6.3 Arvioinnin kohteet

Transkriptio

1 6.3 Arviinnin khteet Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia Oppiminen arviinnin khteena Oppimisen arviinti sisältää pinnissa edistymisen ja saamisen tasn arviintia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan saamiseen ja asetettuihin tavitteisiin. Oppimisen edistymisen hulellinen seuranta n tarpeen kk peruspetuksen ajan, jtta petuksen, hjauksen ja tuen keinin vidaan hulehtia siitä, että ppilaalla n edellytykset pinnissa etenemiseen. Osaamisen taslla tarkitetaan ppilaan eri tavin sittamaa saamista suhteessa asetettuihin tavitteisiin ja arviituna ppilaan suritusten perusteella. Osaamisen tasn arviimiseksi ppilaan työn tulksia tai surituksia tarkastellaan mahdllisimman mnipulisesti. Tiedllisen ja taidllisen saamisen tasn arviinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviintikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään kk peruspetuksen ajan vahvistuvana, kumulituvana prsessina. Oppilaita hjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tulksia suhteessa tavitteisiin ja niihin nnistumisen kriteereihin, jista n yhdessä keskustellen svittu työtä alitettaessa. Työskentely arviinnin khteena Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n yksi peruspetuksen keskeisistä tavitteista. Opetuksessa tuetaan ppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitja. Työskentelytaitihin sisältyvät myös tait suunnitella, säädellä ja arviida maa työtään, tait timia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa. Työskentelytaitja harjitellaan eri ppiaineissa, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulun muussa timinnassa. Opettajat hjaavat ppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään ppimista edistäviä työskentelytapja. Oppilaita hjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien tteutumista sekä arviimaan työskentelyn nnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Oppilaita tuetaan ttamaan vastuuta ikätasnsa mukaisesti masta piskelustaan ja kannustetaan hulehtimaan itse piskeluvälineistään, surituksistaan ja pintihin liittyvistä aikatauluista. Työskentelyn arviinti n sa ppiaineissa tehtävää arviintia ja arvsanan mudstamista. Arviinti perustuu ppiaineiden ja mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteiden sisältämiin työskentelyn tavitteisiin. Työskentelyä kskeva mnipulinen palaute kaikissa piskelutilanteissa edistää ppilaiden mahdllisuuksia tarkastella maa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidissa. Käyttäytyminen arviinnin khteena Käyttäytymisen hjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietjen ja taitjen pettaminen vat sa kulun kasvatustehtävää. Oppilaita hjataan ttamaan humin muut ihmiset ja ympäristö sekä nudattamaan yhteisesti svittuja timintatapja ja sääntöjä. Heille petetaan kulun erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiallista, tilannetietista käyttäytymistä ja hyviä tapja.

2 Käyttäytymistä arviidaan ja ppilaille annetaan käyttäytymisestä hjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa petussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavitteisiin. Käyttäytymisen tavitteet perustuvat kulun kasvatustavitteisiin, yhteisön timintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja hultajilla tulee lla mahdllisuus sallistua kulun kasvatustavitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavitteita kskevaan keskusteluun ja tavitteiden määrittelyyn. Käyttäytymisen arviinnissa erityisen tärkeä n hulehtia, että arviinti ei khdistu ppilaan persnaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytyminen arviidaan tdistuksissa mana kknaisuutena, eikä se vaikuta ppiaineesta saatavaan arvsanaan tai sanalliseen arvin. Päättöja ertdistukseen käyttäytymisen arvita ei merkitä. Käyttäytymisen arviinti Inarin kunnassa Käyttäytymisen arviinti vusilukilla 1 6 annetaan lukuvusitdistuksen yhteydessä Oppilasta arviidaan man ikänsä ja kehitystasnsa mukaisesti. Oppilas käyttäytyy hyvin, kun hän yleensä ttaa humin muut ihmiset ja ympäristönsä kuuntelee, kunniittaa ja auttaa tisia n ystävällinen, yhteistyökykyinen ja vastuullinen nudattaa hyviä tapja (tervehtii, kiittää, n humaavainen ja rehellinen) arvstaa maa ja tisten työtä nudattaa yhteisiä sääntöjä ja spimuksia nudattaa kulun järjestyssääntöjä nudattaa lukan mia spimuksia ja sääntöjä. Käyttäytymistä arviidaan jk sanallisesti tai numerin Käyttäytymisen arviinti vusilukilla 7 9 Oppilasta arviidaan man ikänsä ja kehitystasnsa mukaisesti. Käyttäytyminen arviidaan numerin (4 10). Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla annettavaan välitdistukseen. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötdistukseen. (10) Erinmainen kymmenen edellyttää, että ppilas: n sisäistänyt kulun ja yhteiskunnan tavitteet ja timii niiden suuntaisesti sittaa myönteistä asennetta ja tetta kulutyöhön n auttava, khtelias ja humaavainen muita khtaan timii vastuuntuntisesti ja lutettavasti timii täsmällisesti käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa petukseen sveltuvalla tavalla

3 (9) Kiitettävä yhdeksän edellyttää, että ppilas: käyttäytyy suurelta sin edellisen kaltaisella tavalla käyttäytyy useimmiten khteliaasti ja ttaa tiset humin timii aktiivisesti ja sallistuu kulun timintaan ei myöhästele. käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa petukseen sveltuvalla tavalla (8) Hyvä kahdeksan edellyttää, että ppilas: n yleensä ma-alitteinen pyrkii nudattamaan kuluyhteisön sääntöjä käyttäytyy yleensä humaavaisesti ja lutettavasti käyttää välillä hiutumatnta kieltä vielä ja aiheuttaa tisinaan lieviä häiriöitä ppitunnilla tulee tisinaan lukkaan viime hetkellä tai ppitunnin j alettua käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa pääasiassa petukseen sveltuvalla tavalla (7) Tyydyttävä seitsemän edellyttää, että ppilas: käyttäytyy jssain määrin vastahankaisesti käyttäytyy vetäytyvästi ja välinpitämättömästi ei käyttäydy aina aktiivisesti ja tttelevaisesti, vaatii silmälläpita ei timi aina lutettavasti käyttää hieman epäasiallista kieltä, uhmaileva ja jskus kirileva saattaa saada käyttäytymiseensä liittyviä humautuksia ja rangaistuksia myöhästelee sillin tällöin käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa myös petusta häiritsevällä tavalla (6) Khtalainen kuusi edellyttää, että ppilas: käyttäytyy vastahankaisesti ja häiritsevästi rikk usein järjestyssääntöjä ja saa siitä rangaistuksia saattaa käyttäytymisellään aiheuttaa pelka tvereissa käyttää jskus hyvinkin törkeää kieltä käyttäytyy yleensä muita khtaan piittaamattmasti, tttelemattmasti ja n halutn yhteistyöhön myöhästelee usein käyttää usein tiet- ja viestintäteknlgiaa petusta häiritsevällä tavalla (5) Välttävä viisi edellyttää, että ppilas: häiritsee pahasti petustyötä ja kk kuluyhteisön timintaa eikä juuri sallistu yhteiseen timintaan käyttäytyy siten, että aiheuttaa ahdistusta työyhteisön jäsenissä ei piittaa järjestyssäännöistä ja käyttää törkeää kieltä uhkailee ja n vaarana tisille ppilaille tai kuluyhteisön jäsenille myöhästelee hyvin usein ja paljn käyttää usein tiet- ja viestintäteknlgiaa petusta häiritsevällä tavalla

4 (4) Hylätty neljä edellyttää, että ppilas: aiheuttaa tahallaan kuluyhteisön jäsenen vahingittumisen vahingittaa tahallaan yhteistä ja tisten maisuutta harjittaa rikllista timintaa, kuten nimenväärennöksiä ja varkauksia eikä le kulun kurinpitkeinin jennettavissa käy vain satunnaisesti kulussa ppilaan käyttäytyminen ja kulunkäynti vaatii viranmaisten timenpiteitä 6.4 Opintjen aikainen arviinti Opintjen aikaisella arviinnilla tarkitetaan ennen päättöarviintia tteutettavaa arviinnin ja palautteen antamisen kknaisuutta. Opintjen aikainen arviinti n kaikilla vusilukilla pääsin ppimisen hjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua ja tukea ppimista sekä edistää itse- ja vertaisarviinnin taitja. Siihen sisältyy myös ppilaiden edistymisen ja saamisen tasn kuvaamista keskusteluin, arviintitiedttein ja tdistuksin tiettyinä ajankhtina. Oppilaalle ja hultajalle tulee antaa tieta pintjen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Inarin kunnassa lukilla 1-6 väliarviinti käydään arviintikeskusteluna ppilaan ja hultajan kanssa. Arviintikeskustelu käydään vähintään kerran vudessa vusilukkien 7 9 aikana. Alakulussa petellaan ppilaan itsearviintia ja vertaisarviintia ikätasn mukaisesti yhdessä pettajan kanssa. Prsessiin vidaan ttaa mukaan myös hultajat. Vusilukilla 1-6 itsearviintia tehdään vähintään kerran lukuvudessa itsearviintilmakkeella. Itsearviintia n sa jatkuvaa arviintia sekä sa ppiainekhtaista arviintia. Inarin yläkuluissa itsearviinti vidaan tteuttaa erillisellä itsearviintilmakkeella jkaisessa ppiaineessa kerran lukuvudessa. Itsearviinnin aikataulu ppiaineiden suhteen suunnitellaan lukuvuden alussa. Itsearviinti tteutetaan sähköisellä lmakkeella, jssa ensin ppilas arvii maa ppimisprsessiaan ja sen jälkeen pettaja antaa arvinsa ppilaan ppimisprsessista ja saamisesta (tiedt, taidt ja työskentely) kyseisessä ppiaineessa. Lmake annetaan myös hultajille tiedksi ja kmmentitavaksi. 6.5 Arviinti lukuvuden aikana Pääsa pintjen aikaisesta arviinnista n lunteeltaan frmatiivista. Tällöin arviinti ja siihen perustuva palautteen antaminen tteutetaan lukuvuden aikana sana päivittäistä petusta ja työskentelyä. Se edellyttää pettajilta ppimisprsessiin liittyvää havainnintia ja vurvaikutusta ppilaiden kanssa. Opintjen aikaisessa arviinnissa tärkeätä n myös ppilaiden timijuutta kehittävä vertaisarviinti ja itsearviinti. Opettajan tehtävänä n luda tilanteita, jissa yhdessä phtien annetaan ja saadaan ppimista edistävää ja mtivivaa palautetta.

5 Oppimista edistävä palaute n lunteeltaan laadullista ja kuvailevaa, ppimisen slmukhtia analysivaa ja ratkvaa vurvaikutusta. Se ttaa humin ppilaiden erilaiset tavat ppia ja työskennellä. Oppilaita hjataan palautteen avulla tiedstamaan edistymisensä ja jäsentämään man ppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinja tavitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa ppilaita vähitellen hjaamaan maa ppimistaan, asettamaan itselleen tavitteita ja käyttämään nnistumista parantavia ppimisstrategiita. Opettajan antaman, ppimisprsessia näkyväksi tekevän ja ppimista edistävän palautteen tulee auttaa ppilaita hahmttamaan ja ymmärtämään mitä heidän n tarkitus ppia mitä he vat j ppineet miten he vivat edistää maa ppimistaan ja parantaa suriutumistaan. Tällainen frmatiivinen arviinti ja hjaava palaute edistävät piskeltavien asiiden jäsentymistä tiet- ja taitkknaisuuksiksi sekä kehittävät ppilaiden metakgnitiivisia taitja ja työskentelytaitja. Tait- ja taideaineissa arviinnin tulee lla ppilaan itsetunta ja ppimista edistävää ja tukea ppilaan vahvan minäkuvan rakentumista. Opintjen aikainen arviinti alakulussa Lukilla 1-5 välitdistuksen sijalla käydään arviintikeskustelu ppilaan ja hultajan kanssa. Arviintikeskustelut käydään itsearviinnin phjalta julu-tammikuussa. 6. lukalla välitdistuksen sijalla käydään arviintikeskustelu ppilaan ja hultajan kanssa tammi-maaliskuussa. Oppilaan itsearviinti tteutetaan lukanpettajan hjauksessa ennen arviintikeskusteluja. Se sisältää myös käyttäytymisen itsearviinnin. Opintjen aikainen arviinti yläkulussa Oppilaan itsearviinti tteutetaan lukuvuden aikana kahdessa sassa. Oppilaat arviivat pulet ppiaineista syyslukukauden aikana ja tisen pulen ppiaineista kevätlukukaudella. Inarin kunnan yläkulut määrittelevät arviitavat aineet lukukausittain. Arviinti tteutetaan Wilman sähköisellä lmakkeella. Oppilaan itsearviinti tteutetaan ppituntien aikana viikilla 41 ja viiklla 9. Lukanvalvja hulehtii lmakkeiden täyttämisen sekä tiedksiannn hultajille. Arviintikeskustelut pidetään vanhempaintapaamisten yhteydessä tammi- helmikuun aikana ja tarvittaessa j syyslukukaudella. Lukanvalvja pyytää kmmentit ppilaan piskelun edistymisestä ppilasta pettavilta pettajilta. Tarvittaessa lukanvalvja vi pyytää arviintikeskusteluun mukaan ppilaanhjaajan, pettajan, erityispettajan tai rehtrin. Frmatiivinen arviinti tapahtuu Wilman kautta tuntimerkintöinä sekä pettajan antamana jatkuvana palautteena lukuvuden aikana. Arviinti n lunteeltaan mnipulista ja kannustavaa. Lisäksi ppilaat tteuttavat vertais- ja itsearviintia lukuvuden aikana. 6.6 Arviinti lukuvuden päättyessä Opintjen aikainen arviinti sisältää myös ppimisprsessin jälkeen tehtävää, ppilaiden saamisen summatiivista arviintia, jnka tulkset välitetään ppilaille tdistuksissa tai arviintitiedtteissa. Peruspetusasetus velvittaa antamaan kunkin lukuvuden päättyessä ppilaalle lukuvusitdistuksen, jka sisältää sanallisesti tai numerin ilmaistut arvit siitä, miten ppilas n kyseisenä lukuvunna saavuttanut tavitteet pint-hjelmaansa kuuluvissa ppiaineissa tai pintkknaisuuksissa.

6 Lukuvusitdistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviinti. Lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti n kknaisarvi ppilaan kk lukuvuden edistymisestä ja suriutumisesta. Lukuvusitdistus n myös päätös ppilaan siirtymisestä seuraavalle lukalle tai hänen jättämisestään lukalle. Vusilukilla 1-4 arviinti n sanallista. Vusilukilla 5-9 käytetään numerarviintia ja erikseen päätettävissä valinnaisaineissa suritusmerkintää (S). Timinta-alueittain annettavassa petuksessa käytetään sanallista arviintia. Yksilöllistettyjen ppimäärien arviinti määritellään henkilökhtaista petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Sanallista arviintia vidaan käyttää päättöarviintia lukuun ttamatta myös niiden ppilaiden arviinnissa, jiden äidinkieli n muu kuin petuksessa käytettävä kieli. Numerarvsana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arvina ppilaan saamisen tasa suhteessa tavitteisiin kussakin ppiaineessa tai pintkknaisuudessa. Sanallista arviintia käyttämällä vidaan antaa mnipulista palautetta ppilaan ppimisesta ja suriutumisesta. Sanallisen arviinnin avulla vidaan kuvata paitsi ppilaan saamisen tasa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen khteitaan. Sanallisella arviinnilla vidaan myös antaa numerarvsanaa yksityiskhtaisempaa palautetta saamisesta ja ppimisen edistymisestä ppiaineen eri sa-alueilla. 53 Oppiaineiden arviinti vusilukilla 1 ja 2 Oppilaan suriutumista arviidaan suhteessa vusilukkien 1-2 tavitteisiin. Tisen vusilukan lpulla arviinnin pääpain n ppimisen edistymisen arviinnissa. Muiden ppiaineiden perään merkitään S (suritettu hyväksytysti) tai H (hylätty). Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan sa-alueita arviidaan viisiprtaisella asteiklla (tarvitset runsaasti harjitusta - saat erinmaisesti). Lisäpinnista (esimerkiksi nrjan kerh) annetaan sallistumismerkintä (O). Tavitteiden saavuttamista ja työskentelyä vi lisäksi kuvata sanallisesti. Oppiaineiden arviinti vusilukilla 3 ja 4 Oppilaan suriutumista arviidaan suhteessa vusilukkien 3-4 petuksen tavitteisiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden, sumi saamenkielisille, matematiikan, englannin ja ympäristöpin saalueita arviidaan viisiprtaisella asteiklla Muiden ppiaineiden perään merkitään S (suritettu hyväksytysti) tai H (hylätty). Lisäpinnista (esimerkiksi nrjan kerh) annetaan sallistumismerkintä (O). Tavitteiden saavuttamista ja työskentelyä vi lisäksi kuvata sanallisesti. Oppiaineiden arviinti vusilukilla 5 ja 6 Oppilaan suriutumista arviidaan suhteessa vusilukkien 5-6 petuksen tavitteisiin. Oppiaineet arviidaan numerin. Lisäpinnista (esimerkiksi nrjan kieli) annetaan sallistumismerkintä (O). Tavitteiden saavuttamista ja työskentelyä vi lisäksi kuvata sanallisesti. Oppiaineiden arviinti vusilukilla 7 9 Arviinti perustuu vusilukittain määritettyihin tavitteisiin. Vusilukalla 7 ja 8 ppiaineet ja niihin liittyvät työskentely arviidaan numerin. Ne ppiaineet, jtka päättyvät 7. lukalla, arviidaan käyttäen päättöarviinnin kriteereitä.

7 Vusilukilla 9 ppiaineet arviidaan petussuunnitelman perusteiden päättöarviinnin kriteereiden mukaan. Yhdeksännen lukan ppilaalle annettavaa välitdistusta varten ppilaan saaminen arviidaan samin perustein kuin päättöarviinnissa. Kahden vusiviikktunnin valinnaisaine arviidaan numerin. Yhden vusiviikktunnin valinnaisaineesta saa suritusmerkinnän. Hylätty arvsana vidaan krttaa ja ehdt surittaa kulun työsuunnitelmassa määrätyllä tavalla Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät Peruspetuksessa käytettävät tdistukset vat: Lukuvusitdistus Välitdistus Ertdistus Päättötdistus Opetuksen järjestäjä päättää tdistusten ulkasusta. Lukuvusitdistus Oppilaalle tulee antaa lukuvusitdistus lukuvuden päättyessä. Tdistukseen merkitään ppilaan pinthjelma ja ppiaineittain sanallinen arvi tai numerarvsana siitä, miten ppilas n saavuttanut asetetut tavitteet lukuvuden aikana. Inarin kunnassa sanallista arvita käytetään lukilla esilukka-4 ja numerarviintia lukilla 5-9. Merkittäessä arvi tdistukseen numerna, tdistukseen merkitään myös peruspetusasetuksen 10 :n mukainen arviintiasteikk. Muissa tdistuksissa kuin päättötdistuksessa vidaan numerarvsanaa aina täydentää sanallisilla arviilla ja näin antaa palautetta sekä saamisen tassta että edistymisestä. Lukuvusitdistuksissa ja mahdllisissa välitdistuksissa käyttäytymisen numerarvsana merkitään tdistukseen. Sillin kun käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi, arvi annetaan aina tdistuksen liitteellä. Usknnn ja elämänkatsmustiedn arvi tai arvsana merkitään lukuvusitdistukseen ja mahdllisiin välitdistuksiin mudssa usknt/elämänkatsmustiet erittelemättä sitä, kumpaa ppiainetta ppilas n piskellut. Oppilaan piskelemaa usknnn ppimäärää ei merkitä tdistuksiin. Js ppilas saa man usknnn petusta, hänen saamansa arvi merkitään tdistukseen, mikäli kyseinen petus n peruspetuksen järjestäjän antamaa. Usknnllisen yhdyskunnan antamasta petuksesta mahdllisesti saatua arvsanaa ei merkitä tdistukseen. Js ppilaan ppitunneista lukuvuden aikana vähintään 25 % n petettu muulla kuin kulun petuskielellä, tulee tdistuksessa mainita petuksessa käytetty kieli. Inarin kunnassa tämä tarkittaa saamen kieliä. Yksilöllistettyjen ppimäärien mukaisesti piskelluista ppiainesta vidaan antaa sanallinen arviinti kaikilla vusilukilla. Mikäli ppilas piskelee timinta-alueittain, käytetään sanallista arviintia kaikilla vusilukilla.

8 Sanallisesta arvista n käytävä ilmi, nk ppilaan suritus hyväksytty vai hylätty. Js ppilas piskelee yksilöllistetyn ppimäärän mukaisesti, näiden ppiaineiden arviinti varustetaan tähdellä (*). Lisäksi tdistuksen Lisätietja -khtaan tulee maininta asiasta. Lukuvusitdistukseen merkitään: tdistuksen nimi petuksen järjestäjän ja kulun nimi ppilaan nimi ja syntymäaika tdistuksen antamispäivä petusryhmästä vastaavan pettajan tai rehtrin allekirjitus ppilaan pint-hjelma ja sanalliset arvit tai numerarvsanat siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet arvi ppilaan käyttäytymisestä ppiaineista, jissa n useampia ppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, tinen ktimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään ppilaan piskelema ppimäärä tai ppimäärät lukalta siirtyminen tai mahdllinen lukalle jättäminen merkintä, että tdistus n Opetushallituksen hyväksymien petussuunnitelman perusteiden mukainen ppilaan petuskieli Välitdistus Inarin kunnassa lukilla 1-6 väliarviinti käydään arviintikeskusteluna ppilaan ja hultajan kanssa. Välitdistus annetaan vusilukilla 7-9. Välitdistus annetaan samin periaattein kuin lukuvusitdistus kskien sanallisen tai numerarvsanan käyttöä, käyttäytymisen arviintimerkintää, usknnn ja elämänkatsmustiedn arviintimerkintää, petuskieltä sekä yksilöllisten ppimäärien mukaista piskelua. Erillinen välitdistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen lukan ppilaalle jatk-pintihin pyrkimistä varten. Yhdeksännen lukan ppilaalle annettavaa välitdistusta varten ppilaan saaminen arviidaan samin perustein kuin päättöarviinnissa. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla annettavaan välitdistukseen. Välitdistukseen merkitään: tdistuksen nimi petuksen järjestäjän ja kulun nimi ppilaan nimi ja syntymäaika tdistuksen antamispäivä petusryhmästä vastaavan pettajan tai rehtrin allekirjitus ppilaan pint-hjelma ja sanalliset arvit tai numerarvsanat siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet ppiaineista, jissa n useampia ppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, tinen ktimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään ppilaan piskelema ppimäärä tai ppimäärät

9 arvi ppilaan käyttäytymisestä (lukuun ttamatta 9. lukalla annettavaa välitdistusta) merkintä, että tdistus n Opetushallituksen hyväksymien petussuunnitelman perusteiden mukainen ppilaan petuskieli