6.3 Arvioinnin kohteet
|
|
- Akseli Karvonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6.3 Arviinnin khteet Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia Oppiminen arviinnin khteena Oppimisen arviinti sisältää pinnissa edistymisen ja saamisen tasn arviintia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan saamiseen ja asetettuihin tavitteisiin. Oppimisen edistymisen hulellinen seuranta n tarpeen kk peruspetuksen ajan, jtta petuksen, hjauksen ja tuen keinin vidaan hulehtia siitä, että ppilaalla n edellytykset pinnissa etenemiseen. Osaamisen taslla tarkitetaan ppilaan eri tavin sittamaa saamista suhteessa asetettuihin tavitteisiin ja arviituna ppilaan suritusten perusteella. Osaamisen tasn arviimiseksi ppilaan työn tulksia tai surituksia tarkastellaan mahdllisimman mnipulisesti. Tiedllisen ja taidllisen saamisen tasn arviinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviintikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään kk peruspetuksen ajan vahvistuvana, kumulituvana prsessina. Oppilaita hjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tulksia suhteessa tavitteisiin ja niihin nnistumisen kriteereihin, jista n yhdessä keskustellen svittu työtä alitettaessa. Työskentely arviinnin khteena Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n yksi peruspetuksen keskeisistä tavitteista. Opetuksessa tuetaan ppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitja. Työskentelytaitihin sisältyvät myös tait suunnitella, säädellä ja arviida maa työtään, tait timia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa. Työskentelytaitja harjitellaan eri ppiaineissa, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulun muussa timinnassa. Opettajat hjaavat ppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään ppimista edistäviä työskentelytapja. Oppilaita hjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien tteutumista sekä arviimaan työskentelyn nnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Oppilaita tuetaan ttamaan vastuuta ikätasnsa mukaisesti masta piskelustaan ja kannustetaan hulehtimaan itse piskeluvälineistään, surituksistaan ja pintihin liittyvistä aikatauluista. Työskentelyn arviinti n sa ppiaineissa tehtävää arviintia ja arvsanan mudstamista. Arviinti perustuu ppiaineiden ja mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteiden sisältämiin työskentelyn tavitteisiin. Työskentelyä kskeva mnipulinen palaute kaikissa piskelutilanteissa edistää ppilaiden mahdllisuuksia tarkastella maa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidissa. Käyttäytyminen arviinnin khteena Käyttäytymisen hjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietjen ja taitjen pettaminen vat sa kulun kasvatustehtävää. Oppilaita hjataan ttamaan humin muut ihmiset ja ympäristö sekä nudattamaan yhteisesti svittuja timintatapja ja sääntöjä. Heille petetaan kulun erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiallista, tilannetietista käyttäytymistä ja hyviä tapja.
2 Käyttäytymistä arviidaan ja ppilaille annetaan käyttäytymisestä hjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa petussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavitteisiin. Käyttäytymisen tavitteet perustuvat kulun kasvatustavitteisiin, yhteisön timintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja hultajilla tulee lla mahdllisuus sallistua kulun kasvatustavitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavitteita kskevaan keskusteluun ja tavitteiden määrittelyyn. Käyttäytymisen arviinnissa erityisen tärkeä n hulehtia, että arviinti ei khdistu ppilaan persnaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytyminen arviidaan tdistuksissa mana kknaisuutena, eikä se vaikuta ppiaineesta saatavaan arvsanaan tai sanalliseen arvin. Päättöja ertdistukseen käyttäytymisen arvita ei merkitä. Käyttäytymisen arviinti Inarin kunnassa Käyttäytymisen arviinti vusilukilla 1 6 annetaan lukuvusitdistuksen yhteydessä Oppilasta arviidaan man ikänsä ja kehitystasnsa mukaisesti. Oppilas käyttäytyy hyvin, kun hän yleensä ttaa humin muut ihmiset ja ympäristönsä kuuntelee, kunniittaa ja auttaa tisia n ystävällinen, yhteistyökykyinen ja vastuullinen nudattaa hyviä tapja (tervehtii, kiittää, n humaavainen ja rehellinen) arvstaa maa ja tisten työtä nudattaa yhteisiä sääntöjä ja spimuksia nudattaa kulun järjestyssääntöjä nudattaa lukan mia spimuksia ja sääntöjä. Käyttäytymistä arviidaan jk sanallisesti tai numerin Käyttäytymisen arviinti vusilukilla 7 9 Oppilasta arviidaan man ikänsä ja kehitystasnsa mukaisesti. Käyttäytyminen arviidaan numerin (4 10). Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla annettavaan välitdistukseen. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötdistukseen. (10) Erinmainen kymmenen edellyttää, että ppilas: n sisäistänyt kulun ja yhteiskunnan tavitteet ja timii niiden suuntaisesti sittaa myönteistä asennetta ja tetta kulutyöhön n auttava, khtelias ja humaavainen muita khtaan timii vastuuntuntisesti ja lutettavasti timii täsmällisesti käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa petukseen sveltuvalla tavalla
3 (9) Kiitettävä yhdeksän edellyttää, että ppilas: käyttäytyy suurelta sin edellisen kaltaisella tavalla käyttäytyy useimmiten khteliaasti ja ttaa tiset humin timii aktiivisesti ja sallistuu kulun timintaan ei myöhästele. käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa petukseen sveltuvalla tavalla (8) Hyvä kahdeksan edellyttää, että ppilas: n yleensä ma-alitteinen pyrkii nudattamaan kuluyhteisön sääntöjä käyttäytyy yleensä humaavaisesti ja lutettavasti käyttää välillä hiutumatnta kieltä vielä ja aiheuttaa tisinaan lieviä häiriöitä ppitunnilla tulee tisinaan lukkaan viime hetkellä tai ppitunnin j alettua käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa pääasiassa petukseen sveltuvalla tavalla (7) Tyydyttävä seitsemän edellyttää, että ppilas: käyttäytyy jssain määrin vastahankaisesti käyttäytyy vetäytyvästi ja välinpitämättömästi ei käyttäydy aina aktiivisesti ja tttelevaisesti, vaatii silmälläpita ei timi aina lutettavasti käyttää hieman epäasiallista kieltä, uhmaileva ja jskus kirileva saattaa saada käyttäytymiseensä liittyviä humautuksia ja rangaistuksia myöhästelee sillin tällöin käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa myös petusta häiritsevällä tavalla (6) Khtalainen kuusi edellyttää, että ppilas: käyttäytyy vastahankaisesti ja häiritsevästi rikk usein järjestyssääntöjä ja saa siitä rangaistuksia saattaa käyttäytymisellään aiheuttaa pelka tvereissa käyttää jskus hyvinkin törkeää kieltä käyttäytyy yleensä muita khtaan piittaamattmasti, tttelemattmasti ja n halutn yhteistyöhön myöhästelee usein käyttää usein tiet- ja viestintäteknlgiaa petusta häiritsevällä tavalla (5) Välttävä viisi edellyttää, että ppilas: häiritsee pahasti petustyötä ja kk kuluyhteisön timintaa eikä juuri sallistu yhteiseen timintaan käyttäytyy siten, että aiheuttaa ahdistusta työyhteisön jäsenissä ei piittaa järjestyssäännöistä ja käyttää törkeää kieltä uhkailee ja n vaarana tisille ppilaille tai kuluyhteisön jäsenille myöhästelee hyvin usein ja paljn käyttää usein tiet- ja viestintäteknlgiaa petusta häiritsevällä tavalla
4 (4) Hylätty neljä edellyttää, että ppilas: aiheuttaa tahallaan kuluyhteisön jäsenen vahingittumisen vahingittaa tahallaan yhteistä ja tisten maisuutta harjittaa rikllista timintaa, kuten nimenväärennöksiä ja varkauksia eikä le kulun kurinpitkeinin jennettavissa käy vain satunnaisesti kulussa ppilaan käyttäytyminen ja kulunkäynti vaatii viranmaisten timenpiteitä 6.4 Opintjen aikainen arviinti Opintjen aikaisella arviinnilla tarkitetaan ennen päättöarviintia tteutettavaa arviinnin ja palautteen antamisen kknaisuutta. Opintjen aikainen arviinti n kaikilla vusilukilla pääsin ppimisen hjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua ja tukea ppimista sekä edistää itse- ja vertaisarviinnin taitja. Siihen sisältyy myös ppilaiden edistymisen ja saamisen tasn kuvaamista keskusteluin, arviintitiedttein ja tdistuksin tiettyinä ajankhtina. Oppilaalle ja hultajalle tulee antaa tieta pintjen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Inarin kunnassa lukilla 1-6 väliarviinti käydään arviintikeskusteluna ppilaan ja hultajan kanssa. Arviintikeskustelu käydään vähintään kerran vudessa vusilukkien 7 9 aikana. Alakulussa petellaan ppilaan itsearviintia ja vertaisarviintia ikätasn mukaisesti yhdessä pettajan kanssa. Prsessiin vidaan ttaa mukaan myös hultajat. Vusilukilla 1-6 itsearviintia tehdään vähintään kerran lukuvudessa itsearviintilmakkeella. Itsearviintia n sa jatkuvaa arviintia sekä sa ppiainekhtaista arviintia. Inarin yläkuluissa itsearviinti vidaan tteuttaa erillisellä itsearviintilmakkeella jkaisessa ppiaineessa kerran lukuvudessa. Itsearviinnin aikataulu ppiaineiden suhteen suunnitellaan lukuvuden alussa. Itsearviinti tteutetaan sähköisellä lmakkeella, jssa ensin ppilas arvii maa ppimisprsessiaan ja sen jälkeen pettaja antaa arvinsa ppilaan ppimisprsessista ja saamisesta (tiedt, taidt ja työskentely) kyseisessä ppiaineessa. Lmake annetaan myös hultajille tiedksi ja kmmentitavaksi. 6.5 Arviinti lukuvuden aikana Pääsa pintjen aikaisesta arviinnista n lunteeltaan frmatiivista. Tällöin arviinti ja siihen perustuva palautteen antaminen tteutetaan lukuvuden aikana sana päivittäistä petusta ja työskentelyä. Se edellyttää pettajilta ppimisprsessiin liittyvää havainnintia ja vurvaikutusta ppilaiden kanssa. Opintjen aikaisessa arviinnissa tärkeätä n myös ppilaiden timijuutta kehittävä vertaisarviinti ja itsearviinti. Opettajan tehtävänä n luda tilanteita, jissa yhdessä phtien annetaan ja saadaan ppimista edistävää ja mtivivaa palautetta.
5 Oppimista edistävä palaute n lunteeltaan laadullista ja kuvailevaa, ppimisen slmukhtia analysivaa ja ratkvaa vurvaikutusta. Se ttaa humin ppilaiden erilaiset tavat ppia ja työskennellä. Oppilaita hjataan palautteen avulla tiedstamaan edistymisensä ja jäsentämään man ppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinja tavitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa ppilaita vähitellen hjaamaan maa ppimistaan, asettamaan itselleen tavitteita ja käyttämään nnistumista parantavia ppimisstrategiita. Opettajan antaman, ppimisprsessia näkyväksi tekevän ja ppimista edistävän palautteen tulee auttaa ppilaita hahmttamaan ja ymmärtämään mitä heidän n tarkitus ppia mitä he vat j ppineet miten he vivat edistää maa ppimistaan ja parantaa suriutumistaan. Tällainen frmatiivinen arviinti ja hjaava palaute edistävät piskeltavien asiiden jäsentymistä tiet- ja taitkknaisuuksiksi sekä kehittävät ppilaiden metakgnitiivisia taitja ja työskentelytaitja. Tait- ja taideaineissa arviinnin tulee lla ppilaan itsetunta ja ppimista edistävää ja tukea ppilaan vahvan minäkuvan rakentumista. Opintjen aikainen arviinti alakulussa Lukilla 1-5 välitdistuksen sijalla käydään arviintikeskustelu ppilaan ja hultajan kanssa. Arviintikeskustelut käydään itsearviinnin phjalta julu-tammikuussa. 6. lukalla välitdistuksen sijalla käydään arviintikeskustelu ppilaan ja hultajan kanssa tammi-maaliskuussa. Oppilaan itsearviinti tteutetaan lukanpettajan hjauksessa ennen arviintikeskusteluja. Se sisältää myös käyttäytymisen itsearviinnin. Opintjen aikainen arviinti yläkulussa Oppilaan itsearviinti tteutetaan lukuvuden aikana kahdessa sassa. Oppilaat arviivat pulet ppiaineista syyslukukauden aikana ja tisen pulen ppiaineista kevätlukukaudella. Inarin kunnan yläkulut määrittelevät arviitavat aineet lukukausittain. Arviinti tteutetaan Wilman sähköisellä lmakkeella. Oppilaan itsearviinti tteutetaan ppituntien aikana viikilla 41 ja viiklla 9. Lukanvalvja hulehtii lmakkeiden täyttämisen sekä tiedksiannn hultajille. Arviintikeskustelut pidetään vanhempaintapaamisten yhteydessä tammi- helmikuun aikana ja tarvittaessa j syyslukukaudella. Lukanvalvja pyytää kmmentit ppilaan piskelun edistymisestä ppilasta pettavilta pettajilta. Tarvittaessa lukanvalvja vi pyytää arviintikeskusteluun mukaan ppilaanhjaajan, pettajan, erityispettajan tai rehtrin. Frmatiivinen arviinti tapahtuu Wilman kautta tuntimerkintöinä sekä pettajan antamana jatkuvana palautteena lukuvuden aikana. Arviinti n lunteeltaan mnipulista ja kannustavaa. Lisäksi ppilaat tteuttavat vertais- ja itsearviintia lukuvuden aikana. 6.6 Arviinti lukuvuden päättyessä Opintjen aikainen arviinti sisältää myös ppimisprsessin jälkeen tehtävää, ppilaiden saamisen summatiivista arviintia, jnka tulkset välitetään ppilaille tdistuksissa tai arviintitiedtteissa. Peruspetusasetus velvittaa antamaan kunkin lukuvuden päättyessä ppilaalle lukuvusitdistuksen, jka sisältää sanallisesti tai numerin ilmaistut arvit siitä, miten ppilas n kyseisenä lukuvunna saavuttanut tavitteet pint-hjelmaansa kuuluvissa ppiaineissa tai pintkknaisuuksissa.
6 Lukuvusitdistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviinti. Lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti n kknaisarvi ppilaan kk lukuvuden edistymisestä ja suriutumisesta. Lukuvusitdistus n myös päätös ppilaan siirtymisestä seuraavalle lukalle tai hänen jättämisestään lukalle. Vusilukilla 1-4 arviinti n sanallista. Vusilukilla 5-9 käytetään numerarviintia ja erikseen päätettävissä valinnaisaineissa suritusmerkintää (S). Timinta-alueittain annettavassa petuksessa käytetään sanallista arviintia. Yksilöllistettyjen ppimäärien arviinti määritellään henkilökhtaista petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Sanallista arviintia vidaan käyttää päättöarviintia lukuun ttamatta myös niiden ppilaiden arviinnissa, jiden äidinkieli n muu kuin petuksessa käytettävä kieli. Numerarvsana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arvina ppilaan saamisen tasa suhteessa tavitteisiin kussakin ppiaineessa tai pintkknaisuudessa. Sanallista arviintia käyttämällä vidaan antaa mnipulista palautetta ppilaan ppimisesta ja suriutumisesta. Sanallisen arviinnin avulla vidaan kuvata paitsi ppilaan saamisen tasa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen khteitaan. Sanallisella arviinnilla vidaan myös antaa numerarvsanaa yksityiskhtaisempaa palautetta saamisesta ja ppimisen edistymisestä ppiaineen eri sa-alueilla. 53 Oppiaineiden arviinti vusilukilla 1 ja 2 Oppilaan suriutumista arviidaan suhteessa vusilukkien 1-2 tavitteisiin. Tisen vusilukan lpulla arviinnin pääpain n ppimisen edistymisen arviinnissa. Muiden ppiaineiden perään merkitään S (suritettu hyväksytysti) tai H (hylätty). Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan sa-alueita arviidaan viisiprtaisella asteiklla (tarvitset runsaasti harjitusta - saat erinmaisesti). Lisäpinnista (esimerkiksi nrjan kerh) annetaan sallistumismerkintä (O). Tavitteiden saavuttamista ja työskentelyä vi lisäksi kuvata sanallisesti. Oppiaineiden arviinti vusilukilla 3 ja 4 Oppilaan suriutumista arviidaan suhteessa vusilukkien 3-4 petuksen tavitteisiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden, sumi saamenkielisille, matematiikan, englannin ja ympäristöpin saalueita arviidaan viisiprtaisella asteiklla Muiden ppiaineiden perään merkitään S (suritettu hyväksytysti) tai H (hylätty). Lisäpinnista (esimerkiksi nrjan kerh) annetaan sallistumismerkintä (O). Tavitteiden saavuttamista ja työskentelyä vi lisäksi kuvata sanallisesti. Oppiaineiden arviinti vusilukilla 5 ja 6 Oppilaan suriutumista arviidaan suhteessa vusilukkien 5-6 petuksen tavitteisiin. Oppiaineet arviidaan numerin. Lisäpinnista (esimerkiksi nrjan kieli) annetaan sallistumismerkintä (O). Tavitteiden saavuttamista ja työskentelyä vi lisäksi kuvata sanallisesti. Oppiaineiden arviinti vusilukilla 7 9 Arviinti perustuu vusilukittain määritettyihin tavitteisiin. Vusilukalla 7 ja 8 ppiaineet ja niihin liittyvät työskentely arviidaan numerin. Ne ppiaineet, jtka päättyvät 7. lukalla, arviidaan käyttäen päättöarviinnin kriteereitä.
7 Vusilukilla 9 ppiaineet arviidaan petussuunnitelman perusteiden päättöarviinnin kriteereiden mukaan. Yhdeksännen lukan ppilaalle annettavaa välitdistusta varten ppilaan saaminen arviidaan samin perustein kuin päättöarviinnissa. Kahden vusiviikktunnin valinnaisaine arviidaan numerin. Yhden vusiviikktunnin valinnaisaineesta saa suritusmerkinnän. Hylätty arvsana vidaan krttaa ja ehdt surittaa kulun työsuunnitelmassa määrätyllä tavalla Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät Peruspetuksessa käytettävät tdistukset vat: Lukuvusitdistus Välitdistus Ertdistus Päättötdistus Opetuksen järjestäjä päättää tdistusten ulkasusta. Lukuvusitdistus Oppilaalle tulee antaa lukuvusitdistus lukuvuden päättyessä. Tdistukseen merkitään ppilaan pinthjelma ja ppiaineittain sanallinen arvi tai numerarvsana siitä, miten ppilas n saavuttanut asetetut tavitteet lukuvuden aikana. Inarin kunnassa sanallista arvita käytetään lukilla esilukka-4 ja numerarviintia lukilla 5-9. Merkittäessä arvi tdistukseen numerna, tdistukseen merkitään myös peruspetusasetuksen 10 :n mukainen arviintiasteikk. Muissa tdistuksissa kuin päättötdistuksessa vidaan numerarvsanaa aina täydentää sanallisilla arviilla ja näin antaa palautetta sekä saamisen tassta että edistymisestä. Lukuvusitdistuksissa ja mahdllisissa välitdistuksissa käyttäytymisen numerarvsana merkitään tdistukseen. Sillin kun käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi, arvi annetaan aina tdistuksen liitteellä. Usknnn ja elämänkatsmustiedn arvi tai arvsana merkitään lukuvusitdistukseen ja mahdllisiin välitdistuksiin mudssa usknt/elämänkatsmustiet erittelemättä sitä, kumpaa ppiainetta ppilas n piskellut. Oppilaan piskelemaa usknnn ppimäärää ei merkitä tdistuksiin. Js ppilas saa man usknnn petusta, hänen saamansa arvi merkitään tdistukseen, mikäli kyseinen petus n peruspetuksen järjestäjän antamaa. Usknnllisen yhdyskunnan antamasta petuksesta mahdllisesti saatua arvsanaa ei merkitä tdistukseen. Js ppilaan ppitunneista lukuvuden aikana vähintään 25 % n petettu muulla kuin kulun petuskielellä, tulee tdistuksessa mainita petuksessa käytetty kieli. Inarin kunnassa tämä tarkittaa saamen kieliä. Yksilöllistettyjen ppimäärien mukaisesti piskelluista ppiainesta vidaan antaa sanallinen arviinti kaikilla vusilukilla. Mikäli ppilas piskelee timinta-alueittain, käytetään sanallista arviintia kaikilla vusilukilla.
8 Sanallisesta arvista n käytävä ilmi, nk ppilaan suritus hyväksytty vai hylätty. Js ppilas piskelee yksilöllistetyn ppimäärän mukaisesti, näiden ppiaineiden arviinti varustetaan tähdellä (*). Lisäksi tdistuksen Lisätietja -khtaan tulee maininta asiasta. Lukuvusitdistukseen merkitään: tdistuksen nimi petuksen järjestäjän ja kulun nimi ppilaan nimi ja syntymäaika tdistuksen antamispäivä petusryhmästä vastaavan pettajan tai rehtrin allekirjitus ppilaan pint-hjelma ja sanalliset arvit tai numerarvsanat siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet arvi ppilaan käyttäytymisestä ppiaineista, jissa n useampia ppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, tinen ktimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään ppilaan piskelema ppimäärä tai ppimäärät lukalta siirtyminen tai mahdllinen lukalle jättäminen merkintä, että tdistus n Opetushallituksen hyväksymien petussuunnitelman perusteiden mukainen ppilaan petuskieli Välitdistus Inarin kunnassa lukilla 1-6 väliarviinti käydään arviintikeskusteluna ppilaan ja hultajan kanssa. Välitdistus annetaan vusilukilla 7-9. Välitdistus annetaan samin periaattein kuin lukuvusitdistus kskien sanallisen tai numerarvsanan käyttöä, käyttäytymisen arviintimerkintää, usknnn ja elämänkatsmustiedn arviintimerkintää, petuskieltä sekä yksilöllisten ppimäärien mukaista piskelua. Erillinen välitdistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen lukan ppilaalle jatk-pintihin pyrkimistä varten. Yhdeksännen lukan ppilaalle annettavaa välitdistusta varten ppilaan saaminen arviidaan samin perustein kuin päättöarviinnissa. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla annettavaan välitdistukseen. Välitdistukseen merkitään: tdistuksen nimi petuksen järjestäjän ja kulun nimi ppilaan nimi ja syntymäaika tdistuksen antamispäivä petusryhmästä vastaavan pettajan tai rehtrin allekirjitus ppilaan pint-hjelma ja sanalliset arvit tai numerarvsanat siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet ppiaineista, jissa n useampia ppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, tinen ktimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään ppilaan piskelema ppimäärä tai ppimäärät
9 arvi ppilaan käyttäytymisestä (lukuun ttamatta 9. lukalla annettavaa välitdistusta) merkintä, että tdistus n Opetushallituksen hyväksymien petussuunnitelman perusteiden mukainen ppilaan petuskieli
6. Oppimisen arviointi Etelä-Pohjanmaalla
Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS 11.11.2015 6. Oppimisen arviinti Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet, paikallisesti päätettävät asiat: Oppimisen arviintia
LisätiedotLUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA
LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma Peruspetuksen hjausjärjestelmän tarkituksena n varmistaa kulutuksen tasa-arv
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
Lisätiedot2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä
Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotMUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä
MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka
LisätiedotOPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotKauhavan perusopetuksen opetussuunnitelma
1 Kauhavan peruspetuksen petussuunnitelma Sisältö 1 Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Kauhavalla 4 2 Peruspetus yleissivistyksen perustana 5 3 Peruspetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Siikajoen opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma
1 VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Siikajen petustimen peruspetuksen petussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma 2 Valmistavan petuksen petussuunnitelman sisältö 1. Opetuksen perusteet...3 2.
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja
n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta
LisätiedotNURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016
NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotMYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA
MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2016-2017 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,
LisätiedotOHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.
Opintsihteeri OHJATAAN YHDESSÄ Hksaajapettaja Opint-hjaaja Erityisen tuen hjaava pettaja Opiskelija Vastuupettaja Opettaja Terveydenhitaja OPINTO-OHJAAJA Dia 1 kulutusten markkininti piskelijarekrytinti
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz
LisätiedotArvioijana toimiminen
Arviijana timiminen Arviinti prsessina Tutkintjen ert arviinnissa Lutettava dkumentinti Arviinti prsessina Ennen tutkinttilaisuutta Arviijien valinta, mahdllinen hyväksyttäminen Arviijien perehdytys Arviijien
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opintoneuvonta
Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja
LisätiedotFC HONKA AKATEMIAN ARVOT
FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotSISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.
Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...
LisätiedotMYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA
MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2018-2020 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,
LisätiedotOppijan verkkopalvelut
Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja
n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotOHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI
OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan
LisätiedotKOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN
KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun
LisätiedotLIELAHDEN KOULU
6.3 Arvioinnin kohteet KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Valtakunnallinen Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja
n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Rääkkylän kulu 1 Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 3 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma...
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotSelvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa
1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotVerkkokurssin suunnittelu
Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti
LisätiedotTaiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö
Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotLAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman
LisätiedotTOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA
TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettel 2 Luku 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 4 1.1 Tuklanpuistn kulun tuntijak 4 1.2 Yhteistyötyötaht Luku 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotOpintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10 Laatimispvm: 10.6.2013 Lue täyttöhjeet ennen rekisteriselsteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Sulkavan kunnan peruspalvelulautakunta
LisätiedotVastuukäyttäjän tehtävät
Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotPÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA Bilgia ja maantiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit
LisätiedotPERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011
PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Timintasuunnitelma n laadittu petushalitukseen hjeiden mukaisesti. (Määräykset ja hjeet 2011:1 ) Aamu- ja iltapäivätiminnalla
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotPienten hyväksyttyjen koulutusorganisaatioiden käsikirjat
Helsinki 5.11.2013 Ohje Pienten hyväksyttyjen kulutusrganisaatiiden käsikirjat Liikenteen turvallisuusvirast, Trafi n laatinut kulutusrganisaatiille, jtka tarjavat kulutusta kevyiden ilma-alusten lupakirjaa
LisätiedotTutkinnon perusteet. Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto
Tutkinnn perusteet Taidetellisuusalan erikisammattitutkint Sisustuksen saamisala Osaamisalan kuvaus: Sisustuksen saamisala (3183) Sisustajamestari n sisustuksen ammattilainen, yrittäjä tai työntekijä,
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotJUOMAKELPOINEN VESI. Itä-Suomen yliopisto. Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa - projektioppimiskokonaisuus
Ilmiölähtöisyys lunnntieteiden ja matematiikan aineenpettajakulutuksessa - prjektippimiskknaisuus JUOMAKELPOINEN Tekijät: Anette Tanninen, Janette Hellberg, Karri Oivanen, Saara Partanen ja Salla Piirnen
Lisätiedot6.3 Arvioinnin kohteet
6.3 Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Oppimisen
LisätiedotInkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015
Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotLasten mielenterveystyön hoitoketju
Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
Lisätiedot20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.
SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,
LisätiedotVALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS VALMA-kulutus n hyvä vaihteht sinulle js haluat tutustua erilaisiin kulutusalihin ja ammatteihin tarvitset lisäaikaa ja hjausta kulutuksen ja ammatin valinnassa
Lisätiedotw w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a
w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotKiinteistöpalvelujen perustutkinto
Kiinteistöpalvelujen perustutkint Sisällys 2.1 Pakllinen tutkinnn sa... 3 2.1.1 Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuttaminen, 15 sp... 3 2.2 Kiinteistönhidn saamisalan, kiinteistönhitaja, paklliset
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotOppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91
Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010
LisätiedotArviointi alkuopetuksessa - Lukuvuositodistus
Ariointi alkuopetuksessa - Lukuuositodistus 4.4.2017 Tarja Koiikko 6.2 Arioinnin luonne ja yleiset periaatteet - Arioinnin perustuminen taoitteisiin ja kriteereihin Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen
Lisätiedot1. Millaisessa koulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa?
1. Millaisessa kulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa? - rakennuksen pitää lla puhdas, terve, raikas. Muunneltava, justavat tilat. Tekniikka pelaa. - ilmapiiri innstava ja innstunut. Innvatiivinen
LisätiedotLiikkuva koulu Ruosniemessä
Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.
LisätiedotKouvolan Yhteislyseo Tietotie Kouvola
Kuvlan Yhteislyse Tiettie 3 5 45100 Kuvla https://peda.net/kuvla/kl/ky Valinta- ja kurssipas lukinsa alittavalle 1.8.2018 alkaen 20+ HYVÄÄ SYYTÄ valita lukiksesi Kuvlan Yhteislyse mnipulinen kurssivalikima
LisätiedotRESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu
RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätiminta Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I itsenäinen tait
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotKuopion kaupunki Elinvoima- ja konsernipalvelut Julkinen
Palvelukuvaus Nr 1 (5) Kupin kaupunki Elinvima- ja knsernipalvelut 17.12.2018 Julkinen Palvelun / tutteen nimi OPPIMIS- JA TYÖELÄMÄVALMIUKSIA EDISTÄVÄ KUN- TOUTTAVA TYÖTOIMINTA kknaisvaltaisena stpalveluna
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotTURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA
TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia
LisätiedotKorkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu
LisätiedotSYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA
SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu
Lisätiedot1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika
Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
Lisätiedot1 Rehtorin vastaukset lähetettyihin kysymyksiin
SYK:N VANHEMPAINYHDISTYKSEN VANHEMPAINRAATI MUISTIINPANOT Virhe. Tuntematn asiakirjan minaisuuden nimi. 21.1.2013 Sivu 1 (6) Aika ja paikka: SYK:n kirjast 21.1.2012 kl 18.00 19.30 Paikalla: JP Tanska (rehtri)
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
Lisätiedot