KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1 Arvt ja timinta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja petuksen tavitteet Kielihjelma Nudatettava paikallinen tuntijak ppimisympäristön ja työtapjen kuvaukset Timintakulttuuri ja Aihekknaisuuksien tteuttaminen Opetuksen tavitteet ja sisällöt vusilukittain eri ppiaineissa tai pintkknaisuuksittain vusilukkiin jakamattmassa petuksessa Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi tisena kielenä Vieraat kielet, englanti Vieraat kielet, ranska Vieraat kielet, saksa Matematiikka Ympäristö- ja lunnntiet Bilgia ja maantiet Fysiikka ja kemia Usknt, evankelisluterilainen usknt Usknt, rtdksinen usknt Usknt, katlinen usknt Usknt, islamin usknt Elämänkatsmustiet Histria Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Oppilaanhjaus Tavitteet ppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esipetuksen ja muun peruspetuksen kanssa Kdin ja kulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahjen kanssa

2 12 hulln suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustiminta piskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt Kerhtiminnan järjestäminen Tukipetuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden petus kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien ppilaiden petus Oppilaan arviinti ja sen perustuminen hyvän saamisen kuvauksiin ja päättöarviinnin kriteereihin Opinnissa etenemisen periaatteet Tdistukset Tietstrategia Timinnan arviinti ja jatkuva kehittäminen LIITTEET Kantkasken kulun tuntijassa käytettyjen kulukhtaisten välystuntien tavitteet ja sisällöt Kantkasken kulun kirjast-petussuunnitelma Kantkasken esipetussuunnitelma Tdistukset 2

3 1 ARVOT JA TOIMINTA- AJATUS ARVOT KH:n hyväksymä , Sumenkielinen kulutuslautakunta Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän hultajiensa erilaisia tarpeita ja tavitteita arvstetaan kulun timinnassa. Kulun timintaa kehitettäessä tetaan humin asiakkailta saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arv Hyvään kuluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jkainen yhteisön jäsen n tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökhtana n kaikille avin kulu, jssa ppilas n aktiivinen timija. Kulutuksellisen tasa-arvn mukaisesti hulehditaan siitä, että jkainen esplaislapsi ja -nuri saa perustietjen ja -taitjen, jatk-pintjen ja kansalaistiminnan kannalta hyödyllisen petuksen. Luvuus ja innvatiivisuus Oppilaita, pettajia ja kulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kkeilemaan uusia timintamutja. Kk kuluyhteisölle n tärkeää ppimisen iln säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Kulutyön innvaatiita ja parhaita käytäntöjä jaetaan tietverkssa ja muilla frumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Kulua kehitetään yhteistyössä ktien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan petussuunnitelmassa tavitteet, jiden tteutumista arviidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdllisuuksia etsittäessä humiidaan mm. mnikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja mnipulisen elinkeinrakenteen sumat mahdllisuudet. Tulksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja mista lähtökhdista käsin tapahtuva tietjen ja taitjen pettelu, piskelu ja maksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen vat petustiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalveluissa n keskeistä ennalta ehkäisevä timinta sekä mahdllisimman varhainen vastaaminen erityisen tuen tarpeisiin. Yhteistyössä päivähidn henkilöstön ja muiden asiantuntijiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä peruspetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tulksellisuutta arviidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Kulujen arkipäivässä timitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä tetaan humin j kulutiljen suunnittelussa. KANTOKASKEN KOULUN ARVOPOHJA Kantkasken kulun timinta perustuu suvaitsevaisuudelle, yhteisöllisyydelle ja avimuudelle. Yksilön ikeus tulla hyväksytyksi mana itsenään tteutuu, kun kaikki kulussa työskentelevät kunniittavat tisiaan yksilöinä ja khtelevat jkaista yhteisön jäsentä tasa-arvisesti. Suvaitsevaisuus laajenee yksilön kunniittamisesta eri ryhmien sekä tisten kansallisuuksien ja kulttuurien kunniittamiseen Yhteisöllisyyden kehittyminen edellyttää vastuullisuutta. Vastuun ttaminen itsestä sekä tisten ihmisten ja ympäristön vastuullinen humiiminen lisäävät yhteisöllisyyttä, jka tarjaa yksilölle ja ryhmille turvallisuutta ja tasapaina. Suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys mahdllistuvat avimessa timintaympäristössä, jssa yksilön luvuus ja innvatiivisuus vapautuvat. Ne pulestaan auttavat löytämään yhä uusia keinja khdata ja hyväksyä erilaisuutta, kehittyä yhteisön vastuulliseksi jäseneksi ja siten lisätä tasa-arva. 3

4 TOIMINTA-AJATUS Sumenkielisen kulutuskeskuksen jhtryhmän hyväksymä Espn sumenkielisen petustimen visi: Espn sumenkielinen petustimi tarjaa lapsille ja nurille krkeatasiset, mnipuliset ja alueellisesti tasapuliset kulutusmahdllisuudet. Timinnan lähtökhtana n kulutuksellinen tasa-arv, jka humii ppijan yksilölliset minaisuudet KANTOKASKEN TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTYNÄ Kantkasken kulussa lapsella n mahdllisuus kasvaa yksilöiden erilaisuutta kunniittavaksi, maa kansallista kulttuuriamme arvstavaksi ja kansainvälisyyteen luntevasti suhtautuvaksi nureksi, jlla n valmiudet vurvaikutukseen ja taidt yhteistyöhön erilaisissa timintaympäristöissä. 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITT EET KH:n hyväksymä , Sumenkielinen kulutuslautakunta : Kasvatus- ja petustyön päämääränä n ppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja petuksen tavitteena n, että ppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja ppii ppimaan. Kuluyhteisön tavitteena n tukea kululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainisuutta ja tervettä itsetunta, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvinnin vaalimista, kasvua hyviin tapihin sekä luttamusta itseen, tisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi ppijaksi edistävät ppimisen halu ja työnten arvstaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidt, kehittyneet ajattelun, tiednhallinnan ja viestinnän taidt, luvuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. Kantkasken kulun kasvatuksen ja petuksen tavitteet phjautuvat Espn kaupungin arvihin. Arvista n keskusteltu yhdessä hultajien, pettajien ja ppilaiden kanssa ja niistä n valittu yhteisesti tärkeimpinä pidetyt. Hyvien tapjen nudattaminen sekä tisten kunniittaminen luvat turvallisen ppimisympäristön, jssa luttamus itseen, tisiin ja tulevaisuuteen vahvistuu. Ohjaamme ppilasta kasvamaan vastuuntuntiseksi ja suvaitsevaiseksi yhteisön jäseneksi, jka arvstaa maa sekä tisten työtä. Opetuksen tulee kannustaa ppilasta luvuuteen ja innvatiivisuuteen. Säännöllinen ja avin, ppilaan parhaaksi tehtävä yhteistyö edesauttaa ktien ja kulun petus- ja kasvatustehtävää. 4

5 3 KIELIOHJELMA Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä ja Kaikilla palvelualueilla tarjtaan A-kielenä englantia, ranskaa, rutsia ja saksaa Jkainen peruskulua käyvä ppilas alittaa englannin piskelun jk A1-kielenä tai A2- kielenä. Tämä merkitsee, että niiden ppilaiden, jtka valitsevat A1-kieleksi jnkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ttaa pint-hjelmaansa A2-kielenä englanti Samassa alakulussa muu kieli kuin englanti ei vi lla sekä A1- että A2-kielenä A2-kielen petus alitetaan kaikissa peruskuluissa neljänneltä vusilukalta Kaikilla palvelualueilla tarjtaan jk varhennettua kieltenpetusta, kaksikielistä petusta, kielikylpy- tai vieraskielistä petusta Jkainen ala-asteen kulu tarjaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen Alkavan A-kielen minimippilasmäärä n 14 ppilasta. Pakankylän ja Nuuksin kulujen alkavien A2-kielien ryhmäkk n 10 ppilasta Uusi kielihjelma astuu vimaan alkaen asteittain. Kielivalintansa keväällä 2003 tehneet jatkavat tullin vimassa lleen kielihjelman mukaisesti myös yläkulussa. Uusissa yläkuluissa kielihjelma astuu vimaan kulun valmistuttua. KANTOKASKEN KOULUN KIELIOHJELMA ENSIMMÄINEN VIERAS KIELI (A1) Kantkasken kulu tarjaa Espn kaupungin kielihjelman mukaan Espnlahden palvelualueella varhennettua kielten petusta saksan ja ranskan kielissä. Vieraan kielen piskeleminen yleispetuksen lukilla alkaa ensimmäisen lukuvuden aikana, jllin ppilas alittaa jk ranskan tai saksan kielen piskelun lukilla kaikille yhteistä A1- kielen petusta n yksi vusiviikktunti. Klmannelta lukalta alkaen kielten petusta n kaksi vusiviikktuntia jkaisella lukka-asteella. Erityispetuksen lukilla ensimmäisenä vieraana kielenä piskellaan englantia, jka alkaa klmannen lukan aikana. TOINEN VIERAS KIELI (A2) Valinnaisena kielenä yleispetuksen ppilas piskelee 4. lukalta lähtien englantia kaksi vusiviikk-tuntia. 5

6 4 NOUDATETTAVA PAIKALL INEN TUNTIJAKO Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä Vusilukilla 1-6 tait- ja taideaineiden välystuntien käytöstä päättää kulu sana tuntijaka. Kulujen tulee tehdä päätös, miten tämä yhteinen petusaika käytetään. Yhteiseen petusaikaan kuuluvia vusiviikktunteja ei vi kulukhtaisesti nimetä muilla ppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Kulujen tulee vusilukilla 1-2 sijittaa välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Vusilukilla 1-4- Espn maan välykseen kuuluvat 5 vusiviikktuntia vidaan nimetä kulun päättämällä tavalla. KANTOKASKEN KOULUN TUNTIJAKO: Kantkasken tuntijak selviää seuraavasta tauluksta. Ns. kulukhtaisten välystuntien määrä n lisätty taulukkn. (Esim. +1). Näistä petustunneista draamakasvatuksen (3.-4.-lukat), digitaalisen kuvankäsittelyn (5.-lukat) ja terveystiedn (6.-lukat) petuksen tavitteet ja sisällöt esitetään liitteessä 1. KANTOKASKEN KOULUN TUNTIJAKO YLEISOPETUS äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli matematiikka ympäristö- ja lunnntiet bilgia ja maantiet 2 1 fysiikka kemia 1 1 usknt/et histria 1 2 musiikki kuvataide käsityö liikunta A2-kieli ppilaan tuntimäärä yht ERITYISOPETUS äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli matematiikka ympäristö- ja lunnntiet bilgia ja maantiet 2 1 fysiikka kemia 1 1 usknt/et histria 1 2 musiikki kuvataide käsityö liikunta ppilaan tuntimäärä yht

7 5 OPPIM ISYMPÄRISTÖN JA TYÖT APOJEN KUVAUKSET KH:n hyväksymä , Sumenkielinen kulutuslautakunta Espn kuluverkstn kehittämisen tavitteita n tarjta ppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen ppimisympäristö. Hyvä ppimisympäristö tarjaa nnistumisen kkemuksia, kasvun ja ppimisen haasteita sekä tukea, apua ja hjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä humiidaan ppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Kulu n turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jkaisella n työrauha. Kulussa vaalitaan avinta timintakulttuuria. Espssa edistetään myös mm. kuluyhteisöjen hyvinvintia ja jhtamiskulttuuria sekä kiinnitetään humita justaviin petusjärjestelyihin. Opetuksessa käytetään ppilaita sallistavia ja vurvaikutteisia työtapja. Samat periaatteet hjaavat yhteistyötä hultajien ja ympäröivän yhteiskunnan timijiden kanssa. Espn mnimutinen lunt, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä elinkeinelämä ja kulttuuri tarjavat phjan tutustua histriallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin. Kaupungin kulujen timintakulttuuriin kuuluu vahva tiet- ja viestintätekniikan petuskäyttö. Yhdessä kulujen kehittyvien kirjast- ja tietpalvelujen sekä ajanmukaisten ja mnipulisten ppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva phja tiednhallinnan taidille ja tutkivalle työtteelle, jilla n suuri merkitys elinikäisen ppimisen kannalta. 6 TOIMINTAKULTTUURI JA AIHEKOKONAISUUK SIEN TOTEUTTA MINEN Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä Aihekknaisuudet vat sellaisia kasvatus- ja petustyön keskeisiä painalueita, jiden tavitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin ppiaineisiin. Ne vat kasvatusta ja petusta eheyttäviä teemja. Niiden kautta vastataan myös ajan kulutushaasteisiin. Aihekknaisuudet n kirjattu peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin mana kknaisuutenaan, mutta niiden pääasiat sisältyvät myös eri ppiaineisiin niille lunteenmaisista näkökulmista. Kulun petussuunnitelmaa laadittaessa aihekknaisuuksia täsmennetään, ajankhtaistetaan ja knkretisidaan yhteisten ja valinnaisten ppiaineiden sekä kulun yhteisten tapahtumien kuvauksessa, ja niiden tulee lisäksi näkyä kulun timintakulttuurissa. Aihekknaisuuksien tteuttamisessa kulu vi ttaa humin Espn ja kk pääkaupunkiseudun sekä erityisesti man lähiympäristönsä tarjamat mahdllisuudet. Aihekknaisuuksien tteuttamiseen vi ttaa mahdllisuuksien mukaan myös yhteistyökumppaneita. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekknaisuudet vat 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediatait 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknlgia Kaikkien aihekknaisuuksien yhteisenä kantavana periaatteena n tulevaisuusnäkökulma, jllin tavitteena n, että ppilas ppii kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla havainnimaan ja analysimaan nykyajan ilmiöitä ja timintaympäristöjä, khteena ma elämä, ktiseutu, Sumi ja muu maailma, esittämään perusteltuja käsityksiä taviteltavasta tulevaisuudesta, 7

8 phtimaan man timintansa vaikutusta siihen, millaiseksi tulevaisuus mudstuu, arviimaan maa elämäntapaansa tulevaisuusnäkökulmasta sekä tekemään valintja ja timimaan taviteltavana pitämänsä tulevaisuuden pulesta. Peruspetuksen kaikilla vusilukilla paneudutaan erityisesti aihekknaisuuteen ihmisenä kasvaminen. Aihekknaisuuksien eri sa-alueita n tarkituksenmukaista käsitellä ppilaiden kehitysvaiheelle lunteenmaisissa yhteyksissä. Kulu vi lisäksi sisällyttää petussuunnitelmaansa mia aihekknaisuuksia. Aihekknaisuudet kulu kirjaa maan petussuunnitelmaansa ja tarvittaessa lukuvusisuunnitelmaan. Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen aihekknaisuuksien tteutumiseen viitataan myös kappaleessa 7 Opetuksen tavitteet ja sisällöt ppiaineittain kirjainyhdistelmällä AK5, AK7, jne. Aihekknaisuudet eheyttävät Kantkasken kulun jkapäiväistä työskentelyä eli vat sa kulun timintakulttuuria. Opettajat valitsevat lukuvusittain timinnan suunnittelun phjaksi kaksi aihekknaisuutta, jiden painttaminen mnipulistaa ja syventää valittujen teemjen käsittelyä. Seuraavissa luettelissa esitetään aihekknaisuuksien sisältöjä ja tteuttamistapja. Ne tarkentuvat lukuvusittain paintusten mukaista timintaa suunniteltaessa ja tteutettaessa. 1. Ihmisenä kasvaminen Kdin ja kulun yhteistyö vanhempainillat ja vartit vanhempainyhdistys lukkatimikunnat jhtkunta ppilashult Vastuun ttaminen järjestyssäännöt kummippilastiminta prjektipiskelu ryhmässä timiminen ikeudenmukaisuus ja tasa-arv lukka- ja rukasalijärjestäjät Opiskelutaidt ma tavitteenasettelu man ainutkertaisuuden ja kasvun ymmärtäminen man ppimistyylin löytäminen Elämänhallintataidt fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun vaikuttavat tekijät tunteiden tunnistaminen ja käsittely vireyteen ja luvuuteen vaikuttavat tekijät 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Sumalainen kulttuuri ktiseudun kulttuuri tapakulttuuri; juhlat ja tapahtumat retket ja leirikulut kerhtiminta mnimutinen Sumi ystävyyslukkatiminta sukuplvien ketju Kansainvälinen timinta phjismaiseen ja eurppalaiseen kulttuuriin tutustuminen mnikulttuurisuus ppilas- ja pettajavaiht kansainväliset kntaktit Cmenius- ja muut kansainväliset prjektit Eurppa-päivä 3. Viestintä ja mediatait Ilmaisu 8

9 kerht ilmaisutunnit erilaiset ilmaisukielet ppilasesitykset Tiedttaminen ktitiedtteet lukuvusipas kulun WWW-sivut sähköpsti vanhempainillat Mediataju median rli ja vaikutukset yhteiskunnassa median kuvaaman maailman suhde tdellisuuteen yhteistyö median kanssa 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuminen ja vaikuttaminen massa kulussa vaikutusmahdllisuudet; ppilasalitteet rukaraati kyselyt ja äänestäminen haastattelut hyväntekeväisyys verkstitumisen vima Yrittäjyys prjektien pitkäjänteinen suunnittelu, tteutus ja varainkeruu luva ideinti yritysvierailut eri ammatteihin tutustuminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kuluympäristöstä hulehtiminen vastuu yhteisestä maisuudesta kierrätys ja lajittelu taludellinen energian käyttö siivustalkt lähiympäristön arvstaminen ja siitä hulehtiminen 6. Turvallisuus ja liikenne Järjestyssäännöt Kulumatkat Valvnnat Turvallisuussuunnitelma Terveyskasvatus 7. Ihminen ja teknlgia Tekninen ja tekstiilityö Fysiikka ja kemia Ympäristötiet ATK-petus Kerht Opit Netlibris TVT-strategia 9

10 7 OPETUKSEN JA SISÄLLÖT VUOSILUOKIT TAIN ERI OPPI- AINEISSA TAI OPINTOK OKONAISUUKSITTAIN VU OSILUOKKIIN JAK A- MATTOMASSA OPETUKSES SA Kantkasken kulussa eri ppiaineiden petus perustuu sumenkielisen kulutus-lautakunnan v hyväksymiin tavite- ja sisältökknaisuuksiin. Mahdlliset täydennykset, paintukset ja kulukhtaiset kehittämishankkeet kirjataan lukuvusittain kulun lukuvusisuunnitelmaan. Oppiainekhtaisia petusmenetelmiä esitellään tavitteiden ja sisältöjen jälkeen kussakin ppiaineessa. Opintjen aikainen arviinti n ttuudenmukaista ja se perustuu mnipuliseen näyttöön. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen ja edistymiseen ppimisen eri sa-alueilla. Arviinti perustuu ppiaineittain annettuihin tavitteisiin ja keskeisiin ppisisältöihin. 7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi äidinkielenä Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä Äidinkieli ja kirjallisuus n tiet-, tait- ja taideaine. Oppiaineen phjalla n laaja tekstikäsitys: tekstit vat puhuttuja ja kirjitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Kirjallisuudenpetuksessa pettaja spii kunkin lukan kanssa luettavien kknaistesten vähimmäismäärän. VUOSILUOKAT 1-2 Opetuksen tulee lla kknaisvaltaista, kaikki kielen sa-alueet kattavaa ppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kmmunikaatita, jka tukee ppilaan yksilöllistä kielenppimista. Opetuksessa n tettava humin, että ppilaat vivat lla ppimisprsessissaan hyvin eri vaiheissa. 1. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat tttuu kulun vurvaikutustilanteisiin AK1 pettelee kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen rhkaistuu ilmaisemaan itseään mnipulisesti ryhmässä AK1, AK3 pettelee kysymään ja vastaamaan AK3 rhkaistuu kertmaan mista kkemuksistaan, näkemästään ja kuulemastaan kehittää ja laajentaa sana- ja käsitevarastaan pettelee luvaa ilmaisua hjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1, AK3 Oppilaan luku- ja kirjitustaidt kehittyvät ymmärtää puhutun, luetun ja kirjitetun kielen yhteyden pettelee lukemisen ja kirjittamisen perustekniikat ymmärtää säännöllisen harjittelun merkityksen lukemisessa ja kirjittamisessa pettelee kirjitetun kielen spimuksia ja sääntöjä kiinnstuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti AK3 kiinnstuu ttamaan selvää asiista hankkimansa lukutaidn avulla AK3 pettelee keskeiset kieleen liittyvät käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, virke, lpetusmerkki, tsikk tutustuu tiettekniikan käyttöön viestintävälineenä AK7 10

11 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu mnipulisesti erilaiseen kirjallisuuteen kuunnellen, katsellen ja lukien AK2 pettelee valitsemaan itseään kiinnstavaa luettavaa pettelee nauttimaan kirjallisuuden tarjamista elämyksistä AK1 pettelee kertmaan ja keskustelemaan lukemastaan pettelee phtimaan sanjen merkitystä tutustuu mediaan kulutelevisin ja erilaisten petushjelmien avulla Vurvaikutustaidt harjitusta arkipäivän vurvaikutustilanteissa AK4 harjitusta ilmaisun eri sa-alueiden hallinnassa: ilmeet, eleet, puhe, äänenpaint, kuuntelu, tunnetilat, liike AK3 ilmaisuharjituksia leikkien, imprvisiden ja dramatisiden harjitusta mien kkemusten, havaintjen ja tapahtumien jakamisesta keskustellen ryhmässä AK4 runjen ja lrujen pettelua ja esittämistä Lukeminen ja kirjittaminen kielellisen tietisuuden kehittämistä erilaisin harjituksin, tavuilla ja äänteillä leikkien äänne-kirjain vastaavuuden harjittelua kirjainten yhdistämistä tavuiksi ja saniksi tavuttaminen ja tavurytmi aakksjärjestys ja aakksleikkejä ikean kynätteen, kirjitussuunnan ja kirjainmutjen harjittelua pien- ja suuraakksin ikeinkirjituksen harjittelua sana- ja lausetaslla, niin että kirjittamisen rytmi löytyy sanavälien, sanan jakamisen, isjen alkukirjainten ja virkkeen lpetusmerkkien käytön harjittelua lyhyiden asiatekstien ja mien kirjitelmien tuttamista siirtymistä lyhyiden tuttujen sanjen tunnistamisesta myös udmpien sanjen tunnistamiseen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen lukemisen ja kirjittamisen päivittäistä harjittelua ppilas tutustuu tekstin kirjittamiseen tietkneella Kirjallisuus ja kieli mnipulista kirjallisuuteen tutustumista kuvia katsellen, kuunnellen ja vähitellen itse lukien 2. lk runjen, lrujen, satujen, tariniden ja sarjakuvien elämyksellistä käsittelyä, lukukkemusten jakamista keskustellen, kirjittaen ja piirtäen sanjen merkityksen erittelyä kirjastn käytön ja kirjjen valitsemisen harjittelua kaun- ja tietkirjallisuuden erjen tutkimista, tutustumista eri tietlähteisiin (esim. cd-rm) lastennäytelmiin tutustumista mediihin tutustumista (esim. TV, elkuva, sanma- ja aikakauslehdet) AK3 Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat pettelee ilmaisemaan itseään erilaisissa kulun vurvaikutustilanteissa AK1 harjittelee löytämään kuulemastaan leelliset asiat uskaltaa esiintyä ryhmän jäsenenä AK4 11

12 pettelee keskustelemaan vastavurisesti ja dttamaan vuraan AK1 vahvistaa sana- ja käsitevarastaan harjittelee luvaa ilmaisua hjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1 Oppilaan luku- ja kirjitustaidt kehittyvät vahvistaa lukemisen perustekniikkaa khti sujuvaa ja ymmärtävää lukemista AK3 pettelee kirjituskirjaimet pettelee maa tekstiä kirjittaessa ttamaan humin kirjitettua kieltä kskevia spimuksia rhkaistuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti harjittelee tekstin tuttamista käsin ja tekstinkäsittelyhjelmalla AK3, AK7 harjittelee tietjen etsimistä kertmuksesta ja helpsta asiatekstistä pettelee vastaamaan kirjallisesti tekstiä kskeviin kysymyksiin harjittelee faktan ja fiktin erttamista tisistaan Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kieleen ilmiönä ja tttuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja mutja AK2 valitsee, lukee ja kuuntelee ikä- ja taittaslleen spivia kirjja eläytyy kuulemaansa ja lukemaansa AK1 saa lukemastaan aineksia ajattelu- ja päättelytaitjensa kehittämiseen harjittelee kertmaan ja keskustelemaan lukemastaan tutustuu kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin pettelee nauttimaan lukuelämyksistä AK1 tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin ja kuvia ja ääntä sisältäviin mediateksteihin AK3 Vurvaikutustaidt keskustelua ryhmässä tisia kuunnellen, aiheessa pysyen ja maa vura dttaen (esim. pari-, pienryhmä- ja lukkakeskustelut) AK1 kknaisilmaisun ja mielikuvituksen käytön vahvistusta (esim. hjattujen esitysten harjittelua, esiintymistttumusten kartuttamista, äänenkäytön harjittelua ) vahvistusta arkipäivän viestintätilanteissa timimiseen AK4 Lukeminen ja kirjittaminen lukemisen ja kirjittamisen mnipulista, päivittäistä harjittelua AK3 teknisen lukutaidn kehittyminen sujuvaksi, ymmärtäväksi lukemiseksi kirjitetun kielen ja yleispuhekielen erjen havainnintia luetusta keskustelua (sekä painetut että sähköiset tekstit) lukemisen ja tekstinymmärtämisen strategiiden harjittelua ja vahvistamista (esim. tavujen ja sanjen erttaminen, alleviivaus, käsitekartat) aakksjärjestyksen ja sen käyttämisen harjittelua tiednhaussa kirjituskirjainten pettelua ja kirjainten yhdistämisen harjittelua miin kkemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuttamista, päähumi sisällössä ja lumisen ilssa, myös sarjakuvien tuttamista AK1 tekstin kirjittamista myös tietkneella AK3 Kirjallisuus ja kieli ikä- ja taittaslleen spivien kirjjen lukemista luetuista kirjista keskustelemista ja niistä muille kertmista ja kirjittamista lukukkemusten tulkintaa erilaisin taiteen keinin päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta 12

13 sanjen merkityksien ja mutjen tarkastelua (esim. riimit, ylä- ja alakäsitteet) kuullun, luetun ja nähdyn arviintia sekä tden ja epätden erttamista AK3 kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin tutustumista (päähenkilö, aika ja paikka, juni) kirjastn käytön harjittelua AK4 ikäkaudelle spiviin äidinkielen petushjelmiin tutustumista AK7 teatterin maailmaan tutustumista (esim. nukke- ja varjteatteri) AK1 mediihin tutustumista (esim. TV, elkuva, sanma- ja aikakauslehdet) AK3 VUOSILUOKAT 3-5 Vusilukkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden petuksen keskeinen tehtävä n äidinkielen perustaitjen ppiminen. Opetuksen tavitteena n sujuvan luku- ja kirjitustekniikan ppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiednhankintataitjen kartuttaminen. 3. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat rhkaistuu ilmaisemaan itseään ryhmässä mnipulisesti AK4 pettelee aktiiviseksi kuuntelijaksi vurvaikutustilanteessa harjittelee kertmaan havainnistaan ja kuvailemaan niitä pettelee ymmärtämään, että n lemassa erilaisia tekstiympäristöjä (esim. sanja, kuvia tai ääntä sisältäviä) AK3 Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy kehittyy lukijana; pettelee käyttämään erilaisia lukustrategiita ppii tarkkailemaan lukemistaan, etsimään pääasiita ja tekemään itselleen kysymyksiä harjaantuu hahmttamaan kuvia ja ääntä sisältäviä tekstejä AK3 pettelee valitsemaan ikäkaudelleen ja taidilleen spivan tasista luettavaa sekä kaunkirjallisuudesta että tietteksteistä pettelee hjatusti etsimään ja käyttämään tieta erilaisista tietlähteistä AK3 Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy harjittelee pienten suullisten ja kirjallisten esitysten tekemistä harjittelee mien ajatusten ilmaisua kirjallisesti pettelee käyttämään erilaisia lauseita ja nudattamaan kirjitetun kielen spimuksia kirjitelmissaan pettelee tuttamaan erilaisia arkielämän viestejä sekä suullisesti että kirjallisesti AK3 harjittelee ja varmentaa käsiala- sekä tekstaustaitjaan ja harjittelee tiettekniikan käyttöä viestintävälineenä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee mahdllisimman paljn lasten- ja nurtenkirjallisuutta pettelee jakamaan lukukkemuksensa ryhmässä pettelee hjatusti käyttämään kirjasta ja valitsemaan kirjaststa itselleen spivaa luettavaa AK4 pettelee havainnimaan kielen perusrakennetta sanjen lukittelun avulla sekä vertailemaan puhuttua ja kirjitettua kieltä tutustuu erilaisiin mediateksteihin AK3 tutustuu elkuvan ja teatterin maailmaan 13

14 tutustuu man ja muiden maiden kulttuureihin satujen, tariniden ja lastenkirjallisuuden kautta AK2 Vurvaikutustaidt vurvaikutuksen harjittelua: kertmista ja kuvailua, kuuntelemista, puheenvurn pyytämistä ja man mielipiteen esittämistä keskustelussa AK3, AK4 man ilmaisun rikastuttamista, ilmeikkään lukemisen harjittelua erilaisten ilmaisukeinjen harjittelua ryhmässä vurvaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjittelua tavallisissa asiintitilanteissa (esim. puhelimen käyttö) AK3 Tekstinymmärtäminen lukutaidn harjaannuttamista sujuvaksi; man lukutaidn arviintia ja ymmärtämisen varmistusta mnenlaisten tekstien, myös tiettekstien lukemista AK3 luetun ymmärtämistä edistävien strategiiden käyttämistä (esim. kysymysten tekeminen, pääasian etsiminen luetusta) havaintjen tekemistä luetusta ja kuullusta sekä mien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä niiden phjalta AK3 sähköisten tekstien lukemisen harjittelua (esim. internet, cd-rm) AK3 Puhe-esitysten ja kirjitusten laatiminen tutun asian selstamisen ja kuvailun harjittelemista suullisesti ja kirjallisesti (esim. selstus, kuvailu, käyttöhje, resepti) maan tietn, mielikuvitukseen ja kkemukseen perustuvien tekstien tuttamista (esim. kertmus, satu, run ja riimittely, sarjakuva, tiivistelmä) mielipiteen ilmaisun ja perustelemisen harjittelemista AK3 aakkstamisen harjittelua sekä vkaalien ja knsnanttien pettelua ikeinkirjituksen perusasiiden harjittelua: sanatasinen ikeinkirjitus, yhdyssanat, erisnimet ja virkkeiden alittaminen islla, lpetusmerkit, pilkun käyttö luettelssa, sanjen tavutus missa kirjitelmissa lause- ja virkerakenteen harjittelemista selkeän ja sujuvan käsialan sekä tekstauksen harjittelemista tekstin tuttamista myös tietkneella, tekstinkäsittelyn perustaitjen harjittelemista (tekstin tuttaminen, mukkaus ja tallentaminen) AK3, AK7 Tiednhallintataidt pääasiiden etsimistä tietteksteistä sekä mielipiteiden ja tsiasiiden erttamisen harjittelua AK 3 tiedn jäsentelyn ja lukittelun harjittelua tiedn mukkaamisen harjittelua maksi tutkseksi kirjastn käytön harjittelua (esim. lainaaminen ja palautus) AK4 Kielen tehtävät ja rakenne sanastn rikastamista (esim. vastakhdat, synnyymit, ylä- ja alakäsitteet) sanjen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstissä (substantiivi, adjektiivi, verbi) lauseiden tunnistamista tekstistä, lause- ja virkerakenteen tunnistamisen harjittelua puhutun ja kirjitetun kielen erjen ja yhtäläisyyksien tarkastelua Kirjallisuus ja muu kulttuuri lukukkemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kkemusten ilmaisemista eri tavin itselle mieluisten ja ikä- ja taittaslle spivien tekstien valitsemista ja lukemista erilaisten ja eri maista lähtöisin levien kaunkirjallisten tekstien (esim. sadut, kertmukset, runt, näytelmät) lukemista ja kuuntelua AK2 elkuvan ja teatterin maailmaan tutustumista (esim. lastennäytelmät, nukketeatteri) 14

15 4. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat harjittelee vurvaikutusta erilaisissa tilanteissa AK3 saa kuunnella tisia rhkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä ja sallistumaan keskusteluun AK4 pettelee ilmaisemaan itseään mnipulisesti harjittelee tarinan kertmista pettelee vertailemaan erilaisista teksteistä tekemiään havaintja ja keskustelemaan niistä Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy pettelee lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä, harjaantuu käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategiita hahmttaa tekstikknaisuuksia, jtka sisältävät ääntä ja kuvia AK3 pettelee arviimaan itseään lukijana AK1 harjaantuu lukemaan ikä- ja taittaslleen spivaa tekstiä mnipulisesti sekä kaun- että tietkirjallisuudesta tttuu phtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia ja liittämään niitä maan elämäänsä AK1 tutustuu tiednhaun prsessin eri vaiheisiin ja pettelee tunnistamaan ikä- ja taittaslleen spivia tietlähteitä ja hakemaan tieta niistä. AK3 Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy pettelee jäsentämään maa kirjitettua ja puhuttua tekstiään jhdnmukaiseksi kknaisuudeksi harjittelee käyttämään kirjitetun kielen spimuksia kirjitelmissaan harjaantuu käsin kirjittamisessa ja tutustuu hjatusti tekstinkäsittelyyn ja erilaisiin viestintävälineisiin Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee mnipulisesti lasten- ja nurtenkirjallisuutta ja ppii valitsemaan itselleen kirjaststa kiinnstavaa ja spivaa luettavaa pettelee keskustelemaan lukukkemuksestaan käyttämällä kirjallisuuden peruskäsitteitä tekee havaintja kielen rakenteesta ja merkityksistä (esim. erilaiset lausetyypit, sanalukat merkityksen rakentajina) ppii perustietja mediasta ja käyttää viestintävälineitä tavitteellisesti AK3 tutustuu maan ja muiden maiden kulttuureihin tiet- ja kaunkirjallisuuden avulla AK2 Vurvaikutustaidt puhe-esitysten harjittelemista yksin ja ryhmissä selkeän äänenkäytön harjittelua ja kntaktin ttamista yleisöön ryhmävurvaikutustaitjen harjittelemista: aktiivinen kuuntelu, man mielipiteen esittäminen ja perustelu AK1, AK3 mien kkemusten ja havaintjen kertmista tutussa ympäristössä vurvaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjittelua tavallisissa asiintitilanteissa AK1, AK3 mnipulisia ilmaisutaidn harjituksia (esim. imprvisintiharjitukset ja pantmiimit) erilaisiin tekstiympäristöihin tutustumista (esim. kirjallisuus, TV- ja radi, teatteri, elkuva, verkkympäristöt, sanma- ja aikakauslehdet) AK3 15

16 Tekstinymmärtäminen lukutaidn varmentamista, ymmärtävän lukemisen strategiita (esim. ennakiva ja silmäilevä lukeminen, tiivistäminen, min sanin kertminen). mielipiteiden ja ajatusten vaihta tekstien phjalta, vertaamista ennakkkäsityksiin ja miin kkemuksiin AK1, AK3 tutustumista erilaisiin mediateksteihin AK3 Puhe-esitysten ja kirjitusten laatiminen man tekstin suunnittelua, mukkaamista ja viimeistelyä palautteen phjalta (esim. tsikintia, miellekartan laadintaa, junellisten kknaisuuksien tuttamista, asiiden krnlgisen esittämisen harjittelua) mnenlaisten tekstien tuttamista (tarinat, mainkset, uutiset) man käsialan ja tekstaustaidn varmentamista ikeinkirjituksen perusasiiden harjittelemista (esim. alkukirjain, virkeraja, yhdyssanat, välimerkit, vursanat) kappalejakn tutustumista ja sen käytön harjittelua yleiskielen käytön harjittelemista missa kirjitelmissa tekstin tuttamista tietkneella, vastuullisen tietkneenkäytön perusteisiin tutustumista AK7, AK3 Tiednhallintataidt tiettekstien avaamisen harjittelua erilaisia lukustrategiita käyttäen (esim. tsikt, kuvat, diagrammit, käsitekartat) tiednhankinnan päävaiheiden hjattua harjittelemista (aiheen rajaus, tiednhaku, man tiedn tuttaminen, arviinti) AK3 lähdekritiikin harjittelua (esim. tiedn ikeellisuus ja käytettävyys) AK3 kulu- tai lähikirjastn aineistn ryhmittelyyn tutustumista Kielen tehtävät ja rakenne sanastn rikastamista (esim. vastakhdat, synnyymit, ylä- ja alakäsitteet) sanalukkien pettelua ja niiden merkitysten tarkastelua lauseessa (esim. verbin persnamudt, prnminiryhmät, knjunktit) suran esityksen välimerkit erilaisten virkkeiden ja lauseiden tunnistamista ja tarkastelua tekstistä lauseiden yhdistämistä virkkeiksi (sidssanjen käytön harjittelua) Kirjallisuus ja muu kulttuuri lukan sekä yhteisten että vapaavalintaisten testen lukemista ja käsittelyä yhdessä lukukkemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kkemusten ilmaisemista eri tavin man lukuharrastuksen kehittämistä ja mnipulistamista ja sen arviintia kirjallisuuden peruskäsitteisiin tutustumista (esim. päähenkilö, sivuhenkilöt, juni, tapahtumapaikka ja aika) kirjallisuuden lajeihin tutustumista (esim. sadut, runt, näytelmät, sarjakuvat) ja kirjallisuutta teemittain (esim. huumri, jännitys, fantasia) tutustumista jihinkin phjismaisiin sadunkertjiin ja heidän teksteihinsä sekä tarinihin eri maista AK2 elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen elkuvan, teatterin, kuunnelmien ym. keinin AK1, AK2 16

17 5. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa käyttämään aktiivisen vastaanttajan ja viestijän taitja AK4, AK3 rhkaistuu sallistumaan keskusteluihin perustelluin puheenvurin ja pyrkii ttamaan vastaanttajan humin massa viestinnässään saa pitää lyhyen suullisen esityksen tutulle yleisölle kehittää mnipulisesti ilmaisutaitaan Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy vahvistaa peruslukutaitaan ja käyttää sitä hyödyksi ja huviksi hyödyntää erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategiita ppii löytämään keskeiset sisällöt mediateksteistä sekä arviimaan niiden sveltuvuutta eri tarkituksiin AK3 ppii mudstamaan lukemastaan perustellun mielipiteen sekä phtimaan tekstin sisällön merkitystä itselle ppii tuntemaan tiednhankinnan päävaiheet AK3 ppii käyttämään kirjastn palveluja tiednhankinnassa AK4 pettelee lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä harjaantuu arviimaan itseään lukijana Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy ppii ideimaan ja rakentamaan lgisesti eteneviä suullisia ja kirjallisia tekstejä, jtka perustuvat tietn, kkemukseen ja mielikuvitukseen harjittelee käyttämään kirjitetun kielen spimuksia kirjitelmissaan ppii arviimaan maa ilmaisuaan AK1 kehittää taitaan ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti ppii kirjittamaan sujuvasti käsin ja harjittelee tekstinkäsittelytaitja AK3, AK7 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee runsaasti erilaisia tekstejä ja tutustuu kirjallisuuden lajeihin pettelee käyttämään kirjallisuuden keskeisiä käsitteitä saa löytää itselleen kiinnstavaa ja ikä- ja taittaslleen spivaa luettavaa ppii käyttämään vastuullisesti kirjasta ja tutustuu kirjastlukitukseen AK4 ppii perustietja mediasta, erittelee mediatekstejä ja harjaantuu kriittiseksi ja tavitteelliseksi viestien vastaanttajaksi AK3 perehtyy teatterin ja elkuvan keinihin tutustuu maan ja muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden ja median avulla AK2 ppii havainnimaan lukemiensa ja kirjittamiensa tekstien sanjen mutja ja merkityksiä Vurvaikutustaidt viestinnän peruskäsitteisiin ja tarkituksenmukaisiin viestintävälineisiin tutustumista (viestin lähettäjä ja vastaanttaja, erilaiset viestimet, kuten radi, tv, internet) AK 3 keskustelun, kuuntelemisen ja mielipiteen perustelun harjittelua AK3 pienimutisten esitysten pitämistä ja mien ja tisten esitysten arviintia ilmaisutaitharjituksia (esim. imprvisinti, pienet näytelmät) 17

18 puheviestintäharjituksia esim. tukisanalistan avulla Tekstinymmärtäminen erilaisten lukustrategiiden harjittelua mnipulisesti sana piskelutaitja (esim. muistiinpantekniikita, välitsikintia, päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta) erilaisten tekstien vertailemisen harjittelua, ja niiden lutettavuuden ja käytettävyyden arviintia mediatekstien lukemista ja arviintia (lehdet, sarjakuvat, tv, radi, verkktekstit) AK3 Puhe-esitysten ja kirjitusten laatiminen puhe-esitysten jaksttamisen harjittelua ja havainnllistamista välinein maan tietn, mielikuvitukseen ja kkemukseen perustuvien tekstien tuttamista (esim. kuvaus, kertmus, satu, run, näytelmä, sarjakuva) erilaisten tekstien tuttamisen harjittelemista (esim. uutinen, mains, käyttöhje, selstus) keskeisten ikeinkirjitustaitjen ja selkeän käsialan varmentamista Tiednhallintataidt tutkielmien ten ja tiednhaun harjittelua hjatusti (aiheen rajaus, tiednhaku useista lähteistä ja lähdekritiikki, man tiedn tuttaminen ja julkaiseminen, arviinti) AK3 kirjastpalvelujen käytön harjittelua, kirjjen varaamista ja hakua verkkpalveluista AK3 turvallisuus- ja vastuukysymyksiin tutustuminen sähköpstin ja verkkympäristön käytössä AK3, AK7 Kielen tehtävät ja rakenne sanastn rikastamista (esim. nmatpeettiset sanat, vertaukset, kielikuvat, hmnyymit, vierasperäiset sanat) sanalukkien merkitysten tarkastelua tekstissä (esim. mitä verbi tuttaa lauseeseen, aikamudn, aktiivin ja passiivin aiheuttama merkityksen muuts, sanjen minaisuuksien ja mutjen tarkastelua) lauseen pääjäsenten merkitysten ja tehtävien tutkimista tekstissä (subjekti ja predikaatti) lause- ja virketajun vahvistamista tekstejä tutkimalla puhutun ja kirjitetun kielen tarkastelua ja kielenkäyttötilanteen humiimista massa ilmaisussa Kirjallisuus ja muu kulttuuri lyhyiden tekstien (runt, nvellit) sekä lukan yhteisten kknaistesten käsittelemistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä: kertja, pää- ja sivuhenkilöt, miljöö, juni kirjailijan kerrntatapaan ja tyyliin tutustumista mien havaintjen kautta mnipulista kirjallisuuteen tutustumista valinnaistesten avulla (esim. fantasia, kauhu, huumri, scifi, klassikt, luntkirjat); erityisesti lasten- ja nurtenkirjja lukukkemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kkemusten ilmaisemista eri tavin (esim. lukupäiväkirja, esitykset, kuvataiteen ja ilmaisutaidn keint ) man lukuharrastuksen kehittämistä ja mnipulistamista ja sen arviintia man maan kansallisesti merkittäviin kaunkirjallisiin teksiin tutustumista (esim. Kalevala) tutustumista myös muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elkuvan keinin AK2 VUOSILUOKAT 6-9 Vusilukilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden petuksen ydintehtävä n laajentaa ppilaan tekstitaitja khti yleiskielen ja ppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys n, että ppilas tulee entistä tietisemmaksi tavitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä n kannustaa ppilasta lukemaan ja arviimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus hjaa ppilasta hankkimaan yleissivistävää tieta kirjallisuudesta ja innstaa häntä tutkimaan kieltä. 18

19 6. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat kehittää viestintätaitjaan erilaisissa tilanteissa AK3 pyrkii pitämään yllä myönteistä ilmapiiriä Oppilaan viestintärhkeus ja ilmaisun il kehittyvät AK1 Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu arviimaan ja tulkitsemaan lukemaansa ja kuulemaansa ppii tunnistamaan ja vertailemaan erilaisia tekstilajeja pettelee hjatusti hankkimaan tieta man ppimisensa tueksi AK3 Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy pettelee tuttamaan erityyppisiä tekstejä ja arviimaan tutksiaan harjaantuu ttamaan puhuttua ja kirjitettua tekstiä suunnitellessaan humin vastaanttajan ja tilanteen rhkaistuu tumaan esiin näkemyksiään ja kmmentimaan muiden ajatuksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee ppii perustieta masta äidinkielestään ja sen rakenteesta AK2 harjaantuu lukemaan mnipulisesti erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, ja löytämään lukunautinnn itseään kiinnstavista kirjista tutustuu jihinkin lasten- ja nurtenkirjallisuuden klassikihin ja valikiden jidenkin kirjailijiden elämänvaiheisiin saa kkemuksia teatterin ja/ tai elkuvan ilmaisukeinista Vurvaikutustaidt viestintärhkeuden ja varmuuden kehittämistä: mien näkemysten esittämisen ja pulustamisen sekä ilmaisutapjen harjittelua AK3 keskustelutyyppejä ja harjituksia (esim. ryhmäkeskustelu, väittely) yksilö- ja pariesityksiä ilmaisuharjituksia (esim. draamaleikit, pantmiimi, sketsit, pienet näytelmät, runesitykset) Tekstinymmärtäminen luetun ja kuullun ymmärtämisen kehittämistä erilaisten tekstien avulla kaunkirjallisen tekstin, mediatekstin, kuunnelman/kuullun tekstin ja kuvan/merkin ilmaisukeinjen tarkastelua (esim. tyyli, rakenne, sanma) AK3 Puhe-esitysten ja kirjitelmien laatiminen yksilö- ja ryhmäpuhe-esitysten suunnittelua (esim. esitelmä, selstus, kuvaus; ryhmäkeskustelu; keskustelu rleissa) kirjitettujen tekstien suunnittelua ja tteuttamista, myös mahdllisesti tiettekniikkaa hyödyntäen (esim. kirjitelmat, kertmukset, runt, näytelmät, selstukset, kuvaukset, asiatekstit) AK3 kirjitetun tekstin ulkasun vakiinnuttamista (esim. lause- ja virkerakenne, pää- ja sivulauselajit, ikeinkirjitus, välimerkit, kappalejak, tsikt, välitsikt, kuvan ja tekstin yhdistäminen) 19

20 Tiednhallintataidt tiednhakua erilaisista lähteistä AK3 tietjen lutettavuuden ja tarpeellisuuden arviintia AK3 yksinkertaisten lähdemerkintöjen teka (esim. tekijä, tes, julkaisuaika ja paikka) tiednhankinnan prsessin vaiheiden (aiheen rajaaminen, tiednhaku, karsiminen, uuden tiedn tuttaminen, arviinti) sekä kirjastnkäytön harjittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin kirjallisuuden eri lajeihin kuuluvien yhteisten ja valinnaisten testen, myös lasten- ja nurtenkirjjen lukemista sekä jidenkin kirjailijiden elämänvaiheisiin tutustumista lyhyiden tekstien (kaunkirjalliset sekä asia- ja mediatekstit) lukemista ja käsittelyä kirjallisuuden erittelyä käsitteiden avulla (esim. aihe, juni, henkilöt, ympäristö, kertja, teema) kaunkirjallisten tekstien tarkastelua elämysten antajana AK1 tekstien tulkintaa man kkemuksen valssa ja lukukkemuksen jakamista tekstien tarkastelua sanastn kannalta; sanastn rikastamista (esim. synnyymit, vierasperäiset sanat) sanalukkien taipumisen tarkastelua merkityksen mudstajana tekstiyhteydessä (nminien sijamudt, verbien persna-, aika- ja kieltmudt sekä aktiivi ja passiivi) lauseenjäsenten merkitystehtävien tarkastelua tekstiyhteydessä (subjekti, predikaatti, bjekti) teatterin ja/tai elkuvan keinihin tutustumista mahdllisuuksien mukaan esplaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin sallistumista AK4, AK2 MENETELMÄT kuuntelu, katselu yhteistiminnallinen ppiminen petuskeskustelu kirjalliset harjitteet prjektit integrituina muihin ppiaineisiin lukemaan pettaminen eri menetelmin lukeminen itsenäisesti, pareittain, lukupiireissä lukutukka, lukupuu, lukupäiväkirja, lukudiplmi kirja-arvstelut kirjittamaan pettaminen sanelut tistkirjitukset käsitekartat erilaisten tekstien tuttaminen prsessikirjittaminen suullinen esittäminen leikit eläytyminen, draama väittely tiednhaku eri lähteistä kirjastn käyttö tiet- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ARVIOINTI jatkuva havainninti itsearviinti pariarviinti ryhmäarviinti arviintikeskustelu kirjallisten tutsten arviinti kirjalliset kkeet kuullun ymmärtämisen seuranta luetun ymmärtämisen seuranta 20

21 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi tisena kielenä Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 1.lk rhkaistuu käyttämään sumen kieltä, ppii ääntämään sumen kieltä selkeästi ja saamaan itsensä ymmärretyksi jkapäiväisissä tilanteissa sekä selviämään kulumaailman eri tilanteissa AK1, AK3 tiedstaa sumen kielen sanjen taipumisen ppii lukutaita laajentaa sanavarastaan ppii kirjitustaita tutustuu tärkeimpiin sumalaisiin juhlapäiviin AK2 pettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa, pyytämään apua ja esittämään kysymyksiä sekä ymmärtämään jkapäiväisiä hjeita, pyyntöjä ja kieltja AK1, AK3 tutustuu sanjen taivuttamiseen harjitellen verbin aktiivin persnataivutuksen preesensiä sekä myöntö- ja kieltmutja harjittelee lukutaita ja innstuu käyttämään sitä sekä tutustuu jihinkin kansansatuihin ja tavallisimpiin lruihin ja runihin AK2, AK3 pettelee käyttämään jkapäiväiseen elämään liittyvää sanasta (kti, kulu, ruka, ihminen, lukusanat, viiknpäivät) pettelee pien- ja suuraakksia ja harjittelee sanatasn ikeinkirjitusta tutustuu tärkeimpiin sumalaisiin juhlapäiviin, niiden merkitykseen ja vietttapihin AK2 2. lk tttuu käyttämään sumen kieltä pelkäämättä virheitä lisää tietämystään sumen kielen sanjen taipumisesta saa lukea lyhyitä sumenkielisiä tekstejä laajentaa jkapäiväiseen elämään liittyvää sanasta kehittää kirjitustaitaan tutustuu sumalaiseen kulttuuriperintöön ja tapakulttuuriin AK2 kert itseensä ja jkapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asiista, harjittelee keskustelemaan tutuista aihepiireistä sekä käyttämään puheessaan ikeita mutja AK3 harjittelee paikallissijjen käyttöä ja tavallisimpia rektiita ja tulee tietiseksi verbin perusmudsta sekä imperfektistä ppii sujuvaa ja ymmärtävää lukemista sekä lukee ikä- ja taittaslleen spivia lyhyitä tekstejä, esimerkiksi satuja, lruja ja runja pettelee hallitsemaan jkapäiväiseen elämään liittyvän sanastn lisäksi aikaan, luntn ja laajemmin ympäristöönsä liittyvää sanasta (esim. kellnajat, kuukaudet) 21

22 3. lk harjittelee kirjittamaan pieniä kertmuksia ja käsialakirjitusta sekä tutustuu lauseen tuntmerkkeihin (is alkukirjain, päättövälimerkit) tutustuu sumalaisen arkielämän tapihin AK2 kykenee ilmaisemaan itseään sumen kielellä ja saa keskustella vastavurisesti AK1, AK3 tutustuu pääsanalukkiin ja lisää tietämystään sumen kielen kielipista löytää leelliset asiat tutusta tekstistä ja syventää lukutaitaan laajentaa sanavarastaan syventää kirjitustaitaan tutustuu sumalaiseen kulttuuriperintöön ja ppii vertailemaan maa ja sumalaista kulttuuria ja arvstamaan mlempia kulttuureja AK2 harjittelee vurvaikutustaitja ja pettelee kertmaan jhdnmukaisesti tapahtumaketjun AK3 4. lk pettelee tunnistamaan pääsanalukat (substantiivi, adjektiivi, verbi) sekä käyttämään astevaihtelua tutuissa sanissa ja hallitsemaan verbin myönteiset ja kielteiset persnamudt preesensissä ja imperfektissä tutustuu taittaslleen spiviin asiateksteihin ja kaunkirjallisiin teksteihin ppii ajan ilmaisemiseen liittyvää sanasta ja ilmaisemaan vastakhtaisuutta ja samankaltaisuutta kirjittaa pieniä tarinita kknaisin lausein tuntee sumalaisia kansansatuja ja muita sumalaiseen kulttuuriin kuuluvia satuja ja kertmuksia sekä tuntee jitakin Kalevalan tapahtumia ja tu esille man kulttuurinsa arkipäivään ja juhliin liittyviä tapja ja tttumuksia AK2 ymmärtää eri aihepiireihin liittyvää puhetta AK3 tuntee sumen kielen rakennetta ja peruskielippia ja hallitsee pääsanalukat syventää ymmärtävää lukemista laajentaa sana- ja käsitevarastaan saa kirjittaa jhdnmukaisesti etenevää tekstiä tuntee eri maiden kulttuuriperintöä ja syventää tietjaan sumalaisesta tapakulttuurista AK2 vertailee ja keskustelee havainnistaan AK1 tutustuu adjektiiviattribuutin ja pääsanan kngruenttiin taivutukseen, käyttää adjektiivien vertailumutja ja tutustuu kaikkiin sanalukkiin tutustuu lasten- ja nurten kirjallisuuteen ja kert lukemastaan pääasiat min sanin sekä harjittelee löytämään asiatekstistä lennaisen tiedn AK2, AK3 tutustuu sanjen lukitteluun (ylä- ja alakäsitteet) ja pettelee käyttämään ppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanasta tuntee päättövälimerkit ja ist alkukirjaimet ja niiden käytön ja tutustuu pilkun käyttöön tutustuu eri maiden sananlaskuihin, kansansatuihin ja kertmuksiin AK2 22

23 5. lk syventää vurvaikutustaitjaan AK1, AK3 syventää sumen kielen rakenteen ja kielipin tuntemusta tuntee erilaisia tekstityyppejä AK3 pyrkii laajentamaan itse aktiivisesti sanavarastaan saa kirjittaa jhdnmukaisesti etenevää tekstiä pyrkii ymmärtämään sumalaisia ja sumalaista kulttuuria sekä sitä arvmaailmaa, mihin sumalainen yhteiskunta perustuu AK2 haastattelee ja tekee muistiinpanja ja harjittelee suullisen esittämisen taitja AK1, AK3 pettelee aktiivin ja passiivin eri aikamudt sekä löytämään selkeistä lauseista subjektin, predikaatin ja bjektin tutustuu erilaisiin teksteihin (esim. uutinen, mains) ja lukee vähintään yhden kknaisen kirjan AK3 laajentaa sanavarastaan lukemalla, käyttämällä sanakirjaa, kysymällä ja tekemällä muistiinpanja ppitunneilla sekä tutustuu sanjen jhtamisen pääperiaatteisiin kirjittaa kertmuksen tai lyhennelmän etsii esimerkiksi sanmalehdistä erilaisia tiednhankkimistapja käyttäen tieta sumalaisesta kulttuurista AK2, AK7 6. lk tutustuu erilaisiin suullisiin esitystapihin ja tilanteisiin ja ymmärtää tilannesidnnaisen kielenkäytön tärkeyden hallitsee ikeakielisyyden yleisperiaatteet saa lukitella tekstejä niiden sisällön ja käyttötarkituksen mukaan ja tutustuu sumalaiseen kirjallisuuteen AK2 kasvattaa sanavarastaan ppii laatimaan erilaisia tekstejä harjittelee kriittistä suhtautumista tiedtusvälineisiin AK3 pettelee valitsemaan puhetilanteeseen spivan rekisterin (esim. kirjakieli, puhekieli, slangi) sekä ilmaisemaan khteliaasti mielipiteensä, tutustuu erilaisiin esitystapihin (esim. esitelmä, näytelmä, lausunta) AK1, AK2, AK3 ppii mudstamaan mnikllisia sijamutja, harjittelee bjektin käyttöä myönteisissä ja kielteisissä lauseissa, tutustuu mduksiin sekä ymmärtää tavallisimpia lauseenvastikkeita ja lyhenteitä laajentaa mediatietuttaan (esim. uutinen, mielipidekirjitus, mains) ja tutustuu ainakin nimeltä sumalaisiin kirjailijihin ja teksiin (esim. Kalevala ja sen henkilöhahmt) AK2, AK3 kasvattaa sanavarastaan päättelemällä sanjen merkityksiä teksti- tai asiayhteyden perusteella saa kkemusta vaikuttamaan ja tiedttamaan pyrkivien tekstien laatimisesta (esim. mains, mielipide, uutinen, juliste, lukkalehden tekeminen) pettelee arviimaan kriittisesti tiedtusvälineitä ja mainksia sekä ymmärtämään niiden merkityksen yhteiskunnassa AK3 23