Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos"

Transkriptio

1 Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012

2 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja Ritva Palviainen Syksyn 2012 ABC2-kurssin pettajat Mervi Huisman Jhanna Lehmusjki-Sihvnen Opistn sumen kielen pettajat Hilkka Leppänen Saana Patrikainen Terhi Riitijki Carita Ruhiainen Henna Tissari Kansi Anne-Mari Ohra-ah Valkuvat Mervi Huisman 2012 Hesam Omidbekhday 2012 Pain Kpijyvä 2012

3 2 SISÄLTÖ JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Jyväskylän kansalaispist ja ktutumiskulutus Jyväskylän kansalaispist vapaan sivistystyön timijana Khderyhmät Yhteistyö muiden tahjen kanssa Kulutuksen laajuus ja kest LÄHTÖTASON ARVIOINTI LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSESSA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Timintakulttuuri, työtavat ja valinnaiset pinnt Eheyttäminen ja eriyttäminen Opetusmateriaalit OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS Erityisen tuen tarpeessa levien piskelijiden humiiminen kulutuksessa TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT ABC 1 ja ABC 2-kurssien tavitteet Sumen kieli ja viestintätaidt Kuunteleminen ja puhuminen Lukeminen ja kirjittaminen Numeeriset taidt Sanast ja aihepiirit... 26

4 3 7. ARVIOINTI JA TODISTUKSET Arviinti kulutuksen aikana Arviinti luku- ja kirjitustaidn kulutuksen päättyessä ja tdistus LIITTEET Liite 1 Yhteistyökumppanit Liite 2 Vierailukhteet Liite 3 Käytettävät petusmateriaalit ja käsikirjat Liite 4 Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman lmake Liite 5 Kielitaidn tasjen kuvausasteikk Liite 6a Tdistusmalli ktutumiskulutuksen päättyessä sivut 1 ja Liite 6b Opetushallituksen antama susitus arviintitaulukksi tdistusta varten... 55

5 4 JOHDANTO Aikuisten maahanmuuttajien sumen kielen ja luku- ja kirjitustaidn arvperustana n, että Sumen tulee hyvinvintivaltina turvata luku- ja kirjitustaidn kulutus kaikille sitä tarvitseville asianmukaisesti. Luku- ja kirjitustait ja numeeriset taidt kuuluvat kansalaisen perusvalmiuksiin. Jkainen tarvitsee näitä perusvalmiuksia vidakseen elää täysipainisemmin sumalaisen yhteiskunnan jäsenenä ja kasvaakseen aktiiviseksi man elämänsä ja ympäristönsä vaikuttajaksi. Ideaalitilanteessa ihmisen tulisi vida ppia lukemaan ja kirjittamaan malla äidinkielellään, mutta aikuisten maahanmuuttajien khdalla tätä periaatetta pystytään vain harvin nudattamaan. Jyväskylän työväenpistssa (nykyisessä Jyväskylän kansalaispistssa) sumen kielen petus alki j vunna Jyväskylän työväenpist li ensimmäinen kuluttaja Jyväskylässä, jka alitti luku- ja kirjitustaidttmien maahanmuuttajien petuksen vunna 1995 kahdeksan kuukautta kestäneellä lukutaidttmien kurssilla. Kansalaispistlla n pitkä perinne, vankka ammattitait ja kkemus maahanmuuttajien sumen kielen kulutuksessa sekä luku- ja kirjitustaidn petuksessa. Jyväskylän kansalaispistn maahanmuuttajapettajien ppimiskäsitys phjautuu ssiknstruktivistiseen ppimiskäsitykseen. Opettaja n tukija ja hjaaja, ja ppiminen n piskelijan aktiivista, tavitteellista ja ssiaalista timintaa, jssa uusi pittava asia liitetään j pittuun. Jyväskylän kansalaispistn ppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat ssiknstruktivistista ppimista. Luku- ja kirjitustaidn petus, kielen petus, numeeristen taitjen petus sekä arjen taitjen petus tteutetaan aihepiireittäin etenevänä kknaisuutena. Uusi petussuunnitelma painttaa henkilökhtaisen hjauksen merkitystä kulutuksessa. Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma heti kulutuksen alkaessa ja piskelija n aktiivinen man kulutus- ja työplun suunnittelija. Jyväskylän kansalaispist tarjaa piskelijille myös mahdllisuuden valinnaisiin pintihin piskelijan kiinnstuksen ja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä luku- ja kirjitustaidttmien kulutus järjestetään ABC-kursseina. ABC1-kurssi kestää 200 työpäivää yhteensä 40 pintviikka ja ABC2-kurssi kestää 104 päivää, jka n yhteensä 23 pintviikka. Nrmaalin klmen vuden ktutumisajan sijaan luku- ja kirjitustaidttmien ktutumisaikaa vidaan jatkaa kahdella vudella viideksi vudeksi. kulutuksen tavitteena n, että piskelija ppii sumen kielen suulliset ja kirjalliset perustaidt. Jyväskylän kansalaispistn petussuunnitelma phjaa petushallituksen antamaan Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelman perusteisiin Opetussuunnitelma timii pettajan työvälineenä, mutta jättää pedaggisen vapauden petuksen tteuttamiseen.

6 5 1. OPETUSSUUNNITELMA Jyväskylän kansalaispistn aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelma perustuu ktutumislain mukaisesti Opetushallituksen antamaan aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelman perusteet määräykseen. Opetussuunnitelman vahvistaa Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta sivistyspalveluiden palvelualueen timintasäännön mukaan. Tätä petussuunnitelmaa tehtäessä n tettu humin Jyväskylän kaupungin ktutumishjelma ja tähän petussuunnitelmaan n sisällytetty Jyväskylän seudun ktutumista edistäviä seikkja. Tätä petussuunnitelmaa laadittaessa n tettu humin myös aikaisemmista ktutumiskulutuksista saatu palaute. Opetussuunnitelma sisältää seuraavat sat: kulutuksen järjestämisen lähtökhdat ja khderyhmän kuvaus aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen tteuttamisen erityispiirteet kskien kulutuksen laajuutta ja kesta, mahdllista kulutuksen jakamista mduuleihin, ppimiskäsitystä, ppimisympäristöä, timintakulttuuria, työtapja sekä eheyttämistä ja eriyttämistä piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laadinta sekä menettelytavat piskelijan lähtötilanteen ja j lemassa levan saamisen selvittämiseksi ja tämän tiedn dkumentimiseksi kulutuksen yleiset tavitteet ja sumen kielen ja viestintätaitjen ppimistavitteet ja keskeiset sisällöt sekä numeeristen taitjen tavitteet ja sisällöt hjauksen tavitteet, piskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen sekä kuvaus hjaukseen sallistuvien tehtävistä arviinti luku- ja kirjitustaidn kulutuksessa, arviinnin mudt ja käytännöt piskelun aikana ja kulutuksen päättyessä, palautteen antamisen mudt ja käytännöt, arviintiasteikk, tdistus ja siihen merkittävät tiedt kulutuksen päätyttyä

7 6 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Jyväskylän kansalaispist ja ktutumiskulutus Jyväskylän kansalaispist n yksi maamme suurimmista kansalaispistista, jnka ylläpitäjänä n Jyväskylän kaupunki. Tällä hetkellä kansalaispist kuuluu kaupunkiknsernissa sivistyspalveluiden palvelualueeseen sana petuspalveluita. Jyväskylän kaupunkirganisaatin uudistuessa vuden 2013 alusta kansalaispist siirtyy petuspalveluista elämänlaadun ja kulttuurin palvelukknaisuuteen. Jyväskylän kansalaispistn arvphjan mukaisesti kansalaispistmme n mniarvinen ja kehittyvä ppimisyhteisö, jnka timinta perustuu vapauteen, tasa-arvn ja ikeudenmukaisuuteen. Opist n mnialainen ja kehittyvä, ilmapiiriltään avin asiantuntijayhteisö. Timintaperiaatteisiimme kuuluu kaikkien piskelijiden ja yhteisössämme timivien tasavertaisuus ja kaikenlaisen syrjinnän trjuminen sekä yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen maamme yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Mnien kulttuurien khtaaminen ja jatkuva maahanmuuttajien ja kantaväestön vurvaikutus kuuluvat lunnllisena sana kansalaispistmme, jka n järjestänyt ktutumiskulutusta maahanmuuttajille j lähes kahdenkymmenen vuden ajan. Jyväskylän kansalaispist pyrkii jatkuvaan laadun parantamiseen turvaamalla yksikölleen timinnalliset ja taludelliset resurssit, edistämällä henkilökunnan saamista ja työhyvinvintia sekä arviimalla systemaattisesti ja kriittisesti maa timintaansa. Olennaisena periaatteena n pitää yllä ja edistää kaikkien timinta-alueella asuvien asukkaiden hyvinvintia ja terveyttä. Maahanmuuttajien khdalla tärkeänä pidetään sitä, että jkainen kkisi kansalaispistn avimena, tasa-arvisena ja turvallisena ympäristönä ktutumisvaiheen alussa ja säilyttäisi asiakkuutensa kansalaispistn myös ktutumisjaksn jälkeen. Jyväskylän kansalaispistn timintakulttuuria pyritään määrätietisesti kehittämään suuntaan, jssa humiidaan timintaympäristön muuttuminen yhä mnikulttuurisemmaksi. Asiantunteva, vastuullinen ja hyvin kulutettu henkilökunta n avainasemassa krkeatasisen petuksen järjestämisessä. Kansalaispistlla n instituutina ivat mahdllisuudet tteuttaa mnikulttuurisuuden periaatteita ktutumiskulutuksen lisäksi myös yleissivistävillä kursseilla. Jyväskylän kansalaispistn piskelijista ja pettajista maahanmuuttajia n tistaiseksi vähän, mutta uuden ktutumiskulutuksen petussuunnitelman mukaan petusta tullaan suuntaamaan yhä enemmän maahanmuuttajien ja kantasumalaisten khtaamiseen. Viime vudet vat j sittaneet maahanmuuttajien suuden kasvaneen yleissivistävässä petuksessa, mitä maahanmuuttajille tarjttavat pintmaksuja alentavat pintsetelit sekä erilaiset vurvaikutteiset hankkeet vat j saltaan lisänneet.

8 7 2.2 Jyväskylän kansalaispist vapaan sivistystyön timijana Vapaan sivistystyön tarkituksena n järjestää elinikäisen ppimisen periaatteen phjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arva ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa kulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän kulutuksen tavitteena n edistää ihmisen mnipulista kehittymistä, hyvinvintia sekä kansalaisuuden, mniarvisuuden, kestävän kehityksen, mnikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden tteutumista. Vapaassa sivistystyössä krstuu maehtinen ppiminen, yhteisöllisyys ja sallisuus. Jyväskylän kansalaispist järjestää yleissivistävää petusta, musiikin, kuva-, sana- ja teatteritaiteen peruspetusta sekä tilauskulutusta. Tilauskulutuksesta suurin sa n maahanmuuttajille suunnattua työvimakulutusta. Se n työvimahallinnn tilaamaa, työelämälähtöistä sumen kielen kulutusta, jka sisältää myös tiet- ja viestintätekniikkaa ja yhteiskuntatietutta. Kulutus nudattaa petushallituksen vahvistamaa maahanmuuttajakulutuksen petussuunnitelman perusteiden susitusta. Kulutusta n tarjttu j vudesta 1993 lähtien. Jyväskylän kansalaispist kannustaa ja tukee maahanmuuttajia sallistumaan vapaan sivistystyön kursseille tarjamalla pintseteleitä ja järjestämällä maksuttmia kursseja maahanmuuttajille. Tällöin maahanmuuttajilla ja sumalaisilla n mahdllisuus aitn vurvaikutukseen ja samalla tutustua tistensa kulttuureihin, jllin avimuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät. Syksyllä 2012 n käynnistynyt mnikulttuurinen käsityöpaja, jnka susi yllätti. 2.3 Khderyhmät ABC1-kulutus n tarkitettu ensisijaisesti primaarilukutaidttmille maahanmuuttajille. Primaarilukutaidtn ei saa lukea millään kielellä. ABC2- kulutus n tarkitettu ABC1-kulutuksen käyneille sekä sekundaari- ja semilukutaitisille piskelijille. Sekundaarilukutaitinen ppija saa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistlla ja semilukutaitinen n saattanut käydä jnkin verran kulua massa ktimaassaan ja hänellä n jnkin verran kirjallista taita latinalaisella kirjaimistlla. Lukutait ei kuitenkaan le riittävä tietyhteiskunnan vaatimusten näkökulmasta. Sekä primaarilukutaidttmat että sekundaari- ja semilukutaitiset saavat kurssilla luku- ja kirjitustaidn kulutusta, sumen kielen ja viestintätaitjen petusta, arjen taitjen vahvistamista, piskelutaitja sekä perustaidt tietkneen käyttöön. Kulutuksessa humiidaan piskelijiden puutteellisen kulunkäynnin vaikutus ppimiseen ja ktutumiseen.

9 8 2.4 Yhteistyö muiden tahjen kanssa Jyväskylän kansalaispist tekee mniammatillista yhteistyötä useiden timijiden kanssa piskelijan kknaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Jyväskylän kansalaispist hankkii piskelijasta petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät taustatiedt, jtta petus vidaan järjestää parhaalla mahdllisella tavalla. Jyväskylän kaupungissa kehitetään jatkuvasti timintatapja tietjen justavaan siirtämiseen eri timijiden välillä. Tärkeitä yhteistyötahja vat työ- ja elinkeinhallint, maahanmuuttajapalvelut, ssiaali- ja terveyspalvelut ja Jyväskylän aikuispist. Kska luku- ja kirjitustaidn piskelijat kuuluvat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin, näiden ryhmien mat verkstt ja tukiryhmät sekä muut taht vivat lla mukana yhteistyökumppaneina tukemassa piskelijaa sekä luku- ja kirjitustaidn ppimista myös malla äidinkielellä. Tällä alueella teemme yhteistyötä klmannen sektrin timijiden, mm. Mnikulttuurikeskus Glrian kanssa. Jyväskylän kansalaispist maahanmuuttajapetus timii harjittelupaikkana myös useiden ppilaitsten piskelijille. Tällä sektrilla teemme yhteistyötä mm. Jyväskylän ammattikrkeakulun ja Jyväskylän ylipistn kanssa. Myös meidän piskelijamme tutustuvat Jyväskylän pinttarjntaan vierailemalla eri ppilaitksissa, mm. Jyväskylän kristillisellä pistlla ja Jyväskylän ktitalusppilaitksessa. Näiden tutustumiskäyntien tarkituksena n auttaa piskelijaa suunnittelemaan jatk-pintjaan Jyväskylässä. (Liite 1). 2.5 Kulutuksen laajuus ja kest Luku- ja kirjitustaidttmien kulutus n jaettu kahteen mduuliin: ABC1 ja ABC2 -kursseihin. ABC1- kurssi kestää 200 työpäivää yhteensä 40 pintviikka. ABC2-kurssi kestää 104 päivää, jka n yhteensä 23 pintviikka. Yksi pintviikk vastaa 35 tunnin työmäärää. Lähipetusta n 5 tuntia päivässä ja hjausta tai etäpiskelua 2 tuntia päivässä. ABC-kursseilla petus tteutetaan spiraalimaisen petussuunnitelman mukaan, jllin piskelijan n mahdllista tulla mukaan j alkaneelle kurssille tai käydä tarvittava sa kulutuksesta kahteen kertaan.

10 9 3. LÄHTÖTASON ARVIOINTI LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSESSA Ennen luku- ja kirjitustaidn kulutusta piskelijalle n tehty ktutumislain mukainen alkukartitus, jssa n selvitetty työllistymis-, piskelu- ja muut ktutumisvalmiudet sekä kielikulutuksen ja muiden ktutumista edistävien timenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Tällä hetkellä Jyväskylässä ABC1-kurssille hakijiden alkukartitus n tehty Palapeli2-prjektin timesta. Samin ABC2-kurssille hakijiden alkukartitus n tehty jk Palapeli2-prjektissa tai aikaisemman kulutuksenjärjestäjän timesta. Jyväskylän kansalaispistlla n valmiudet tehdä kielitaidn alkukartitus piskelijille tarvittaessa. Mlempien kurssien alussa piskelijalle tehdään lähtötasn arviinti. Arviimisessa selvitetään piskelijan sumen kielen suullista taita, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienmtriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjittamista sekä numeerisia taitja. Lisäksi selvitetään piskelijan ppimis- ja piskelukykyä, piskeluhalukkuutta, mtivaatita, muistamis- ja maksumiskykyä sekä tarvittaessa kulutustausta, yleissivistys, työhistria ja muu saaminen. Lähtötasn arviinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Samalla kerrtaan myös Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen käytänteistä, säännöistä ja kurssin sisällöstä. Lähtötasn arviinnissa laaditaan jkaiselle piskelijalle henkilökhtainen piskelusuunnitelma (hps), jta tarkennetaan myöhemmin kk kulutuksen ajan. Lähtötasn arviinnissa tetaan humin, että piskelijan kielitaitprfiili vi eri syistä jhtuen lla epätasainen: suullinen kielitait ja luku- ja kirjitustait vivat lla hyvinkin eri tasilla. Luku- ja kirjitustaidn lähtötasn arviinnissa hyödynnetään seuraavaa jattelua: 1. Primaarilukutaidtn Oppija ei saa lukea tai kirjittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti le kulutaustaa. Primaarilukutaidtn vi tulla jk kirjallisesta kulttuurista tai suullisen tiedn jakamisen kulttuurista, jssa ei le kirjitettua kieltä tai jnka kirjitettu kieli n vasta hiljattain mudstunut. 2. Sekundaarilukutaitinen Oppija saa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistlla. Sekundaarilukutaitisten kulutausta vi vaihdella. Samin lukutait ppijan malla äidinkielellä tai jllain muulla kielellä vi vaihdella mekaanisen ja funktinaalisen taidn välillä. 3. Semilukutaitinen Oppijalla n jnkin verran kirjallista taita latinalaisella kirjaimistlla. Semilukutaitinen n mahdllisesti käynyt kulua muutaman vuden tai ppinut lukutaita muulla tavin jk ktimaassaan tai Sumessa. Opiskeluvalmiudet vat kuitenkin usein puutteelliset.

11 10 4. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Oppimiskäsitys Jyväskylän kansalaispistn maahanmuuttajapettajien ppimiskäsitys phjautuu ssiknstruktivistiseen ppimiskäsitykseen, jnka mukaan ppiminen n ppijan aktiivista, tavitteellista ja ssiaalista timintaa, jssa uusi pittava asia liitetään j pittuun. Oppimisprsessi tapahtuu siis aina vurvaikutuksessa tisten ihmisten kanssa. Opetuksessa khdataan aikuinen ppijana. Aikuiselle ppijalle n tärkeää petettavan asian merkityksellisyys, relevanttius ja yhteys käytännön elämään. Opettaja n tukija ja hjaaja, jka näkee piskelijiden elämänkkemuksen ja hiljaisen tiedn vimavarana. Opettajan tehtävänä n tunnistaa piskelijan vahvuudet ja hyödyntää niitä ppimisprsessissa. Opettaja ei siirrä valmista tieta vaan ppija itse aktiivisesti lu sen maan aikaisempaan kkemusphjaansa liittäen. Tieta rakennetaan yhdessä; phtien, keskustellen, perustellen, tutkien ja testaten. Mnipuliset ppimistilanteet tukevat ppimisprsessia. Opetuksen tulee vahvistaa piskelijan tietisuutta itsestään ppijana ja lisätä piskelijan maalitteisuutta ja lisätä ppimaan ppimisen taitja. Tavitteena n, että piskelija itse ppii humaamaan ja ymmärtämään man timintansa vaikutukset maan ppimiseensa. Oppiminen vi näkyä myös man elämänhallinnan paranemisena. Opiskelijaa hjataan heti pintjen alusta lähtien man työskentelyn ja ppimisen itsearviintiin. Opiskelijalla n mahdllisuus j ABC-kulutuksessa vaikuttaa miin ppisisältöihinsä valinnaisten pintjen kautta. Opettajan kielitaitkäsitys hjaa petusta ja arviintia. Jyväskylän kansalaispistn pettajien petus phjaa funktinaaliseen kielitaitkäsitykseen. Tällöin ppimisjärjestys määräytyy piskelijan tarvitseman kielitaidn tarpeista käsin. Opetuksessa kielellinen mut, sen merkitys ja käyttö vat tasapainssa. Oppiminen nähdään maehtisena prsessina, jta petus parhaimmillaan tukee, jäsentää ja npeuttaa. Oppimateriaalit ja ppimistilanteet vat mahdllisimman autenttisia ja petusta viedään uls lukasta. 4.2 Oppimisympäristö Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen ppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat ssiknstruktivistista ppimista. Opetuksessa krstetaan yhteistiminnallisuutta, vurvaikutteisuutta, itsehjautuvuutta sekä verkstissa timimista. Opiskelijalle ludaan edellytyksiä vastuunkantamiseen masta ppimisestaan ja ppimistavitteiden suuntaisesta timinnasta. Kulutuksessa piskelijita hjataan arviimaan pittavia asiita ja timintaansa suhteessa itseensä, tisiin ihmisiin ja laajemmin kk yhteiskuntaan.

12 11 Opiskelija esittelee muille ryhmille maa ktimaataan. Kuvat Hesam Omidbekhday. Opistn jht ja pettajat vat mtivituneita ja situtuneita maahanmuuttajien ktutumiskulutukseen ja pyrkivät kehittämään sitä yhteistyössä ennakkluulttmasti ja rakentavasti. Opistlla n pitkä ja vankka kkemus ktutumiskulutuksen järjestämisestä j vudesta 1993 lähtien. Täten pistn pettajilla n laaja ja timiva yhteistyöverkst kaupungin eri timijiden kanssa. Opistn pettajat vat päteviä ja kulutettuja tehtäviinsä. Opiskelijille tarjtaan turvallinen ja mtiviva ppimisympäristö. Jyväskylän kansalaispistn piskelutilat ja -välineet mahdllistavat mnipulisten piskelumenetelmien ja työtapjen käytön. Opist sijaitsee kaupungin keskustassa, jllin tutustumiskäynnit eri khteisiin n vaivatn tteuttaa. Opistn kanssa samassa rakennuksessa timii Jyväskylän kaupungin pääkirjast, jnka tilat ja palvelut vat helpsti hyödynnettävissä. Kirjast-pistrakennuksessa n ympäri vuden erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä, jihin sallistuminen n kiinteä sa petusta. Opist tarjaa mnipuliset ja mdernit työtilat ja työvälineet, jtka vat piskelijiden käytettävissä. Oman lukan lisäksi piskelijilla n mahdllisuus piskella ATK-lukassa, petusstudissa, ktitaluslukassa, tekstiili- ja teknisen työn lukissa, metallipajassa, keramiikkalukassa, musiikkilukassa ja liikuntasalissa. Jkainen lukka n varustettu spivilla työvälineillä. Jkaisella ryhmällä n pysyvä ktilukka, jssa tietkne, dkumenttikamera ja videtykki, kahvin- ja vedenkeitin. Ryhmillä n käytössä yhteinen tauk- ja rukailutila, jssa he vivat seurustella ateriinnin yhteydessä yli ryhmärajjen. Kirjastn kahvila n piskelijidemme ahkerassa käytössä. Jyväskylän kaupungin työväenpistn pistlaisyhdistys ry mistaa vapaa-ajanviettpaikan Tumijärven rannalla Kiviniemessä, jnne piskelijaryhmät tekevät retkiä.

13 12 Työskentelyä eri tilissa ABC2-kurssilla syksyllä Kuvat Mervi Huisman ja Hesam Omidbekhday. Tiet- ja viestintätekniikan avulla vidaan myös laajentaa ppimisympäristöä ppilaitksen fyysisten rajjen ulkpulelle. Osa piskelusta n myös mahdllista järjestää etäpiskeluna verkkphjaisen ppimisalustan (Peda.net) kautta. Varsinaisten petussisältöjen ja piskelutaitjen lisäksi harjittelemme lukkahuneessa timimista ja piskeluun liittyviä käytänteitä. Harjitusta vivat vaatia esimerkiksi petukseen keskittyminen, työtavat kuten pari- ja ryhmätyöskentely, työvälineistä hulehtiminen tai kurssin työaikjen nudattaminen. Erilaisista kulu- ja kulttuuritaustista tulevien aikuisten ryhmissä yhteiset ja selkeät timintatavat luvat turvallisuutta, ryhdittävät tuntien kulkua ja vapauttavat resursseja muuhun ppimiseen. Lukkahuneen lisäksi ppimisympäristönä käytetään ympäröivää yhteiskuntaa. Tavitteena n ppia kieltä lunnllisissa yhteyksissä sekä kannustaa piskelijaa käyttämään kielitaitaan ja näkemään ppimismahdllisuuksia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Retket ja tutustumiskäynnit rhkaisevat piskelijaa laajentamaan elämänpiiriään ja tutustumaan ympäristöönsä. Tutustumiskhteet valitaan

14 13 kullinkin petettavan aihepiirin mukaan. Vierailut ja retket vat strukturituja ja palvelevat kielen- ja yhteiskuntatiedn ppimista ja tutustumista sumalaiseen kulttuuriin sekä arjen taitjen harjaantumista. Jkaiseen kurssiin sisältyy myös yksi pidempi päiväretki, esimerkiksi Jyväskylän lähialueille sekä kauemmaksi esimerkiksi Kupin, Tampereelle tai Prvseen. Retkillä yhteisen hjelman lisäksi piskelijilla n mahdllisuus tutustua itsenäisesti khteeseen. (Liite 2). Opintretkellä syksyllä Kuvat Mervi Huisman.

15 Timintakulttuuri, työtavat ja valinnaiset pinnt Tekstipaintteisessa yhteiskunnassa lukutaidttmuus rajittaa yksilön keinja man elämän hallintaan. Opettaja sittaa timinnallaan, että vaikka aikuinen ei saa lukea, hänellä n mnia muita taitja ja elämänkkemusta, jlle petus perustuu. Opetusryhmässä kaikki vat tasa-arvisia eikä ikä, kulttuuritausta tai sukupuli vaikuta negatiivisesti piskeluun ja asemaan ryhmässä. Jyväskylän kansalaispistssa petuksen lähtökhtana n käytännönläheisyys ja funktinaalisuus, jllin piskeltavat asiat sidtaan piskelijan arkielämään. Opetuksessa hyödynnetään mahdllisimman pitkälle timinnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa ppimista sekä kansalaispistn mnipulisia työtilja ja eri aljen pettajia. Kurssin alkaessa paintetaan ryhmäytymisen merkitystä myönteisen ppimisympäristön lumisessa, jtta jkainen piskelija tulee hyväksytyksi ja kunniitetuksi ryhmässä mana persnanaan. Opiskelijat tutustuvat tisiinsa ja ppivat keskinäisen dialgin merkityksen kielen harjittelussa. Keskeinen työtapa n arkielämän sanastn ja perusrakenteiden harjitteleminen hjatusti parityöskentelynä ja pienryhmissä draaman keinin. Yhteinen tauktila antaa luntevan mahdllisuuden vurvaikutukseen myös pistn muiden piskelijiden kanssa. Opetuksessa käytetään hyväksi elämyksellisyyttä sekä humiidaan piskelijiden erilaiset ppimistyylit. Taitja vahvistetaan tistamalla ja kertaamalla peteltavaa asiaa mnin eri tavin. Uusi piskeltava aines nivtaan j pittuun aihepiiriin, jllin taidt syvenevät ja laajenevat. Opetuksessa hyödynnetään myös virtuaalisia ppimisympäristöjä. Opiskelijita kannustetaan alusta lähtien itsenäiseen työskentelyyn ja kielen piskeluun myös lukkahuneen ulkpulella. Opintjen alkuvaiheessa pintkäynnit eri khteissa (esimerkiksi kauppa, kirpputri) timivat mallina piskelijalle, kuinka timia aktiivisesti eri kielenkäyttötilanteissa (liite 2). Kirjallisia tehtäviä tehdään aluksi lukassa yhdessä ja taitjen karttuessa siirrytään itsenäisempään työskentelyyn sekä ryhmätöihin. Päivittäiset ktitehtävät hjaavat itsenäiseen kielenppimiseen. Kurssien sisältöön kuuluu myös aina kielistudityöskentelyä, jssa harjitellaan erityyppisiä kuullunymmärtämistehtäviä ja eri tilanteiden reagintiharjituksia, dialgeja ja kertmisharjituksia. Valinnaiset pinnt Kansalaispistn yleissivistävä petus tukee hyvin mahdllisuutta valinnaisten pintjen järjestämiseksi. Valinnaisten pintjen lähtökhtana n, että ne edistävät piskelijan ktutumista sumalaiseen yhteiskuntaan. Opintjen tarkituksena n täydentää ja syventää sumen kielen ja viestintätaitjen sekä työelämä- ja yhteiskuntataitjen pintja piskelijiden mien tarpeiden mukaan. Valinnaiset pinnt vivat vahvistaa piskelijan elämänhallintataitja, tutustuttaa hänet erilaisiin vapaa-ajanharrastuksiin ja kannustaa häntä lumaan maa harrasteplkua sekä kartuttaa työelämässä vaadittavia taitja.

16 15 Henkilökhtaisessa pintsuunnitelmassa tetaan humin piskelijiden elämäntilanne, ktutumisvaihe, mat kiinnstuksen khteet sekä jatk-piskeluihin ja työelämään liittyvät tarpeet. Ohjauksen kautta piskelijiden n mahdllista valita valinnaispintjen tarjttimelta itselleen klmentyyppisiä erilaisia pintja. : ELÄMÄ HALLINTAAN piskelutaidt tiednhaku ja atk-taidt arjen matematiikkaa vanhemmuuden taidt arjen asiintitaidt rakennettu Jyväskylä hyvinvinti ammatin ja kulutuksen valinnan hjaus HARRASTAMAAN ktitalus liikunta ja liikuntapaikat kädentaidt lunt lähiympäristössä taide- ja kulttuuri OPISTON KURSSIT TUTUKSI tutustumiskäyntejä kansalaispistn eri kursseille OSAAMISTA TYÖELÄMÄÄN tutkintn tähtäävät työelämää tukevat kurssit Kuvi 1. Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen valinnaispintjen tarjtin Elämä hallintaan -valinnaispinnt n tarkitettu sellaisille piskelijille, jtka erityisesti tarvitsevat vahvistusta massa arkielämässä timimiseen. Tässä sissa syvennetään eri aihealueilla yleisellä taslla käsiteltyjä teemja. Nämä pinnt n erityisesti suunnattu hitaan plun piskelijille, jtka eivät le eläneet aikaisemmin tietyhteiskunnassa. Tarkituksena n, että pintjen sisällöt suunnitellaan yhdessä piskelijiden kanssa, jtta ne tdella vastaavat heidän tarpeitaan. Opettajan tehtävänä n luda erityyppisille piskelijille spivaa petusta, jssa käytetään timinnallisia työtapja hyväksi. Yksittäisen Elämä hallintaan -pinnn laajuus määritellään tarpeen mukaan, mutta se visi lla 0,5 pintviikka, ja piskelija visi kk ktutumiskulutuksen aikana valita niitä useampia tarpeidensa mukaan. Seuraavassa n lyhyesti kerrttu Elämä hallintaan -valinnaispintjen sisällöistä. Opiskelutaitjen lähtökhtana n kunkin piskelijan yksilöllinen tilanne, jllin perehdytään tapihin ja keinihin piskella tehkkaammin. Opetuksessa käytetään piskelijan muussa petuksessa käyttämää ppimateriaalia, jtta taidt tdella sidstuisivat nrmaaliin piskeluun. Tiednhaku ja atk-taidissa keskitytään Internetin hakupalveluiden käyttämiseen ja sähköisen median lukutaitn. Arjen matematiikkaa n tarkitettu sellaiselle piskelijalle, jlta puuttuvat matemaattiset perustaidt esimerkiksi selviytyäkseen vaativammista sttilanteista.

17 16 Vanhemmuuden taitihin vi kuulua mm. seuraavia teemja: päiväkdin ja kulun käytännöt, perushygieniasta hulehtiminen, lapsen rahankäyttö, tietknepelaamisen rajat ja lapsen säännöllinen elämänrytmi. Arjen asiintitaidt -pinnissa perehdytään yksityiskhtaisesti eri asiimistilanteisiin ja käydään harjittelemassa niitä paikan päällä esim. neuvlassa tai kirjastssa. Rakennettu Jyväskylä -valinnaispinnissa tavitteena n ppia näkemään rakennettua ympäristöä uusin silmin. Sillin mm. harjitellaan kartan lukemista aidssa ympäristössä, petellaan matkustamaan uusiin paikkihin bussilla ja kävellään jkaisen piskelijan lähiympäristössä ppien näkemään myös histriallista perspektiiviä. Hyvinvintipinnissa keskitytään terveellisen elämäntavan tiedstamiseen ja tteuttamiseen massa elämässä esimerkiksi pettelemalla käyttämään askelmittaria arkiliikkumisessa. Ammatin ja kulutuksen valinnan hjauksessa n pyrkimyksenä luda ryhmiä, jilla n samantyyppisiä jatksuunnitelmia. Tällöin vidaan pienryhmissä tutustua tarkemmin ammatin vaatimuksiin, vaadittavaan kulutukseen jne. Opintihin kuuluvat myös vierailut työpaikille ja ppilaitksiin. Harrastamaan-valinnaispinnissa hyödynnetään niin pistn kk henkilökunnan saamista kuin yksittäisten piskelijiden erityistaitja, jllin myös piskelijat pääsevät itse hjaajan rliin. Harrastamaan-pintja järjestetään sen mukaan, mitä erityissaamista n ja minkä harrastamiseen n halukkuutta. Esimerkiksi ktitalus, liikunta ja kädentaidt vat lleet aikaisemmin Jyväskylän kansalaispistssa susittuja alja. Yksittäisen Harrastamaan-pinnn laajuus vi lla 0,5 pintviikka, ja kk ktutumiskulutuksen aikana piskelija vi valita niitä useampia tiveidensa mukaan. Jyväskylän kansalaispist haluaa auttaa piskelijaa löytämään man harrasteplun. Sen avulla hän pystyy lumaan aita vurvaikutusta kantaväestön kanssa uudessa kieliympäristössä. Opistn kurssit tutuksi -valinnaispintjen tarkituksena n, että piskelija tutustuu kansalaispistn tarjamiin erilaisiin vapaa-ajanviettmahdllisuuksiin. Ideana n, että piskelija vierailee 1-2 kertaa häntä kiinnstavalla kansalaispistn yleissivistävällä kurssilla. Sen perusteella hänellä n makhtaista tieta, millaista kielitaita kurssilla tarvitaan ja kiinnstaak kurssi aidsti häntä. Tiveena n, että tutustumiset innstaisivat piskelijita hakeutumaan yleissivistävän petuksen kursseille. Sillin he vivat mahdllisesti hyödyntää myös pintseteliä alentaakseen kurssimaksuja. Kansalaispistlla n erinmaiset mahdllisuudet tarjta esimerkkiä aktiivisen elämän rakentamisesta kannustamalla maahanmuuttajaa lumaan maa harrasteplkua. Yleissivistävän petuksen laajasta kurssitarjnnasta n mahdllista valita esimerkiksi seuraavia pintja: liikunta ja terveys (esim. Jgan alkeet) kielet (esim. Englanti 1 8) ktitalus (esim. Leivtaan leipää)

18 17 käsityöt (esim. Hupakukkaklubi kulttuurien khtauspaikka) kuvataiteet (esim. Maalauskurssi) musiikki (esim. Kitaransitt) tekninen työ (esim. Puutyön peruskurssi) tiettekniikka (esim. Ktisivujen tekeminen) Valinnaisiin pintihin kuuluvat myös erilaiset Osaamista työelämään -valinnaispintihin kuuluvat kurssit ja niistä saatavat tdistukset. Tällaisia kursseja vat esimerkiksi: ensiapukulutukset yleiset kielitutkinnt Näistä valinnaisista kursseista abc-kulutuksessa leville parhaiten sveltuvia vat Elämä hallintaan ja Harrastamaan -kurssit. 4.4 Eheyttäminen ja eriyttäminen Eheyttäminen Luku- ja kirjitustaidn petus, kielenpetus ja numeeristen taitjen petus tteutetaan kknaisuutena. Kielen ppiminen kietutuu muihin ppisisältöihin. Samalla kun pitaan kieltä, pitaan asiita sumalaisesta yhteiskunnasta, masta lähiympäristöstä ja arjessa tarvittavia taitja. Kieltä pitaan timintaa ja vurvaikutusta varten ja niiden kautta (eheyttäminen). Ssiknstruktivistisen ppimiskäsityksen mukaan uudet pittavat ainekset kytketään mielekkäästi piskelijan maan elämänkkemukseen ja kulussa pittuihin tietihin ja taitihin. Opetussisältöjä eheytetään myös ajallisesti, edetään esimerkiksi tutusta tuntemattmaan ja knkreettisesta abstraktiin. Eriyttäminen Eriyttämisen tarpeita luvat piskelijiden kielitait, luku- ja kirjitustait, ikä, sukupuli, elämäntilanne sekä ppimis- ja piskeluvalmiudet. Opetus n ppijalähtöistä ja se vastaa piskelijan senhetkisiä edellytyksiä ja tarpeita. Opettaja humii piskelijiden erilaiset ppimisedellytykset ja eriyttää petusta tarpeen mukaan. Opetuksesta vidaan eriyttää sen laajuuden, syvyyden ja etenemisnpeuden mukaan. Eriyttäminen vi khdistua muun muassa petuksen sisältöihin, käytettäviin petusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä levaan aikaan. Jyväskylän kansalaispistssa eriytetään petusta hyödyntämällä erilaisia piskeluympäristöjä sekä kulun sisällä että kulun ulkpulella. Opiskelijita vidaan jakaa ryhmiin justavasti tarpeen mukaan, jllin petuksen sisällöt ja materiaalit mukautetaan vastaamaan piskelijan senhetkistä tasa ja kiinnstuksen khteita. Opetusta eriytetään järjestämällä yksilö- tai pienryhmähjausta.

19 18 Opetusta eriytetään myös tarjamalla piskelijalle valinnaisia pintja yli ryhmärajjen piskelupäivän aikana, mm. liikunta-, käsityö-, ktitalusryhmät. Opiskelijita hjataan myös aktiivisesti sallistumaan pistn yleissivistäviin pintihin järjestämällä tutustumiskäyntejä eri kursseille piskelijan man kiinnstuksen mukaan. Opistn mnipulinen kurssitarjnta mahdllistaa eritasisten piskelijiden sallistumisen timintaan, mm. käsityö-, kuvataide-, liikunta-, musiikki-, tiettekniikka- ja kielikursseille. Opist tukee sallistumista tarjamalla piskelijille pintsetelin, jka ikeuttaa alennettuun kurssimaksuun. 4.5 Opetusmateriaalit Opettaja kkaa ja valmistaa itse kursseilla käytettävän materiaalin hyödyntämällä valmista materiaalia ja ppikirjja (liite 3). Materiaali vastaa kunkin ryhmän tasa ja harjitukset khdennetaan kielitaidn kullisenkin lähikehityksen vyöhykkeelle. Oppimateriaaleina käytetään mm. tekstejä sekä ppikirjista että autenttisia tekstejä, videita, kuvia, musiikkia ja internetissä levia sumen kielen harjitussivustja. Opetusmateriaali phjaa tdellisiin kielenkäyttötarpeisiin ja vurvaikutuksellisuuteen. Opetuksessa seurataan ajankhtaisia aiheita, mm. uutiset, juhlapäivät, ja niitä käsitellään tunneilla.

20 19 5. OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (liite 4). Suunnitelma perustuu lähtötasn arviinnissa saatuihin tietihin piskelijan valmiuksista ja piskelijan miin tavitteisiin. Opiskelusuunnitelman laaditaan yhdessä piskelijan ja häntä pettavien pettajien kanssa ja siinä piskelijan pintjen tavitteet, kulutuksen laajuus ja piskelijan tarvitsema mahdllinen ylimääräinen tuki. Suunnitelman hyväksyvät kaikki sapulet ja laadittaessa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Opiskelusuunnitelmaa arviidaan kulutuksen kuluessa ja muutksia tehdään tarvittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa keskustellaan ainastaan sellaisista kysymyksistä, jilla n merkitystä piskelun edistymisen ja petuksen järjestämisen kannalta. Viranmaiset vivat vaihtaa tietja piskelijan muusta elämäntilanteesta ainastaan piskelijan sustumuksella. Jyväskylän kansalaispistn henkilökhtainen piskelusuunnitelma sisältää seuraavat khdat: 1. Taustatekijät ja niiden merkitys pinnille, muun muassa aiempi kulutus sekä työkkemus ja mahdlliset tiedt piskelijan ammattitaidsta 2. Sumen kielen taidn sekä luku- ja kirjitustaidn kuvaus 3. Numeeristen taitjen kuvaus 4. Opiskeluvalmiuksien arviinti 5. Opiskelijan kulutus- ja työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat 6. Kulutuksen tavitteiden ja sisältöjen yksilöllistäminen 7. Opiskelijan hjauksen ja tuen tarpeen kuvaus sekä hjauksen ja tuen järjestäminen Opiskelija saa kurssin aikana henkilökhtaista hjausta. Ohjauksen tavitteena n tukea piskelijaa tekemään maa tulevaisuuttaan ja ammatillista kehittymistään kskevia päätöksiä. Ohjauksessa humiidaan henkilön kknaistilanne ja hjauksen tulksena laaditaan piskelijalle realistiset ja knkreettiset lyhyemmän ja pidemmän aikavälin jatksuunnitelmat. Tukipetuksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään ppimisen vaikeutumista ja tukemaan piskelijaa henkilökhtaisesti tai pienissä ryhmissä. 5.1 Erityisen tuen tarpeessa levien piskelijiden humiiminen kulutuksessa Opiskelijan hitaan ja heikn ppimisen syitä n usein erittäin hankala selvittää. Taustalla vi lla lukivaikeus tai muu ppimisvaikeus, mutta niiden selvittely sumenkielisin testein n lähes mahdtnta. Usein taustalla vivat lla traumaattiset kkemukset tai stressi, jka sit piskelijan vimavarja ja keskittyminen piskeluun n vaikeaa. Kska piskelijan ppimisvaikeuden sittaminen testaamalla n ngelmallista, lähtökhtaisesti jkainen piskelija, jka ppii keskimääräistä hitaammin ja työläämmin, n erityisen tuen tarpeessa.

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Hoivamaatalous: huipputasolla

Hoivamaatalous: huipputasolla ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen

Lisätiedot

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto Nurten tuki-hanke ja avin ammattipist Hanna Nuutinen, Ter Vrnanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avinammattipist OHJAAMO Ohjaavat/lähettävät taht 2.Asteen ppilaitkset Palveluun tutustuminen ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa 1.8.2015 jälkeen alkavassa petuksessa.

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen Kirav - kirjast avimena ppimisympäristönä Biblär - bibliteket sm ett öppet lärcentrum Tiednlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen petukseen ja ppimiseen Edu.fi http://edu.fi/etusivu Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015,

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

VALINNAISAINETARJOTIN

VALINNAISAINETARJOTIN HÄMEENKYRÖN YHTEISKOULU LUKUVUODELLE 2016 2017 VALINNAISAINETARJOTIN 8. lukalle Hyvä 7.lukkalainen! Tämä vihknen esittelee Hämeenkyrön Yhteiskulun valinnaisainetarjnnan 7.lukkalaisille. Valinnaisaineet

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1 Arvt ja timinta-ajatus... 3 2 Yleiset kasvatuksen ja petuksen tavitteet... 4 3 Kielihjelma... 5 4 Nudatettava paikallinen tuntijak... 6 5 ppimisympäristön

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen alkaessa lapsella n synnynnäinen tai tutkimusten perusteella erityiseen tukeen ikeuttava diagnsi ja erityisen tuen lausunt, tai havaittujen

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö valtakunnallinen tiet- ja petuskäytön kulutus TieVie-suunnitteluryhmän kkus Aika: ke 9.11.2005 kl 11.15-18.00, t 10.11. kl 8.30-15.15 Paikka: Peurunka, Laukaa Läsnä: Paula Airaksinen, Antti Auer, Taru

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot