TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN Kasvatus- ja kulutuslautakunta Sivistyslautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 3 3. SISÄLLÖLLISET PAINOTUKSET JA SUUNNITTELUN PERIAATTEET 3 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Aamu- ja iltapäivätiminta yleisen, tehstetun ja erityisen tuen aikana Timintaan hakeminen ja valinnan periaatteet Henkilöstö Timinnan krdininti 7 5. ARVIOINTI 7 6. YHTEISTYÖ Yhteistyö timinnan järjestäjien ja tteuttajien kanssa Yhteistyö kdin ja kulun kanssa Mniammatillinen yhteistyö 8

3 1. LÄHTÖKOHTA Peruspetuslain säännökset lasten aamu- ja iltapäivätiminnasta vat tulleet vimaan Kunta vi järjestää itse tai hankkia tämän lain aamu- ja iltapäivätimintaa. Js kunta järjestää laissa tarkitettua aamu- ja iltapäivätimintaa, se saa timintaan valtinsuutta petus- ja kulttuuritimenrahituksesta annetun lain mukaisesti. Opetushallitus n vahvistanut aamu- ja iltapäivätiminnan perusteet, jtka astuvat vimaan Aamu - ja iltapäivätiminnan järjestämistä hjaavat seuraavat lait ja asetukset: Peruspetuslaki (628/1998) Laki peruspetuslain 48 b ja 48 f :n muuttamisesta (1081/2006) Laki peruspetuslain muuttamisesta (959/2015) Laki petus- ja kulttuuritimen rahituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) Laki lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta (1138/2003) Valtineuvstn asetus petustimen henkilöstön kelpisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (1150/2017) Tarvittaessa aamupäivätiminta järjestetään varhaiskasvatuksen palveluiden kautta. Timintasuunnitelma n tehty tukemaan Tammelan kunnan peruspetuslain mukaista aamuja iltapäivätiminnan tteuttamista. Timintasuunnitelmassa hjeistetaan ja määritellään timinnanjärjestämisen kannalta leellisia periaatteita. Ohjaajat käyttävät timintasuunnitelmaa työvälineenään timinnan suunnittelussa, tteutuksessa ja arviinnissa. Hultajat saavat tietja kunnan iltapäivätiminnan yhteisistä timintalinjauksista. 2. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhtana n turvallisen kasvuympäristön tarjaminen lapselle. Timinnan keskeisenä tarkituksena n tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja kulua niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävänä n lapsen kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen seuraavista näkökulmista: Lapsen vapaa-ajan timinnan hjaaminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen kulunkäynnin ja ppimisen tukeminen Varhainen puuttuminen ja ssiaalinen vahvistaminen 3. SISÄLLÖLLISET PAINOTUKSET JA SUUNNITTELUN PERIAATTEET Aamu- ja iltapäivätiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäla ja hjausta ennen ja jälkeen kulupäivän. Tavitteena n tarjta lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, mnipulista ja virkistävää timintaa sekä antaa myös mahdllisuus lepn ja itsekseen lemiseen. Aamu- ja iltapäivätiminta n sa varhaiskasvatuksen ja esipetuksen kasvatustehtävän jatkuma. Timintaa hjaavat peruspetuksen yleiset kasvatustavitteet.

4 Aamu- ja iltapäivätiminta mudstaa kknaisuuden, jka tarjaa erilaisia virikkeitä (mm. käden taidt, luva timinta, musiikki, pelit), ssiaalista vurvaikutusta ja aikuisen läsnäla. Kulupäivän jälkeen lapselle täytyy suda mahdllisuus leikkiin, maan timintaan, rentutumiseen ja lepn. Myös ktitehtävien tekn varataan aikaa. Ulkilu ja liikunta vat leellinen sa päivittäistä iltapäivätimintaa. Aamu- ja iltapäivätiminta ktaan seuraavista sisällöllisistä kknaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vurvaikutus liikunta ja ulkilu rukailu ja lep kulttuuri ja perinteet käden taidt ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehllinen ja kielellinen ilmaisu mediataidt arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedlliset ja taidlliset aihepiirit Aamu- ja iltapäivätiminnassa hulehditaan timintaympäristön turvallisuudesta ja siitä, että lapset eivät judu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan khteiksi. Tavitteena n avin, rhkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Timintaa järjestettäessä tetaan humin eri kieliryhmien tarpeet sekä eri-ikäisten lasten tarpeet. Myös eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samin kuin paikalliset erityispiirteet tetaan humin mahdllisimman hyvin. Timinnan yksityiskhtaisemmat sisällöt suunnitellaan yksiköittäin vusi- ja viikksuunnitelmassa. Tällöin humiidaan myös lapsen ja perheen tiveita ja tarpeita. Timinnan sisältöön vaikuttaa malta saltaan timinnan tuttajan vahvuudet, paintukset ja käytännön mahdllisuudet. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Aamu- ja iltapäivätimintaa tarjtaan kaikille Tammelan peruskulun lukkien ppilaille sekä peruspetuslain 17 :n tarkittamille erityisen tuen piiriin siirretyille ppilaille. Timintaa järjestetään kulun työpäivinä maanantaista perjantaihin. Iltapäivätiminnan vutuinen tuntimäärä n 570 tai vaihtehtisesti 760 tuntia/timintaan sallistuva lapsi, eli keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä/lapsi. Iltapäivätiminnan alittaminen kululla edellyttää minimissään 8 ppilaan ilmittautumista ja sallistumista timintaan. Mikäli 8 ppilaan määre täyttyy timintakauden alkaessa, timinta käynnistyy. Mikäli 8 ppilaan määre ei täyty timintakauden aikana (neljän viikn yhtäjaksinen tarkastelujaks) harkitaan ryhmän lpettaminen tapauskhtaisesti. Tällöin hultajille tarjtaan mahdllisuutta saada paikka tisesta iltapäivätiminnan ryhmästä lapselle. Tässä tapauksessa kunta järjestää kyydin kululta iltapäivätimintaan. Iltapäivätimintaan sallistuva ppilas ei le ikeutettu ppilaskuljetukseen timinnan päätyttyä. Hultaja hakee itse tai järjestää ppilaan kyydin iltapäivätiminnan jälkeen.

5 Aamu- ja iltapäivätiminnan tarve kartitetaan keväällä kulutulkkailta kuluun ilmittautumisen yhteydessä. Tisen vusilukan ppilaiden hultajat hakevat lapselleen aamu- tai iltapäivähidn ikeutta sähköisellä lmakkeella, jka löytyy kunnan www-sivuilta iltapaivatiminta/ Timinta pyritään järjestämään yhteistyössä klmannen sektrin timijiden kanssa, esimerkiksi seurakunta, MLL ja Martat. Hultaja valitsee jk klmen tai neljän tunnin päivittäisen hitajan. Klmen tunnin hidsta peritään 70 :n ja neljän tunnin hidsta 90 :n kuukausimaksu. Mikäli hultaja haluaa lpettaa iltapäivätiminnan palvelun stamisen lapselleen, tulee hultajan ilmittaa siitä kirjallisesti. Kirjallisen ilmituksen jälkeen hitmaksuun ei le perustetta alkaen maksu peritään jkaiselta sellaiselta kuukaudelta, jna lapsi sallistuu aamu- tai iltapäivätimintaan tai hänelle n iltapäivätimintapaikka varattuna. Js aamu- ja iltapäivätimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain pulet maksusta (3h 35 eura, 4h 45 eura). Maksusta peritään vain pulet myös sillin, kun lapsi ei sairautensa vuksi vi kalenterikuukauden aikana sallistua aamu- ja iltapäivätimintaan yli 10 päivänä. Js sairaudesta aiheutuva pissal kestää kk kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Sairaslma-ajasta hultajan tulee timittaa terveydenhitajan/lääkärin/asiantuntijan tdistus sairauden laadusta ja ajasta. Js lapsi ei muusta syystä sallistu timintaan kk kalenterikuukautena, maksuna peritään pulet kuukausimaksusta. Timintaan sallistumisesta ei peritä muita maksuja. Iltapäivätiminnan hjaaja täyttää timintaan sallistuvista lapsista kntilistaa. Kntilista timii laskutuksen perusteena. Kntilistaan liitetään tarvittavat asiantuntijalausunnt sairausajasta, js k. syy timii maksun khtuullistamisen perusteena. Kntilista löytyy ppaan liitteenä 1. Aamu- ja iltapäivätiminnassa mukana levat lapset n vakuutettu ja iltapäivätiminnassa sattuneen tapaturman hit n maksutnta. Tehstettua tai erityistä tukea saavat ppilaat ja ppilaat, jilla n ikeus maksuttmaan kulukuljetukseen, vivat käyttää kulukuljetusikeutta, js kuljetuksissa mm. taksissa n tilaa. Kunta ei järjestä erillisiä kuljetuksia iltapäivätimintaan tiselle kululle tai iltapäivätiminnasta pis. Välipalat suunnitellaan mnipulisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne nudattavat kansallisia ravitsemussusituksia ja ttavat humin rukailuun liittyvät erityistarpeet. Välipala nautitaan kiireettömästi hyviä tapja nudattaen. Välipala sisältyy asiakasmaksuun.

6 4.1 Aamu- ja iltapäivätiminta yleisen, tehstetun ja erityisen tuen aikana Peruspetuslain mukaan petukseen sallistuvalla n ikeus saada riittävää kasvun ja ppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lain ja Opetushallituksen laatimien peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaisesti ppilaan saama tuki vidaan jakaa yleiseen, tehstettuun ja erityiseen tukeen. Ne vat laajuudeltaan ja kestltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamu- ja iltapäivätiminta vi tarvittaessa lla sa peruspetuksessa ppilaalle annettavaa ppimisen ja kulunkäynnin tukea. Oppilaat, jille n tehty erityistä tukea kskeva päätös, vat ikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätimintaan kk peruspetuksen ajan. Lähtökhtana vat timinnan yleiset tavitteet ja sisällöt. Lapsen yksilölliset tarpeet ja erityispiirteet tetaan humin timinnassa. Vanhempien/hultajien kanssa svitaan erityislasten kasvuun ja kehitykseen liittyvistä tarpeista ja käytänteistä. 4.2 Timintaan hakeminen ja valinnan periaatteet Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämispaikista, timinnan alkamis- ja päättymisajankhdasta, siitä miten timintaan haetaan ja valintakriteereistä ilmitetaan vusittain julkisella ilmituksella ja kuluille ja esipetukseen jaettavilla tiedtteilla. Aamupäivätimintaan haetaan erikseen varhaiskasvatuspalveluiden kautta ja tiedustelut varhaiskasvatusjhtajalta. Aamu- ja iltapäivätiminta n ensisijaisesti tarkitettu niille lapsille, jiden hultajat vat ansityössä. Mikäli timintaan hakee enemmän lapsia kuin vidaan ttaa, paikat täytetään arpmalla. Kuitenkin niin, että ryhmää mudstettaessa etusijalla vat 1. lukan ja erityistä tukea tarvitsevat ppilaat. Vähimmäisryhmäkk n 8 ja enimmäismäärä n 15 ppilasta yhtä hjaajaa khden. Varhaisen tai erityisen tuen piirissä levan ppilaan mahdllinen tuen tarve humiidaan ryhmää mudstettaessa. 4.3 Henkilöstö Valtineuvstn asetuksella (115/2004) säädetään peruspetuslain 8a luvussa tarkitetun aamu- ja iltapäivähjaajan kelpisuusvaatimuksista. Henkilöstöltä edellytetään situtuneisuutta ja kykyä reagida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Ryhmän hjaaminen edellyttää suunnitelmallista työtetta sekä kykyä timia itsenäisesti ryhmän vastuullisena aikuisena. Ohjaajien ammatillista saamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä vidaan tukea myös erityispettajien tai ppilashulthenkilöstön antaman knsultaatin avulla. Yhteistyö kulun kanssa lisää ppilaantuntemusta ja täydennyskulutus varmistaa saamista. Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävissä timivat henkilöt perehdytetään henkilötietjen käsittelyyn, salassapitn ja vaitilvelvllisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensujelulain velvitteisiin.

7 4.4 Timinnan krdininti Lasten aamu- ja iltapäivätiminta n sivistyslautakunnan alaista timintaa, jka päättää timintasuunnitelmasta, timinnan laajuudesta, järjestämispaikista, santtmaksuista ja hyväksyy timintaa kskevat spimukset. Mikäli iltapäivätimintaan ilmittautuneita ei le kululle riittävästi ryhmän perustamiseen, hultajille tarjtaan mahdllisuutta lasten sallistumisesta timintaan lähimmällä mahdllisella kululla. Tällöin kunta järjestää kuljetuksen näiden kulujen välille. Paluukuljetusta ei järjestetä. Rehtri valmistelee kulunsa salta budjetin, sivistystimenjhtaja vahvistaa ppilaiden valinnan ja sijittamisen iltapäivätiminnanryhmään. Iltapäivätiminta n kiinteä sa kulun timintaa. Aamu- ja iltapäivätiminnan kuntakhtainen tiimi vastaa timinnan kuntatasisesta suunnittelusta, kehittämisestä sekä arviinnista. Tiimi mudstuu iltapäivätimintaa käytännössä hjaavista kulunkäynninhjaajista, rehtreista, kulukuraattrista. Timintaa valmistelee aamu- ja iltapäivätiminnan hjausryhmä, jhn kuuluvat sivistystimenjhtaja, rehtri, varhaiskasvatusjhtaja sekä aamu- ja iltapäivätiminnan tiimi sekä kulukuraattri. 5. ARVIOINTI Aamu- ja iltapäivätiminnan arviinti n jatkuvaa timinnan järjestäjän ja tteuttajan timesta. Arviinnin yhtenä perusteena n vusittain vanhemmilta kttava palaute, jsta käy ilmi lapsen ja aikuisen yhteinen arvi siitä, mikä timinta lasta kiinnstaa ja mistä hän hyötyy eniten. Myös petusministeriö seuraa ja arvii aamu- ja iltapäivätiminnan laatua, mnipulisuutta, kustannuksia sekä vaikutuksia lasten tasa-arvn. Arviinnin khteina vat yleiset tavitteet sekä yhdessä palveluntuttajan kanssa svitut vusittaiset tavitteet ja sisällöt. Arviinnin tulkset käsitellään sivistyslautakunnassa. 6. YHTEISTYÖ Tärkeimmät yhteistyökumppanit vat alkupetus, päivähit ja esipetus sekä liikunta-, nuris- ja kulttuuritimi sekä klmas sektri. Timinnassa tetaan humin sveltuvin sin esipetuksen ja 1 2 lukkien petussuunnitelmien tavitteet. 6.1 Yhteistyö timinnan järjestäjien ja tteuttajien kanssa Yhteistyötä tehdään säännöllisesti timinnan järjestäjien kanssa. Kaikkien yhteistyötahjen kanssa järjestään yhteinen kkus. Lisäksi aamu- ja iltapäivätiminnan tiimi ja eri yhteistyötaht tapaavat tarpeen mukaan. Timinnan sisällön suunnittelua hjaavat timintasuunnitelmassa svitut keskeiset sisällöt, jita kussakin aamu- ja iltapäivätimintaa järjestävässä khteessa tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Keskeiset sisällöt kirjataan erilliseen lukukausi- ja viikksuunnitelmaan.

8 6.2 Yhteistyö kdin ja kulun kanssa Aamu- ja iltapäivätiminnan tarkituksena n tukea kdin ja kulun kasvatustyötä. Kdin ja kulun kasvatustyön tukemiseksi pyritään lumaan avin, luttamuksellinen ja vurvaikutteinen yhteistyöilmapiiri. Myös timinnan suunnittelussa llaan yhteistyössä ktien ja kulujen kanssa. Lukuvuden aikana selvitetään lasten ja vanhempien tiveita aamu- ja iltapäivätiminnasta. Laadukas aamu- ja iltapäivätiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiednkulkuun kdin, kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan välillä. Tiednkulun helpttamiseksi timinnan puhelinnumer ja muut yhteystiedt jaetaan timintaan sallistuvien lasten vanhemmille ja pettajille. Wilman avulla pyritään varmistamaan tiedn kulku pissalista tai pikkeuksista timinnassa. Tiedttamisen periaatteista svitaan yksiköittäin lukuvuden alussa. Timintaa kehitetään siitä saatavan palautteen avulla. Palautetta kerätään vanhemmille ja hjaajille tehtävillä arviintikyselyillä. 6.3 Mniammatillinen yhteistyö ja lasten sallistaminen Lasten tulee ikätasnsa mukaisesti saada itse sallistua yhteisten sääntöjen ja spimusten mutiluun ja saada kkemuksia sallisuudesta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arv ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tavitteena n, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdllisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Jtta tässä nnistutaan, tehdään tarpeen mukaan mnialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätiminnan, ssiaali- ja terveydenhulln, varhaiskasvatuksen, esi- ja peruspetuksen ja kdin kesken. Liite 1. Kntilmake