SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen opintoihin Ammatillinen peruskoulutus

Transkriptio

1 Hyväksytty petuksen jhtryhmässä

2 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen pintihin Ammatillinen peruskulutus Opintjen alkaessa Opintjen aikana Opintjen päättyessä Näyttötutkinnt hakeutumisvaiheen henkilökhtaistaminen Näyttötutkinnn surittamisvaihe Tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistaminen Ohjaus ppispimuskulutuksessa Oppispimuspiskelu ja hjaus Henkilökhtainen piskeluhjelma Muut tukimudt Työssäppiminen ja hjaus Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden hjaus Maahanmuuttajien hjaus OHJAUKSEN JOHTAMINEN, TYÖNJAKO JA VASTUUT Jhtaminen Ryhmänhjaajan tehtävät ammatillisessa peruskulutuksessa Vastuupettajan/ryhmänhjaajan tehtävät näyttötutkinnissa Opint-hjaajan tehtävät Oppispimuskrdinaattrin tehtävät OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA LIITE 2. VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA LIITE 3. OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT LIITE 4 TOP-OHJAAJAN TEHTÄVÄT LIITE 5 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT... 20

3 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Opiskelijalla n ikeus saada petusta ja hjausta, ikeus saada henkilökhtaista ja muuta tarpeellista pint-hjausta (Laki ammatillisesta peruskulutuksesta 787/2014, 29 ). Opiskelijalla n ikeus saada petusta sekä henkilökhtaista ja muuta tarpeellista hjausta. Opiskelijan arviinnilla hjataan ja kannustetaan piskelua sekä kehitetään piskelijan edellytyksiä itsearviintiin. (Laki ammatillisesta aikuiskulutuksesta 788/2014 9b.) Ohjaus kulussa ja ppilaitksessa n jatkuvaa, vurvaikutteista ja tavitteellista timintaa ppilaan ja piskelijan ppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus n kaikkien kulussa ja ppilaitksessa sekä erilaisissa ppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. (Hyvän hjauksen kriteerit, OPH 2014, 5) Opetushallituksen julkaisemien Hyvän hjauksen kriteerien mukaan hjaus tukee ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitjen mututumisessa sekä antaa valmiudet jatkpintihin ja työelämään siirtymiselle. Etelä-Savn ammattipistn tavitteena n paitsi kuluttaa piskelijista taitavia ammattilaisia, myös valmistaa heitä yhteiskuntaa varten, jtta he pärjäävät työ- tai piskeluelämässä meiltä valmistuttuaan. Ohjauksella pyritään myös lisäämään piskelijiden hyvinvintia ja ehkäisemään syrjäytymistä. (Hyvän hjauksen kriteerit, OPH 2014.) Näyttötutkintjen hjaustiminnassa hjauksessa krstuu hjattavan mien tavitteiden ja valintjen tukeminen. Ohjaus n tavitteellista, ja se perustuu hjattavan tarpeisiin ja tutkinnn perusteisiin. (Näkökulmia henkilökhtaistamiseen, OPH 2014). Ohjauksessa tehdään yhteistyötä kdin ja ppilaitksen välillä sekä taln sisäisten ja ulkpulisten verkstjen kanssa. Ohjaustimintaa arviidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mm. piskelijille suunnattujen tul-, l- ja päättökyselyjen sekä aikuiskulutuksen palautekyselyjen avulla. Kehitämme ja ylläpidämme henkilöstön hjaustaitja kulutuksen keinin, mm. säännöllisillä ryhmänhjaajakulutuksilla. Oppilaitksessamme varataan hjaukseen riittävästi resurssia. Tässä hjaussuunnitelmassa kuvataan miten Etelä-Savn ammattipistssa hjaustiminta järjestetään. Ohjaus pitää sisällään mm. käsitteet pint-hjaus, ryhmänhjaus sekä työssäppimisen hjaus. Ohjaussuunnitelma n tehty yhteistyönä mniammatillisessa työryhmässä, jhn n sallistunut mm. pint-hjaajia, aikuiskulutuksen vastuupettajia, pettaja/ryhmänhjaaja, kulutussuunnittelija, hanketimijita, laatukrdinaattri, palveluhjaaja (maahanmuuttajakulutus), ppispimuskrdinaattri sekä pint-hjauksesta ja pedaggisesta kehittämisestä vastaavat päälliköt. Ohjaussuunnitelma n hyväksytty petuksen jhtryhmässä TOTEUTTAMINEN Ohjauksen tteuttamisen lähtökhtana n, että piskelija saa valmiudet timia ppilaitsyhteisössään, suunnitella pintjaan ja situtua piskeluun. Ohjaus n kk piskeluajan jatkuva prsessi, jnka tavitteena n kannustaa ja tukea piskelijan itsetunta. Ohjaus n tavitteellista ja se perustuu piskelijan tarpeisiin. Se n lunteeltaan tiedttavaa ja vurvaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen hjausta sekä piskelun ja ppimisen hjausta. Ohjaus n henkilökhtaista, pienryhmä- ja ryhmähjausta. Ohjausta tteutetaan myös sähköpstitse ja puhelimitse, sa hjauksesta tapahtuu verkk-hjauksena. Jkaiselle piskelijalle tehdään jk HOPS

4 (=henkilökhtainen piskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökhtaistamissuunnitelma, näyttötutkinnissa) tai HEO (=henkilökhtainen piskeluhjelma ppispimuskulutuksessa). Opiskelijan hjaus n lunteeltaan mniammatillista yhteistyötä. Päävastuu pint-hjauksesta ammatillisessa peruskulutuksessa n pint-hjaajilla. Jkaisella ryhmällä n ma ryhmänhjaaja, jka vastaa ryhmänsä piskelijiden pintjen etenemisestä. Ryhmänhjaaja tekee tiivistä yhteistyötä pinthjaajan kanssa. Aikuisten näyttötutkinnissa päävastuu hjauksen suunnittelusta ja tteutuksesta n vastuupettajalla/ryhmänhjaajalla ja/tai tutkintvastaavalla. Ryhmänhjaajan, vastuupettajan ja pint-hjaajan tehtävät vat tämän suunnitelman liitteinä. Ammatillisessa kulutuksessa jkaisen pettajan rli n kannustava ja hjaava (ppimisen arviinti). Opettaja kert tutkinnn san saamisen arviinnista ja arviintikriteereistä ja seuraa, että piskelijat saavuttavat hänen pettamiensa teemjen ja tutkinnn sien ammattitait- ja saamistavitteet. Työssäppimisesta vastaava pettaja vastaa siitä, että piskelija saa TOP-jakslla tarvittavan hjauksen. Työssäppimisjakslla myös työpaikkahjaajat sallistuvat piskelijan hjaukseen. 2.1 HAKEUTUMINEN OPINTOIHIN Hakeutumisvaiheessa n tärkeää välittää riittävästi tieta eri kulutusvaihtehdista ja ammateista hakijan päätöksenten tueksi. Tutkinnista ja pinnista kerrtaan realistisesti ja käytännönläheisesti, jtta hakijalle välittyy ikeanlainen mielikuva alasta ja ammattiin piskelusta. Samalla hakija saa tieta työmarkkinista ja työmahdllisuuksista sekä jatk-pintväylistä. Kulutukseen n myös mahdllista tulla tutustumaan. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä kulutukseen hjaavien tahjen kanssa. Hakijita pastetaan sekä hakuaikina että hakuaikjen ulkpulella löytämään heille sveltuva tutkint ja piskelumut. Hakija saa tieta hänelle sveltuvista hakutavista mnipulisesti. Oppilaitksen www-sivuilta löytyy ajankhtaista tieta kulutuksista (mm. kulutusesitteet, Hakijan pas) ja kulutuksiin hakemisesta. Ammatilliseen peruskulutukseen haetaan pääsääntöisesti yhteishaussa sitteessa Yhteishaussa vapaaksi jääneet paikat tulevat lisähakuun. Hakijita pastetaan hakutimistssa läpi kesän. Myös aikuisten näyttötutkintjen haussa hyödynnetään Opintplkuprtaalia, mutta haku tapahtuu tistaiseksi pääsääntöisesti suraan ppilaitkseen. Lähitulevaisuudessa myös näyttötutkintihin haetaan Opintplku-prtaalin kautta. Hakuaikjen lisäksi näyttötutkintihin vi hakeutua justavasti, ns. nn-stp -hakuna. 2.2 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPINTOJEN ALKAESSA Opintjen alkaessa hjauksen tavitteita vat uusien piskelijiden perehdyttäminen ammatillisiin pintihin ja piskeluun sekä piskelijan tukeminen henkilökhtaisen piskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa. HOPS tehdään kaikille piskelijille. Alitusvaiheessa keskeistä n myönteinen rientituminen ja situtuminen ammattiin piskeluun. Päävastuu uusien piskelijiden perehdyttämisestä ppilaitkseen ja pintihin n ryhmänhjaajalla ja pint-hjaajalla. Opintjen alkuvaihe sisältää usein mnenlaisia hjauksellisia haasteita ja edellyttää siksi kaikkien ppilaitsyhteisön jäsenten sallistumista. Opinnt alkavat niin santuilla rientaatipäivillä, jllin ryhmänhjaaja ja ryhmäläiset tutustuvat tisiinsa ja perehtyvät ppilaitksen käytänteisiin. Opiskeluun liittyvät tärkeät asiat n kttu kaikille piskelijille jaettavaan Opiskelijan Oppaaseen. Ensimmäisten piskeluviikkjen aikana alittaville ryhmille

5 järjestetään ryhmäytymistä edistävää timintaa. Ryhmänhjaajan keskeinen tehtävä n edesauttaa turvallisen ppimisilmapiirin syntymistä ja ylläpitämistä ryhmässä. Tutr-piskelijita hyödynnetään ppilaitkseen, maan ryhmään ja piskeluun tutustumisessa. Myös piskeluhulln henkilöstö esittäytyy ensimmäisten kulupäivien aikana. Opiskelija täyttää Wilmassa HOPS-lmakkeen ja ryhmänhjaaja käy hänen kanssaan ensimmäisen HOPSkeskustelun. Mahdllisen saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta piskelijalle suunnitellaan ma pintplku. Opiskelijat sallistuvat lukiseulaan ja matematiikan alkukartitukseen tuen tarpeen tunnistamiseksi. Peruspetuksen päättötdistuksesta saadaan lisäinfrmaatita hjaustarpeen selvittämiseksi. Etelä-Savn alueella tehdään suunnitelmallista nivelvaiheen yhteistyötä mm. hultajien, peruspetuksen ja etsivän nuristyön kanssa. Opintjen alkuvaiheessa kerätty tiet n tärkeää tukipalveluiden järjestämiseksi. Tarvittaessa tehdään henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS -prsessin käynnistää ryhmänhjaaja yhteistyössä alan erityispetusvastaavan (erva) kanssa. Kdin ja kulun tiedttamisen välineenä timii Wilma. Syyslukukauden aikana järjestetään ktiväen illat kaikille alittaneiden ryhmien hultajille OPINTOJEN AIKANA Opiskelun aikana annettavan hjauksen tavitteena n turvata pintjen sujuminen, tukea ja edistää henkilökhtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Opintjen etenemisessä paintetaan piskelijan maa aktiivisuutta ja vastuun kantamista tavitteiden saavuttamiseksi sekä itsearviintia. Opiskelijiden ppimisen seurannassa ja arviinnissa hyödynnetään sähköisiä prtfliita. Opiskelija saa ryhmänhjaajalta ja pint-hjaajalta tukea pintihin liittyvien valintjen tekemiseen (mm. saamisalan valinta). Ryhmänhjaaja käy HOPS-keskusteluja ryhmänsä piskelijiden kanssa lukukausittain. Työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen aikana tuesta ja hjauksesta vastaavat siihen nimetyt pettajat ja työpaikkahjaaja. Tärkeää n kasvatustehtävän mukaisesti jkaisen pettajan jatkuvan palautteen ant pintjen aikana sekä ryhmänhjaajan aktiivisuus pintsuritusten seurannassa. Opint-hjaajan ja ryhmänhjaajan välisen yhteistyön timiessa pystytään puuttumaan ajissa piskelijan tilanteessa ilmeneviin hälyttäviin merkkeihin. Ohjauksessa vaihtelevat vusittain erilaiset teemat. Ensimmäisenä vunna painttuvat yleiset säännöt, peruskäsitteet, tutkinnn rakenne ja arviinti sekä saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tisena piskeluvutena keskitytään ammatillisen minäkuvan kehittymiseen. Klmantena vutena krstuvat työnhakuun ja jatk-pintihin liittyvät suunnitelmat. Näitä asiita käsitellään mm. ryhmänhjaustunneilla, pint-hjaajan tunneilla ja henkilökhtaisissa keskusteluissa. Jaksjen vaihtuessa n tärkeää rientida piskelijat tulevan jaksn sisältöihin ja tavitteisiin. Js piskelijan pinnt eivät etene suunnitellusti, hjausta tehdään piskelijan tarpeiden mukaisesti yhteistyössä hultajien, ryhmänhjaajan, pint-hjaajan ja tarvittavien asiantuntijiden kanssa. Js piskelijan tilanne antaa aihetta epäillä pintjen keskeytymistä, tulee hänellä lla mahdllisuus hjaukseen hyvissä ajin ennen päätöksen tekemistä. Js piskelija päätyy eramiseen ppilaitksesta, n pinthjaajalla vastuu piskelijan jatk-hjauksesta OPINTOJEN PÄÄTTYESSÄ Opintjen lppuvaiheessa piskelija saa tieta työllistymisestä, työnhausta, jatk-pintihin hakeutumisesta ja myös työttömyyteen liittyvistä asiista. Valmistuville piskelijille jaetaan pas Elämä valmistumisen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan aktiiviseen tiednhankintaan, itsenäiseen päätöksentekn ja aktiiviseen työ- tai piskelupaikan hakuun.

6 Valmistuvien piskelijiden työllistyminen ei aina suju ngelmitta erilaisista syistä jhtuen. Osa valmistuvista piskelijista hyötyy siitä, että pint-hjaaja n tukena piskelijan siirtyessä työnhakijaksi työja elinkeintimistn. Opintjen lppuvaiheessa ryhmänhjaaja tarkistaa hyvissä ajin yhdessä piskelijan kanssa pintjen sujumisen ja tarvittaessa tehdään suunnitelma puuttuvan saamisen hankkimiseksi yhteistyössä pinthjaajan kanssa. Hulta pidetään myös niistä piskelijista, jtka eivät valmistu klmessa vudessa. Heidän kanssaan pint-hjaaja ja ryhmänhjaaja päivittävät klmannen vuden keväällä henkilökhtaisen piskelusuunnitelman pintjen lppuunsaattamiseksi. 2.3 NÄYTTÖTUTKINNOT HAKEUTUMISVAIHEEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN Näyttötutkinnn henkilökhtaistamisprsessi käynnistyy hakeutumisvaiheessa, jllin jkainen hakija haastatellaan. Haastattelussa selvitetään hakijan elämäntilanne, hänen alan tuntemustaan, mtivaatinsa ja tarpeensa tutkinnn surittamiseen. Hakijalle esitellään näyttötutkintjärjestelmä, kerrtaan henkilökhtaistamisprsessista ja näyttötutkinnn surittamisesta. Hänelle esitellään tutkintrakenne, tutkinnn sat ja niiden valintamahdllisuudet sekä sien keskeiset ammattitaitvaatimukset ja arviinnin periaatteet. Hänelle tiedtetaan mahdllisesta tutkintn liittyvästä erityislainsäädännöstä ja kulutukseen liittyvistä terveydentilaa kskevista vaatimuksista. Hakeutumisvaiheen haastattelun tavitteena n varmistaa, että tutkint tai sen sa sveltuu hakijalle sisältönsä, tasnsa ja saamisvaatimustensa salta. Hakijan aiemmin hankittua saamista suhteessa tutkinnn ammattitaitvaatimuksiin kartitetaan. Hakijan työssä, harrastuksissa, kulutuksella tai muulla tavin hankittua saamista tunnistetaan mm. haastattelemalla, lutettavien dkumenttien avulla, työnäytteillä ja saamiskartituksilla (esim. saa.fi). Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kulutuksen hankkijan, työpaikkjen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijiden kanssa. Hakijalle esitellään erilaiset ppimisen mahdllisuudet ja arviidaan yhdessä hänen kanssaan niiden sveltuvuutta, sekä arviidaan hjauksen ja mahdllisen erityisen tuen tarvetta. Hakijalle selvitetään taludelliset tukimahdllisuudet kulutuksen aikana (kulutusmut ja rahitus). Hänelle kerrtaan tutkintmaksusta sekä mahdllisista muista tutkinnn surittamiseen ja valmistavaan kulutukseen liittyvistä maksuista. Js haastattelussa tdennetaan, että hakijalla n j tutkinnssa vaadittava ammattitait, hänet hjataan suraan tutkinttilaisuuteen. Muussa tapauksessa hänet hjataan valmistavaan kulutukseen tai muuhun tarvittavan ammattitaidn hankkimiseen. Mikäli hakeutumisvaiheessa tdennetaan lutettavien dkumenttien perusteella (esimerkiksi tdistus suritetusta tutkinnn sasta) että hakijalla n aiemmin sitettua saamista, tehdään klmikantaisessa arviintiryhmässä esitys sitetun saamisen tunnustamisesta ja lähetetään se tutkinttimikunnalle vahvistettavaksi heti hakeutumisvaiheen päätyttyä. Js päädytään siihen, että tutkint ei le hakijalle sveltuva, hänen kanssaan keskustellaan asiasta ja perustellaan jhtpäätös. Häntä hjataan hakemaan tiseen, hänelle paremmin sveltuvaan tutkintn tai hakijalle parhaiten spivan tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelun piiriin tai hjaushenkilön puleen NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMISVAIHE Näyttötutkinnn surittamisvaiheessa hjauksella varmistetaan, että tutkinnn surittaja sisäistää tutkinnn surittamisen prsessin, tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja kriteerit sekä arviintiprsessin ja arviinnin ikaisumenettelyn. Tutkinnn surittajaa hjataan suunnittelemaan, miten hän sittaa tutkinnn perusteissa edellytetyn ammattitaidn. Häntä hjataan sveltu-

7 van näyttöympäristön valinnassa ja haussa sekä tutkintsuunnitelmansa laatimisessa ja tutkinttilaisuuteen valmistautumisessa. Ohjaus tteutetaan ryhmähjauksena ja/tai henkilökhtaisena hjauksena. Tutkinnn surittaja laatii tutkintsuritustaan varten suunnitelman. Suunnitelmassa hän kuvaa, missä työympäristössä, miten ja millä työtehtävillä ja millä aikataululla hän saamisensa sittaa sekä mitä arviintiaineista hän esittää saamisestaan. Js ammattitaidn sittaminen kattavasti ei le työpaikalla mahdllista, tutkinnn surittajaa hjataan käyttämään täydentäviä ammattitaidn sittamistapja tai hjataan sittamaan saamistaan jllakin tisella työpaikalla. Tutkintsuunnitelma tehdään tutkinnn sittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tutkinnn surittaja saa hjausta vastuupettajaltaan, muilta pettajilta ja tarvittaessa myös tutkintvastaavalta suunnitteluprsessinsa aikana ja tueksi. Ohjauksessa kannustetaan itsehjautuvuuteen ja ma-alitteisuuteen suunnitelman laatimisessa. Tutkinnn surittajaa hjataan myös tutkintsurituksiensa itsearviintiin. Erityistä tukea tarvitsevia ja maahanmuuttajia autetaan tarvittaessa sveltuvan näyttöympäristön hankkimisessa. Heillä n myös mahdllisuus saada lisähjausta ja lisäaikaa tutkintsuunnitelmansa tekemiseen. Tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja arviintikriteerit vat samat kaikilla tutkinnn surittajilla, mutta tutkinttilaisuudessa vidaan hyödyntää tarvittaessa tukimateriaalia, esimerkiksi selkkielisiä hjeita, malleja, piirrksia ja tarvittaessa apuvälineitä, kuitenkin niin, että työtehtävät suritetaan niiden vaatimalla jutuisuudella TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN Opintjen alussa piskelijalle esitellään yleiset kulutuksen aikaiset käytänteet sekä erilaiset ppimisympäristöt, ppimismenetelmät ja -järjestelyt ja perehdytetään tarvittaviin tietjärjestelmiin (mm. Wilma). Opintjen etenemisessä paintetaan piskelijan maa aktiivisuutta tavitteidensa asettamiseksi ja vastuun kantamista niiden saavuttamiseksi. Opiskelijaa hjataan itsearviintiin tutkinnn perusteissa määritettyjen ammattitaitvaatimusten, arviinnin khteiden ja kriteerien mukaisesti.. Tarvittavan ammattitaidn hankkimisvaiheessa hjaus n piskelun ja ppimisen tukemista. Jkaiselle piskelijalle nimetään vastuupettaja/ryhmänhjaaja. Kulutuksen alussa ja pintjen edetessä piskelija käy henkilökhtaistamiskeskusteluja man vastuupettajansa/ryhmänhjaajansa kanssa. Hakeutumisvaiheessa alitettua saamisen tunnistamista syvennetään. Hankittu, lemassa leva saaminen tunnustetaan, jtta vältytään tarpeettmalta valmistavalta kulutukselta. Tämä lyhentää piskeluaikaa ja lisää pinnissa jaksamista ja piskelumtivaatita. Tarvittaessa selvitetään testien ja kartitusten avulla mm. ppimistyyliä, saamista sekä hjauksen ja tukitimien tarvetta. Opiskelijilla n mahdllisuus tehdä ppimistyylin selvitys, luki- ja matematiikkatestit, kielitestit, atk-kartitukset sekä tarvittaessa muita kartituksia/testejä. Tulksia hyödynnetään pintjen ja hjauksen suunnittelussa sekä tukitimien tarpeen kartittamisessa. Js tarvetta ilmenee, piskelijalle kerrtaan tukitimien saatavuudesta. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jhn tuen tarve määritetään. Opiskelijalle vidaan tarjta tukea jk henkilökhtaisena tai pienryhmässä tapahtuvana petuksena/hjauksena. Ohjaus vi lla lunteeltaan piskeluvalmiuksia tai ammatillista saamista kehittävää. Se vi lla myös yhteiskuntaan ja työelämään valmentavaa hjausta. Maahanmuuttajilla n tarvitessaan mahdllisuus saada sumen kielen petusta. Niiltä sin, kuin tutkinnssa tarvittavaa ammattitaita puuttuu, piskelija ja vastuupettaja/ryhmänhjaaja suunnittelevat yhdessä, miten ja millin piskelija hankkii puuttuvan saamisen. Opintja suunnitellaan hyödyntäen mm. ppilaitksen kurssitarjtinta, mahdllista ryhmän maa työjärjestystä, verkkpintja, ppimistehtäviä/prjekteja, työssäppimista, avimen ammattikrkeakulun pinttarjntaa ja mahdllisia muita menetelmiä. Käydyn keskustelun phjalta piskelijalle mututuu ma ppimisplku ja yksilöllinen näyttötutkinnn surittamisaika.

8 2.4 OHJAUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA OPPISOPIMUSOPISKELU JA OHJAUS Oppispimuksessa suurin sa (yli 80 %) ppimisesta tapahtuu työpaikalla töitä tekemällä. Opiskelija ppii tekemällä mnipulisia alan töitä ja häntä hjaa ja arvii työpaikalle nimettävä työpaikkakuluttaja. Työpaikalla tapahtuvan kulutuksen suunnittelu n keskeinen sa ppispimusprsessia sekä piskelijan pintjen henkilökhtaistamista. Työpaikalla tulee lla tarjlla riittävästi mnipulisia työtehtäviä, jissa vidaan ppia kulutuksen sisältöön liittyviä asiita. Oppispimuksen slmimisvaiheessa svitaan keskeisistä työtehtävistä. Suunnitelma sisältää piskelijan keskeiset työtehtävät työpaikalla, tutkinnn perusteissa määritellyt ppimistavitteet sekä sen, miten nämä tavitteet saavutetaan. Työpaikkakuluttaja ja piskelija kirjaavat suunnitelmaan keskeiset työssäppimistehtävät ammattitaitvaatimuksittain. Suunnitelmaa päivitetään ja ylläpidetään kk ppispimuksen kestajan. Työssä ppimisen suunnitelma tallennetaan ppispimuksen asiakirjihin. Opiskelijan hjaussuunnitelma n ppispimusppaassa, mikä jaetaan työnantajalle, työpaikkakuluttajalle ja piskelijalle. Tietpuliset pinnt tukevat työpaikalla tapahtuvan käytännön petusta. Oppispimus alkaa yleensä työssäppimisella ja tietpuliset pinnt sijittuvat svitulla tavalla ppispimusaikaan. Tietpulisten pintjen määrään ja sisältöön vaikuttavat piskelijan aiempi saaminen sekä työpaikan ppimismahdllisuudet HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Oppispimusta suunniteltaessa tetaan humin piskelijan työ- ja piskeluhistria. Alkuselvityksessä pyritään saamaan selville piskelijan kaikki ne tiedt ja taidt, jilla vi lla merkitystä kulutuksen surittamisen kannalta. Aiempi saaminen vaikuttaa ppispimuksen kestn ja lähipäivien määrään sekä suritettaviin pintihin. Aiemmin hankittua saamista tunnistetaan työ-, piskelu- ja muiden mahdllisten tdistusten sekä haastattelun avulla. Aiemmin hankittua saamista tunnistavat sekä ppispimuskrdinaattrit että tietpulisen kulutuksen vastuupettajat ja se dkumentidaan henkilökhtaistamisasiakirjaan. Henkilökhtaistaminen ja henkilökhtainen piskeluhjelma (HEO) laaditaan jkaiselle piskelijalle ppispimuksen tekemisen yhteydessä. Henkilökhtaistamisen laatimiseen sallistuvat piskelija, työnantaja, tietpulisen kulutuksen pettaja sekä ppispimuskrdinaattri tai ppispimuspäällikkö. Ennen ppispimuksen slmimista piskelija käy henkilökhtaistamiskeskustelun pettajan kanssa tietpulisten pintjen suunnittelusta. Henkilökhtaistamisessa kartitetaan piskelijan kulutus- ja ammattitaittavite, aikaisempi alaan liittyvä kulutus ja työ- ja muu kkemus sekä nykyinen ammattitait. Henkilökhtaistamisessa svitaan kulutuksen keststa, keskeisistä työtehtävistä, tietpulisten pintjen järjestämisestä, tutkinnn surittamistavasta, työpaikkakuluttajasta sekä muista piskelijan kannalta tarpeellisista pintjen järjestämiseen liittyvistä seikista, kuten erityistuen tarpeesta. Henkilökhtaistaminen hjaa työssä ppimista, teriakulutusta, tutkinttilaisuuksien tteuttamista ja antaa ajalliset, taludelliset ja timinnalliset resurssit piskelulle. Henkilökhtaistamisen pitää vastata piskelijan ja työnantajan tavitteita MUUT TUKIMUODOT Opiskelijiden yksilöllisiä tarpeita pintjen surittamiseen ja etenemiseen tunnistetaan henkilökhtaistettaessa pintja. Kaikki ppispimukset vat erilaisia ja spimukset tehdään jkainen erikseen.

9 Tarpeiden tunnistamista tekevät sekä ppispimuskrdinaattrit että tietpulisen kulutuksen pettajat. Myös erityisen tuen tarvetta selvitetään etukäteen. Jskus tuen tarve selviää kuitenkin vasta ppispimuksen edetessä, tukitimia n saatavilla kk ppispimuksen ajan. Kaikilla ppispimuspiskelijilla ja työpaikkakuluttajilla n käytössä ppispimuskulutuksen pas, jsta selviävät ppispimuksen keskeiset asiat ja esimerkiksi eri tahjen rlit ja vastuut. Myös nettisivuilta n saatavissa tieta ppispimukseen liittyen. Työnantajan ja työpaikkakuluttajan vastuulla n perehdyttää piskelija työtehtäviin ja työpaikan timintatapihin. Kulutuksen aikana ppispimuskrdinaattrit pitävät tarpeen mukaan yhteyttä työpaikkaan ja tietpulisen kulutuksen pettajiin. Ennen ppispimuksen slmimista ppispimuskrdinaattri selvittää, nk piskelijalla tarvetta erityiseen tukeen. Henkilökhtaiseen piskeluhjelmaan tai ppispimustietjärjestelmään kirjataan, mikäli piskelijalla n esimerkiksi lukihäiriön vuksi tarvetta luku- ja kirjitustaidn tukeen. Mikäli erityisen tuen tarve selviää vasta kulutuksen alettua, piskelijalle laaditaan tarvittaessa myöhemmin henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Maahanmuuttajataustaisilla ppispimuspiskelijilla tulee lla riittävä kielitait, jtta he vivat piskella ppispimuksella. Kielitait testataan tarvittaessa kielikkeella. Muita ppimista tukevia järjestelyjä vat esimerkiksi lisäpetus. 2.5 TYÖSSÄOPPIMINEN JA OHJAUS Työssäppimisella tarkitetaan ammattitaidn ppimista työpaikalla käytännön työssä ammattilaisen hjauksessa. Työssäppiminen n tavitteellista, hjattua ja arviitua. Työtehtävät aidissa työympäristöissä harjituttavat piskelijan aikaisempaa työtaita, auttavat sveltamaan kulussa pittua tieta sekä pettavat uutta ammatissa tarvittavaa saamista. Työssäppiminen n yksi menetelmä saamisen hankkimiseksi. OPH:n määrittelemien Hyvän hjauksen kriteereiden mukaan työssäppimisen hjauksen tulee lla riittävää ja laadukasta. Ohjauksella varmistetaan piskelijan mnipulinen ppiminen työssäppimisjaksilla ja työelämässä sekä näiden kytkeytyminen pintjen kknaisuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edellyttää, että henkilöstöllä n ajantasainen työelämäsaaminen ja aktiiviset kntaktit työelämään. Ammatillisessa peruskulutuksessa saamista hankitaan jkaisessa tutkinnssa työssäppimalla vähintään 35 saamispisteen verran. Työssäppimisjakst sijitetaan yksilöllisesti tutkinnsta ja sen erityispiirteistä riippuen ja mahdllisuuksien mukaan kk piskeluajalle. Tavitteena n työssäppimisjaksjen tasainen jakautuminen. Eri aljen erityispiirteistä jhtuen työssäppiminen aidissa työympäristöissä ei aina le mahdllista ensimmäisenä piskeluvutena. Aikuiskulutuksessa työssäppimisen kest vaihtelee henkilökhtaisen suunnitelman mukaan. Opiskelijalle nimetään työssäppimisjaksn ajalle työpaikkahjaaja ja ppilaitksesta hjaava pettaja. Työpaikkahjaaja, piskelija ja hjaava pettaja keskustelevat ja linjaavat yhdessä työssäppimisjaksn tavitteita, jtka kirjataan Wilmaan. Opiskelija asettaa mat tavitteensa tutkinnn san tavitteiden mukaisesti humiiden man saamisensa ja työssäppimispaikkansa. On selvitettävä, mitä piskelija j mahdllisesti saa, mitä tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimukset edellyttävät ja mitä piskelijan n mahdllista ppia työpaikalla ammattilaisen hjauksessa. Opiskelijan työtaidn kehittyessä piskelijan tavitteita tulee tarkastella uudelleen.

10 Työssäppimisjakssta tehdään yhteistyöspimus työnantajan/työnantajan edustajan, ppilaitksen ja piskelijan kesken. Ohjaava pettaja täyttää spimuksen Wilmassa ennen työssäppimisjaksa tai heti sen alkuvaiheessa. Esedussa n käytössä yhteinen Työssäppimisen yleispas, ja eri alilla n lisäksi mia TOP-ppaita piskelijan ja työpaikkahjaajan käyttöön. TOP-ppaissa vidaan tarkemmin määritellä jaksn tavitteet, perehdytys jakslle ja lisäksi niissä n työssäppimisjaksn liittyvät tehtävät hjeistuksineen. Ohjaava pettaja säilyttää allekirjitetun wilman TOP-spimuksen itsellään piskelijan pintjen ajan. Ammatillisessa peruskulutuksessa tp-jaksn aikana piskelija sittaa tutkinnn san ammattitaitvaatimusten mukaisen saamisen ammattisaamisen näytöissä, työtä tekemällä. Työssäppimisjaksn aikana piskelija ensin harjaantuu ja ppii tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ja saa siihen hjausta. Kun saamista n kertynyt riittävästi tutkinnn san ammattitaitvaatimuksista, piskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytöissä. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman saamisensa sittamiseksi. Näyttösuunnitelman laatimiseen hän saa hjausta työpaikkahjaajalta, hjaavalta pettajalta. Jillain alilla piskelijat saavat hjausta hjaavilta pettajilta näyttösuunnitelman ja TOP-tehtävien tekemiseen myös ryhmämutisesti TOP-jaksn aikaan sijittuvan kulupäivän aikana. Näyttötutkinnissa tutkinnn surittaja sittaa kk tutkinnn sassa vaadittavan saamisen tutkintsurituksissa. Opiskelijalla n päävastuu masta ppimisestaan. Hänen tulee nudattaa työaikja, työturvallisuussäädöksiä sekä salassapitsäädöksiä. Työssäppiminen vidaan keskeyttää, mikäli piskelija ei nudata määräyksiä. Ohjaava pettaja vastaa siitä, että piskelija saa hjausta työssäppimisjaksn aikana. Työssäppimispaikalle tehdyt hjauskäynnit vat tärkein hjausmenetelmä. Keinina hjauskäyntien lisäksi vat tapaamiset, puhelinsitt, sähköpsti, Wilma tai muu media. Opettajalle n varattu työaikaa hjauskäynteihin ja muuhun piskelijan hjaukseen. Opettajan tulee lla tavitettavissa. Hänen yhteystietnsa tulee lla selkeästi työpaikkahjaajan ja piskelijan tiedssa. Jillain alilla piskelijat ja tutkinnn san surittajat saavat hjausta hjaavailta pettajilta myös ryhmämutisesti TOP-jaksn aikaan sijittuvan kulupäivän aikana. TOP-hjaajan tehtävät löytyvät suunnitelman liitteenä 4. Työpaikkahjaajan tehtävänä n perehdyttää, hjata ja pettaa piskelijaa ammattimaiseen turvalliseen työskentelyyn. Hän perehdyttää piskelijaa riittävästi työhön, työlsuhteisiin, työ- ja tutantmenetelmiin, työvälineisiin sekä turvallisiin työtapihin. Työpaikkahjaaja vi hjata myös TOP-tehtävien tekemisessä, samin ammattisaamisen näytön näyttösuunnitelman laatimisessa. Näyttötutkinnissa työpaikkahjaaja vi hjata tutkintsurituksen valmistelemisessa ja tarvittaessa auttaa henkilökhtaisen tutkintsuunnitelman laatimisessa. Työpaikkahjaajan tehtävät löytyvät suunnitelman liitteenä 5. Ammatillisessa peruskulutuksessa työssäppimisjaksn päätteeksi käydään arviintikeskustelu. Opiskelija laatii jakssta itsearviinnin, jssa hän käy läpi jakslle asettamansa tavitteiden tteutumisen, sekä tunnistaa maa saamisen tasa: millaisia vahvuuksia hänellä n ja missä hän vi vielä kehittyä. Työpaikkahjaaja ja hjaava pettaja antavat palautetta piskelijalle ja yhdessä arviidaan, nk työssäppimisjaks hyväksytty. Js piskelija n jaksn aikana sittanut saamistaan ammattisaamisen näytöissä, ne arviidaan arvsanalla. Aikuisten näyttötutkinnssa tutkinttilaisuuden jälkeen klmikantainen arviintiryhmä, jka mudstuu työelämän edustajista ja ppilaitksen edustajasta, arvii tutkinnn surittajan saamisen tutkinnn perusteissa määritettyjen kriteerien mukaisesti. Myös tutkinnn surittaja antaa itsearviinnin. 2.6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN OHJAUS Osa piskelijista tarvitsee pinnissaan erityistä tukea, jta järjestetään erityispetuksen avulla. Erityispetuksen tehtävänä n turvata piskelijalle pinnissa riittävät tukitimet ja hjaus. Erityistä tukea

11 tarvitsevat piskelijat piskelevat pääsääntöisesti samissa ryhmissä muiden piskelijiden kanssa. Tällöin piskelijalle vidaan antaa erityispetusta integrituna muuhun petukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä petuksena/hjauksena. Erityispetuksen käytännön tteutuksesta hulehtivat ryhmänhjaajat, pettajat, erityispettajat, aljen erityispetusvastaavat ja pinthjaajat, jtka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja hjauksesta kk pintjen ajan. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä piskelijan (ja alaikäisen piskelijan salta hultajan) kanssa. Suunnitelmaan kirjataan erityiset petuspalvelut ja -järjestelyt sekä mahdlliset mukautetut tutkinnn sat ja esimerkiksi pint-hjaajan tai piskeluhulln lisätuki. Suunnitelman tteutumista seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. Näyttötutkintna piskeleville piskelijille vidaan myös laatia HOJKS riittävän tuen tarjamiseksi. Työvimapliittisessa kulutuksessa erityistä tukea tarvitseville n tarjlla lisähjausta. Erityispetus n kuvattu tarkemmin Erityispetussuunnitelmassa. 2.7 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAUS Maahanmuuttajien hjauksessa kiinnitetään erityishumita nivelvaiheiden (siirtyminen ammatilliseen kulutukseen ja sieltä työelämään) hjaukseen. Tavitteellinen hjaustyö alkaa j peruspetuksen, valmentavan kulutuksen tai ktutumiskulutuksen aikana. Myös ammatillisesta kulutuksesta työelämään siirtymiseen tarvitaan hjaushenkilöstön tukea. Kun hjattavana n maahanmuuttajataustainen henkilö, hjaukseen varataan riittävästi aikaa. Rauhallinen työte ja ymmärryksen varmistaminen n tärkeää. Eritten pintjen alkuvaiheessa n tärkeää panstaa hjaukseen, jtta maahanmuuttajataustainen piskelija varmasti ymmärtää kulutuksensa sisällön ja ppilaitksen pelisäännöt. Ammatillisena peruskulutuksena suritettavan kulutuksen alitusvaiheessa hyvänä apuna timivat vertaistutrit esimerkiksi ppilaitskulttuuriin tutustumisessa. Kun Etelä-Savn ammattipistn hakeutuu piskelijaksi henkilö, jnka äidinkieli n muu kuin sumi, täytyy hänen tdistaa kielitaitnsa. Mikäli hakija n surittanut Sumessa peruskulun, jnkun sumenkielisen tisen tai krkea-asteen tutkinnn tai läpäissyt yleisen kielitutkinnn keskitaslla, ei hänen tarvitse sallistua ppilaitksen kielitestiin. Ammatillisena peruskulutuksena suritettavassa kulutuksessa kielitesti n valtakunnallinen, näyttötutkintna suritettavassa kulutuksessa kielitesti n ammattialakhtainen ja siitä vastaa sumi tisena kielenä pettaja. Kielitesti timii hjauksen välineenä henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa laadittaessa: sen avulla vidaan khdentaa kielellistä tukea ikein maahanmuuttajapiskelijan kulutusplulla. Maahanmuuttajanurta hjattaessa tulee humiida, että nuri elää usein klmen kulttuurin ristipaineessa: nurten man kulttuurin, kulukulttuurin sekä kdin kulttuurin. Maahanmuuttajanuren hjaajan nkin tärkeää pitää yllä tiivistä yhteistyötä nuren vanhempiin, kska mnissa kulttuureissa täysiikäisen nurenkin vanhemmilla n suuri merkitys tulevaisuuden ratkaisuja suunniteltaessa. Vanhemmat vat kiinnstuneita lapsensa kulusta ja tisaalta kulun tehtävä n selittää, kuinka vanhemmat pystyvät parhaalla mahdllisella tavalla tukemaan lastaan pinnissa. Etelä-Savn ammattipistssa järjestetään myös työvimapliittista aikuisten maahanmuuttajien lukuja kirjitustaidn kulutusta ja ktutumiskulutusta. Näissä kulutuksissa hjaus keskittyy urahjaukseen ja piskelijan kknaisvaltaisen hyvinvinnin sekä ktutumisen tukemiseen. Luku- ja kirjitustaidn kulutuksen ja ktutumiskulutuksen hjaus n määritelty tarkemmin kulutusten ppilaitskhtaisissa petussuunnitelmissa.

12 Maahanmuuttajan hjaaminen ppilaitksessa n hyvin mnialaista. Ohjaustyössä tulee vastaan kielellisiä ja kulttuurisia haasteita sekä hjaustyötä tehdään mnen ammattikunnan rajapinnilla. Mnikulttuurisessa hjaustyössä verkstituminen nkin avainasemassa. Mnikulttuurista hjaustyötä ppilaitksessa tekevän pint-hjaajan, ryhmänhjaajan, jne. n syytä lla tietinen niistä verkstista, jista hän vi tarvitessaan saada tukea hjaustyölleen. 3 OHJAUKSEN JOHTAMINEN, TYÖNJAKO JA VASTUUT 3.1 JOHTAMINEN Oppilaitksen jht vastaa petuksen ja hjauksen suunnittelusta, järjestämisestä, resursinnista sekä kehittämisestä. 3.2 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ryhmänhjaaja n ryhmänsä hjauksen asiantuntija. Hän tuntee piskelijansa ja n heille lähin aikuinen ppilaitksessa. Ryhmänhjaaja hulehtii ryhmänsä hyvinvinnista. Hän edesauttaa turvallisen ppimisilmapiirin syntymistä ja ylläpitämistä ryhmässä. Ryhmänhjaaja tiedttaa piskeluun liittyvistä arjen asiista ryhmälleen sekä tarvittaessa ryhmänsä asiista muille timijille. Hän seuraa pintjen etenemistä ja läsnälja ryhtyen välittömästi timenpiteisiin, kun piskelija n pissa petuksesta. Ryhmänhjaajan tehtävänä n pitää yhteyttä alaikäisten piskelijiden hultajiin. Hän timii tiiviissä yhteistyössä piskeluhulln henkilöstön kanssa (p, kuraattri, erva, terveydenhitaja, pintsihteeri, asuntlanhitaja). Ryhmänhjaaja vastaa piskelijan HOPS:n laadinnasta yhdessä piskelijan kanssa ja seuraa sen tteutumista. Hän käynnistää tarvittaessa HOJKS-prsessin yhteistyössä erityispetuksesta vastaavan pettajan kanssa. Krdinidessaan ryhmänsä petusta ryhmänhjaaja välittää tieta piskelijan erityisistä tarpeista muillekin pettajille. Ryhmänhjaaja pitää ryhmänhjaajan tunnit (kk ryhmälle ja/tai pienryhmissä) vähintään jaksjen vaihtuessa, jllin tiedttaa mm. tulevasta työjärjestyksestä. Tehtävät n kuvattu tarkemmin liitteessä VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA Vastuupettajan/ryhmänhjaajan tehtävä n hjata ja tukea tutkinnn surittajaa näyttötutkinnn henkilökhtaistamisprsessin kaikissa vaiheissa: hakeutuminen, tutkinnn surittaminen sekä tarvittavan ammattitaidn hankkiminen. Hakeutumisvaiheessa vastuupettaja/ryhmänhjaaja tai tutkintvastaava haastattelee hakijat ja hjaa heitä haastattelussa kartitetun tiedn phjalta heille sveltuvaan tutkintn tai tutkinnn saan. Tutkinnn surittamisvaiheessa vastuupettaja/ryhmänhjaaja hjaa tutkinnn surittajaa näyttöympäristön valinnassa, tutkinttilaisuuksien suunnittelussa sekä tutkintsurituksiensa itsearviinnissa. Opintjen aikana vastuupettaja/ryhmänhjaaja ja piskelija käyvät henkilökhtaistamiskeskusteluja, jissa he yhdessä suunnittelevat, millä ppimismenetelmillä ja millin piskelija hankkii hakeutumisvaiheessa selvitetyn puuttuvan ammattitaidn. Tutkinnn surittaja saa hjausta suunnitteluprsessinsa aikana ja tueksi tarvittaessa myös muilta pettajilta ja tutkintvastaavalta.

13 Vastuupettaja vastaa siitä, että henkilökhtaistamisprsessin eri vaiheissa svitut asiat kirjataan ja tarvittaessa päivitetään piskelijan henkilökhtaistamissuunnitelmaan. Vastuupettaja/ryhmänhjaaja seuraa ja hulehtii piskelijan pintjen ja tutkinnn surittamisen etenemisestä suunnitelman mukaisesti. Hän vastaa myös kulutuksen aikaisten asiiden tiedttamisesta piskelijilleen. Tehtävät n kuvattu tarkemmin liitteessä OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT Ammatillisessa peruskulutuksessa pint-hjauksen päätavitteena n lisätä piskelijiden hyvinvintia sekä ehkäistä pintjen keskeyttämistä. Opint-hjaus auttaa ja tukee piskelijaa pintjen suunnittelussa ja etenemisessä sekä työelämään ja jatk-pintihin siirtymisessä. Humita kiinnitetään erityisesti niiden piskelijiden hjaukseen, jilla n piskelu- ja/tai ppimisvaikeuksia, pissalja kulutuksesta tai elämänhallinnan vaikeuksia. Tisaalta tukea tarvitsevat myös ne piskelijat, jiden piskelu etenee heidän aiemmin hankkimansa saamisen vuksi muusta ryhmästä pikkeavalla tavalla. Opint-hjauksen tavitteena vi piskelijan tilanteesta riippuen lla piskelijan kasvun ja kehityksen hjaus (psykssiaalinen tuki), piskelutaitjen ja piskelun hjaus tai ammatillisen suuntautumisen hjaus. Tehtävät n kuvattu tarkemmin liitteessä OPPISOPIMUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT Hakeutumisvaiheessa ppispimuskrdinaattri keskustelee ppispimuksesta tulevan piskelijan ja työnantajan edustajan kanssa sekä pyytää esitiedt ppispimusta varten. Kartittaa piskelijan saamisen ja ppimistarpeen, sekä kert arviintiin liittyvistä periaatteista. Keskustelee piskelijan kanssa spivasta tutkintvaihtehdsta. Selvittää alustavasti tietpulisen kuluttajan, varmistaa työpaikan, työpaikan työtehtävien ja työpaikkakuluttajan sveltuvuuden ppispimukseen sekä piskelijan piskeluvalmiudet ja mahdllisten tukitimien tarpeen. Suunnittelun ja slmimisen vaiheessa ppispimuskrdinaattri ja vastuupettaja selvittävät piskelijan aiemman saamisen ja muut piskelun kannalta leelliset lähtökhdat sekä varmistavat tutkinnn spivuuden piskelijalle. Svitaan ja dkumentidaan keskeiset työtehtävät, jita tekemällä piskelija työpaikkakuluttajan hjaamana hankkii ppispimuskulutuksen tavitteena levan saamisen. Valitaan tietpulista kulutusta tarjava kuluttaja. Mikäli Esedu ei tarja tutkintn liittyvää valmistavaa kulutusta, kulutus ja tutkinttilaisuudet / ammattisaamisen näytöt hankitaan tisesta ppilaitksesta. Oppispimuskrdinaattri laatii kulutuksen kustannusarvin ja määrittelee työnantajalle maksettavan kulutuskrvauksen sekä piskelijalle maksettavat pintssiaaliset edut. Opiskelija, työnantaja ja ppispimuskrdinaattri slmivat kirjallisen spimuksen ppispimuksesta jnka ppispimuskrdinaattri rekisteröi ja asiakirja arkistidaan. Tteutusvaiheessa ppispimuskrdinaattri pyytää työpaikkaa arviimaan ppimista ja saamista. Arviinti tapahtuu klme kertaa vudessa SpimusPr-verkkpalvelussa. Oppispimuskrdinaattri seuraa pintjen etenemistä henkilökhtaisilla yhteydentilla ja vusittaisella seurantakyselyllä sekä hjaa piskelijaa tarpeen mukaan. Mikäli piskelijalle n svittu tukitimia, ne tteutetaan yhdessä työpaikan ja ppilaitksen kanssa.

14 Päättämisvaiheessa Oppispimuspalvelut antaa ppispimuspiskelijalle sallistumistdistuksen, jka n yhdistelmä työssä ppimisen päättöarviinnista ja tietpulisen kuluttajan antamasta pintsuritustteesta. 4 OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Ohjaus n nstettu yhdeksi Etelä-Savn ammattipistn pedaggisen kehittämisen painpisteistä yhdessä yrittäjyyden ja digitalisaatin kanssa. Ohjauksen kehittämisen issta visiista kerrtaankin tarkemmin Pedaggisessa kehittämissuunnitelmassa. 5 OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS Ohjaustimintaa arviidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mm. piskelijille suunnattujen palautekyselyjen avulla. Esimerkiksi ppilaitsmutisessa kulutuksessa piskeleville suunnatussa Olkyselyssä n useita hjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten: Olen saanut riittävästi tieta piskeluun liittyvistä asiista. Tutkinnn perusteiden tavitteet n käyty läpi aina ennen uutta tutkinnn saa. Olen saanut hjausta henkilökhtaisen piskelusuunnitelmani (HOPS) päivittämisessä. Saan tarvitessani yksilöllistä tukea ja hjausta (pettajat, kuraattri, p ). Opint-hjaus tukee pintjeni etenemistä. Opiskelijiden antamien kysymyskhtaisten vastausten keskiarv lasketaan sekä ryhmä- että ppilaitskhtaisesti, ja tulsta verrataan tavitearvn 3,7 (lukuvusi ). Mikäli ryhmäkhtainen keskiarv alittaa arvn 3,2 (= hälytysraja), tulee kulutusalalla ryhtyä välittömästi krjaaviin timenpiteisiin. Aikuispiskelijille suunnatussa palautekyselyssä n hjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten Sain kulutuksen alussa tieta sen sisällöistä ja tavitteista. Olen tyytyväinen saamaani asiakaspalveluun (pinttimist, keittiö, siistijät ) ja OPAL-kyselyssä n hjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten Olen saanut kuluttajalta/kuluttajilta tarvitsemaani hjausta ja palautetta Oppimistarpeeni, aikaisempi kulutus ja työkkemus n tettu humin henkilökhtaista piskelusuunnitelmaani laadittaessa AIPAL-kyselyssä n hjausta kskevana väittämänä mm. seuraava: Kanssani tehtiin henkilökhtainen kirjallinen suunnitelma, jssa svimme tarvitsemastani kulutuksesta, piskelumudista, hjauksesta, tutkinnn surittamisesta ja aikatauluista. Myös työssäppiminen n tavitteellista, hjattua ja arviitua. Työssäppimisen aikaista hjauksen laatua mitataan Opiskelijan TOP-kyselyn ja Työpaikkahjaajan TOP-kyselyn avulla. Ohjauksen laatua seurataan piskelijapalautteiden lisäksi mm. itsearviintien ja jhdn katselmusten yhteydessä. Myös näistä kuten piskelijapalautteista nstetaan esille vahvuuksia ja kehittämiskhteita. Kehittämiskhteiden salta tehstettu seuranta jatkuu, kunnes tulkset vat parantuneet tavitteiden mukaisesti.

15 Laatutieta hyödynnetään jkapäiväisen petus- ja hjaustyön lisäksi sekä peratiivisessa ja strategisessa jhtamisessa että timinnan edelleen kehittämisessä Timinnan arviinti ja kehittäminen prsessikuvausten mukaisesti.

16 LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA Opintjen alussa ryhmänhjaaja hulehtii alittavasta ryhmästä rientaatipäivien aikana ja perehdyttää piskelijat piskelun keskeisiin asiihin (ks. Orientaatipäivien sisältö) käynnistää HOPS-prsessin: piskelija täyttää Wilmassa sähköisen HOPSin (HOPS1-kenttä), jnka phjalta r käy piskelijan kanssa henkilökhtaisen keskustelun saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prsessin käynnistäminen tiednsiirtpäivään sallistuminen ja peruspetuksen päättötdistuksiin tutustuminen sekä niiden phjalta sisäinen tiednsiirt, esim. ppimisvaikeuksista pettajille, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja HOJKS tutustuttaa ja perehdyttää ammatillisiin pintihin ja alaan yhteistyössä pettajien ja muiden timijiden kanssa perehdyttää piskelijan arviinnin periaatteisiin yhteistyössä pint-hjaajan kanssa: Arviinnin tehtävät ja tavitteet eli miksi arviidaan Arviintimenetelmät Oppimisen aikainen arviinti, sen merkitys ja arviintimenetelmät Ammattisaamisen näyttö Osaamisen arviinti ja arvsanan mudstuminen valmistautuu ja sallistuu ryhmänsä kanssa Esedulaiset-tapahtumaan sallistuu ktiväeniltaan järjestäen ryhmänsä ktiväelle tutustumistilaisuuden hulehtii, että ryhmä vastaa tulkyselyyn Opintjen edetessä ryhmänhjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä ryhmänsä kanssa: yksilö-, pienryhmä- ja/tai kk ryhmän tapaamiset luku vuden alussa käydään läpi yleiset pelisäännöt (mm. järjestys- ja pissalsäännöt) Opiskelijan ppaasta (jaetaan lukuvusittain) käy HOPS-keskustelut lukukausittain: piskelija täyttää Wilmassa sähköisen HOPSin (HOPS2-kenttä), jnka phjalta r käy piskelijan kanssa henkilökhtaisen keskustelun pintsuritusten seuranta saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tilanne saamisalan valinta ja muut valinnaisuudet yksilöllisten pintplkujen humiiminen (kahden tutkinnn piskelijat, urheiluakatemialaiset, yksilöllisesti pinnissaan etenevät jne.) ammatillisen kasvun tukeminen seuraa läsnälja ja pitää yhteyttä hultajiin tarvittaessa hulehtii, että arviintimerkinnät vat ajan tasalla Wilmassa hulehtii, että ryhmä vastaa lkyselyyn hulehtii, että ryhmä vastaa TOPP-kyselyyn jkaisen TOPP-jaksn jälkeen ryhmänhjaajan vaihtuessa piskelijihin tutustuminen esimerkiksi Wilman HOPS-lmaketta hyödyntäen ja sen phjalta keskustellen Opintjen lppuvaiheessa ryhmänhjaaja pitää tiiviisti yhteyttä ryhmän kanssa: yksilö-, pienryhmä- ja/tai kk ryhmän tapaamiset käy syyslukukaudella HOPS-keskustelut pintjen lppuun saattamiseksi: pintjen tarkistaminen (puuttuvat pintsuritukset, valinnaispintjen riittävyys: YTO valinnaiset 16 sp ja Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 sp) piskelijan kannustaminen hitamaan pinnt lppuun HOPS:n mukaisessa taviteaikataulussa ja ppilaitksen antamissa aikaraameissa 4. vudelle siirtyvien salta laaditaan ennen lukuvuden päättymistä yhdessä piskelijan ja pint-hjaajan kanssa suunnitelma puuttuvien pintjen surittamisesta pintihin 4 vutta käyttäneiden salta haetaan tarvittaessa yhdessä piskelijan ja pint-hjaajan kanssa piskeluajan pidennystä seuraa läsnälja hjaa ja valmentaa yhteistyössä pint-hjaajan kanssa jatk-pintihin ja työelämään hulehtii, että ryhmä vastaa päättökyselyyn

17 LIITE 2. VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA Opintjen alussa vastuupettaja/ryhmänhjaaja perehdyttää (tarvittaessa yhdessä muiden pettajien kanssa) piskelijat piskeluajan käytänteisiin, näyttötutkintjärjestelmään, tutkintn ja sen surittamiseen yms. käynnistää piskeluajan HEKO -prsessin: spii kunkin piskelijansa kanssa henkilökhtaistamiskeskustelun käy henkilökhtaistamiskeskustelut ja täyttää Wilmaan henkilökhtaistamista kskevat asiakirjat tunnistaa erityisen tuen tarpeen ja käynnistää HOJKS:n ten yhteistyössä ervan kanssa hjaa tutkinnn tai sen san surittamiseen, js tarvittava ammattitait n j hankittu spii yhdessä piskelijan kanssa, miten puuttuva ammattitait hankitaan: pinnt, ppimisen menetelmät ja muut tarvittavat asiat ja kirjaa svitut asiat Wilmaan tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamislmakkeisiin seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista hulehtii kulutukseen liittyvien asiiden tiedttamisesta piskelijille ja ryhmänhjaajille hulehtii Aipal -palautteen keruusta nin 2 kk:n kuluttua näyttötutkinnn surittamisen/ tarvittavan ammattitaidn hankkimisen alittamisesta (maehtinen- ja ppispimuskulutus). Opintjen edetessä vastuupettaja/ryhmänhjaaja hjaa tutkinnnsurittajia käy tarvittavat henkilökhtaistamiskeskustelut piskelijiden kanssa: seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista hjaa tutkinnn sien valinnassa (js piskelija ei le vielä valinnut kaikkia tutkinnn siaan tai n epävarma tekemistään valinnista) hjaa yksilöllisten ppimisplkujen suunnittelussa pintjen edetessä päivittää svitut asiat ja muutkset henkilökhtaistamissuunnitelmaan (Wilma) hjaa näyttötutkinnn surittamisvaihetta hjaa sveltuvien työssäppimispaikkjen hakemisessa ja tekee tarvittavat työssäppimisspimukset (Wilma) hjaa piskelijaa tekemään tutkinnn sien surittamissuunnitelmat, kmmenti suunnitelmia ja hyväksyy suunnitelmat. Tarpeen mukaan hjausta vi antaa myös tinen pettaja tai tutkintvastaava. hjaa tutkinnn surittajaa itsearviintiin antaa työ-/työssäppimispaikissa (näyttöympäristöissä) arviintikulutusta, perehdyttää arviijat arviintityöhön hulehtii OPAL -välipalautteen keruusta (työvimakulutus). Opintjen lppuvaiheessa vastuupettaja/ryhmänhjaaja pitää ryhmähjausta tarvittaessa pitää HEKO -keskustelut seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista tarkistaa tutkinnn surittamisen tilanteen ja hjaa tutkinnn lppuun surittamista päivittää tarvittaessa henkilökhtaistamissuunnitelmaa palaute näyttötutkinnn surittamisesta (OPAL -päättöpalaute, Aipal) Kaikissa edellä mainituissa pintjen vaiheissa vastuupettaja/ryhmänhjaaja seuraa ja pitää hulta, että Wilmassa piskelijan ehops n aina ajan tasalla.

18 LIITE 3. OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT Esedun mien piskelijiden hjaus - Nivelvaiheen yhteistyö alittavien piskelijiden tdistuksiin tutustuminen ja tukitimien ennakinti mahdlliset ryhmäjat tiednsiirtpäivän rganisinti ja siihen sallistuminen - Orientaatipäivien järjestelyt ja tutr-piskelijiden hjaaminen rientaatipäivien aikana piskelijapalveluiden esittelyn krdininti alilla - Esedulaiset tapahtuman suunnittelu ja tteutus - Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät hjauskeskustelut yksilöllisten pintplkujen suunnittelu yhteistyössä pettajien kanssa suritusten kirjaaminen Primukseen - Osallistuminen ktiväen iltihin - Sisäinen ja ulkinen verkstyhteistyö, yhteydenpit hultajiin - Henkilökhtainen hjaus sekä lukka- ja pienryhmähjaus - Opiskelijan hjaaminen ja tukeminen ppimisvaikeuksissa, keskeyttämisaikeissa ja muissa pintihin liittyvissä ngelmatilanteissa yhteistyössä ervjen, kuraattrien ja piskeluterveydenhulln kanssa - Yksilöllisellä plulla piskelevien hjaus tisista ppilaitksista siirtyvät, keskeytyksen jälkeen pintihinsa palaavat ja pintjaan täydentävät - Kahden tutkinnn piskelijiden hjaus - Uusien Tutr-piskelijiden rekrytinti, kulutus ja hjaus lukuvuden aikana - Valinnaisten pintjen hjaus: vapaasti valittavat tutkinnn sat, YTO-valinnaiset, valinnaiset tutkinnn sat, saamisalapinnt - Urasuunnittelu: työnhaun ja jatk-pintjen hjaus timenpiteet pintjen lppuun saattamiseksi Markkininti ja tiedttaminen hakijille - Osallistuminen Hakijan Oppaan tekemiseen - Ajankhtaista Esedussa tapahtuman järjestelyt - Taitaja9 paikalliskilpailujen järjestäminen - Esedu n the Rad kiertue: sisällön suunnittelu ja sallistuminen yhdessä markkininnin ja Tutr-piskelijiden kanssa - Ysilukkien vanhempainillat - 9-lukkalaisten viikk: tiedttaminen, rganisintiin sallistuminen alilla - 8-lukkalaisten viikk: tiedttaminen ja rganisinti alilla, yleisinfjen pitäminen - Yhteistyö yläkulujen ppilaanhjaajien, hultajien, työ- ja elinkeintimistn henkilöstön ja muiden yhteistyötahjen kanssa piskelijarekrytintiin liittyvissä asiissa - Muiden tutustumiskäyntien järjestelyt alilla (esim. tet-jakst, Valma-piskelijiden tutustumisjakst) Yhteishakuun liittyvät timenpiteet - Yhteishakuun liittyvät timenpiteet yhteistyössä kulutuspäälliköiden ja pintsihteerien kanssa; valintaja sveltuvuuskkeiden käytännön järjestelyihin sallistuminen, harkintaan perustuvien hakemusten käsittely - Sura- ja lisähakuun liittyvät tehtävät: valinta- ja sveltuvuuskkeisiin kutsuminen ja muihin käytännön järjestelyihin sallistuminen, harkintaan perustuvien hakemusten käsittely, päivystäminen hakuaikana - Hakijiden hjaaminen ja neuvnta läpi lukuvuden Opjen kulutus-, yhteistyö- ja kehittämistiminta