkua sekä kartuttaa työelämässä vaadittavia taitja.

16 15 Henkilökhtaisessa pintsuunnitelmassa tetaan humin piskelijiden elämäntilanne, ktutumisvaihe, mat kiinnstuksen khteet sekä jatk-piskeluihin ja työelämään liittyvät tarpeet. Ohjauksen kautta piskelijiden n mahdllista valita valinnaispintjen tarjttimelta itselleen klmentyyppisiä erilaisia pintja. : ELÄMÄ HALLINTAAN piskelutaidt tiednhaku ja atk-taidt arjen matematiikkaa vanhemmuuden taidt arjen asiintitaidt rakennettu Jyväskylä hyvinvinti ammatin ja kulutuksen valinnan hjaus HARRASTAMAAN ktitalus liikunta ja liikuntapaikat kädentaidt lunt lähiympäristössä taide- ja kulttuuri OPISTON KURSSIT TUTUKSI tutustumiskäyntejä kansalaispistn eri kursseille OSAAMISTA TYÖELÄMÄÄN tutkintn tähtäävät työelämää tukevat kurssit Kuvi 1. Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen valinnaispintjen tarjtin Elämä hallintaan -valinnaispinnt n tarkitettu sellaisille piskelijille, jtka erityisesti tarvitsevat vahvistusta massa arkielämässä timimiseen. Tässä sissa syvennetään eri aihealueilla yleisellä taslla käsiteltyjä teemja. Nämä pinnt n erityisesti suunnattu hitaan plun piskelijille, jtka eivät le eläneet aikaisemmin tietyhteiskunnassa. Tarkituksena n, että pintjen sisällöt suunnitellaan yhdessä piskelijiden kanssa, jtta ne tdella vastaavat heidän tarpeitaan. Opettajan tehtävänä n luda erityyppisille piskelijille spivaa petusta, jssa käytetään timinnallisia työtapja hyväksi. Yksittäisen Elämä hallintaan -pinnn laajuus määritellään tarpeen mukaan, mutta se visi lla 0,5 pintviikka, ja piskelija visi kk ktutumiskulutuksen aikana valita niitä useampia tarpeidensa mukaan. Seuraavassa n lyhyesti kerrttu Elämä hallintaan -valinnaispintjen sisällöistä. Opiskelutaitjen lähtökhtana n kunkin piskelijan yksilöllinen tilanne, jllin perehdytään tapihin ja keinihin piskella tehkkaammin. Opetuksessa käytetään piskelijan muussa petuksessa käyttämää ppimateriaalia, jtta taidt tdella sidstuisivat nrmaaliin piskeluun. Tiednhaku ja atk-taidissa keskitytään Internetin hakupalveluiden käyttämiseen ja sähköisen median lukutaitn. Arjen matematiikkaa n tarkitettu sellaiselle piskelijalle, jlta puuttuvat matemaattiset perustaidt esimerkiksi selviytyäkseen vaativammista sttilanteista.

17 16 Vanhemmuuden taitihin vi kuulua mm. seuraavia teemja: päiväkdin ja kulun käytännöt, perushygieniasta hulehtiminen, lapsen rahankäyttö, tietknepelaamisen rajat ja lapsen säännöllinen elämänrytmi. Arjen asiintitaidt -pinnissa perehdytään yksityiskhtaisesti eri asiimistilanteisiin ja käydään harjittelemassa niitä paikan päällä esim. neuvlassa tai kirjastssa. Rakennettu Jyväskylä -valinnaispinnissa tavitteena n ppia näkemään rakennettua ympäristöä uusin silmin. Sillin mm. harjitellaan kartan lukemista aidssa ympäristössä, petellaan matkustamaan uusiin paikkihin bussilla ja kävellään jkaisen piskelijan lähiympäristössä ppien näkemään myös histriallista perspektiiviä. Hyvinvintipinnissa keskitytään terveellisen elämäntavan tiedstamiseen ja tteuttamiseen massa elämässä esimerkiksi pettelemalla käyttämään askelmittaria arkiliikkumisessa. Ammatin ja kulutuksen valinnan hjauksessa n pyrkimyksenä luda ryhmiä, jilla n samantyyppisiä jatksuunnitelmia. Tällöin vidaan pienryhmissä tutustua tarkemmin ammatin vaatimuksiin, vaadittavaan kulutukseen jne. Opintihin kuuluvat myös vierailut työpaikille ja ppilaitksiin. Harrastamaan-valinnaispinnissa hyödynnetään niin pistn kk henkilökunnan saamista kuin yksittäisten piskelijiden erityistaitja, jllin myös piskelijat pääsevät itse hjaajan rliin. Harrastamaan-pintja järjestetään sen mukaan, mitä erityissaamista n ja minkä harrastamiseen n halukkuutta. Esimerkiksi ktitalus, liikunta ja kädentaidt vat lleet aikaisemmin Jyväskylän kansalaispistssa susittuja alja. Yksittäisen Harrastamaan-pinnn laajuus vi lla 0,5 pintviikka, ja kk ktutumiskulutuksen aikana piskelija vi valita niitä useampia tiveidensa mukaan. Jyväskylän kansalaispist haluaa auttaa piskelijaa löytämään man harrasteplun. Sen avulla hän pystyy lumaan aita vurvaikutusta kantaväestön kanssa uudessa kieliympäristössä. Opistn kurssit tutuksi -valinnaispintjen tarkituksena n, että piskelija tutustuu kansalaispistn tarjamiin erilaisiin vapaa-ajanviettmahdllisuuksiin. Ideana n, että piskelija vierailee 1-2 kertaa häntä kiinnstavalla kansalaispistn yleissivistävällä kurssilla. Sen perusteella hänellä n makhtaista tieta, millaista kielitaita kurssilla tarvitaan ja kiinnstaak kurssi aidsti häntä. Tiveena n, että tutustumiset innstaisivat piskelijita hakeutumaan yleissivistävän petuksen kursseille. Sillin he vivat mahdllisesti hyödyntää myös pintseteliä alentaakseen kurssimaksuja. Kansalaispistlla n erinmaiset mahdllisuudet tarjta esimerkkiä aktiivisen elämän rakentamisesta kannustamalla maahanmuuttajaa lumaan maa harrasteplkua. Yleissivistävän petuksen laajasta kurssitarjnnasta n mahdllista valita esimerkiksi seuraavia pintja: liikunta ja terveys (esim. Jgan alkeet) kielet (esim. Englanti 1 8) ktitalus (esim. Leivtaan leipää)

18 17 käsityöt (esim. Hupakukkaklubi kulttuurien khtauspaikka) kuvataiteet (esim. Maalauskurssi) musiikki (esim. Kitaransitt) tekninen työ (esim. Puutyön peruskurssi) tiettekniikka (esim. Ktisivujen tekeminen) Valinnaisiin pintihin kuuluvat myös erilaiset Osaamista työelämään -valinnaispintihin kuuluvat kurssit ja niistä saatavat tdistukset. Tällaisia kursseja vat esimerkiksi: ensiapukulutukset yleiset kielitutkinnt Näistä valinnaisista kursseista abc-kulutuksessa leville parhaiten sveltuvia vat Elämä hallintaan ja Harrastamaan -kurssit. 4.4 Eheyttäminen ja eriyttäminen Eheyttäminen Luku- ja kirjitustaidn petus, kielenpetus ja numeeristen taitjen petus tteutetaan kknaisuutena. Kielen ppiminen kietutuu muihin ppisisältöihin. Samalla kun pitaan kieltä, pitaan asiita sumalaisesta yhteiskunnasta, masta lähiympäristöstä ja arjessa tarvittavia taitja. Kieltä pitaan timintaa ja vurvaikutusta varten ja niiden kautta (eheyttäminen). Ssiknstruktivistisen ppimiskäsityksen mukaan uudet pittavat ainekset kytketään mielekkäästi piskelijan maan elämänkkemukseen ja kulussa pittuihin tietihin ja taitihin. Opetussisältöjä eheytetään myös ajallisesti, edetään esimerkiksi tutusta tuntemattmaan ja knkreettisesta abstraktiin. Eriyttäminen Eriyttämisen tarpeita luvat piskelijiden kielitait, luku- ja kirjitustait, ikä, sukupuli, elämäntilanne sekä ppimis- ja piskeluvalmiudet. Opetus n ppijalähtöistä ja se vastaa piskelijan senhetkisiä edellytyksiä ja tarpeita. Opettaja humii piskelijiden erilaiset ppimisedellytykset ja eriyttää petusta tarpeen mukaan. Opetuksesta vidaan eriyttää sen laajuuden, syvyyden ja etenemisnpeuden mukaan. Eriyttäminen vi khdistua muun muassa petuksen sisältöihin, käytettäviin petusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä levaan aikaan. Jyväskylän kansalaispistssa eriytetään petusta hyödyntämällä erilaisia piskeluympäristöjä sekä kulun sisällä että kulun ulkpulella. Opiskelijita vidaan jakaa ryhmiin justavasti tarpeen mukaan, jllin petuksen sisällöt ja materiaalit mukautetaan vastaamaan piskelijan senhetkistä tasa ja kiinnstuksen khteita. Opetusta eriytetään järjestämällä yksilö- tai pienryhmähjausta.

19 18 Opetusta eriytetään myös tarjamalla piskelijalle valinnaisia pintja yli ryhmärajjen piskelupäivän aikana, mm. liikunta-, käsityö-, ktitalusryhmät. Opiskelijita hjataan myös aktiivisesti sallistumaan pistn yleissivistäviin pintihin järjestämällä tutustumiskäyntejä eri kursseille piskelijan man kiinnstuksen mukaan. Opistn mnipulinen kurssitarjnta mahdllistaa eritasisten piskelijiden sallistumisen timintaan, mm. käsityö-, kuvataide-, liikunta-, musiikki-, tiettekniikka- ja kielikursseille. Opist tukee sallistumista tarjamalla piskelijille pintsetelin, jka ikeuttaa alennettuun kurssimaksuun. 4.5 Opetusmateriaalit Opettaja kkaa ja valmistaa itse kursseilla käytettävän materiaalin hyödyntämällä valmista materiaalia ja ppikirjja (liite 3). Materiaali vastaa kunkin ryhmän tasa ja harjitukset khdennetaan kielitaidn kullisenkin lähikehityksen vyöhykkeelle. Oppimateriaaleina käytetään mm. tekstejä sekä ppikirjista että autenttisia tekstejä, videita, kuvia, musiikkia ja internetissä levia sumen kielen harjitussivustja. Opetusmateriaali phjaa tdellisiin kielenkäyttötarpeisiin ja vurvaikutuksellisuuteen. Opetuksessa seurataan ajankhtaisia aiheita, mm. uutiset, juhlapäivät, ja niitä käsitellään tunneilla.

20 19 5. OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (liite 4). Suunnitelma perustuu lähtötasn arviinnissa saatuihin tietihin piskelijan valmiuksista ja piskelijan miin tavitteisiin. Opiskelusuunnitelman laaditaan yhdessä piskelijan ja häntä pettavien pettajien kanssa ja siinä piskelijan pintjen tavitteet, kulutuksen laajuus ja piskelijan tarvitsema mahdllinen ylimääräinen tuki. Suunnitelman hyväksyvät kaikki sapulet ja laadittaessa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Opiskelusuunnitelmaa arviidaan kulutuksen kuluessa ja muutksia tehdään tarvittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa keskustellaan ainastaan sellaisista kysymyksistä, jilla n merkitystä piskelun edistymisen ja petuksen järjestämisen kannalta. Viranmaiset vivat vaihtaa tietja piskelijan muusta elämäntilanteesta ainastaan piskelijan sustumuksella. Jyväskylän kansalaispistn henkilökhtainen piskelusuunnitelma sisältää seuraavat khdat: 1. Taustatekijät ja niiden merkitys pinnille, muun muassa aiempi kulutus sekä työkkemus ja mahdlliset tiedt piskelijan ammattitaidsta 2. Sumen kielen taidn sekä luku- ja kirjitustaidn kuvaus 3. Numeeristen taitjen kuvaus 4. Opiskeluvalmiuksien arviinti 5. Opiskelijan kulutus- ja työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat 6. Kulutuksen tavitteiden ja sisältöjen yksilöllistäminen 7. Opiskelijan hjauksen ja tuen tarpeen kuvaus sekä hjauksen ja tuen järjestäminen Opiskelija saa kurssin aikana henkilökhtaista hjausta. Ohjauksen tavitteena n tukea piskelijaa tekemään maa tulevaisuuttaan ja ammatillista kehittymistään kskevia päätöksiä. Ohjauksessa humiidaan henkilön kknaistilanne ja hjauksen tulksena laaditaan piskelijalle realistiset ja knkreettiset lyhyemmän ja pidemmän aikavälin jatksuunnitelmat. Tukipetuksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään ppimisen vaikeutumista ja tukemaan piskelijaa henkilökhtaisesti tai pienissä ryhmissä. 5.1 Erityisen tuen tarpeessa levien piskelijiden humiiminen kulutuksessa Opiskelijan hitaan ja heikn ppimisen syitä n usein erittäin hankala selvittää. Taustalla vi lla lukivaikeus tai muu ppimisvaikeus, mutta niiden selvittely sumenkielisin testein n lähes mahdtnta. Usein taustalla vivat lla traumaattiset kkemukset tai stressi, jka sit piskelijan vimavarja ja keskittyminen piskeluun n vaikeaa. Kska piskelijan ppimisvaikeuden sittaminen testaamalla n ngelmallista, lähtökhtaisesti jkainen piskelija, jka ppii keskimääräistä hitaammin ja työläämmin, n erityisen tuen tarpeessa.

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

VALINNAISAINETARJOTIN

VALINNAISAINETARJOTIN HÄMEENKYRÖN YHTEISKOULU LUKUVUODELLE 2016 2017 VALINNAISAINETARJOTIN 8. lukalle Hyvä 7.lukkalainen! Tämä vihknen esittelee Hämeenkyrön Yhteiskulun valinnaisainetarjnnan 7.lukkalaisille. Valinnaisaineet

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Liikehäiriökurssit

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Liikehäiriökurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Liikehäiriökurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi, parikurssi Khderyhmä Liikehäiriösairautta sairastavat, jilla n kurssimutisen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI isi KAUPUNGINKANSLIA

HELSINGIN KAUPUNKI isi KAUPUNGINKANSLIA HELSINGIN KAUPUNKI isi KAUPUNGINKANSLIA INNOVAATIORAHASTO HANKE-EHDOTUS2016 Rahituksen hakija (www-sivulle) Hakijan nimi/hankkeen hallinnija (yritys/virast/tms.): Metrplia Ammattikrkeakulu Oy Hankkeen

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta Opinpaletin kulutustarjnta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja pinnittain (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet, bilgia, maa ja metsätalutta pettavat, em. ammatillisesti kiinnstuneet)

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Prin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Kasvatus- ja kulutustyöryhmän lppuraprtti Työvalikunnan kkus 6.6.2014 Visi Satakunnassa n vakaa ja kehittyvä sivistystimi, jka tarjaa mahdllisuudet kasvaa ja ppia

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

Liikkuva koulu Ruosniemessä

Liikkuva koulu Ruosniemessä Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.

Lisätiedot

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Verkko-oppimisympäristö

Verkko-oppimisympäristö Pyyntö 1 (5) Tietpyyntö Verkk-ppimisympäristö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi Pyyntö 2 (5) 1 Tausta Kyseessä ei le tarjuspyyntö, hankintailmitus tai ennakkilmitus, vaan palveluja

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN Avustuksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Professori Riitta Ahonen, Tutkija Pirjo Pöllänen, muiden yliopistojen edustajia, opiskelijoiden edustajia

Professori Riitta Ahonen, Tutkija Pirjo Pöllänen, muiden yliopistojen edustajia, opiskelijoiden edustajia Ylipistjen tasa-arvpäivät 17. - 18.4.2012 Itä-Sumen ylipist, Kupin kampus Snellmania, Suuri luentsali Tiistai 17.4.2012 Puheenjhtaja Perttu Vartiainen? 9.00-10.00 Ilmittautuminen ja aamukahvi 10.00-10.15

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91 Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot