SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen opintoihin Ammatillinen peruskoulutus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2."

Transkriptio

1 Hyväksytty petuksen jhtryhmässä

2 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen pintihin Ammatillinen peruskulutus Opintjen alkaessa Opintjen aikana Opintjen päättyessä Näyttötutkinnt hakeutumisvaiheen henkilökhtaistaminen Näyttötutkinnn surittamisvaihe Tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistaminen Ohjaus ppispimuskulutuksessa Oppispimuspiskelu ja hjaus Henkilökhtainen piskeluhjelma Muut tukimudt Työssäppiminen ja hjaus Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden hjaus Maahanmuuttajien hjaus OHJAUKSEN JOHTAMINEN, TYÖNJAKO JA VASTUUT Jhtaminen Ryhmänhjaajan tehtävät ammatillisessa peruskulutuksessa Vastuupettajan/ryhmänhjaajan tehtävät näyttötutkinnissa Opint-hjaajan tehtävät Oppispimuskrdinaattrin tehtävät OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA LIITE 2. VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA LIITE 3. OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT LIITE 4 TOP-OHJAAJAN TEHTÄVÄT LIITE 5 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT... 20

3 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Opiskelijalla n ikeus saada petusta ja hjausta, ikeus saada henkilökhtaista ja muuta tarpeellista pint-hjausta (Laki ammatillisesta peruskulutuksesta 787/2014, 29 ). Opiskelijalla n ikeus saada petusta sekä henkilökhtaista ja muuta tarpeellista hjausta. Opiskelijan arviinnilla hjataan ja kannustetaan piskelua sekä kehitetään piskelijan edellytyksiä itsearviintiin. (Laki ammatillisesta aikuiskulutuksesta 788/2014 9b.) Ohjaus kulussa ja ppilaitksessa n jatkuvaa, vurvaikutteista ja tavitteellista timintaa ppilaan ja piskelijan ppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus n kaikkien kulussa ja ppilaitksessa sekä erilaisissa ppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. (Hyvän hjauksen kriteerit, OPH 2014, 5) Opetushallituksen julkaisemien Hyvän hjauksen kriteerien mukaan hjaus tukee ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitjen mututumisessa sekä antaa valmiudet jatkpintihin ja työelämään siirtymiselle. Etelä-Savn ammattipistn tavitteena n paitsi kuluttaa piskelijista taitavia ammattilaisia, myös valmistaa heitä yhteiskuntaa varten, jtta he pärjäävät työ- tai piskeluelämässä meiltä valmistuttuaan. Ohjauksella pyritään myös lisäämään piskelijiden hyvinvintia ja ehkäisemään syrjäytymistä. (Hyvän hjauksen kriteerit, OPH 2014.) Näyttötutkintjen hjaustiminnassa hjauksessa krstuu hjattavan mien tavitteiden ja valintjen tukeminen. Ohjaus n tavitteellista, ja se perustuu hjattavan tarpeisiin ja tutkinnn perusteisiin. (Näkökulmia henkilökhtaistamiseen, OPH 2014). Ohjauksessa tehdään yhteistyötä kdin ja ppilaitksen välillä sekä taln sisäisten ja ulkpulisten verkstjen kanssa. Ohjaustimintaa arviidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mm. piskelijille suunnattujen tul-, l- ja päättökyselyjen sekä aikuiskulutuksen palautekyselyjen avulla. Kehitämme ja ylläpidämme henkilöstön hjaustaitja kulutuksen keinin, mm. säännöllisillä ryhmänhjaajakulutuksilla. Oppilaitksessamme varataan hjaukseen riittävästi resurssia. Tässä hjaussuunnitelmassa kuvataan miten Etelä-Savn ammattipistssa hjaustiminta järjestetään. Ohjaus pitää sisällään mm. käsitteet pint-hjaus, ryhmänhjaus sekä työssäppimisen hjaus. Ohjaussuunnitelma n tehty yhteistyönä mniammatillisessa työryhmässä, jhn n sallistunut mm. pint-hjaajia, aikuiskulutuksen vastuupettajia, pettaja/ryhmänhjaaja, kulutussuunnittelija, hanketimijita, laatukrdinaattri, palveluhjaaja (maahanmuuttajakulutus), ppispimuskrdinaattri sekä pint-hjauksesta ja pedaggisesta kehittämisestä vastaavat päälliköt. Ohjaussuunnitelma n hyväksytty petuksen jhtryhmässä TOTEUTTAMINEN Ohjauksen tteuttamisen lähtökhtana n, että piskelija saa valmiudet timia ppilaitsyhteisössään, suunnitella pintjaan ja situtua piskeluun. Ohjaus n kk piskeluajan jatkuva prsessi, jnka tavitteena n kannustaa ja tukea piskelijan itsetunta. Ohjaus n tavitteellista ja se perustuu piskelijan tarpeisiin. Se n lunteeltaan tiedttavaa ja vurvaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen hjausta sekä piskelun ja ppimisen hjausta. Ohjaus n henkilökhtaista, pienryhmä- ja ryhmähjausta. Ohjausta tteutetaan myös sähköpstitse ja puhelimitse, sa hjauksesta tapahtuu verkk-hjauksena. Jkaiselle piskelijalle tehdään jk HOPS

4 (=henkilökhtainen piskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökhtaistamissuunnitelma, näyttötutkinnissa) tai HEO (=henkilökhtainen piskeluhjelma ppispimuskulutuksessa). Opiskelijan hjaus n lunteeltaan mniammatillista yhteistyötä. Päävastuu pint-hjauksesta ammatillisessa peruskulutuksessa n pint-hjaajilla. Jkaisella ryhmällä n ma ryhmänhjaaja, jka vastaa ryhmänsä piskelijiden pintjen etenemisestä. Ryhmänhjaaja tekee tiivistä yhteistyötä pinthjaajan kanssa. Aikuisten näyttötutkinnissa päävastuu hjauksen suunnittelusta ja tteutuksesta n vastuupettajalla/ryhmänhjaajalla ja/tai tutkintvastaavalla. Ryhmänhjaajan, vastuupettajan ja pint-hjaajan tehtävät vat tämän suunnitelman liitteinä. Ammatillisessa kulutuksessa jkaisen pettajan rli n kannustava ja hjaava (ppimisen arviinti). Opettaja kert tutkinnn san saamisen arviinnista ja arviintikriteereistä ja seuraa, että piskelijat saavuttavat hänen pettamiensa teemjen ja tutkinnn sien ammattitait- ja saamistavitteet. Työssäppimisesta vastaava pettaja vastaa siitä, että piskelija saa TOP-jakslla tarvittavan hjauksen. Työssäppimisjakslla myös työpaikkahjaajat sallistuvat piskelijan hjaukseen. 2.1 HAKEUTUMINEN OPINTOIHIN Hakeutumisvaiheessa n tärkeää välittää riittävästi tieta eri kulutusvaihtehdista ja ammateista hakijan päätöksenten tueksi. Tutkinnista ja pinnista kerrtaan realistisesti ja käytännönläheisesti, jtta hakijalle välittyy ikeanlainen mielikuva alasta ja ammattiin piskelusta. Samalla hakija saa tieta työmarkkinista ja työmahdllisuuksista sekä jatk-pintväylistä. Kulutukseen n myös mahdllista tulla tutustumaan. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä kulutukseen hjaavien tahjen kanssa. Hakijita pastetaan sekä hakuaikina että hakuaikjen ulkpulella löytämään heille sveltuva tutkint ja piskelumut. Hakija saa tieta hänelle sveltuvista hakutavista mnipulisesti. Oppilaitksen www-sivuilta löytyy ajankhtaista tieta kulutuksista (mm. kulutusesitteet, Hakijan pas) ja kulutuksiin hakemisesta. Ammatilliseen peruskulutukseen haetaan pääsääntöisesti yhteishaussa sitteessa Yhteishaussa vapaaksi jääneet paikat tulevat lisähakuun. Hakijita pastetaan hakutimistssa läpi kesän. Myös aikuisten näyttötutkintjen haussa hyödynnetään Opintplkuprtaalia, mutta haku tapahtuu tistaiseksi pääsääntöisesti suraan ppilaitkseen. Lähitulevaisuudessa myös näyttötutkintihin haetaan Opintplku-prtaalin kautta. Hakuaikjen lisäksi näyttötutkintihin vi hakeutua justavasti, ns. nn-stp -hakuna. 2.2 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPINTOJEN ALKAESSA Opintjen alkaessa hjauksen tavitteita vat uusien piskelijiden perehdyttäminen ammatillisiin pintihin ja piskeluun sekä piskelijan tukeminen henkilökhtaisen piskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa. HOPS tehdään kaikille piskelijille. Alitusvaiheessa keskeistä n myönteinen rientituminen ja situtuminen ammattiin piskeluun. Päävastuu uusien piskelijiden perehdyttämisestä ppilaitkseen ja pintihin n ryhmänhjaajalla ja pint-hjaajalla. Opintjen alkuvaihe sisältää usein mnenlaisia hjauksellisia haasteita ja edellyttää siksi kaikkien ppilaitsyhteisön jäsenten sallistumista. Opinnt alkavat niin santuilla rientaatipäivillä, jllin ryhmänhjaaja ja ryhmäläiset tutustuvat tisiinsa ja perehtyvät ppilaitksen käytänteisiin. Opiskeluun liittyvät tärkeät asiat n kttu kaikille piskelijille jaettavaan Opiskelijan Oppaaseen. Ensimmäisten piskeluviikkjen aikana alittaville ryhmille

5 järjestetään ryhmäytymistä edistävää timintaa. Ryhmänhjaajan keskeinen tehtävä n edesauttaa turvallisen ppimisilmapiirin syntymistä ja ylläpitämistä ryhmässä. Tutr-piskelijita hyödynnetään ppilaitkseen, maan ryhmään ja piskeluun tutustumisessa. Myös piskeluhulln henkilöstö esittäytyy ensimmäisten kulupäivien aikana. Opiskelija täyttää Wilmassa HOPS-lmakkeen ja ryhmänhjaaja käy hänen kanssaan ensimmäisen HOPSkeskustelun. Mahdllisen saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta piskelijalle suunnitellaan ma pintplku. Opiskelijat sallistuvat lukiseulaan ja matematiikan alkukartitukseen tuen tarpeen tunnistamiseksi. Peruspetuksen päättötdistuksesta saadaan lisäinfrmaatita hjaustarpeen selvittämiseksi. Etelä-Savn alueella tehdään suunnitelmallista nivelvaiheen yhteistyötä mm. hultajien, peruspetuksen ja etsivän nuristyön kanssa. Opintjen alkuvaiheessa kerätty tiet n tärkeää tukipalveluiden järjestämiseksi. Tarvittaessa tehdään henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS -prsessin käynnistää ryhmänhjaaja yhteistyössä alan erityispetusvastaavan (erva) kanssa. Kdin ja kulun tiedttamisen välineenä timii Wilma. Syyslukukauden aikana järjestetään ktiväen illat kaikille alittaneiden ryhmien hultajille OPINTOJEN AIKANA Opiskelun aikana annettavan hjauksen tavitteena n turvata pintjen sujuminen, tukea ja edistää henkilökhtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Opintjen etenemisessä paintetaan piskelijan maa aktiivisuutta ja vastuun kantamista tavitteiden saavuttamiseksi sekä itsearviintia. Opiskelijiden ppimisen seurannassa ja arviinnissa hyödynnetään sähköisiä prtfliita. Opiskelija saa ryhmänhjaajalta ja pint-hjaajalta tukea pintihin liittyvien valintjen tekemiseen (mm. saamisalan valinta). Ryhmänhjaaja käy HOPS-keskusteluja ryhmänsä piskelijiden kanssa lukukausittain. Työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen aikana tuesta ja hjauksesta vastaavat siihen nimetyt pettajat ja työpaikkahjaaja. Tärkeää n kasvatustehtävän mukaisesti jkaisen pettajan jatkuvan palautteen ant pintjen aikana sekä ryhmänhjaajan aktiivisuus pintsuritusten seurannassa. Opint-hjaajan ja ryhmänhjaajan välisen yhteistyön timiessa pystytään puuttumaan ajissa piskelijan tilanteessa ilmeneviin hälyttäviin merkkeihin. Ohjauksessa vaihtelevat vusittain erilaiset teemat. Ensimmäisenä vunna painttuvat yleiset säännöt, peruskäsitteet, tutkinnn rakenne ja arviinti sekä saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tisena piskeluvutena keskitytään ammatillisen minäkuvan kehittymiseen. Klmantena vutena krstuvat työnhakuun ja jatk-pintihin liittyvät suunnitelmat. Näitä asiita käsitellään mm. ryhmänhjaustunneilla, pint-hjaajan tunneilla ja henkilökhtaisissa keskusteluissa. Jaksjen vaihtuessa n tärkeää rientida piskelijat tulevan jaksn sisältöihin ja tavitteisiin. Js piskelijan pinnt eivät etene suunnitellusti, hjausta tehdään piskelijan tarpeiden mukaisesti yhteistyössä hultajien, ryhmänhjaajan, pint-hjaajan ja tarvittavien asiantuntijiden kanssa. Js piskelijan tilanne antaa aihetta epäillä pintjen keskeytymistä, tulee hänellä lla mahdllisuus hjaukseen hyvissä ajin ennen päätöksen tekemistä. Js piskelija päätyy eramiseen ppilaitksesta, n pinthjaajalla vastuu piskelijan jatk-hjauksesta OPINTOJEN PÄÄTTYESSÄ Opintjen lppuvaiheessa piskelija saa tieta työllistymisestä, työnhausta, jatk-pintihin hakeutumisesta ja myös työttömyyteen liittyvistä asiista. Valmistuville piskelijille jaetaan pas Elämä valmistumisen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan aktiiviseen tiednhankintaan, itsenäiseen päätöksentekn ja aktiiviseen työ- tai piskelupaikan hakuun.

6 Valmistuvien piskelijiden työllistyminen ei aina suju ngelmitta erilaisista syistä jhtuen. Osa valmistuvista piskelijista hyötyy siitä, että pint-hjaaja n tukena piskelijan siirtyessä työnhakijaksi työja elinkeintimistn. Opintjen lppuvaiheessa ryhmänhjaaja tarkistaa hyvissä ajin yhdessä piskelijan kanssa pintjen sujumisen ja tarvittaessa tehdään suunnitelma puuttuvan saamisen hankkimiseksi yhteistyössä pinthjaajan kanssa. Hulta pidetään myös niistä piskelijista, jtka eivät valmistu klmessa vudessa. Heidän kanssaan pint-hjaaja ja ryhmänhjaaja päivittävät klmannen vuden keväällä henkilökhtaisen piskelusuunnitelman pintjen lppuunsaattamiseksi. 2.3 NÄYTTÖTUTKINNOT HAKEUTUMISVAIHEEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN Näyttötutkinnn henkilökhtaistamisprsessi käynnistyy hakeutumisvaiheessa, jllin jkainen hakija haastatellaan. Haastattelussa selvitetään hakijan elämäntilanne, hänen alan tuntemustaan, mtivaatinsa ja tarpeensa tutkinnn surittamiseen. Hakijalle esitellään näyttötutkintjärjestelmä, kerrtaan henkilökhtaistamisprsessista ja näyttötutkinnn surittamisesta. Hänelle esitellään tutkintrakenne, tutkinnn sat ja niiden valintamahdllisuudet sekä sien keskeiset ammattitaitvaatimukset ja arviinnin periaatteet. Hänelle tiedtetaan mahdllisesta tutkintn liittyvästä erityislainsäädännöstä ja kulutukseen liittyvistä terveydentilaa kskevista vaatimuksista. Hakeutumisvaiheen haastattelun tavitteena n varmistaa, että tutkint tai sen sa sveltuu hakijalle sisältönsä, tasnsa ja saamisvaatimustensa salta. Hakijan aiemmin hankittua saamista suhteessa tutkinnn ammattitaitvaatimuksiin kartitetaan. Hakijan työssä, harrastuksissa, kulutuksella tai muulla tavin hankittua saamista tunnistetaan mm. haastattelemalla, lutettavien dkumenttien avulla, työnäytteillä ja saamiskartituksilla (esim. saa.fi). Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kulutuksen hankkijan, työpaikkjen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijiden kanssa. Hakijalle esitellään erilaiset ppimisen mahdllisuudet ja arviidaan yhdessä hänen kanssaan niiden sveltuvuutta, sekä arviidaan hjauksen ja mahdllisen erityisen tuen tarvetta. Hakijalle selvitetään taludelliset tukimahdllisuudet kulutuksen aikana (kulutusmut ja rahitus). Hänelle kerrtaan tutkintmaksusta sekä mahdllisista muista tutkinnn surittamiseen ja valmistavaan kulutukseen liittyvistä maksuista. Js haastattelussa tdennetaan, että hakijalla n j tutkinnssa vaadittava ammattitait, hänet hjataan suraan tutkinttilaisuuteen. Muussa tapauksessa hänet hjataan valmistavaan kulutukseen tai muuhun tarvittavan ammattitaidn hankkimiseen. Mikäli hakeutumisvaiheessa tdennetaan lutettavien dkumenttien perusteella (esimerkiksi tdistus suritetusta tutkinnn sasta) että hakijalla n aiemmin sitettua saamista, tehdään klmikantaisessa arviintiryhmässä esitys sitetun saamisen tunnustamisesta ja lähetetään se tutkinttimikunnalle vahvistettavaksi heti hakeutumisvaiheen päätyttyä. Js päädytään siihen, että tutkint ei le hakijalle sveltuva, hänen kanssaan keskustellaan asiasta ja perustellaan jhtpäätös. Häntä hjataan hakemaan tiseen, hänelle paremmin sveltuvaan tutkintn tai hakijalle parhaiten spivan tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelun piiriin tai hjaushenkilön puleen NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMISVAIHE Näyttötutkinnn surittamisvaiheessa hjauksella varmistetaan, että tutkinnn surittaja sisäistää tutkinnn surittamisen prsessin, tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja kriteerit sekä arviintiprsessin ja arviinnin ikaisumenettelyn. Tutkinnn surittajaa hjataan suunnittelemaan, miten hän sittaa tutkinnn perusteissa edellytetyn ammattitaidn. Häntä hjataan sveltu-

7 van näyttöympäristön valinnassa ja haussa sekä tutkintsuunnitelmansa laatimisessa ja tutkinttilaisuuteen valmistautumisessa. Ohjaus tteutetaan ryhmähjauksena ja/tai henkilökhtaisena hjauksena. Tutkinnn surittaja laatii tutkintsuritustaan varten suunnitelman. Suunnitelmassa hän kuvaa, missä työympäristössä, miten ja millä työtehtävillä ja millä aikataululla hän saamisensa sittaa sekä mitä arviintiaineista hän esittää saamisestaan. Js ammattitaidn sittaminen kattavasti ei le työpaikalla mahdllista, tutkinnn surittajaa hjataan käyttämään täydentäviä ammattitaidn sittamistapja tai hjataan sittamaan saamistaan jllakin tisella työpaikalla. Tutkintsuunnitelma tehdään tutkinnn sittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tutkinnn surittaja saa hjausta vastuupettajaltaan, muilta pettajilta ja tarvittaessa myös tutkintvastaavalta suunnitteluprsessinsa aikana ja tueksi. Ohjauksessa kannustetaan itsehjautuvuuteen ja ma-alitteisuuteen suunnitelman laatimisessa. Tutkinnn surittajaa hjataan myös tutkintsurituksiensa itsearviintiin. Erityistä tukea tarvitsevia ja maahanmuuttajia autetaan tarvittaessa sveltuvan näyttöympäristön hankkimisessa. Heillä n myös mahdllisuus saada lisähjausta ja lisäaikaa tutkintsuunnitelmansa tekemiseen. Tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja arviintikriteerit vat samat kaikilla tutkinnn surittajilla, mutta tutkinttilaisuudessa vidaan hyödyntää tarvittaessa tukimateriaalia, esimerkiksi selkkielisiä hjeita, malleja, piirrksia ja tarvittaessa apuvälineitä, kuitenkin niin, että työtehtävät suritetaan niiden vaatimalla jutuisuudella TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN Opintjen alussa piskelijalle esitellään yleiset kulutuksen aikaiset käytänteet sekä erilaiset ppimisympäristöt, ppimismenetelmät ja -järjestelyt ja perehdytetään tarvittaviin tietjärjestelmiin (mm. Wilma). Opintjen etenemisessä paintetaan piskelijan maa aktiivisuutta tavitteidensa asettamiseksi ja vastuun kantamista niiden saavuttamiseksi. Opiskelijaa hjataan itsearviintiin tutkinnn perusteissa määritettyjen ammattitaitvaatimusten, arviinnin khteiden ja kriteerien mukaisesti.. Tarvittavan ammattitaidn hankkimisvaiheessa hjaus n piskelun ja ppimisen tukemista. Jkaiselle piskelijalle nimetään vastuupettaja/ryhmänhjaaja. Kulutuksen alussa ja pintjen edetessä piskelija käy henkilökhtaistamiskeskusteluja man vastuupettajansa/ryhmänhjaajansa kanssa. Hakeutumisvaiheessa alitettua saamisen tunnistamista syvennetään. Hankittu, lemassa leva saaminen tunnustetaan, jtta vältytään tarpeettmalta valmistavalta kulutukselta. Tämä lyhentää piskeluaikaa ja lisää pinnissa jaksamista ja piskelumtivaatita. Tarvittaessa selvitetään testien ja kartitusten avulla mm. ppimistyyliä, saamista sekä hjauksen ja tukitimien tarvetta. Opiskelijilla n mahdllisuus tehdä ppimistyylin selvitys, luki- ja matematiikkatestit, kielitestit, atk-kartitukset sekä tarvittaessa muita kartituksia/testejä. Tulksia hyödynnetään pintjen ja hjauksen suunnittelussa sekä tukitimien tarpeen kartittamisessa. Js tarvetta ilmenee, piskelijalle kerrtaan tukitimien saatavuudesta. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jhn tuen tarve määritetään. Opiskelijalle vidaan tarjta tukea jk henkilökhtaisena tai pienryhmässä tapahtuvana petuksena/hjauksena. Ohjaus vi lla lunteeltaan piskeluvalmiuksia tai ammatillista saamista kehittävää. Se vi lla myös yhteiskuntaan ja työelämään valmentavaa hjausta. Maahanmuuttajilla n tarvitessaan mahdllisuus saada sumen kielen petusta. Niiltä sin, kuin tutkinnssa tarvittavaa ammattitaita puuttuu, piskelija ja vastuupettaja/ryhmänhjaaja suunnittelevat yhdessä, miten ja millin piskelija hankkii puuttuvan saamisen. Opintja suunnitellaan hyödyntäen mm. ppilaitksen kurssitarjtinta, mahdllista ryhmän maa työjärjestystä, verkkpintja, ppimistehtäviä/prjekteja, työssäppimista, avimen ammattikrkeakulun pinttarjntaa ja mahdllisia muita menetelmiä. Käydyn keskustelun phjalta piskelijalle mututuu ma ppimisplku ja yksilöllinen näyttötutkinnn surittamisaika.

8 2.4 OHJAUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA OPPISOPIMUSOPISKELU JA OHJAUS Oppispimuksessa suurin sa (yli 80 %) ppimisesta tapahtuu työpaikalla töitä tekemällä. Opiskelija ppii tekemällä mnipulisia alan töitä ja häntä hjaa ja arvii työpaikalle nimettävä työpaikkakuluttaja. Työpaikalla tapahtuvan kulutuksen suunnittelu n keskeinen sa ppispimusprsessia sekä piskelijan pintjen henkilökhtaistamista. Työpaikalla tulee lla tarjlla riittävästi mnipulisia työtehtäviä, jissa vidaan ppia kulutuksen sisältöön liittyviä asiita. Oppispimuksen slmimisvaiheessa svitaan keskeisistä työtehtävistä. Suunnitelma sisältää piskelijan keskeiset työtehtävät työpaikalla, tutkinnn perusteissa määritellyt ppimistavitteet sekä sen, miten nämä tavitteet saavutetaan. Työpaikkakuluttaja ja piskelija kirjaavat suunnitelmaan keskeiset työssäppimistehtävät ammattitaitvaatimuksittain. Suunnitelmaa päivitetään ja ylläpidetään kk ppispimuksen kestajan. Työssä ppimisen suunnitelma tallennetaan ppispimuksen asiakirjihin. Opiskelijan hjaussuunnitelma n ppispimusppaassa, mikä jaetaan työnantajalle, työpaikkakuluttajalle ja piskelijalle. Tietpuliset pinnt tukevat työpaikalla tapahtuvan käytännön petusta. Oppispimus alkaa yleensä työssäppimisella ja tietpuliset pinnt sijittuvat svitulla tavalla ppispimusaikaan. Tietpulisten pintjen määrään ja sisältöön vaikuttavat piskelijan aiempi saaminen sekä työpaikan ppimismahdllisuudet HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Oppispimusta suunniteltaessa tetaan humin piskelijan työ- ja piskeluhistria. Alkuselvityksessä pyritään saamaan selville piskelijan kaikki ne tiedt ja taidt, jilla vi lla merkitystä kulutuksen surittamisen kannalta. Aiempi saaminen vaikuttaa ppispimuksen kestn ja lähipäivien määrään sekä suritettaviin pintihin. Aiemmin hankittua saamista tunnistetaan työ-, piskelu- ja muiden mahdllisten tdistusten sekä haastattelun avulla. Aiemmin hankittua saamista tunnistavat sekä ppispimuskrdinaattrit että tietpulisen kulutuksen vastuupettajat ja se dkumentidaan henkilökhtaistamisasiakirjaan. Henkilökhtaistaminen ja henkilökhtainen piskeluhjelma (HEO) laaditaan jkaiselle piskelijalle ppispimuksen tekemisen yhteydessä. Henkilökhtaistamisen laatimiseen sallistuvat piskelija, työnantaja, tietpulisen kulutuksen pettaja sekä ppispimuskrdinaattri tai ppispimuspäällikkö. Ennen ppispimuksen slmimista piskelija käy henkilökhtaistamiskeskustelun pettajan kanssa tietpulisten pintjen suunnittelusta. Henkilökhtaistamisessa kartitetaan piskelijan kulutus- ja ammattitaittavite, aikaisempi alaan liittyvä kulutus ja työ- ja muu kkemus sekä nykyinen ammattitait. Henkilökhtaistamisessa svitaan kulutuksen keststa, keskeisistä työtehtävistä, tietpulisten pintjen järjestämisestä, tutkinnn surittamistavasta, työpaikkakuluttajasta sekä muista piskelijan kannalta tarpeellisista pintjen järjestämiseen liittyvistä seikista, kuten erityistuen tarpeesta. Henkilökhtaistaminen hjaa työssä ppimista, teriakulutusta, tutkinttilaisuuksien tteuttamista ja antaa ajalliset, taludelliset ja timinnalliset resurssit piskelulle. Henkilökhtaistamisen pitää vastata piskelijan ja työnantajan tavitteita MUUT TUKIMUODOT Opiskelijiden yksilöllisiä tarpeita pintjen surittamiseen ja etenemiseen tunnistetaan henkilökhtaistettaessa pintja. Kaikki ppispimukset vat erilaisia ja spimukset tehdään jkainen erikseen.

9 Tarpeiden tunnistamista tekevät sekä ppispimuskrdinaattrit että tietpulisen kulutuksen pettajat. Myös erityisen tuen tarvetta selvitetään etukäteen. Jskus tuen tarve selviää kuitenkin vasta ppispimuksen edetessä, tukitimia n saatavilla kk ppispimuksen ajan. Kaikilla ppispimuspiskelijilla ja työpaikkakuluttajilla n käytössä ppispimuskulutuksen pas, jsta selviävät ppispimuksen keskeiset asiat ja esimerkiksi eri tahjen rlit ja vastuut. Myös nettisivuilta n saatavissa tieta ppispimukseen liittyen. Työnantajan ja työpaikkakuluttajan vastuulla n perehdyttää piskelija työtehtäviin ja työpaikan timintatapihin. Kulutuksen aikana ppispimuskrdinaattrit pitävät tarpeen mukaan yhteyttä työpaikkaan ja tietpulisen kulutuksen pettajiin. Ennen ppispimuksen slmimista ppispimuskrdinaattri selvittää, nk piskelijalla tarvetta erityiseen tukeen. Henkilökhtaiseen piskeluhjelmaan tai ppispimustietjärjestelmään kirjataan, mikäli piskelijalla n esimerkiksi lukihäiriön vuksi tarvetta luku- ja kirjitustaidn tukeen. Mikäli erityisen tuen tarve selviää vasta kulutuksen alettua, piskelijalle laaditaan tarvittaessa myöhemmin henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Maahanmuuttajataustaisilla ppispimuspiskelijilla tulee lla riittävä kielitait, jtta he vivat piskella ppispimuksella. Kielitait testataan tarvittaessa kielikkeella. Muita ppimista tukevia järjestelyjä vat esimerkiksi lisäpetus. 2.5 TYÖSSÄOPPIMINEN JA OHJAUS Työssäppimisella tarkitetaan ammattitaidn ppimista työpaikalla käytännön työssä ammattilaisen hjauksessa. Työssäppiminen n tavitteellista, hjattua ja arviitua. Työtehtävät aidissa työympäristöissä harjituttavat piskelijan aikaisempaa työtaita, auttavat sveltamaan kulussa pittua tieta sekä pettavat uutta ammatissa tarvittavaa saamista. Työssäppiminen n yksi menetelmä saamisen hankkimiseksi. OPH:n määrittelemien Hyvän hjauksen kriteereiden mukaan työssäppimisen hjauksen tulee lla riittävää ja laadukasta. Ohjauksella varmistetaan piskelijan mnipulinen ppiminen työssäppimisjaksilla ja työelämässä sekä näiden kytkeytyminen pintjen kknaisuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edellyttää, että henkilöstöllä n ajantasainen työelämäsaaminen ja aktiiviset kntaktit työelämään. Ammatillisessa peruskulutuksessa saamista hankitaan jkaisessa tutkinnssa työssäppimalla vähintään 35 saamispisteen verran. Työssäppimisjakst sijitetaan yksilöllisesti tutkinnsta ja sen erityispiirteistä riippuen ja mahdllisuuksien mukaan kk piskeluajalle. Tavitteena n työssäppimisjaksjen tasainen jakautuminen. Eri aljen erityispiirteistä jhtuen työssäppiminen aidissa työympäristöissä ei aina le mahdllista ensimmäisenä piskeluvutena. Aikuiskulutuksessa työssäppimisen kest vaihtelee henkilökhtaisen suunnitelman mukaan. Opiskelijalle nimetään työssäppimisjaksn ajalle työpaikkahjaaja ja ppilaitksesta hjaava pettaja. Työpaikkahjaaja, piskelija ja hjaava pettaja keskustelevat ja linjaavat yhdessä työssäppimisjaksn tavitteita, jtka kirjataan Wilmaan. Opiskelija asettaa mat tavitteensa tutkinnn san tavitteiden mukaisesti humiiden man saamisensa ja työssäppimispaikkansa. On selvitettävä, mitä piskelija j mahdllisesti saa, mitä tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimukset edellyttävät ja mitä piskelijan n mahdllista ppia työpaikalla ammattilaisen hjauksessa. Opiskelijan työtaidn kehittyessä piskelijan tavitteita tulee tarkastella uudelleen.

10 Työssäppimisjakssta tehdään yhteistyöspimus työnantajan/työnantajan edustajan, ppilaitksen ja piskelijan kesken. Ohjaava pettaja täyttää spimuksen Wilmassa ennen työssäppimisjaksa tai heti sen alkuvaiheessa. Esedussa n käytössä yhteinen Työssäppimisen yleispas, ja eri alilla n lisäksi mia TOP-ppaita piskelijan ja työpaikkahjaajan käyttöön. TOP-ppaissa vidaan tarkemmin määritellä jaksn tavitteet, perehdytys jakslle ja lisäksi niissä n työssäppimisjaksn liittyvät tehtävät hjeistuksineen. Ohjaava pettaja säilyttää allekirjitetun wilman TOP-spimuksen itsellään piskelijan pintjen ajan. Ammatillisessa peruskulutuksessa tp-jaksn aikana piskelija sittaa tutkinnn san ammattitaitvaatimusten mukaisen saamisen ammattisaamisen näytöissä, työtä tekemällä. Työssäppimisjaksn aikana piskelija ensin harjaantuu ja ppii tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ja saa siihen hjausta. Kun saamista n kertynyt riittävästi tutkinnn san ammattitaitvaatimuksista, piskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytöissä. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman saamisensa sittamiseksi. Näyttösuunnitelman laatimiseen hän saa hjausta työpaikkahjaajalta, hjaavalta pettajalta. Jillain alilla piskelijat saavat hjausta hjaavilta pettajilta näyttösuunnitelman ja TOP-tehtävien tekemiseen myös ryhmämutisesti TOP-jaksn aikaan sijittuvan kulupäivän aikana. Näyttötutkinnissa tutkinnn surittaja sittaa kk tutkinnn sassa vaadittavan saamisen tutkintsurituksissa. Opiskelijalla n päävastuu masta ppimisestaan. Hänen tulee nudattaa työaikja, työturvallisuussäädöksiä sekä salassapitsäädöksiä. Työssäppiminen vidaan keskeyttää, mikäli piskelija ei nudata määräyksiä. Ohjaava pettaja vastaa siitä, että piskelija saa hjausta työssäppimisjaksn aikana. Työssäppimispaikalle tehdyt hjauskäynnit vat tärkein hjausmenetelmä. Keinina hjauskäyntien lisäksi vat tapaamiset, puhelinsitt, sähköpsti, Wilma tai muu media. Opettajalle n varattu työaikaa hjauskäynteihin ja muuhun piskelijan hjaukseen. Opettajan tulee lla tavitettavissa. Hänen yhteystietnsa tulee lla selkeästi työpaikkahjaajan ja piskelijan tiedssa. Jillain alilla piskelijat ja tutkinnn san surittajat saavat hjausta hjaavailta pettajilta myös ryhmämutisesti TOP-jaksn aikaan sijittuvan kulupäivän aikana. TOP-hjaajan tehtävät löytyvät suunnitelman liitteenä 4. Työpaikkahjaajan tehtävänä n perehdyttää, hjata ja pettaa piskelijaa ammattimaiseen turvalliseen työskentelyyn. Hän perehdyttää piskelijaa riittävästi työhön, työlsuhteisiin, työ- ja tutantmenetelmiin, työvälineisiin sekä turvallisiin työtapihin. Työpaikkahjaaja vi hjata myös TOP-tehtävien tekemisessä, samin ammattisaamisen näytön näyttösuunnitelman laatimisessa. Näyttötutkinnissa työpaikkahjaaja vi hjata tutkintsurituksen valmistelemisessa ja tarvittaessa auttaa henkilökhtaisen tutkintsuunnitelman laatimisessa. Työpaikkahjaajan tehtävät löytyvät suunnitelman liitteenä 5. Ammatillisessa peruskulutuksessa työssäppimisjaksn päätteeksi käydään arviintikeskustelu. Opiskelija laatii jakssta itsearviinnin, jssa hän käy läpi jakslle asettamansa tavitteiden tteutumisen, sekä tunnistaa maa saamisen tasa: millaisia vahvuuksia hänellä n ja missä hän vi vielä kehittyä. Työpaikkahjaaja ja hjaava pettaja antavat palautetta piskelijalle ja yhdessä arviidaan, nk työssäppimisjaks hyväksytty. Js piskelija n jaksn aikana sittanut saamistaan ammattisaamisen näytöissä, ne arviidaan arvsanalla. Aikuisten näyttötutkinnssa tutkinttilaisuuden jälkeen klmikantainen arviintiryhmä, jka mudstuu työelämän edustajista ja ppilaitksen edustajasta, arvii tutkinnn surittajan saamisen tutkinnn perusteissa määritettyjen kriteerien mukaisesti. Myös tutkinnn surittaja antaa itsearviinnin. 2.6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN OHJAUS Osa piskelijista tarvitsee pinnissaan erityistä tukea, jta järjestetään erityispetuksen avulla. Erityispetuksen tehtävänä n turvata piskelijalle pinnissa riittävät tukitimet ja hjaus. Erityistä tukea

11 tarvitsevat piskelijat piskelevat pääsääntöisesti samissa ryhmissä muiden piskelijiden kanssa. Tällöin piskelijalle vidaan antaa erityispetusta integrituna muuhun petukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä petuksena/hjauksena. Erityispetuksen käytännön tteutuksesta hulehtivat ryhmänhjaajat, pettajat, erityispettajat, aljen erityispetusvastaavat ja pinthjaajat, jtka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja hjauksesta kk pintjen ajan. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä piskelijan (ja alaikäisen piskelijan salta hultajan) kanssa. Suunnitelmaan kirjataan erityiset petuspalvelut ja -järjestelyt sekä mahdlliset mukautetut tutkinnn sat ja esimerkiksi pint-hjaajan tai piskeluhulln lisätuki. Suunnitelman tteutumista seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. Näyttötutkintna piskeleville piskelijille vidaan myös laatia HOJKS riittävän tuen tarjamiseksi. Työvimapliittisessa kulutuksessa erityistä tukea tarvitseville n tarjlla lisähjausta. Erityispetus n kuvattu tarkemmin Erityispetussuunnitelmassa. 2.7 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAUS Maahanmuuttajien hjauksessa kiinnitetään erityishumita nivelvaiheiden (siirtyminen ammatilliseen kulutukseen ja sieltä työelämään) hjaukseen. Tavitteellinen hjaustyö alkaa j peruspetuksen, valmentavan kulutuksen tai ktutumiskulutuksen aikana. Myös ammatillisesta kulutuksesta työelämään siirtymiseen tarvitaan hjaushenkilöstön tukea. Kun hjattavana n maahanmuuttajataustainen henkilö, hjaukseen varataan riittävästi aikaa. Rauhallinen työte ja ymmärryksen varmistaminen n tärkeää. Eritten pintjen alkuvaiheessa n tärkeää panstaa hjaukseen, jtta maahanmuuttajataustainen piskelija varmasti ymmärtää kulutuksensa sisällön ja ppilaitksen pelisäännöt. Ammatillisena peruskulutuksena suritettavan kulutuksen alitusvaiheessa hyvänä apuna timivat vertaistutrit esimerkiksi ppilaitskulttuuriin tutustumisessa. Kun Etelä-Savn ammattipistn hakeutuu piskelijaksi henkilö, jnka äidinkieli n muu kuin sumi, täytyy hänen tdistaa kielitaitnsa. Mikäli hakija n surittanut Sumessa peruskulun, jnkun sumenkielisen tisen tai krkea-asteen tutkinnn tai läpäissyt yleisen kielitutkinnn keskitaslla, ei hänen tarvitse sallistua ppilaitksen kielitestiin. Ammatillisena peruskulutuksena suritettavassa kulutuksessa kielitesti n valtakunnallinen, näyttötutkintna suritettavassa kulutuksessa kielitesti n ammattialakhtainen ja siitä vastaa sumi tisena kielenä pettaja. Kielitesti timii hjauksen välineenä henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa laadittaessa: sen avulla vidaan khdentaa kielellistä tukea ikein maahanmuuttajapiskelijan kulutusplulla. Maahanmuuttajanurta hjattaessa tulee humiida, että nuri elää usein klmen kulttuurin ristipaineessa: nurten man kulttuurin, kulukulttuurin sekä kdin kulttuurin. Maahanmuuttajanuren hjaajan nkin tärkeää pitää yllä tiivistä yhteistyötä nuren vanhempiin, kska mnissa kulttuureissa täysiikäisen nurenkin vanhemmilla n suuri merkitys tulevaisuuden ratkaisuja suunniteltaessa. Vanhemmat vat kiinnstuneita lapsensa kulusta ja tisaalta kulun tehtävä n selittää, kuinka vanhemmat pystyvät parhaalla mahdllisella tavalla tukemaan lastaan pinnissa. Etelä-Savn ammattipistssa järjestetään myös työvimapliittista aikuisten maahanmuuttajien lukuja kirjitustaidn kulutusta ja ktutumiskulutusta. Näissä kulutuksissa hjaus keskittyy urahjaukseen ja piskelijan kknaisvaltaisen hyvinvinnin sekä ktutumisen tukemiseen. Luku- ja kirjitustaidn kulutuksen ja ktutumiskulutuksen hjaus n määritelty tarkemmin kulutusten ppilaitskhtaisissa petussuunnitelmissa.

12 Maahanmuuttajan hjaaminen ppilaitksessa n hyvin mnialaista. Ohjaustyössä tulee vastaan kielellisiä ja kulttuurisia haasteita sekä hjaustyötä tehdään mnen ammattikunnan rajapinnilla. Mnikulttuurisessa hjaustyössä verkstituminen nkin avainasemassa. Mnikulttuurista hjaustyötä ppilaitksessa tekevän pint-hjaajan, ryhmänhjaajan, jne. n syytä lla tietinen niistä verkstista, jista hän vi tarvitessaan saada tukea hjaustyölleen. 3 OHJAUKSEN JOHTAMINEN, TYÖNJAKO JA VASTUUT 3.1 JOHTAMINEN Oppilaitksen jht vastaa petuksen ja hjauksen suunnittelusta, järjestämisestä, resursinnista sekä kehittämisestä. 3.2 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ryhmänhjaaja n ryhmänsä hjauksen asiantuntija. Hän tuntee piskelijansa ja n heille lähin aikuinen ppilaitksessa. Ryhmänhjaaja hulehtii ryhmänsä hyvinvinnista. Hän edesauttaa turvallisen ppimisilmapiirin syntymistä ja ylläpitämistä ryhmässä. Ryhmänhjaaja tiedttaa piskeluun liittyvistä arjen asiista ryhmälleen sekä tarvittaessa ryhmänsä asiista muille timijille. Hän seuraa pintjen etenemistä ja läsnälja ryhtyen välittömästi timenpiteisiin, kun piskelija n pissa petuksesta. Ryhmänhjaajan tehtävänä n pitää yhteyttä alaikäisten piskelijiden hultajiin. Hän timii tiiviissä yhteistyössä piskeluhulln henkilöstön kanssa (p, kuraattri, erva, terveydenhitaja, pintsihteeri, asuntlanhitaja). Ryhmänhjaaja vastaa piskelijan HOPS:n laadinnasta yhdessä piskelijan kanssa ja seuraa sen tteutumista. Hän käynnistää tarvittaessa HOJKS-prsessin yhteistyössä erityispetuksesta vastaavan pettajan kanssa. Krdinidessaan ryhmänsä petusta ryhmänhjaaja välittää tieta piskelijan erityisistä tarpeista muillekin pettajille. Ryhmänhjaaja pitää ryhmänhjaajan tunnit (kk ryhmälle ja/tai pienryhmissä) vähintään jaksjen vaihtuessa, jllin tiedttaa mm. tulevasta työjärjestyksestä. Tehtävät n kuvattu tarkemmin liitteessä VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA Vastuupettajan/ryhmänhjaajan tehtävä n hjata ja tukea tutkinnn surittajaa näyttötutkinnn henkilökhtaistamisprsessin kaikissa vaiheissa: hakeutuminen, tutkinnn surittaminen sekä tarvittavan ammattitaidn hankkiminen. Hakeutumisvaiheessa vastuupettaja/ryhmänhjaaja tai tutkintvastaava haastattelee hakijat ja hjaa heitä haastattelussa kartitetun tiedn phjalta heille sveltuvaan tutkintn tai tutkinnn saan. Tutkinnn surittamisvaiheessa vastuupettaja/ryhmänhjaaja hjaa tutkinnn surittajaa näyttöympäristön valinnassa, tutkinttilaisuuksien suunnittelussa sekä tutkintsurituksiensa itsearviinnissa. Opintjen aikana vastuupettaja/ryhmänhjaaja ja piskelija käyvät henkilökhtaistamiskeskusteluja, jissa he yhdessä suunnittelevat, millä ppimismenetelmillä ja millin piskelija hankkii hakeutumisvaiheessa selvitetyn puuttuvan ammattitaidn. Tutkinnn surittaja saa hjausta suunnitteluprsessinsa aikana ja tueksi tarvittaessa myös muilta pettajilta ja tutkintvastaavalta.

13 Vastuupettaja vastaa siitä, että henkilökhtaistamisprsessin eri vaiheissa svitut asiat kirjataan ja tarvittaessa päivitetään piskelijan henkilökhtaistamissuunnitelmaan. Vastuupettaja/ryhmänhjaaja seuraa ja hulehtii piskelijan pintjen ja tutkinnn surittamisen etenemisestä suunnitelman mukaisesti. Hän vastaa myös kulutuksen aikaisten asiiden tiedttamisesta piskelijilleen. Tehtävät n kuvattu tarkemmin liitteessä OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT Ammatillisessa peruskulutuksessa pint-hjauksen päätavitteena n lisätä piskelijiden hyvinvintia sekä ehkäistä pintjen keskeyttämistä. Opint-hjaus auttaa ja tukee piskelijaa pintjen suunnittelussa ja etenemisessä sekä työelämään ja jatk-pintihin siirtymisessä. Humita kiinnitetään erityisesti niiden piskelijiden hjaukseen, jilla n piskelu- ja/tai ppimisvaikeuksia, pissalja kulutuksesta tai elämänhallinnan vaikeuksia. Tisaalta tukea tarvitsevat myös ne piskelijat, jiden piskelu etenee heidän aiemmin hankkimansa saamisen vuksi muusta ryhmästä pikkeavalla tavalla. Opint-hjauksen tavitteena vi piskelijan tilanteesta riippuen lla piskelijan kasvun ja kehityksen hjaus (psykssiaalinen tuki), piskelutaitjen ja piskelun hjaus tai ammatillisen suuntautumisen hjaus. Tehtävät n kuvattu tarkemmin liitteessä OPPISOPIMUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT Hakeutumisvaiheessa ppispimuskrdinaattri keskustelee ppispimuksesta tulevan piskelijan ja työnantajan edustajan kanssa sekä pyytää esitiedt ppispimusta varten. Kartittaa piskelijan saamisen ja ppimistarpeen, sekä kert arviintiin liittyvistä periaatteista. Keskustelee piskelijan kanssa spivasta tutkintvaihtehdsta. Selvittää alustavasti tietpulisen kuluttajan, varmistaa työpaikan, työpaikan työtehtävien ja työpaikkakuluttajan sveltuvuuden ppispimukseen sekä piskelijan piskeluvalmiudet ja mahdllisten tukitimien tarpeen. Suunnittelun ja slmimisen vaiheessa ppispimuskrdinaattri ja vastuupettaja selvittävät piskelijan aiemman saamisen ja muut piskelun kannalta leelliset lähtökhdat sekä varmistavat tutkinnn spivuuden piskelijalle. Svitaan ja dkumentidaan keskeiset työtehtävät, jita tekemällä piskelija työpaikkakuluttajan hjaamana hankkii ppispimuskulutuksen tavitteena levan saamisen. Valitaan tietpulista kulutusta tarjava kuluttaja. Mikäli Esedu ei tarja tutkintn liittyvää valmistavaa kulutusta, kulutus ja tutkinttilaisuudet / ammattisaamisen näytöt hankitaan tisesta ppilaitksesta. Oppispimuskrdinaattri laatii kulutuksen kustannusarvin ja määrittelee työnantajalle maksettavan kulutuskrvauksen sekä piskelijalle maksettavat pintssiaaliset edut. Opiskelija, työnantaja ja ppispimuskrdinaattri slmivat kirjallisen spimuksen ppispimuksesta jnka ppispimuskrdinaattri rekisteröi ja asiakirja arkistidaan. Tteutusvaiheessa ppispimuskrdinaattri pyytää työpaikkaa arviimaan ppimista ja saamista. Arviinti tapahtuu klme kertaa vudessa SpimusPr-verkkpalvelussa. Oppispimuskrdinaattri seuraa pintjen etenemistä henkilökhtaisilla yhteydentilla ja vusittaisella seurantakyselyllä sekä hjaa piskelijaa tarpeen mukaan. Mikäli piskelijalle n svittu tukitimia, ne tteutetaan yhdessä työpaikan ja ppilaitksen kanssa.

14 Päättämisvaiheessa Oppispimuspalvelut antaa ppispimuspiskelijalle sallistumistdistuksen, jka n yhdistelmä työssä ppimisen päättöarviinnista ja tietpulisen kuluttajan antamasta pintsuritustteesta. 4 OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Ohjaus n nstettu yhdeksi Etelä-Savn ammattipistn pedaggisen kehittämisen painpisteistä yhdessä yrittäjyyden ja digitalisaatin kanssa. Ohjauksen kehittämisen issta visiista kerrtaankin tarkemmin Pedaggisessa kehittämissuunnitelmassa. 5 OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS Ohjaustimintaa arviidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mm. piskelijille suunnattujen palautekyselyjen avulla. Esimerkiksi ppilaitsmutisessa kulutuksessa piskeleville suunnatussa Olkyselyssä n useita hjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten: Olen saanut riittävästi tieta piskeluun liittyvistä asiista. Tutkinnn perusteiden tavitteet n käyty läpi aina ennen uutta tutkinnn saa. Olen saanut hjausta henkilökhtaisen piskelusuunnitelmani (HOPS) päivittämisessä. Saan tarvitessani yksilöllistä tukea ja hjausta (pettajat, kuraattri, p ). Opint-hjaus tukee pintjeni etenemistä. Opiskelijiden antamien kysymyskhtaisten vastausten keskiarv lasketaan sekä ryhmä- että ppilaitskhtaisesti, ja tulsta verrataan tavitearvn 3,7 (lukuvusi ). Mikäli ryhmäkhtainen keskiarv alittaa arvn 3,2 (= hälytysraja), tulee kulutusalalla ryhtyä välittömästi krjaaviin timenpiteisiin. Aikuispiskelijille suunnatussa palautekyselyssä n hjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten Sain kulutuksen alussa tieta sen sisällöistä ja tavitteista. Olen tyytyväinen saamaani asiakaspalveluun (pinttimist, keittiö, siistijät ) ja OPAL-kyselyssä n hjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten Olen saanut kuluttajalta/kuluttajilta tarvitsemaani hjausta ja palautetta Oppimistarpeeni, aikaisempi kulutus ja työkkemus n tettu humin henkilökhtaista piskelusuunnitelmaani laadittaessa AIPAL-kyselyssä n hjausta kskevana väittämänä mm. seuraava: Kanssani tehtiin henkilökhtainen kirjallinen suunnitelma, jssa svimme tarvitsemastani kulutuksesta, piskelumudista, hjauksesta, tutkinnn surittamisesta ja aikatauluista. Myös työssäppiminen n tavitteellista, hjattua ja arviitua. Työssäppimisen aikaista hjauksen laatua mitataan Opiskelijan TOP-kyselyn ja Työpaikkahjaajan TOP-kyselyn avulla. Ohjauksen laatua seurataan piskelijapalautteiden lisäksi mm. itsearviintien ja jhdn katselmusten yhteydessä. Myös näistä kuten piskelijapalautteista nstetaan esille vahvuuksia ja kehittämiskhteita. Kehittämiskhteiden salta tehstettu seuranta jatkuu, kunnes tulkset vat parantuneet tavitteiden mukaisesti.

15 Laatutieta hyödynnetään jkapäiväisen petus- ja hjaustyön lisäksi sekä peratiivisessa ja strategisessa jhtamisessa että timinnan edelleen kehittämisessä Timinnan arviinti ja kehittäminen prsessikuvausten mukaisesti.

16 LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA Opintjen alussa ryhmänhjaaja hulehtii alittavasta ryhmästä rientaatipäivien aikana ja perehdyttää piskelijat piskelun keskeisiin asiihin (ks. Orientaatipäivien sisältö) käynnistää HOPS-prsessin: piskelija täyttää Wilmassa sähköisen HOPSin (HOPS1-kenttä), jnka phjalta r käy piskelijan kanssa henkilökhtaisen keskustelun saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prsessin käynnistäminen tiednsiirtpäivään sallistuminen ja peruspetuksen päättötdistuksiin tutustuminen sekä niiden phjalta sisäinen tiednsiirt, esim. ppimisvaikeuksista pettajille, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja HOJKS tutustuttaa ja perehdyttää ammatillisiin pintihin ja alaan yhteistyössä pettajien ja muiden timijiden kanssa perehdyttää piskelijan arviinnin periaatteisiin yhteistyössä pint-hjaajan kanssa: Arviinnin tehtävät ja tavitteet eli miksi arviidaan Arviintimenetelmät Oppimisen aikainen arviinti, sen merkitys ja arviintimenetelmät Ammattisaamisen näyttö Osaamisen arviinti ja arvsanan mudstuminen valmistautuu ja sallistuu ryhmänsä kanssa Esedulaiset-tapahtumaan sallistuu ktiväeniltaan järjestäen ryhmänsä ktiväelle tutustumistilaisuuden hulehtii, että ryhmä vastaa tulkyselyyn Opintjen edetessä ryhmänhjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä ryhmänsä kanssa: yksilö-, pienryhmä- ja/tai kk ryhmän tapaamiset luku vuden alussa käydään läpi yleiset pelisäännöt (mm. järjestys- ja pissalsäännöt) Opiskelijan ppaasta (jaetaan lukuvusittain) käy HOPS-keskustelut lukukausittain: piskelija täyttää Wilmassa sähköisen HOPSin (HOPS2-kenttä), jnka phjalta r käy piskelijan kanssa henkilökhtaisen keskustelun pintsuritusten seuranta saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tilanne saamisalan valinta ja muut valinnaisuudet yksilöllisten pintplkujen humiiminen (kahden tutkinnn piskelijat, urheiluakatemialaiset, yksilöllisesti pinnissaan etenevät jne.) ammatillisen kasvun tukeminen seuraa läsnälja ja pitää yhteyttä hultajiin tarvittaessa hulehtii, että arviintimerkinnät vat ajan tasalla Wilmassa hulehtii, että ryhmä vastaa lkyselyyn hulehtii, että ryhmä vastaa TOPP-kyselyyn jkaisen TOPP-jaksn jälkeen ryhmänhjaajan vaihtuessa piskelijihin tutustuminen esimerkiksi Wilman HOPS-lmaketta hyödyntäen ja sen phjalta keskustellen Opintjen lppuvaiheessa ryhmänhjaaja pitää tiiviisti yhteyttä ryhmän kanssa: yksilö-, pienryhmä- ja/tai kk ryhmän tapaamiset käy syyslukukaudella HOPS-keskustelut pintjen lppuun saattamiseksi: pintjen tarkistaminen (puuttuvat pintsuritukset, valinnaispintjen riittävyys: YTO valinnaiset 16 sp ja Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 sp) piskelijan kannustaminen hitamaan pinnt lppuun HOPS:n mukaisessa taviteaikataulussa ja ppilaitksen antamissa aikaraameissa 4. vudelle siirtyvien salta laaditaan ennen lukuvuden päättymistä yhdessä piskelijan ja pint-hjaajan kanssa suunnitelma puuttuvien pintjen surittamisesta pintihin 4 vutta käyttäneiden salta haetaan tarvittaessa yhdessä piskelijan ja pint-hjaajan kanssa piskeluajan pidennystä seuraa läsnälja hjaa ja valmentaa yhteistyössä pint-hjaajan kanssa jatk-pintihin ja työelämään hulehtii, että ryhmä vastaa päättökyselyyn

17 LIITE 2. VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA Opintjen alussa vastuupettaja/ryhmänhjaaja perehdyttää (tarvittaessa yhdessä muiden pettajien kanssa) piskelijat piskeluajan käytänteisiin, näyttötutkintjärjestelmään, tutkintn ja sen surittamiseen yms. käynnistää piskeluajan HEKO -prsessin: spii kunkin piskelijansa kanssa henkilökhtaistamiskeskustelun käy henkilökhtaistamiskeskustelut ja täyttää Wilmaan henkilökhtaistamista kskevat asiakirjat tunnistaa erityisen tuen tarpeen ja käynnistää HOJKS:n ten yhteistyössä ervan kanssa hjaa tutkinnn tai sen san surittamiseen, js tarvittava ammattitait n j hankittu spii yhdessä piskelijan kanssa, miten puuttuva ammattitait hankitaan: pinnt, ppimisen menetelmät ja muut tarvittavat asiat ja kirjaa svitut asiat Wilmaan tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamislmakkeisiin seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista hulehtii kulutukseen liittyvien asiiden tiedttamisesta piskelijille ja ryhmänhjaajille hulehtii Aipal -palautteen keruusta nin 2 kk:n kuluttua näyttötutkinnn surittamisen/ tarvittavan ammattitaidn hankkimisen alittamisesta (maehtinen- ja ppispimuskulutus). Opintjen edetessä vastuupettaja/ryhmänhjaaja hjaa tutkinnnsurittajia käy tarvittavat henkilökhtaistamiskeskustelut piskelijiden kanssa: seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista hjaa tutkinnn sien valinnassa (js piskelija ei le vielä valinnut kaikkia tutkinnn siaan tai n epävarma tekemistään valinnista) hjaa yksilöllisten ppimisplkujen suunnittelussa pintjen edetessä päivittää svitut asiat ja muutkset henkilökhtaistamissuunnitelmaan (Wilma) hjaa näyttötutkinnn surittamisvaihetta hjaa sveltuvien työssäppimispaikkjen hakemisessa ja tekee tarvittavat työssäppimisspimukset (Wilma) hjaa piskelijaa tekemään tutkinnn sien surittamissuunnitelmat, kmmenti suunnitelmia ja hyväksyy suunnitelmat. Tarpeen mukaan hjausta vi antaa myös tinen pettaja tai tutkintvastaava. hjaa tutkinnn surittajaa itsearviintiin antaa työ-/työssäppimispaikissa (näyttöympäristöissä) arviintikulutusta, perehdyttää arviijat arviintityöhön hulehtii OPAL -välipalautteen keruusta (työvimakulutus). Opintjen lppuvaiheessa vastuupettaja/ryhmänhjaaja pitää ryhmähjausta tarvittaessa pitää HEKO -keskustelut seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista tarkistaa tutkinnn surittamisen tilanteen ja hjaa tutkinnn lppuun surittamista päivittää tarvittaessa henkilökhtaistamissuunnitelmaa palaute näyttötutkinnn surittamisesta (OPAL -päättöpalaute, Aipal) Kaikissa edellä mainituissa pintjen vaiheissa vastuupettaja/ryhmänhjaaja seuraa ja pitää hulta, että Wilmassa piskelijan ehops n aina ajan tasalla.

18 LIITE 3. OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT Esedun mien piskelijiden hjaus - Nivelvaiheen yhteistyö alittavien piskelijiden tdistuksiin tutustuminen ja tukitimien ennakinti mahdlliset ryhmäjat tiednsiirtpäivän rganisinti ja siihen sallistuminen - Orientaatipäivien järjestelyt ja tutr-piskelijiden hjaaminen rientaatipäivien aikana piskelijapalveluiden esittelyn krdininti alilla - Esedulaiset tapahtuman suunnittelu ja tteutus - Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät hjauskeskustelut yksilöllisten pintplkujen suunnittelu yhteistyössä pettajien kanssa suritusten kirjaaminen Primukseen - Osallistuminen ktiväen iltihin - Sisäinen ja ulkinen verkstyhteistyö, yhteydenpit hultajiin - Henkilökhtainen hjaus sekä lukka- ja pienryhmähjaus - Opiskelijan hjaaminen ja tukeminen ppimisvaikeuksissa, keskeyttämisaikeissa ja muissa pintihin liittyvissä ngelmatilanteissa yhteistyössä ervjen, kuraattrien ja piskeluterveydenhulln kanssa - Yksilöllisellä plulla piskelevien hjaus tisista ppilaitksista siirtyvät, keskeytyksen jälkeen pintihinsa palaavat ja pintjaan täydentävät - Kahden tutkinnn piskelijiden hjaus - Uusien Tutr-piskelijiden rekrytinti, kulutus ja hjaus lukuvuden aikana - Valinnaisten pintjen hjaus: vapaasti valittavat tutkinnn sat, YTO-valinnaiset, valinnaiset tutkinnn sat, saamisalapinnt - Urasuunnittelu: työnhaun ja jatk-pintjen hjaus timenpiteet pintjen lppuun saattamiseksi Markkininti ja tiedttaminen hakijille - Osallistuminen Hakijan Oppaan tekemiseen - Ajankhtaista Esedussa tapahtuman järjestelyt - Taitaja9 paikalliskilpailujen järjestäminen - Esedu n the Rad kiertue: sisällön suunnittelu ja sallistuminen yhdessä markkininnin ja Tutr-piskelijiden kanssa - Ysilukkien vanhempainillat - 9-lukkalaisten viikk: tiedttaminen, rganisintiin sallistuminen alilla - 8-lukkalaisten viikk: tiedttaminen ja rganisinti alilla, yleisinfjen pitäminen - Yhteistyö yläkulujen ppilaanhjaajien, hultajien, työ- ja elinkeintimistn henkilöstön ja muiden yhteistyötahjen kanssa piskelijarekrytintiin liittyvissä asiissa - Muiden tutustumiskäyntien järjestelyt alilla (esim. tet-jakst, Valma-piskelijiden tutustumisjakst) Yhteishakuun liittyvät timenpiteet - Yhteishakuun liittyvät timenpiteet yhteistyössä kulutuspäälliköiden ja pintsihteerien kanssa; valintaja sveltuvuuskkeiden käytännön järjestelyihin sallistuminen, harkintaan perustuvien hakemusten käsittely - Sura- ja lisähakuun liittyvät tehtävät: valinta- ja sveltuvuuskkeisiin kutsuminen ja muihin käytännön järjestelyihin sallistuminen, harkintaan perustuvien hakemusten käsittely, päivystäminen hakuaikana - Hakijiden hjaaminen ja neuvnta läpi lukuvuden Opjen kulutus-, yhteistyö- ja kehittämistiminta

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto Nurten tuki-hanke ja avin ammattipist Hanna Nuutinen, Ter Vrnanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avinammattipist OHJAAMO Ohjaavat/lähettävät taht 2.Asteen ppilaitkset Palveluun tutustuminen ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä Työpaikalla tapahtuvan ppimisen kehittäminen Savn kulutuskuntayhtymässä Tulksia ja käytäntöjä Maija Savlainen 15.11.2017 Kehittämishanke 8/2015-7/2018 Tteuttaja Savn kulutuskuntayhtymä. Hanke n valmisteltu

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 Humak Avin AMK 2015 2016, päivitetty 18.6.2015 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ (YLEMPI AMK) / HELSINGIN TKI-KESKUS (ILKKA) Paikkja: 10 piskelijaa / pintjaks

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja,

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Kauneudenhitala Ksmetlgi Kauneudenhidn ja tuteneuvnnan kulutushjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Työssäppimisen hjaavat pettajat Nina Sipilä-Latvehmas gsm 043 824 0456 Anu

Lisätiedot

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely Alueellisten aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelujen tilanne 2009 -kysely Helmikuu 2009 (versi 23.2.2009) Aikuishjauksen krdinaatiprjekti 1. Lmakkeen täyttämiseen sallistuneen ryhmän tiedt

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa 1.8.2015 jälkeen alkavassa petuksessa.

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Muvi- ja kumitekniikan perustutkint 2015 Muvitekniikan saamisala, muvitutevalmistaja Hyväksytty 19.10.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Muvi- ja kumitekniikan perustutkinnn

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91 Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autmaalauksen saamisala, autmaalari Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autmaalauksen saamisalan, autmaalari,

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan,

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Muisti 0.2/ 1 (5) Ammatillisen kulutuksen laatuverkstn tapaaminen Aika: 23.11.2010 9:00 16:00 Paikka: Läsnä: Ohjelma: Ammattipist Luvi, Oulu Liite1 Liite2 Käsitellyt asiat 1. Ammatillinen erityispetus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Frssan ammatti-instituutti kulttuuriala Tutteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala Sisältö Käsi- ja taidetellisuusalan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015,

Lisätiedot