LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

2 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Opetuksen ja kasvatuksen arvphja 2.2 Opetuksen ja kasvatuksen tehtävä 2.3 Opetuksen järjestäminen 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Timintakulttuuri 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki 4.2 Tehstettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja kulunkäynnin tuki 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukipetus Osa-aikainen erityispetus Erityispetus Oppiaineen ppimäärän yksilöllistäminen ja petuksesta vapauttaminen 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kdin ja kulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis-ja avustajapalveluiden järjestäminen Peruspetusta tukeva muu timinta 5.4 hult ja turvallisuuden edistäminen hult Turvallisuuden edistäminen Henkilötietjen käsittely, salassapit ja tietjen luvuttaminen 6. KIELI- JA KULTTURIRYHMIEN OPETUS 29 2

3 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen eheyttäminen Äidinkieli ja kirjallisuus Sumi äidinkielenä Sumi tisena kielenä Rutsi B1 kieli Englanti A1-kieli Matematiikka Ympäristö- ja lunnntiet Bilgia ja maantiet Bilgia Maantiet Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia Terveystiet Usknt Evankelisluterilainen usknt Ortdksinen usknt Muut usknnt Elämänkatsmustiet Histria Yhteiskuntappi Musiikki Kuvataide Käsityö Tekstiilityö Tekninen työ Liikunta Ktitalus Valinnaiset aineet Saksa A2-kieli Saksa B2-kieli Eurytmia Oppilaanhjaus 118 3

4 8. ARVIOINTI Oppilaan arviinti pintjen aikana 8.2 Päättöarviinti 8.3 Tdistukset 8.4 Kulun timinnan kehittäminen ja arviinti 9. KOULUN HALLINTO 126 Liitteet Liite 1 Vusilukkien tuntijak 128 4

5 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lappeenrannan steinerkulun petussuunnitelma perustuu steinerkuluille yhteisiin lähtökhtiin. Lisäksi lukkien petussuunnitelma perustuu peruspetuslaissa mainittuihin petushallituksen vahvistamiin petussuunnitelman perusteisiin ja lukkien petussuunnitelma lukilaissa mainittuihin petushallituksen vahvistamiin petussuunnitelman perusteisiin. Steinerkulun petussuunnitelma perustuu steinerpedaggiikan ihmiskuvaan. Opetussuunnitelma n kuvaus niistä vaatimuksista, jtka jhtuvat lapsen kehityksestä, ja keinista, jiden avulla pettajan ja kasvattajan n kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Täten steinerkulun jatkuvasti kehittyvän petussuunnitelman pysyvänä lähtökhtana n antaa petukselle ja kasvatustyölle ppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekhtaiset kasvatustavitteet ja ne metdiset suuntaviivat, jiden avulla tavitteisiin pyritään. Nämä lähtökhdat vat yhteiset kaikille steinerkuluille. Niiden sisältö perustuu Rudlf Steinerin kehittämään pedaggiikkaan. Steinerpedagginen petussuunnitelma pyrkii jättämään niin kasvattajan kuin kasvatettavan vapaaksi. Opetussuunnitelma ja sen tteuttamiseen liittyvät metdiset ja sisällölliset hjeet jättävät pettajakunnalle ja yksittäisille pettajille laajan liikkumavaran petuksen käytännön tteutuksessa. Opetussuunnitelman tavitteena n jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva petustyö. Opettajilta petussuunnitelma edellyttää aktiivista ja makhtaista pedaggista työskentelyä. Steinerkulun petussuunnitelmassa ppiaineet palvelevat eri näkökannilta kknaisuutena petusta ja kasvatusta. Steinerkulu n yleissivistävä yhtenäiskulu. Sen antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedllisten aineitten rinnalla taiteellisten ja käytännöllisten aineitten yhtä tärkeä tehtävä kknaisvaltaisessa kasvatuksessa. Steinerkulun petussuunnitelmassa menetelmällisenä lähtökhtana n ppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjaminen kehitykseen nähden ikeaan aikaan. Opetussuunnitelman menetelmällinen lunne ja pettajalle kasvattajana jätetty vapaus edellyttävät, että pettajat käsittävät ppiaineksen samalla kasvuvirikkeeksi ja ymmärtävät ppilaan kehitystilanteen sekä hänen yksilöllisyytensä että ympäristönsä perusteella ja kehittävät kyvyn etsiä eri tilanteissa kehityksen kannalta ikeita petuksen ja kasvun virikkeitä. Kasvatustiet muuttuu menetelmätietna kasvatustaiteeksi, ppimis- ja kasvuvirikkeiden lumiseksi. Opetussuunnitelma n pettajalle metdinen apuväline petusaineksen ja lapsen kehityksen vastaavuuden näkemiselle ja tältä phjalta tapahtuvalle menetelmien lumiselle. Opetussuunnitelma edellyttää pettajilta että he työskentelevät säännöllisesti yhdessä petussuunnitelman suunnittelua ja tteutusta kskevien asiiden parissa, että pettajakunta kehittää edelleen petuksen ja kasvatuksen menetelmiä, mm. jakspetusta, petuksen rytmittämistä, suullista petusta, ppilasarviintia ja timinnallisten prjektien tteuttamista, että pettajakunta työskentelee kehittääkseen ppilaiden yksilölliset tarpeet humin ttavaa petusta, että pettajakunta hitaa pedaggista hallinta lennaisena sana petuksen suunnittelua ja tteuttamista sekä ppilaitten tarpeitten välitöntä humin ttamista, että steinerpedagginen tutkimustyö liittyy jatkuvasti pettajien työhön petussuunnitelman ja petusmenetelmien kehittämiseksi, että eri ppiaineiden petuksen integrinti tulee kknaiskasvatuksen kannalta tetuksi humin petuksen suunnittelussa ja tteutuksessa sekä yksittäisen pettajan työssä. Lappeenrannan steinerkulun petussuunnitelman hyväksyy pettajakunnan esityksestä petuksen järjestäjä, Lappeenrannan seudun steinerkulun kannatusyhdistys ry. Opetussuunnitelma phjautuu peruspetuslakiin, valtakunnallisiin peruspetuksen 5

6 petussuunnitelman perusteisiin ja valtineuvstn säätämiin valtakunnallisiin tavitteisiin ja tuntijakn. Vusittain laaditaan petussuunnitelmaan perustuva peruspetusasetuksen 9 :n mukainen suunnitelma. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lappeenrannan steinerkulun petussuunnitelmasta ilmenevät seuraavat asiat: arvt ja timinta-ajatus, yleiset kasvatuksen ja petuksen tavitteet, kielihjelma, tuntijak, timintakulttuuri, ppimisympäristön ja työtapjen kuvaukset, petuksen tavitteet ja sisällöt vusilukittain eri ppiaineissa, valinnaisaineiden petus, tavitteet ppilaiden käyttäytymiselle, yhteistyö esipetuksen kanssa, yhteistyö muiden timijiden kanssa, ppimisen ja kulunkäynnin tuki ja tukimudt, eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien petus, ppilaan arviinti ja sen perustuminen hyvän saamisen kuvauksiin ja päättöarviinnin kriteereihin, pinnissa etenemisen periaatteet, tdistukset, tietstrategia ja timinnan arviinti ja jatkuva kehittäminen. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Lappeenrannan steinerkulu n 12-vutinen steinerpedaggiikkaa tteuttava, yleispetusta antava yhtenäiskulu, jhn kuuluu ylippilaskirjituksiin valmistava 13. lukka lukat timivat peruspetuslain alaisena kuluna ja lukat lukilain alaisena. Lukikulutusta järjestetään Lahden Rudlf Steiner-kulun hallinnllisena sivutimipisteenä. Sivutimipiste timii pedaggisesti itsenäisenä. 2.1 Opetuksen ja kasvatuksen arvphja Inhimillisen kasvun lähtökhta n ihminen itse. Kasvun päämäärä n tisaalta yksilöllisten piirteiden ja tisaalta ihmiseksi kasvun yleisten lainmukaisuuksien tteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa lsuhteissa. Kulun tehtävä n tukea tätä kasvua. Ihmisen kasvun käsittäminen ja ymmärtäminen phjautuu steinerpedaggiseen ihmiskuvaan. Kasvu ja kehitys n vaiheittain etenevä tapahtuma, jka alkaa timinnasta ja etenee tunteen kautta ajatuksen vimiin. Oikeudenmukaisuuden ja kauneuden kkemukset kasvattavat lasta, jka n timiva kknaisuus. Pyrkimys ttuuteen ja hyvän tteuttaminen kasvattaa nurta, jka pyrkii kehittämään ajatteluaan. Opetus ja kasvatus Lappeenrannan steinerkulussa njautuu tisaalta steinerpedaggiikan kuvaan ihmisestä ja hänen kehityksensä lainalaisuuksista ja tisaalta sumalaiseen kulttuuriin. Steinerpedagginen ihmiskuva antaa kasvattajalle ja pedaggiikalle kknaisvaltaisen lähtökhdan, jka yhdistää tavitteet kasvatustekihin. Opetussuunnitelman sisällön ja ppiaineitten ryhmittely vusilukittain pyrkii ttamaan humin kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet. Sumalainen kulttuuri n perusta, jnka kautta ppilas tutustuu myös muihin kulttuureihin. tutustuu ihmiselämään, luntn, yhteiskuntaan ja kulttuureihin mnipulisesti timinnan, taiteen, ssiaalisen vurvaikutuksen ja man tutkimisen avulla. 2.2 Opetuksen ja kasvatuksen tehtävä Lappeenrannan steinerkulu n taiteellisesti ja käytännöllisesti painttunut steinerkulu, jnka tavitteena n antaa ppilailleen hyvät tiedlliset, taidlliset ja ssiaaliset valmiudet elämää varten. Yleissivistävänä kuluna Lappeenrannan steinerkulun tavitteena n kknaisvaltaisesti tukea ppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietja ja taitja. Opetuksen ja kasvatuksen tavitteena n tukea ppilaiden edellytyksiä persnallisuuden mnipuliseen ja kknaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen ppimiseen. Yksilön persnallisuuden kehitys tapahtuu vaiheittain. Kypsymistä auttavien virikkeiden sisältyminen petukseen ja kasvatukseen n lennaista. Yksilöllisyyden kehitysedellytyksiä vat: 6

7 timintakyvyn phjana leva terve tahtelämä tasapaininen tunne-elämä, jka n edellytyksenä arvstelukyvyn ja kestävän ssiaalisuuden kehittymiselle. Persnallisuuden kehitystä tukevat kknaisvaltaiset petuksen ja kasvatuksen tavitteet jatellaan sa-alueiden mukaan timinnallisen kasvatuksen, taiteellisen kasvatuksen ja tiedllisen kasvatuksen tavitteina. Timinnallisen kasvatuksen tavitteena n vahvistaa ppilaan tahta ja itseluttamusta kehittää hahmtuskykyä antaa tiedllisia esivalmiuksia kehittää tdellisuudentajuista ajattelua luda perustttumuksia Käytännöllisen timinnan tarkituksena n aktivida ihmistä ja ylläpitää hänen tahdnvireyttään. Siten timinnallisuus n välttämätön sa petuksen tteutusta ja kulukasvatusta. Tavitteena n tukea yksilöllistä alitekykyä ja ehkäistä ennalta passivitumista. Omien tahdnvimien käyttäminen vahvistaa man yksilöllisyyden kkemista ja rakentaa identiteettiä, jka n terveen itseluttamuksen perusta. Ensimmäisinä kuluvusina petus painttuu erityisesti tahdn vahvistamiseen, kska ppilas n lunnstaan altis vireään knkreettiseen timintaan. n vielä altis jäljittelemään ympäristöään tiedttmasti ja vaistnvaraisesti. Hahmtuskyvyn kehittymistä tuetaan liikunnallisuuden ja petuksen rytmittämisen avulla. Liikkeiden jäsentyminen tilallisesti ja ajallisesti kehittää liiketajua, jka n varsinaisen hahmttamiskyvyn perusta. Hahmttamiskyky pulestaan n keskeinen edellytys myöhemmin kehittyvälle justavalle ajattelukyvylle. Harjittaessaan käytännössä taitjaan lapsi vi saada tyydyttävän kkemuksen ppimisesta. Knkreettisen timinnan vaikutus ulttuu tttumuksiin asti. Siksi timinnallinen kasvatus n tärkeää asenne- ja tapakasvatuksessa. Tttumus ryhtyä työhön pyritään juurruttamaan tavaksi. Ylemmillä lukka-asteilla timinnallinen petus pyrkii yhdistämään mtiiveja timintaan. Tdellisuudentajuinen ajattelu syntyy, kun ihminen alkaa tietisesti tteuttaa käytännössä tiveitaan, aikmuksiaan ja päätöksiään. Mtiivien hahmttaminen n perusedellytys murrsiän sutuisalle kehitykselle. Lukiasteella petuksessa krstuu mtiivien eritteleminen tiveiksi, aikmuksiksi ja päätöksiksi, jtka yksilö vi tteuttaa min vimin ja ssiaalisen yhteisön jäsenenä. Onnistuneen timinnallisen petuksen seurauksena ppilaissa kasvaa kyky suunnitella maa työtään, tehdä päätöksiä ja vima tteuttaa ne. Prjektiluntisella timinnallisella petuksella sekä taitaineilla n suhteellisen suuri suus tuntisuunnitelmassa kautta lukka-asteiden. Timinnallista petusta n myös työvihkjen laadinta, jka alemmilla lukilla tapahtuu jäljentäen tai sanelun mukaan ja ylemmillä lukilla itsenäisesti tehtyjen muistiinpanjen phjalta. Taiteellisen kasvatuksen tavitteena n vahvistaa tunne-elämän kehitystä kehittää tiedllisia valmiuksia kehittää arvstelukykyä ja laadun tajua herkistää aistimuksia ja havainnintikykyä kehittää ssiaalista ja mraalista tunta. Taiteellisen kasvatuksen tehtävä n kehittää tasapainista ja rikasta tunne-elämää, jka vi lla tiedllisen ppimisen tukena. Tunne-elämän kehittyneisyys n keskeinen inhimillinen 7

8 minaisuus. Mraalisten arvjen perustana se n myös yhteiskunnallisten ehtjen luja. Kulukasvatuksen täytyy erityisesti hulehtia ppilaiden emtinaalisesta kehityksestä, kska tämä kehitys n aktiivivaiheessaan kulukypsyydestä murrsikään. Tunne-elämä n riippuvainen fysilgisen ja bilgisen kehityksen välittämistä vaikutelmista aina kuluikään asti. Kulukypsyyden myötä tunne-elämä sisäistyy ja vapautuu vähitellen. Murrsiässä tunne-elämä saavuttaa täyden subjektiivisen sisäistymisasteen. Tällöin myöskin sympatia- ja antipatiakkemukset vat vimakkaimmillaan. Taiteellisen kasvatuksen tavitteiden saavuttamiseksi tiedllisen petuksen n muunnuttava taiteelliseen mutn, jtta petus ravitsee ppilaiden tunne-elämää. Lisäksi taiteellisten aineiden suus n kaikilla lukka-asteilla suuri. Alimpien lukkien petuksessa taiteellisen petuksen menetelmänä käytetään kaikissa ppiaineissa ns. kuvapetusta. Kuvapetuksessa pettaja muuntaa tiedllisen aineksen mielikuvitukseen vetavaksi, lunnehtivaksi kerrnnaksi ja vertauskuvaksi. kuvittelee kuulemansa aineksen, jsta herää tunne-elämys. Tästä elämyksestä työstetään timinnallisesti ja taiteellisesti vielä esiin tarkempi kuva, jsta syntyy vähitellen käsite. Tällä tavin ppilaat vivat laajentaa tunne-elämäänsä käsittämään sellaisiakin ilmiöitä, jtka vat varsinaisten subjektiivisten intressien ulkpulella. Tunne-elämä kuliutuu vähitellen laadullisten erjen tajuamiseen, mikä n arvstelukyvyn perusta. Terve arvstelukyky pulestaan n tiednhankinnan perusedellytys ylemmillä lukilla. Taiteellisen petuksen ja kasvatuksen keskeinen menetelmä n aistien harjaannuttaminen laadulliseen kkemiseen. Se vahvistaa havaintkykyä, jka n tärkeä käsitteenmudstuksen perusta. Tiedllisten valmiuksien lisääjänä kaikilla taideaineilla n tässä suhteessa merkittävä asema petuksessa kk kuluajan. Opetuksen nnistuessa ppilaille kehittyy kyky luda itse inspirivia mielikuvia, mikä auttaa elävän tiedn hankinnassa. Ssiaalisen ja mraalisen tunnn kehittyminen n taiteellisen kasvatuksen tavite, jka palvelee yksilön kypsymistä yhteisön jäseneksi. Objektiivisuus tunne-elämässä n ssiaalisen käyttäytymisen perusta. Kyky eläytyä tisen ihmisen asemaan ja arviida sitä mista subjektiivisista intresseistä riippumatta n edellytys yleispätevälle ssiaalisuudelle. Mraalisen tunnn kehittämiseksi käytetään kautta kk lukanpettaja-asteen kertmuksiksi muunnettuina kasvattavaa aineista, mikäli ppilaat timissaan tarvitsevat jennusta. Mraalinen tunt kasvattaa ssiaalisuutta. Tiedllisen kasvatuksen tavitteena n antaa ppilaille riittävä tiedllinen yleissivistys virittää ppilaissa kiinnstusta ja vastuuntunta kehittää tiedllista hahmtuskykyä kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä ivallusta kehittää hlistista hahmtuskykyä tukea kullekin ikäkaudelle minaista tietisuuden kehitystä. Taipumus tiedlliseen hahmttamiseen vimistuu murrsiässä. Tiedllisen kasvatuksen laatu muuttuu lennaisesti tässä kehitysvaiheessa. Lukanpettajavaiheessa pittu elämyksellinen aineist kertautuu siksi aineenpettajavaiheessa ( lukilla) käsitteellisesti. Tiedllisessa kulutuksessa aineistn maksumisen tulisi palvella käsitteellisen ajattelun ja man arvstelukyvyn kehittymistä. Tiedllisen kasvatuksen tavitteena n herättää kyky kiinnstua sekä hankkia ja hahmttaa tieta. Ihmisen luntaisen kiinnstuksen ja tiednhalun ylläpitämiseksi petetaan tiedllinen aineist ppilaan kunkin ikävaiheen muuttuvaa tietisuutta vastaavasti. Alalukilta ppilaan tietisuus muuttuu asteittain miltei itsetiedttmasta eläytymisestä ympäristöön klmaslukkalaisen tietisemman ympäristön havainninnin ja kuudeslukkalaisen havaintjen täsmentymisen kautta aina ylälukkien ja lukivaiheen nuren valveutuvaan tietisuuteen asti. Tietisuuden muuttuminen ei le riippuvainen 8

9 yksilöllisestä kyvykkyydestä, vaan man persnallisuuden ja minätunnn kkemisesta ja eriytymisestä ympäristöstä. Tiedllisen kasvatuksen eräs tavite n vastuuntunnn herättäminen. Tiedstavan ihmisen lunteeseen kuuluu keskustelu ja phdinta. Keskustelu ja phdinta jhtavat vaihtehtjen näkemiseen. Päätöksentek vaihtehtjen phjalta n hedelmällistä, kun sitä hjaa vastuuntunt. Vastuuntunnn ja vapauden välillä n vastaavuus. Erityisesti ylälukkien ppilaiden tiedllisessa kasvatuksessa ja petuksessa njaudutaan vastuuntunnn herättämiseen laajenevan vapauden myötä. Kun yksilöllinen persnallisuus kypsyy käyttämään timintaedellytyksiään, ajatteluaan, tunnettaan ja tahtaan, syntyy aikuinen, jka kykenee timimaan yhteiskunnassa tiedllisia, timinnallisia ja ssiaalisia kykyjään käyttäen riippumatta tulevaisuuden yhteiskunnan ennakimattmista tilanteista. 2.3 Opetuksen järjestäminen Opetus järjestetään ppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää ppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kulu timii yhteistyössä vanhempien kanssa järjestäessään petusta. Oppilaalla n lain mukaan ikeus saada työpäivinä petussuunnitelman mukaista petusta, ppilaanhjausta sekä riittävää ppimisen ja kulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla n myös ikeus saada maksutta petukseen sallistumisen edellyttämä tarvittava ppilashult sekä laissa määritellyt pintssiaaliset edut ja palvelut. Peruspetus n petussuunnitelmallisesti yhtenäinen kknaisuus. Opetus järjestetään ppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää ppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Opetus n jaettu kahteen eri vaiheeseen: lukanpettajan ja lukanvalvjan. Lukat 1-8 eli ensimmäiset kahdeksan kuluvutta kattavat ppilaan ikäkauden kulukypsyydestä murrsikään. Tätä vaihetta nimitetään myös lukanpettajavaiheeksi, kska sama lukanpettaja antaa petusta ja kasvatusta näiden kuluvusien ajan. Päivittäin annettavaa jaks-petusta lukuun ttamatta vivat petusta antaa myös aineenpettajat. 9. lukalta alkaa aineenpettajavaihe, jssa petuksesta ja kasvatuksesta hulehtivat pääsääntöisesti aineenpettajat ja lukan käytännön asiita hitaa lukanvalvja. Yhdeksännen lukan jälkeen ppilaat vivat halutessaan sallistua keskiasteen yhteisvalintaan ja siirtyä muuhun ppilaitkseen tai siirtyä 10. lukalle jatkaakseen pintjaan Lappeenrannan steinerkulussa. Lukita vastaavilla lukilla yleissivistäviin pintihin luetaan sekä käytännön valmiuksia harjaannuttavat taiteelliset ja käytännölliset pinnt että yleisen jatk-pintkelpisuuden edellyttämät tiedlliset valmiudet. Kursseista sa n kaikille yhteisiä, sa valinnaisia. Kahdennentista lukan päättyessä ppilaat saavat steinerkulun päättötdistuksen tai lukin päättötdistuksen. Ne ppilaat, jtka haluavat sallistua ylippilastutkintn, siirtyvät 13. lukalle. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Kasvu ja kehitys kuuluvat ihmisyyden minaisuuksiin. Jkainen ihminen ppii ja haluaa ppia, mutta ppimisen tavat vat mnenlaisia. Siksi kaikki tarvitsevat tukea jnkin alueen ppimiseensa, ja jkaisella n ikeus saada sitä. Steinerpedaggiikka pyrkii pistamaan ihmisenä tteutumisen esteitä, sillä jkainen ihminen taht tulla itsekseen ja tteuttaa elämänsä tarkituksen. Tämä taht kuuluu myös ppimiseen. Usein tämän pyrkimyksen tielle n mudstunut esteitä, jtka vaikeuttavat luntaista pyrkimystä ppimisen avulla tapahtuvaan muuntumiseen. Oppiminen n myös haastavaa, kska ihminen laajentaa sillin rajjaan ja kkee äärirajalla pnnistelun vaivan. Oppimisen il syntyy rajan ylittymisestä syntyvässä nnistumisen kkemuksessa. Tällä n välitön vaikutus minäkäsitykseen. Palkitsevat kkemukset auttavat pnnistelemaan aina uudestaan. 9

10 Oppimista mtivivat mahdllisuus käyttää kaikkia aisteja ja ruumista, vurvaikutuksessa kuulluksi tuleminen ja tiednhankinnassa ihmettelevä, tunnusteleva suhtautuminen elämänilmiöihin. Ylälukilla ppimista auttaa man ppimis- ja piskelutavan löytäminen ja mien tavitteiden asettaminen. Oppimisvaikeuksissa tarvitaan erityisesti pettajia ja muuta tukea tavitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Peruspetuksessa ppilas njaa pettajan auktriteettiin, jka muuttuu tiselle asteelle siirtymisen yhteydessä asiantuntija-auktriteetiksi. Peruspetuksessa aikuisella n kknaisvaltainen kasvatusvastuu erityisesti vaikeuksien ilmetessä. Suhde kasvattajaan n tärkein tekijä lapsen kasvussa ja ppimisessa. Opettaja hulehtii keskeisesti siitä, että ryhmä edistää ppimista ja että yhteistyöskentely timii. Sillin ryhmä vi mtivida kulunkäyntiä ja edistää ihmissuhteiden syntymistä tilapäisissä ja pitkään kestävissäkin vaikeuksissa Ennen kulun alkua Kun lapsi saavuttaa kulukypsyyden, hänen tietisuutensa muuttuu. Sisäinen tunne-elämä alkaa vapautua aistisidnnaisuudesta. Aiemmin kasvuun ja elimistön mututumiseen situtuneet vimavarat vapautuvat mielikuvia hahmttavaksi ja muistavaksi ppimiskyvyksi. Intellektuaalinen kulukypsyys n saavutettu. Lapsi hakee ennen kulukypsyyttä timinnalleen esimerkkejä vaistmaisesti saadakseen timintavirikkeitä. Kulukypsyyden myötä hän alkaa tunnephjaisesti etsiytyä saamaan ympäristön ihmisiltä hjausta ja petusta, mistä jhtuu lunnllinen tarve saada njata auktriteettiin. Hän haluaa saada petusta ja kunniittaa ihmistä, jka sitä hänelle vi antaa. Opettajan ja ppilaan välisen auktriteettisuhteen perusta n luttamuksellinen kunniitus. Tunne-elämä n saavuttanut kulukypsyyden. Lapsen kuluvalmiudet vat lemassa, kun hän n saavuttanut yksilöllisessä kehityksessään sekä intellektuaalisen että tunne-elämän kypsyyden ja kun hän ssiaalisessa kehityksessään n valmis irtautumaan yksilö- ja perhesidnnaisesta timinnasta. Lapsella täytyy lla valmius astua askel perheestä kuluyhteisöön. Kulun pettajakunta vi esittää hultajille kululykkäyksen anmista, mikäli se tteaa 1. lukalle pyrkivän ppilaan kulukypsyyden tai kuluvalmiuksien kehityksen vaativan muunlaista kuin kulun petussuunnitelman mukaista työskentelyä Seitsemännestä yhdeksänteen ikävuteen elinvuden vaiheilla lapsessa tapahtuu merkittävä muuts. Elimistöä rakentaneet vimat vapautuvat vähitellen timimaan sielullisina, ajattelun, tunteen ja tahdn vimina. Lapsessa kehittyvät nyt muistin ja mielikuvituksen vimat. Lapsella n tarve rytmiseen kkemiseen. Opetus n saatettava mahdllisimman rytmiseen mutn. Tiedlliselle ainekselle annetaan mielikuvitukseen vetava kuvallinen mut, jnka lapsi pystyy maksumaan. Kuvallinen ja rytmis-musikaalisesti jäsennetty petus vastaavat lapsen kehitystarpeita. Käsitteellinen, kausaalinen selittäminen n vielä tässä iässä vierasta. Tunteminen vapautuu tässä kehitysvaiheessa. Lapsi suhtautuu aikuiseen tunteenmaisen kunniittavasti auktriteettina, jhn vi turvata ja katsa man kasvun sittajana. Js lapsi vi tässä ikävaiheessa suhtautua kunniittaen ja njaten auktriteettiin, hän vi myöhemmin vähitellen kypsyä itsenäiseen sisäiseen elämään Kymmenennestä kahdenteentista ikävuteen Yhdeksännen ja kymmenennen ikävuden välillä tapahtuu lapsen kehityksessä tärkeä käänne. Hän alkaa kkea itsensä erilliseksi ympäristöstä, myös kasvattajasta. Lapsi etsii perusteluja kasvattajiensa auktriteettia khtaan ja tarkastelee terävästi heidän minaisuuksiaan. Tärkeää n, että kasvattaja havaitsee tämän yksilönkehityksen piirteen. Kasvatustimenpiteet vat riippuvaisia lapsen havainninnista. Tässä vaiheessa n tärkeää löytää lutettavia ja varmuutta herättäviä vastauksia lapsen kysymyksiin. 1

11 Muistin harjittaminen rytmisellä aineksella n lennaista. Siinä kasvatuksen n löydettävä ikea sielullinen eknmia: ei liian vähän eikä liian paljn. Muistamistehtävien tekeminen n tilaisuus kehittää velvllisuudentunta. Tässä iässä täytyy kiinnittää humi kuluväsymykseen. Js petus suuntautuu liikaa ja yksipulisesti älylliseen harjitteluun, seurauksena n väsyminen. Nykyisin vimakkaasti krstunut intellektuaalisuuteen vetaminen väsyttää lapsia jpa niin, että palautumista edes unen aikana ei riittävästi pääse tapahtumaan. Väsymys, jka liittyy ruumiilliseen rasitukseen, n älyllisen pnnistuksen aikaansaamalle väsymykselle vastakkainen. Kun petus suunnataan taiteellisesti, tunne-elämän kautta tapahtuvaksi, vivat kgnitiivinen ja timinnallinen elementti liittyä tasapainisella tavalla tisiinsa. Oppimisprsessiin sallistuu kk ihminen. Kknaisvaltaisen petuksen menetelmin vidaan turvata ihmisen fyysinen terveys. Tunteva, timiva ja aistiva ihminen vi speutua sisäisesti ja ulkisesti maailmaan. Ihmisen speutuminen maailmaan tapahtuu vaiheittain. Speuduttuaan ensin maan elimistöönsä lapsi kypsyy eläytymään ja mukautumaan ulkiseen maailmaan. Kgnitiivista kehitystä ei tule kiirehtiä terveen bilgisen kasvun kustannuksella. Kausaalisen ymmärtämisen ja analgiasuhteen taju herää lapsella vasta kahdennentista ikävuden vaiheilla. Sillin petuksessa vidaan siirtyä elttman lunnn ilmiöihin, mekaanisiin ja kausaalisiin käsitteisiin. Sielulliset vimat vapautuvat vasta vähitellen tietiseen ppimiseen Kehitys murrsiässä ja sen jälkeen Siirtymä murrsiän kautta nuruusikään n valtava ruumiillinen ja sielullinen muutsprsessi. Sielunelämä lu man vapautensa ja itsenäisyytensä. Prsessin aikana murrsikäinen kkee levansa kuin heitetty tutusta ja turvallisesta maailmasta utn ja uhkaavaan maailmaan. Paljastuneet sielulliset vimat törmäävät kylmään ulkisuuteen. Tämä tilanne herättää kahdensuuntaisia reaktiita. Tisaalta nuri vi kääntyä sisäänpäin tarkkaamaan itsessä tapahtuvia muutksia. Tisaalta vi ilmetä raju kapina ulkmaailmaa ja vanhempia vastaan. Kasvattajan n ltava tietinen siitä, että auktriteetin aika n hi. Kasvattajalla n asiantuntijan arv. Uusilla sukuplvilla n uudenlaisia timinnan virikkeitä ja ihanteita, mutta niiden tteuttaminen edellyttää nykymaailman synnyn ymmärtämistä. Opetuksen ja kasvatuksen täytyy kyetä vastaamaan nurten kysymyksiin, tekemään maailma järkevällä tavalla ymmärrettäväksi ja nähtäväksi kaikkine ilmiöineen, lakeineen ja niihin liittyvine taustineen. Js kasvatus ja petus eivät nnistu, sielunelämän perussävyksi jää pettymys, turhautuminen ja tivttmuus järjettömässä maailmassa. Kasvattajan tehtävä n tyynnyttää murrsiän myrskyjä, itsenäistyvän sielunelämän tunneliikkeitä, viettejä ja kysymyksiä, mutta tämä ei vielä riitä. Nuri tarvitsee syventävää petusta, jka selkeyttää ja laajentaa näkemyksiä. Tavitteena n auttaa herännyttä rakkauden vimaa laajenemaan rakkaudeksi maailmaan. Mielenkiint ympäröiviin asiihin n askel siihen, että tunt yleisinhimillisestä vähitellen kypsyy itsessä. Opetuksen ydin tähtää yleisinhimillisen kehityksen tukemiseen ja kk ihmiskunnan piiriin astumiseen. Kahdeksattatista ikävutta lähestyessään nuri tulee vähitellen kehityksessään man identiteettinsä tiedstamiseen. Hän kykenee arviimaan timintamahdllisuuksiaan maailmassa. Nuri n tarttumassa kasvatukseensa ja kulutukseensa askeleittain maalitteisesti ja haluaa etsiä elämäntietään. Viimeisinä kuluvusina petus tähtää kknaisvaltaiseen elämänalueiden esittelyyn sekä tiedllisesti, että - niin pitkälle kuin se n mahdllista - myös kkemuksellisesti. Nurta kulutetaan man arvstelukyvyn käyttöön. Tisaalta pyritään työtehtävien herättämien kkemusten avulla harjaannuttamaan sellaista velvllisuudentunta, jta tarvitaan työelämässä. 1

12 3.2 Oppimisympäristö Kulu n vain sa lapsen ja nuren kasvu- ja ppimisympäristöä. Kulun ppimisympäristö pyrkii edistämään ppimista, henkilökhtaista hyvinvintia ja ssiaalista kasvua, jtta elämä vi tteutua myös kuluaikana. Myös ppilaat tetaan jakamaan vastuuta man ympäristönsä mukkaamisesta ja hitamisesta kullistenkin taitjen ja mahdllisuuksien mukaan. Kuluympäristössä ppilas hankkii mnipulisesti taitja, jita tarvitaan ktna ja kdin ulkpulella viihtyvyyden lisäämisessä. Fyysinen ppimisympäristö pyritään mudstamaan aisteja hitavaksi ja virittäväksi. Myös sisätilihin tudaan lunta ja esteettisyyttä esim. kalusteilla, tekstiileillä ja kasveilla. Pihassa tulee lla mahdllisuuksia leikkeihin ja mnenlaiseen liikuntaan. Lukissa tai yhteistilissa n mahdllisuuksia myös levähtämiseen ja yksilölliseen työskentelyyn. Oppimisympäristön turvallisuuden ja terveyden vaatimukset kskevat fyysistä, psyykkistä, ssiaalista ja piskeluun sekä ppimiseen liittyvää ympäristöä. Inhimilliseen ympäristöön kuuluu ennen kaikkea ilmapiiri, jka rhkaisee jkaista yhteisössä timivaa sallistumaan myönteisesti yhteiseen elämään. 3.3 Timintakulttuuri Kulun timinta ja sen käytännöt järjestetään jhdnmukaisesti tukemaan kasvatukselle ja petukselle asetettuja tavitteita. Fyysisen timintakulttuurin perustana vat kaikki aineelliset edellytykset, jista hulehtii erityisesti petuksenjärjestäjänä kulun kannatusyhdistys. Timintakulttuurin perustavia edellytyksiä vat kulutiljen ja ympäristön terveellisyys ja puhtaus sekä tarpeelliset petusvälineet ja petuksen edellyttämät kalusteet. Kalustuksella vidaan edistää päivittäisen timinnan sujuvuutta. Js tilat eivät täytä kaikkia timinnallisia tavitteita, pyritään puutteita krjaamaan mahdllisuuksien mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpit n yhteisvastuullista ja kuuluu kuluyhteisön kaikille timijille pettajista, ppilaista, petuksen tukihenkilöstöstä lähtien hulthenkilökuntaan. Oppilaiden hjaaminen timijiksi myös tällä alueella läpäisee päivittäin petuksen. Kulun järjestyssääntö määrittelee sittain tämän alueen vaatimuksia ppilaille. Kulun timintaa mutavat erityisesti vusittainen työsuunnitelma ja siitä jhdettu pettajien ja ppilaiden päivittäinen työjärjestys, jtka määrittelevät ja ylläpitävät timinnan ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Tällä alueella muvataan kulun sisäisen timinnan tapahtumista ajassa. Yhteisötaslla mudstetaan päivän, viikn, kuukauden, vudenaikjen ja vuden rytmit työaikineen ja juhlineen. Näillä kaikilla n suuri yhteisöä kantava ja kasvattava merkitys. Yksilötaslla timinnan ja elämän rytmittämisellä vaikutetaan mm. tapjen, tttumusten ja muistin syntymiseen ja vahvistamiseen. Kasvatuksella ja petuksella tetaan vastuu näistä esitietisista alueista. Kulun timinnan psyykkis-ssiaalinen alue kattaa yhteisön jäsenten hyvinvinnin ja sallisuuden edellytykset. hulln suunnitelmassa esitetään timintatavat, jtka hjaavat ennaltaehkäisevää, ylläpitävää ja kriisi- ja ngelmatilanteita krjaavaa ja hitavaa timintaa. Kuluyhteisössä pyritään kaikkien timijiden ja sallisten yhteistyöhön, jhn sallistuvat ppilaat, pettajat, petuksen tukihenkilöt, kiinteistönhulln ja -hidn ja ppilashulln henkilöt sekä ppilaiden hultajat ja kulun jhtkunta. Yhteistyötä edistetään kaikkien kesken sekä tapaamisilla, neuvtteluilla että kkuksilla. Yhteistyötä tteutetaan säännöllisin timinta-aikatauluin tai tarvittaessa kenen tahansa asiansaisen alitteesta. Viikittaiset pettajainkkukset vat hallintelimen kkuksia, jita säätelevät myös jhtsäännön määräykset. Opettajakunnan yhteinen tietisuus vi syntyä vain säännöllisessä yhteistyössä, jssa tapahtuva suunnittelu synnyttää timivaa ja jatkuvasti uudistuvaa käytäntöä. 1

13 Ssiaalisella alueella yhteistyö perustuu erilaisiin kykyihin, taitihin ja rleihin. Oppilaat vat kasvamassa, ppimassa ja harjittelemassa sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Opettajat kehittyvät petustaidissaan ja kasvatustietisuudessaan sekä pyrkivät itsekasvatuksen avulla vittamaan yksilökehityksensä esteitä. Jhtkunta pyrkii tiedstamaan petuksen ja kasvatuksen tavitteita ja sisältöjä ja turvaamaan niiden vaatimat edellytykset. Vanhemmat antavat kasvattajina tukensa kulun kasvatus- ja petustiminnalle, keskustelevat kysymyksistään ja sallistuvat itselleen spivalla tavalla yhteistyöhön kuluyhteisössä. Kaikilla ihmisillä n vapauden alueensa minuudessaan, jka ei le tisen kasvatettavissa, mutta jnka tteutumisen esteitä vidaan pistaa sekä kasvatuksella että yhteistyöllä. Kasvatus kskee kuitenkin vain aikaa ennen aikuisuutta. Aikuisuuteen kuuluvat vain itsekasvatus ja yhteistyö. Yhteistyötä edistetään tiedstamalla kunkin yksilön kykyjä ja taitja, jtta hän visi löytää man tehtävänsä yhteisössä ja tuda siinä esille parastaan. Oppilaat harjittelevat yhteistyötä pettajan hjauksessa ja pettelevat samalla alitteellisuutta ja siihen kuuluvaa vastuuta. Vähitellen ppilaat vapautuvat pettajan auktriteetista ja esim. talk- ja prjektityössä ppivat jakamaan vastuita j itsenäisestikin. Ylälukilla ppilaskuntatyö n ivallinen harjituskenttä mien alitteiden tteuttamiselle. Henkinen timinta tapahtuu ihmisen vapauden alueella, jlla vain ajatteleva minuus pystyy timimaan. Tällainen timintakulttuuri n minän kulttuuria ja n mahdllista useimmiten vasta aikuisiässä. Ttuudellisuus ja tiedstaminen kuuluvat henkisen timinnan minaisuuksiin. Timinta pyritään saattamaan yhteisössä läpinäkyväksi niin, että ratkaisut perustellaan ja kaikki asiansaiset vivat sallistua timinnan suunnitteluun, jsta tahtvat ja vivat ttaa täyden itsenäisen vastuun yhteisössä. Yhteistiminta n tällöin asiakeskeistä, vaikka timintatapa vi lla psyykkis-ssiaalinen. Yhteinen elämä vaatii aina kmprmisseja, mutta ne eivät saa kskaan tarkittaa ttuudellisuudesta lupumista. Kaikkien yhteisön jäsenten henkisen aktiivisuuden avulla tiedstuvat yhteiset päämäärät, niiden tteutukset sekä tavitteiden ja timinnan itsensä kehittäminen. Henkisessä timintakulttuurissa kehittyy jkaisen ihmisen minä, jnka ma timinta muuttuu tisten palvelemiseksi eli timimiseksi yhteisössä niin, että myös tisten timinta ja tisen hyvä vivat tteutua Yhteistyö kulun ulkpulisten timijiden kanssa Kulu timii yhteistyössä steinerpedaggiikan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen kanssa, jita vat mm. Steinerkasvatuksen liitt ry. Kulu timii yhteistyössä valtakunnallisen kuluhallinnn, aluehallintvirastn sekä ppilaiden asuinkuntien sivistys- tai petuslautakuntien ja petusvirastjen kanssa. hulln ja terveydenhulln asiissa yhteistyötä tehdään a. lautakuntien ja niiden alaisten timintayksiköiden kanssa, jtka vastaavat terveydenhult-, kuraattri- ja psyklgipalveluista. Opetukseen liittyvää yhteistyötä järjestetään tarvittaessa erilaisten viranmaislaitsten, tellisuuden ja liike-elämän sekä epävirallisten timijiden kanssa. Tällaisia vat mm. nuristimi, ikeustimi, pliisitimi, pal- ja pelastustimi, teatterit, rkesterit, muset, tehtaat, yritykset, maatilat jne. Työvimatimistn kanssa slmitaan spimukset työharjittelijiden vastaanttamisesta ja sijittamisesta erilaisiin tehtäviin kuluyhteisössä. Kulutiljen järjestämisessä tehdään yhteistyötä sijaintikunnan kiinteistötimen kanssa. 1

14 3.4 Opetusmenetelmä ja työtavat Kulun tehtävä n tteuttaa peruspetus steinerpedaggisin perustein ja menetelmin, jllin kuluaikaan kuuluu myös pintja, jita ei sisälly yleisen peruspetuksen sisältöihin. Opint-hjelma mudstuu pedaggisin perustein pääsin kaikille yhtenäisistä pinnista ja kstuu timinnallisesta, taiteellisesta ja tiedllisesta petuksesta. Kunkin ppiaineen petuksessa vi lla mia menetelmiä ja työtapja, mutta yhteistä kaikelle petukselle ja kasvatukselle n ppilaan ikäkauden ja kehitysvaiheen humin ttaminen. Oppilaan temperamentin tunnistaminen auttaa pettajia valitsemaan työtapjaan ja menetelmiään petuksen yksilöllistämisessä ja eriyttämisessä. Kaikissa vaiheissa pyritään tukemaan ppimista ssiaalisen timinnan avulla, jsta kehittyy vähitellen myös ssiaalisia taitja. Oppilaat auttavat havainnivaa pettajaa timimaan tilanteissa ivaltavasti ja uudistamaan työtapjaan ja menetelmiä kk yhteisön hyväksi. Opettajan tehtävä n ennen kaikkea mtivida kk ryhmäänsä timimaan tavitteellisesti. Hänen n saatava ppilaat mukaan kk prsessin ajaksi niin, että kaikki saavat kkemuksen man työn kulusta ja ppivat auttamaan tisiaan työprsessissa. Työilmapiirissä viljellään justavuutta, rakentavaa yhdessäla ja yhteistä vastuuta tisista ja ympäristöstä. Alkupetuksessa pettaja vetaa erityisesti mielikuvitukseen ja virittää ppilaiden maa työskentelyä timinnallisin työtavin. Oppilaat ppivat alalukilla vielä paljn jäljittelemällä ja ulka. Siksi mlempiin tapihin n ltava runsaasti mahdllisuuksia. Mnet asiat pitaan alkupetuksessa liikkeen, käsien ja jalkjen avulla. Muistia n kehitettävä jatkuvasti leikkien, timinnalla ja lpuksi kielellisesti. Vaihteleva työskentely ja harjittelu kuuluvat jkaiseen päivään. Mielikuvituksen virittämiseksi pettaja kert runsaasti tarinita ja kertmuksia, jllin ppilas ppii kuuntelemaan intensiivisesti ja palauttaessaan mieleen kuulemaansa kehittää muistiaan. Keskilukilla timintaa alkavat enenevästi hjata aistihavainnt, jiden tarkkuutta harjitellaan jatkuvasti aluksi kädentaidista lähtien. Myöhemmin aistit alkavat hjata käden työtä. Nyt n tärkeää työnten ppiminen ja jatkuva harjittelu vaikeuksien vittamiseksi ja taitjen laajentamiseksi. Keskeistä n kiinnstuksen herääminen maailmaan. Jkaisen ppiaineen petuksen tulee auttaa tätä prsessia. Yhteisen ppiaineksen käsittelyn lisäksi ppilaita rhkaistaan vahvaan maan työskentelyyn, jtta ppiminen haastaa jkaista pyrkimään parhaimpaansa. Peruspetuksen ylälukilla 12. ikävuden jälkeen ppilailta edellytetään hankittujen taitjen ja kykyjen vahvaa käyttöä. Vaatimusten ja ppilaan edellytysten tulee lla spusinnussa piskelu- ja ppimismtivaatin säilymiseksi ja kasvamiseksi. Opettaja jhdattaa ppilaita havaitsemisen kautta ajattelun käyttämiseen jhtpäätöksien tekemisessä. Ajattelua kytketään vielä tarvittaessa vahvasti knkreettiseen, havainnlliseen ja käytännölliseen ainekseen. Abstraktiin ajatteluun taipuvaisille tarjtaan mahdllisuuksia pnnisteluun ja sveltamiseen. Ajattelun n saatava harjitusta syy seuraus-suhteiden tajuamiseen. Erityisesti matematiikka, lunnntieteet ja histria tarjavat mahdllisuuksia tähän. Oppilaita rhkaistaan tarkastelemaan myös maa ppimistaan ja kehittämään työtapja, jtka auttavat tavitteita tteutumaan. Peruspetuksen viimeisellä lukalla ppilaat siirtyvät lukanpettajan hjauksesta kknaan aineenpettajien petukseen. Tämä n haasteellista sekä ppilaille että pettajille. Kaikkien pettajien n kiinnitettävä humita edelleen kasvatukseen ja hjaamiseen, vaikka ppilaita kannustetaan enenevästi itsenäiseen työhön, jtta mtivaati lukivaiheen tai ammattipintihin nusee ppilaasta itsestään ryhmä- ja muista paineista vapaana. Peruspetuksen viimeisen vuden aikana ppilaalle n tarkitus syntyä yleistiedllinen kknaiskuva kaikesta tähän saakka petetusta. Timinnallista kasvatusta ja petusta tteutetaan taitaineiden petuksena, timinnallisuuden sisällyttämisenä petukseen yleensä sekä erilaisina prjekteina (esim. leirit) kaikilla lukka-asteilla. Retket ja leirit kuuluvat lennaisena sana timinnalliseen petukseen. Lukanpettajavaiheessa erilaisia retkiä ja leirikuluja vidaan järjestää lukan kasvatuksellisen ja ssiaalisen tarpeen mukaan. 1

15 Aineenpettajavaiheessa järjestetään vusittain: 9. lukalla vaellusleiri, 10. lukalla maatalusleiri, 11. lukalla ensisijaisesti ssiaalialalle painttuva työharjittelu ja 12. lukalla tellisuuden työharjittelu ja teknlgia sekä kulttuurimatka. Lisäksi vidaan järjestää erilaisia prjektipäiviä. Vusittain järjestettävistä prjekteista, leirikuluista ja kerhtiminnasta päätetään kunkin lukuvuden työsuunnitelmassa. Taiteellista kasvatusta tteutetaan kulussa taideaineiden petuksena, taideaineiden käyttämisenä muun petuksen hessa kaikilla lukka-asteilla, kuvapetuksena ala-asteen lukilla sekä taiteellisina prjekteina kaikilla lukka-asteilla. Erillisinä taideaineina kulussa petetaan musiikkia, kuvataidetta, eurytmiaa, taidetieta ja ilmaisutaita. Muihin aineisiin integrituna petetaan edellisten lisäksi muun muassa mutpiirustusta sekä puhe- ja sanataidetta. Taiteellisina prjekteina valmistetaan ja esitetään näytelmiä. Työsuunnitelmaa vidaan muuttaa näiden prjektien tteuttamisen vuksi väliaikaisesti. Näytelmien valmistaminen integri eri taiteenlajeja ja kehittää taiteellista ilmaisua mnipulisesti. Rlijaka harkitaan hulellisesti, kska rlisuritukset palvelevat yksittäisen ppilaan kehitystä. Näytelmien tteuttaminen vimistaa erityisesti ssiaalista yhteisvastuuta. Opettaja vi liittää petukseen kaikilla lukka-asteilla taiteellisen prjektin, kun siihen ilmenee tarvetta esimerkiksi petuksen elävöittämiseksi tai lukan ssiaalisen tilanteen vuksi. Prjekteja vidaan tteuttaa myös yli ppiaine- ja lukkarajjen. Kulussa vidaan järjestää yhteisiä tilaisuuksia, jissa ppilaat esittävät taiteellisen työnsä tulksia tai ulkpuliset taiteilijat esiintyvät. Oppilaille vidaan järjestää kaikilla lukka-asteilla käyntejä teatterissa, knserteissa tai taidenäyttelyissä. Tiedllista kasvatusta kulussa n lukuaineiden petus sekä tait- ja taideaineiden tiedllinen petus. Lukuaineiden tiedllinen petus tukeutuu alimmilla lukilla timinnalliseen ja taiteelliseen kasvatukseen. Tiedllisen kasvatuksen tavitteet ja niiden tdentuminen tulevat yksityiskhtaisemmin esiin vusilukittain ja ainekhtaisesti määriteltyjen ppimäärien yhteydessä. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetuksen ja kulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökhtana n kunkin ppilaan vahvuudet ja ppimis- ja kehitystarpeet. Jkainen ppilas n ainutlaatuinen ppija ja hänellä n ikeus ppiessaan kkea nnistumisia sekä kehittyä ja kasvaa ppijana. Oppilaalla n ikeus saada riittävää tukea ppiakseen hänelle parhaalla mahdllisella tavalla. 4.1 Yleinen tuki Oppilaalla n ikeus saada hjausta ja tukea ppimiseen ja kulunkäyntiin. Oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet tulee ttaa humin päivittäisessä työssä. Lukka- ja kuluyhteisön myönteinen ilmapiiri mahdllistaa ppilaiden hyvän kehityksen ja tukee hyvää ppimista. Opettaja n vastuussa ppilaiden päivittäisestä havainnimisesta ja ppilaiden erilaisten lähtökhtien ja tarpeiden huminttamisesta petuksessa. Yhteistyö hultajien, tisten pettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijiden kanssa edesauttaa tässä nnistumista. Opettajan tehtävänä n hjata ppilaita ja ryhmää timimaan niin, että jkainen vi tunnistaa mat vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä humita kiinnitetään siihen, että ppilas saa kehitettyä ppimiseen tarvittavia valmiuksiaan ja kasvaa ttamaan vastuun masta piskelustaan. Oppimisen iln ja itsetunnn vahvistaminen vat tärkeä sa päivittäistä petusta. Opetustyöhön sisältyy myös hjauksellisia ja ppilashullllisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviinti ja tarvittavan tuen tarjaminen kuuluu pettajan työhön ja kaikkiin petustilanteisiin. Tuki rakennetaan pettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijiden 1

16 yhteistyönä ja vurvaikutuksessa ppilaan ja hultajan kanssa. Oppimisessa ja kulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan petusta eriyttämällä ja pettajien yhteistyöllä. Oppimisen tukemiseen vidaan antaa tukipetusta ja lisäksi vidaan käyttää myös ppimissuunnitelmaa, sa-aikaista erityispetusta tai avustajan työpansta keinina vastata petusryhmän tai yksittäisten ppilaiden tuen tarpeisiin j ennen tehstetun tuen vaiheeseen siirtymistä. J pienilläkin timilla vidaan auttaa ppilasta selviytymään hänelle vaikealta tuntuvista asiista. 4.2 Tehstettu tuki Kun pettaja arvii, ettei ppilaalle riitä yleinen tuki vaan hän tarvitsee ppimisessaan tai kulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimutja, n pedaggiseen arvin perustuen annettava tehstettua tukea hänelle tehdyn ppimissuunnitelman mukaisesti. Tehstettu tuki suunnitellaan yksittäistä ppilasta varten kknaisuutena. Tehstettu tuki n lunteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehstetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti ppilaan ppimista ja kulunkäyntiä ja tuen tehtävänä n ehkäistä ngelmien kasvamista, mnimutistumista ja kasautumista. Tehstetun tuen aikana vidaan käyttää kaikkia peruspetuksen tukimutja, lukuun ttamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityispetusta. Tehstetun tuen vaiheessa ppiaineiden ppimääriä ei vida yksilöllistää. Sen sijaan sa-aikaisen erityispetuksen, pintjen yksilöllisen hjauksen ja justavien petusryhmien käytön sekä kdin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys krstuu. Myös ppilashulln suutta ppilaan hyvinvinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään ppilaan kehitystasn ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää hulehtia ppilaan mahdllisuuksista saada nnistumisen kkemuksia ppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea ppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja kulutyöstä. Oppilaan ppimista ja kulunkäyntiä tulee seurata ja arviida säännöllisesti tehstetun tuen aikana. Mikäli ppilaan tilanteessa tapahtuu muutksia, ppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan ppilaan tuen tarvetta. Pedagginen arvi tehstettua tukea varten Tehstetun tuen alittaminen perustuu pedaggiseen arvin. Pedaggisessa arvissa kuvataan ppilaan ppimisen ja kulunkäynnin tilanne kknaisuutena ppilaan saama yleinen tuki ja arvi sen vaikutuksista ppilaan ppimisvalmiudet sekä ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvi siitä, millaisilla pedaggisilla, ppimisympäristöön liittyvillä, ppilashullllisilla tai muilla tukijärjestelyillä ppilasta tulisi tukea Oppilaan pettaja tai pettajat yhdessä laativat kirjallisen pedaggisen arvin. Tarvittaessa, ja etenkin sillin kun kyse n ppilaan hyvinvintiin ja kknaiskehitykseen liittyvistä ngelmista, arvin laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijita. Yhteistyö ppilaan ja hultajan kanssa n tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja nnistuneen tteuttamisen kannalta. Pedaggisen arvin laatimisessa hyödynnetään ppilaalle j mahdllisesti sana yleistä tukea laadittua ppimissuunnitelmaa. Mikäli ppilaalla n kuntutussuunnitelma, myös sitä vidaan hyödyntää hultajan luvalla. Tehstetun tuen alittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa ppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedaggiseen arvin perustuen mniammatillisesti ppilashultryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä mniammatillisessa ppilashulttyössä. Tämän käsittelyn jälkeen ppilaalle annettava tehstettu tuki kirjataan ppilaalle laadittavaan ppimissuunnitelmaan. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille ppilaille, jiden kasvun, kehityksen tai ppimisen tavitteiden saavuttaminen ei tteudu riittävästi muilla tukitimilla. Erityinen tuki järjestetään jk yleisen tai pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä. Erityinen tuki 1

17 mudstuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityispetuksesta sekä muista peruspetuksen tukimudista. Käytettävissä vat peruspetuksen kaikki tukimudt. Erityisen tuen tehtävänä n tarjta ppilaalle kknaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että ppilas vi surittaa ppivelvllisuutensa ja saa phjan pintjen jatkamiselle peruskulun jälkeen. Oppilaan itsetunta ja piskelumtivaatita vahvistetaan ja häntä kannustetaan ttamaan edellytystensä puitteissa vastuuta piskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi petuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jta tarkistetaan ainakin tisen vusilukan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vusilukalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintlain mukaisesti. Oppilaan ikeusturvan ja petuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea kskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää ppilaan pääsääntöinen petusryhmä, mahdlliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa ppilaan petuksen pikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös vidaan tehdä ennen esi- tai peruspetuksen alkamista taikka esi- tai peruspetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedaggista selvitystä ja ppimisen tehstetun tuen antamista, js psyklgisen tai lääketieteellisen arvin perusteella ilmenee, että ppilaan petusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuksi vida antaa muuten. Js erityisen tuen päätös tehdään peruspetuksen aikana ilman tehstetun tuen antamista, tulee sen perustua ppilaan tilanteen uudelleen arviintiin esimerkiksi nnettmuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea kskevan päätöksen tekemistä petuksen järjestäjän n kuultava ppilasta ja tämän hultajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä ppilaasta pedagginen selvitys. Pedaggisen selvityksen laatimista varten petuksen järjestäjän päättämä timielin hankkii ppilaan petuksesta vastaavilta pettajilta selvityksen ppilaan ppimisen etenemisestä mniammatillisena ppilashulln yhteistyönä, esimerkiksi ppilashultryhmässä, tehdyn selvityksen ppilaan saamasta tehstetusta tuesta ja ppilaan kknaistilanteesta. Selvitysten perusteella petuksen järjestäjä tekee arvin ppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden phjalta laaditun arvin mudstamaa kknaisuutta kutsutaan pedaggiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedaggisessa selvityksessä kuvataan ppilaan ppimisen ja kulunkäynnin tilanne kknaisuutena ppilaan saama tehstettu tuki ja arvi sen vaikutuksista ppilaan ppimisvalmiudet sekä ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvi siitä, millaisilla pedaggisilla, ppimisympäristöön liittyvillä, ppilashullllisilla tai muilla tukijärjestelyillä ppilasta tulisi tukea perusteltu arvi siitä, tarvitseek ppilas yhdessä tai useammassa ppiaineessa yksilöllistetyn ppimäärän. Tukijärjestelyt vivat sisältää mm. petus- ja hjaushenkilöstöön, ppilashultn, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, petusmenetelmiin ja työtapihin, piskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedaggisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntja, kuten psyklginen tai lääketieteellinen lausunt tai vastaava ssiaalinen selvitys. Pedaggisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään ppilaasta aiemmin laadittua pedaggista arvita ja ppilaan ppimissuunnitelmaa. Mikäli ppilaalla n kuntutussuunnitelma, myös sitä vidaan hyödyntää hultajan luvalla. 1

18 Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina ppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten ppilaasta tehdään uusi pedagginen selvitys. Mikäli tarpeen tdetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katstaan, että ppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lpettamisesta tehdä päätös. Tällöin ppilas siirtyy saamaan tehstettua tukea. 4.4 Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Oppimissuunnitelma Oppilaalle annettava tehstettu tuki kirjataan ppilaalle laadittavaan ppimissuunnitelmaan. Tehstettuun tukeen liittyvän ppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedt sen mukaan kuin ne vat tarpeen ppilaan petuksen ja tukitimien järjestämiseksi: ppilaan ppimisvalmiudet sekä ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ppilaan ppimiseen, työskentely- ja vurvaikutustaitihin sekä kulunkäyntiin liittyvät tavitteet piskelun erityiset painalueet eri ppiaineissa pedaggiset ratkaisut, kuten justavat ryhmittelyt, samanaikaisuuspetus, petusmenetelmät piskelustrategiat, työskentelytavat, kmmunikintitavat, erityiset apuvälineet, ppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja ssiaaliseen ppimisympäristöön liittyvät, ppilashulllliset, hjaukselliset tai muut ratkaisut mniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri timijiden vastuualueet yhteistyön tteuttaminen ppilaan ja hultajan kanssa hultajan tarjama tuki edistymisen seuranta ja arviinti ppilaan mahdllisuus sittaa saamisensa eri tavin arviintitavat ja ajankhdat ppilaan itsearviinti sekä suunnitelman laatimiseen sallistuneet Henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma Kulun pettajakunta tekee kkuksessaan päätöksen erityisen tuen antamisesta ppilaalle. Päätös perustuu pedaggiseen selvitykseen. Erityinen tuki vidaan järjestää kulun resurssien puitteissa yhteistyössä vanhempien kanssa, js se katstaan ppilaan kannalta timivaksi ratkaisuksi. Oppilaalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisen tuen antamista tarkistetaan ainakin tisen vusilukan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vusilukalle siirtymistä. Kirjallisessa pedaggisessa selvityksessä kuvataan ppilaan ppimisen ja kulunkäynnin tilanne kknaisuutena, ppilaan saama tehstettu tuki ja arvi sen vaikutuksista. Lisäksi siinä arviidaan ppimisvalmiuksia sekä ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita sekä millaisilla pedaggisilla, ppimisympäristöön liittyvillä, ppilashullllisilla tai muilla tukijärjestelyillä ppilasta tulisi tukea. Mukana n ltava myös perusteltu arvi siitä, tarvitseek ppilas yhdessä tai useammassa ppiaineessa yksilöllistetyn ppimäärän. Tukijärjestelyt vivat sisältää mm. petushenkilöstöön, ppilashultn, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, petusmenetelmiin ja työtapihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma 1

19 Erityistä tukea kskevan päätöksen timeenpanemiseksi ppilaalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä ppilaan erityistä tukea kskevan päätöksen mukaisen petuksen ja muun tuen antaminen (PL 17a ). Opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä ppilaan ja hultajan kanssa. Tarvittaessa suunnitelma vidaan valmistella mniammatillisena yhteistyönä. HOJKSin tehtävänä n tukea pitkäjänteisesti ppilaan yksilöllistä ppimis- ja kasvuprsessia. HOJKS n ppilaan ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvä tavitesuunnitelma sekä suunnitelma petuksen sisällöistä, pedaggisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitimista. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään ppilaalle sana tehstettua tukea tehtyä ppimissuunnitelmaa sekä pedaggista selvitystä. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran lukuvudessa. HOJKSia muutetaan aina ppilaan tuen tarpeen tai petuksen tavitteiden muuttuessa. HOJKSiin vidaan kirjata kkemukset käytetyistä petusjärjestelyistä, timintatavista ja tukipalveluista ja hyödyntää tätä tieta suunnitelman tteutumisen arviinnissa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedt sen mukaan kuin ne vat tarpeen ppilaan petuksen ja tukitimien järjestämiseksi: ppilaan ppimisvalmiudet sekä ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ppimisen ja kulunkäynnin yleiset tavitteet ppiaineet ja valinnaiset pinnt, jita ppilas piskelee sekä vusiviikktuntimäärät piskelun erityiset painalueet niissä ppiaineissa, jissa ppilaalla n yleinen ppimäärä ppilaan muuhun kehitykseen, kuten ssiemtinaalisiin tai mtrisiin taitihin liittyvät tavitteet edistymisen seuranta ja arviinti ppilaan mahdllisuus sittaa saamisensa eri tavin arviintitavat ja ajankhdat sekä ppilaan itsearviinti. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukipetus Oppilaalla, jka n tilapäisesti jäänyt jälkeen pinnissaan tai muutin tarvitsee ppimisessaan lyhytaikaista tukea, n ikeus saada tukipetusta. Tukipetus pyritään alittamaan heti, kun ppimiseen liittyvät vaikeudet n havaittu, jtta ppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen pinnissaan. Tukipetuksella pyritä myös ehkäisemään vaikeuksia ennaklta. Tukipetusta järjestetään tarvittavalla laajuudella. Tukipetusta vidaan antaa ppituntien aikana lukassa tai samanaikaispetuksena muussa tilassa pienryhmässä tai yksilöllisesti. Jkaisella ppilaalla n tarvitessaan mahdllisuus sallistua tukipetukseen. Tukipetus n eriyttämisen mut, jlle vat minaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja hjaus. Tukipetuksen järjestämisessä käytetään mnipulisia menetelmiä ja materiaaleja, jiden avulla vidaan löytää uusia tapja lähestyä pittavaa asiaa. Alitteen tukipetuksen antamisesta ppilaalle tekee ensisijaisesti pettaja. Lukanpettaja, lukanvalvja tai ainepettaja n tukipetuksesta yhteydessä ppilaan hultajaan ja antaa tieta tukipetuksen tteuttamistavista ja merkityksestä ppimiselle ja kulunkäynnille. Lukanpettaja, -valvja tai ainepettaja seuraa tukipetuksen riittävyyttä yhdessä ppilaan ja hänen hultajansa kanssa sekä tarvittaessa muiden pettajien kanssa. Tukipetusta vivat antaa kaikki pettajat ja kulunkäyntiavustajat. Tukipetus yleisen tuen aikana 1

20 Jkaisen pettajan tehtävänä n seurata ppilaan ppimista ja kasvua sekä mahdllista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve vi jhtua pissalista tai tilapäisistä ppimiseen tai kulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukipetus tehstetun tuen aikana Ennen tehstetun tuen alittamista, sana pedaggista arvita, arviidaan yleisen tuen aikana annetun tukipetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukipetuksen tarve jatkssa. Tehstetun tuen alkaessa tehtävään ppimissuunnitelmaan kirjataan ppilaan tarvitsema tukipetus, sen tavitteet ja järjestäminen. Tukipetuksella vidaan edelleen vastata esimerkiksi pissalista jhtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukipetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, sana pedaggista selvitystä, arviidaan tehstetun tuen aikana annetun tukipetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukipetuksen tarve jatkssa. Erityisen tuen alkaessa ppilaan tarvitsema tukipetus, sen tavitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukipetuksella vidaan edelleen vastata esimerkiksi pissalista jhtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin Osa-aikainen erityispetus Oppilaalla, jlla n vaikeuksia ppimisessaan tai kulunkäynnissään, n ikeus saada saaikaista erityispetusta muun petuksen hessa. Osa-aikaisella erityispetuksella vidaan parantaa ppilaan ppimisedellytyksiä ja ehkäistä ppimisen eri alueisiin liittyvien ngelmien kasvua. Osa-aikaista erityispetusta antaa erityispettaja. Osa-aikaista erityispetusta vidaan antaa samanaikaispetuksena, pienryhmässä tai yksilöpetuksena. Sen tavitteet ja sisällöt nivelletään ppilaan saamaan muuhun petukseen. Osa-aikainen erityispetus suunnitellaan ja ppilaan ppimista arviidaan pettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityispetusta vidaan antaa kaikilla tuen tasilla. Osa-aikaisen erityispetuksen tteuttamistavista ppilaat ja hultajat saavat tieta erityispettajalta. Osa-aikainen erityispetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä ppilaan ja hultajan kanssa. Hultajan tuki petuksen nnistuneessa tteuttamisessa n keskeinen. Osa-aikaisen erityispetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös ppilashulln palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikainen erityispetus sana yleistä tukea Osa-aikaisen erityispetuksen avulla vidaan vahvistaa ppimiseen tarvittavia perustaitja. Lukanpettaja, lukanvalvja tai ainepettaja arvii ppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä ja ppilas saa tarvitessaan sa-aikaista erityispetusta. Osa-aikainen erityispetus tehstetun tuen aikana Tehstetun tuen aikana sa-aikaisen erityispetuksen merkitys tukimutna yleensä vahvistuu. Ennen tehstetun tuen alittamista, sana pedaggista arvita, arviidaan ppilashultryhmässä ppilaan yleisen tuen aikana saaman sa-aikaisen erityispetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve sa-aikaiseen erityispetukseen jatkssa. Tehstetun tuen alkaessa tehtävään ppimissuunnitelmaan kirjataan ppilaan tarvitsema sa-aikainen erityispetus, sen tavitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityispetus erityisen tuen aikana vi saada sa-aikaista erityispetusta myös erityisen tuen aikana. Oppilaan aiemmin saaman sa-aikaisen erityispetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve saaikaiseen erityispetukseen arviidaan sana pedaggista selvitystä. Oppilaan tarvitsema sa-aikainen erityispetus, sen tavitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin Erityispetus 2

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

Sivistysvirasto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 22.10.2012

Sivistysvirasto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 22.10.2012 1 Naantalin kaupunki Sivistysvirast REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 22.10.2012 1. REKISTERIN NIMI AURA - Kulukuraattrien ja psyklgien asiakastietjärjestelmä,

Lisätiedot

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

Koulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014

Koulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Kulutimi REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1. REKISTERIN NIMI AURA - Kulukuraattrien ja psyklgien asiakastietjärjestelmä,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen alkaessa lapsella n synnynnäinen tai tutkimusten perusteella erityiseen tukeen ikeuttava diagnsi ja erityisen tuen lausunt, tai havaittujen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Psykososiaalinen oppilashuolto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24

IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Psykososiaalinen oppilashuolto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 1 IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvintipalvelut Lasten ja nurten palvelut Psykssiaalinen ppilashult Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 30.10.2014 1. REKISTERIN NIMI

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA Bilgia ja maantiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot