w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a"

Transkriptio

1 w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja

2

3 Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä

4 Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja: Marj Kenttälä Julkaisua vat kmmentineet: Kari Heikkilä, rehtri, Mäkelänmäen kulu Outi Hurme, kehittämispäällikkö, Sumen Vanhempainliitt Kristiina Jakbssn, timinnanjhtaja, Kululiikuntaliitt KLL Minna Riikka Järvinen, timinnanjhtaja, Kerhkeskus - kulutyön tuki Tiina Karhuvirta, erityissuunnittelija, Kerhkeskus - kulutyön tuki Merike Kesler, erityissuunnittelija, Kerhkeskus - kulutyön tuki Mnica Martens-Seppelin, kehittämispäällikkö, Sydkustens landskapsförbund Tuija Mets, erikissuunnittelija, Sumen Vanhempainliitt Susanna Raivi, prjektityöntekijä, YAD Yuth Against Drugs Riitta Rajala, prjektipäällikkö, Opetushallitus Micaela Rmantschuk-Pietilä, timinnanjhtaja, Förbundet Hem ck Skla i Finland Tiina Rytkölä, prjektisuunnittelija, Kerhkeskus - kulutyön tuki Paula Vänninmaja, hankekrdinaattri, Harrastava iltapäivä -hanke Julkaisija: Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Rahittaja: Opetushallitus Taitt ja kuvitukset: Salla Kangasniemi ISBN (nid.) ISBN (PDF) , 2.pains Painpaikka: Libris Oy, Helsinki

5 S i s ä l l y s l u e t t e l 6 L u k i j a l l e 8 I K u l u n k e r h t i m i n t a 10 Tavitteena hyvinviva ppilas 12 Kti ja kulu yhdessä 13 Osallistumalla vaikuttamaan 14 Kaveritaitja ja me-henkeä 15 Innstumista ja nnistumista 16 Luvuutta ja ngelmanratkaisua 17 Meidän juttu! 18 Oppilaantuntemusta ja kuluhyvinvintia 19 Harrastuksia kaikille 2 0 I I K u l u n k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 22 Kuntakrdinitu kulun kerhtiminta 24 Krdinaattri 24 Rehtri 26 Kerhyhdyspettaja 27 Kerhnhjaaja 29 Oppilaskunta 30 Oppilashultryhmä 32 Vanhemmat ja vanhempainyhdistys 34 Yhteistyökumppanit 3 6 I I I S u u n n i t t e l u n t u e k s i 38 Tavitteet ja sisällöt 39 Ryhmät 40 Vastuullinen hjaaja 42 Yhteistyö 42 Tiedttaminen 45 Kerhtila 45 Kerhaika 46 Välipala 46 Osallistumis-, materiaali- ja jäsenmaksut 46 Vastuut ja vakuutukset 47 Arviinti 4 8 I V L i i t t e e t 50 Kerhtiminnan vusi 51 Kerhtiveita 52 Suunnittelun tueksi 54 Vusisuunnitelma 56 Kerhsuunnitelma 57 Kysely kerhlaisille 58 Kysely kerhlaisten vanhemmille 59 Kysely kerhtiminnan järjestäjille ja kerhnhjaajille 60 Kysely yhteistyötahille 61 Tdistus 1 62 Tdistus 2 65 L p u k s i 66 V i i t t e e t 67 L ä h d e m a t e r i a a l i 68 L ä h d e l u e t t e l

6 Lukijalle Tanssia, seikkailua ja kädentaitja, tuunausta, tekniikkaa tai tieteitä, ilmaisua, valkuvausta vai sarjakuvia pian ppilailta kerhtiveita kysymään! Kulun kerhtiminta n ppilaille merkityksellistä. Se hjaa ppilaita sallisuuteen ja tukee ssiaalista kasvua. Kerhtiminta vahvistaa ppilaiden itsetunta, tukee identiteetin mudstumista sekä ppilaiden erilaisia lahjja. Tämä mtivi ppilaita kulutyössä ja lisää saltaan viihtymistä kulussa. Kerht eivät tähtää kilpailuun tai arviitaviin tulksiin, jten siellä saadut saamisen kkemukset vivat lla ppilaille arvaamattman tärkeitä. Onnistumiset ja epännistumiset turvallisessa ilmapiirissä rikastuttavat lapsen ja nuren kasvua ja kehittävät minäkuvaa. Kerhtiminta antaa vimia ja inta myös pettajan työhön. Kerhissa vi kkeilla uusia petusmenetelmiä sekä edetä justavammin ja ppilaiden kanssa yhdessä sisältöjä mukaten. Opettajalla n mahdllisuus timia yhdessä ppilaiden kanssa man harrastuneisuutensa ja erityissaamisensa parissa, jllin pettajan innstus ja situtuminen aiheeseen välittyvät ppilaille myönteisellä, yhdessä tekemisen tavalla. Oppilaiden ja pettajien välinen suhde muuttuu, kun timinta ei perustu arviintiin, vaan aikuisen ja lapsen yhteiseen kiinnstukseen tiettyyn aihe- tai saamisalueeseen. Kulun kerhtiminta tukee yhteisöllisyyden kasvua. Eri lukkien ppilaista kstuvissa ryhmissä ludaan uusia ystävyyssuhteita, mikä näkyy myönteisesti myös kulupäivien aikana. Kun kulun kerhja vat hjaamassa myös järjestöjen, seurjen ja muiden yhteisöjen saajat, laajenee kuluyhteisö paikallisten timijiden khtaamispaikaksi. Lasten ja nurten hyvinvintia edistävät taht vivat yhdessä suunnitella, tteuttaa ja kehittää kerhtimintaa, unhtamatta ppilaiden ja ktien sallistamista. Kulun kehittyessä alueen timintakeskukseksi lisätään lähiyhteisön hyvinvintia. Kerhkeskuksen tekemän selvityksen mukaan jka neljäs pettaja n kiinnstunut kerhjen hjaamisesta 1. Kerh- ja harrastustiminnan myönteistä merkitystä paintetaan useissa tutkimuksissa 2. Vihdin kerhtiminta n saanut sijaa myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksentessa. Lapsi- ja nurisplitiikan kehittämishjelmassa n asetettu tavitteeksi, että jkaisella lukkalaisilla n mahdllisuus sallistua kerhtimintaan vähintään kerran viikssa 3. Matti Vanhasen II hallituksen hallitushjelman yhtenä tavitteena n panstaminen kulujen kerhtimintaan 4. Lisäksi Kulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-

7 nitelmassa luvataan, että kululaisten kerhtimintaa mnipulistetaan sana peruspetuksen laadun parantamista 5. Lasten, nurten ja perheiden hyvinvinnin plitiikkahjelmassa n tavite, että pulet peruskululaisista n mukana kerhtiminnassa. Lisäksi hjelman timenpiteisiin n kirjattu, että edistetään eri kerh- ja harrastustimintjen pikkihallinnllista yhteistyötä ja krdinaatita sekä tuetaan palvelun saattamista kaikkien lasten ulttuville riippumatta alueellisesta sijainnista tai perheiden taludellisesta tilanteesta. 6 Edellä mainitut pliittiset asiakirjat enteilivät, että kulun kerhtimintaan tullaan panstamaan resurssein lähes kahden vusikymmenen taun jälkeen. Keväällä 2008 petusministeriö myönsikin Opetushallitukselle määrärahan jaettavaksi kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille peruspetuksen järjestäjille kulun kerhtimintaan, jka n suunnattu 1 9-lukkalaisille. Tämä n hyvä alku kulun kerhtiminnan uudelleen viriämiselle. Rehtrit, pettajat ja muut kerhnhjaajat sekä kdit ja paikalliset yhteisöt nyt n aika ja mahdllisuus tarjta krkeatasista, innstavaa ja tavitteellista timintaa tutusti ja turvallisesti kuluympäristössä, saada lapset ja nuret jälleen innstumaan ja nnistumaan kerhissa sekä tehdä kulusta saamisen ja yhdessä tekemisen paikka myös kulupäivien jälkeen! Helsingissä Marj Kenttälä

8

9 I Kulun kerhtiminta Kulun kerhtimintaa hjaavat petussuunnitelman perusteissa määritellyt kerhtiminnan tavitteet. Tässä sassa tarkastellaan yleisiä tavitteita, jtka hjaavat kulujen tteuttamaa kerhtimintaa.

10 10 u l u n k u l u n k e r h t i m i n t a K u l u n k e r h k ä s i k i r j a T a v i t t e e n a h y v i n v i v a p p i l a s Kulun kerhtiminnalla tarkitetaan peruspetuslain 47 pykälään kirjitettua ja peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa 7 määriteltyä kulun järjestämää harrastustimintaa. Sen järjestämisen periaatteet tulee lla kirjattuna petussuunnitelmaan 8. Kulu määrää kerhtiminnasta vusittaisessa työsuunnitelmassaan 9, ja sen vuksi kulut vat keskeisessä sassa kerhtiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Kulun kerhtiminta n tavitteista timintaa, jlla ludaan perustaa säännölliselle harrastamiselle ja hyville ssiaalisille suhteille sekä tuetaan kdin ja kulun kasvatustehtävää. Kerhtiminnalla n myös tiedllisia, taidllisia ja elämyksellisiä tavitteita, jskaan kerhtiminnan lunteeseen ei kuulu edistymisen mittaaminen. Kulun kerhtiminta n ppilaille vapaaehtista harrastustimintaa. Kerhissa tapahtuvalle harrastamiselle n lunteenmaista justavuus, lapsilähtöisyys, pitkäjänteisyys, tavitteisuus, innstavuus, elämyksellisyys, kkemuksellisuus ja tekeminen sekä kulliseenkin aiheeseen perehtyminen, pysyvyys ja situtuminen.

11 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k u l u n k e r h t i m i n t a 11 Opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan kulun kasvatus- ja petustyön tukemiseksi vidaan järjestää kerhtimintaa. Kerhtiminnan tulee peruspetuksen tavitteiden mukaisesti tukea ppilaan eettistä ja ssiaalista kasvua sekä itsensä mnipulista kehittämistä. Kerhtiminnan tarkituksena n edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa ppilaalle mahdllisuus muuhunkin kuin tavanmaiseen kulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhtiminnan tulee tarjta mnipulista, lasta ja nurta arvstavaa timintaa sekä tilaisuutta myönteiseen vurvaikutukseen aikuisten ja tisten lasten kanssa. K e r h t i m i n n a n t a v i t t e e t : kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nurten sallisuuden lisääminen mahdllisuuden antaminen ssiaalisten taitjen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdllisuuden antaminen nnistumisen ja saamisen kkemukseen luvan timinnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nurten kannustaminen tuttamaan maa kulttuuriaan mahdllisuus ppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Opetushallitus antaa eri kulutusmutja ja -alja sekä tutkintja varten perusteet. Opetussuunnitelman perusteet n määräys, jlla kulutuksen järjestäjä velvitetaan sisällyttämään kulu- tai järjestäjäkhtaiseen petussuunnitelmaan petuksen tavitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan kulutuksellisten perusikeuksien, tasa-arvn, petuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja ikeusturvan tteutuminen. Opetushallitus seuraa petussuunnitelmien ja tutkintjen perusteiden timinnallisia vaikutuksia pääasiassa kulutuksen arviinnin yhteydessä. (www.ph.fi) 8. Opetussuunnitelmassa kerrtaan, miten petus järjestetään; mitä ja miten piskellaan sekä miten petusta ja ppilasta arviidaan. Opetussuunnitelma hjaa petustimintaa. Opetuksen järjestäjä valmistelee petussuunnitelman järjestämäänsä petusta varten. Kuntakhtainen petussuunnitelma tehdään petushallituksen määrittämän petussuunnitelman perusteiden phjalta. Yleensä kulut suunnittelevat myös kulukhtaisen petussuunnitelman, kuntakhtaisen petussuunnitelman phjalta. (Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2004, 8.) 9. Kulun työsuunnitelma laaditaan lukuvusittain kuluissa. Se perustuu petussuunnitelmaan. Se n tarkennettu suunnitelma lukuvuden timinnasta, ja sisältää tiedt muun muassa kerhista, retkistä, teemapäivistä tai vastaavista tapahtumista. Suunnitelmasta käytetään myös nimiä lukuvusisuunnitelma tai vusisuunnitelma.

12 12 u l u n k u l u n k e r h t i m i n t a K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kti ja kulu yhdessä Tavitteena n kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen. Kerhtiminnan avulla vidaan vahvistaa kdin ja kulun kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä. Vanhempien kanssa mietitään yhdessä, millaista n laadukas kdin ja kulun yhteistyö kerhtiminnassa ja laajemmin kulun timinnassa. Kulun kerhtiminta njaa niihin arvihin ja sääntöihin, jita kdit ja kulut vat yhdessä linjanneet. Vanhempainillissa keskustellaan vanhempien kanssa harrastuneisuuden merkityksestä lapsen tasapainisen kasvun tukemisessa. Myös pettajien ja muiden kerhnhjaajien tietämystä kerhtiminnan merkityksestä lapsen kasvun ja ppimisen tukena tulee vahvistaa esimerkiksi järjestämällä avimia kulutustilaisuuksia, jihin myös vanhemmat vat tervetulleita. Vanhemmat vat lunteva yhteistyökumppani kulun kerhtimintaa järjestettäessä. Vanhemmat tulee ttaa mukaan kerhtiminnan suunnitteluun, tteuttamiseen ja timinnan arviintiin. Vanhempien tiveita kulun kerhvalikimasta kannattaa kuulla. Vanhemmilla n erityistä tieta paikallisesta harrastustarjnnasta lapsille ja nurille, ja siksi kerhvalikimaa mietittäessä vanhempien tiedt ja myös taidt n susiteltavaa humiida ja hyödyntää. Vanhemmat vaikuttavat merkittävästi ppilaiden situtumiseen ja mtivitumiseen; js vanhemmat pitävät kulun kerhtimintaa tärkeänä, siirtyy innstus ja kerhtiminnan arvstus myös lapsiin.

13 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k u l u n k e r h t i m i n t a 13 Vanhempainyhdistykset vivat lla mukana kerhtiminnassa esimerkiksi sallistumalla harrastusmessujen järjestämiseen. Kululla vidaan järjestää perheille avimien vien päivä, jllin kulun kerht esittelevät timintaansa kulun ppilaille ja vanhemmille. Kulun kerhtiminta vahvistaa kdin ja kulun yhteistyön käytänteitä. Yhteistyön yksi kulmakivi n vurvaikutus ja viestintä. Yhteistyötapja suunniteltaessa vanhempien kanssa mietitään, millaista n hyvä kdin ja kulun välinen viestintä. Viestintä liittyy merkittävästi myös kulun kerhtiminnan tteuttamiseen. Osallistumalla vaikuttamaan Tavitteena n lasten ja nurten sallisuuden tukeminen. Sumessa n vankka lainsäädännöllinen phja lasten ja nurten sallistumiselle ja kuulemiselle. YK:n lapsen ikeuksien yleisspimus takaa lapselle, jka kykenee mudstamaan mat näkemyksensä, ikeuden ilmaista ne lasta kskevissa asiissa 11. Sumen perustuslain mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään kskeviin asiihin kehitystään vastaavasti 12. Nurislaissa (2006) ja lastensujelulaissa (2008) n säännöksiä, jtka velvittavat kuntia vahvistamaan lasten ja nurten sallistumista ja kuulemista. Myös peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa paintetaan, että ppilailla n ikeus sallistua ja vaikuttaa kulussa. Laadukkaasti tteutettu kulun kerhtiminta edistää sallisuutta. Lähtökhta kulun kerhtiminnan kehittämiselle n ppilaiden ttaminen mukaan timinnan käynnistämiseen, suunnitteluun, tteuttamiseen ja kehittämiseen. Kerhtiminta n knkreettinen kuluun liittyvä asia, jssa ppilaiden kuuleminen n tärkeää. Oppilaiden mtivaati kerhihin sallistumiselle herätetään, kun heitä kuullaan j kerhvalikimaa mietittäessä. Oppilaiden sallisuutta tuetaan käyttämällä sallistavia ja vurvaikutteisia työtapja kerhssa. Yhteistiminnallisuus sekä pari- ja ryhmätyöt spivat mnien kerhsisältöjen tteuttamiseen. Kerhnhjaajan ja kerhlaisten yhteiset keskustelut ja phdinnat vat tärkeitä, ja luvat phjan ryhmän sisäisille päätöksille. Osallistavat työtavat nstavat ppilaiden saamisen esiin ja tukevat ajattelutaitja. Ne pettavat kysymistä, tisten kuuntelemista ja mien tai yhteisten tavitteiden jalstamista sekä situtumista yhteisiin tavitteisiin eli vastuuta. Parhaimmillaan kerhryhmässä saavutetaan tutkimisen ja ivaltamisen kulttuuri, jka sallii kes-

14 14 u l u n k u l u n k e r h t i m i n t a K u l u n k e r h k ä s i k i r j a keneräistenkin ideiden ja ajatusten esittämisen ja jhtaa myönteisimmillään keskinäiseen kannustamiseen. Oppilaiden kuuleminen n ensiarvista kerhn timintaa kehitettäessä. Kerhlaiset tekevät yhdessä hjaajan pastuksella tavitteet yksittäiselle kerhlle. Tavitteet vivat lla esimerkiksi elämyksellisiä, kuten näyttelyn tteuttaminen tai kulun juhlassa esiintyminen lukuvuden lpulla. Kun ppilaat vat itse miettineet tavitteita ja niistä n yhdessä päätetty, vat tavitteet heille merkityksellisiä ja niiden saavuttaminen hukuttelevampaa. Oppilaiden sallistaminen lisää mtivaatita ja situtumista kerhn. Kulun järjestyssäännöt hjaavat myös kerhtimintaa. Lisäksi ppilaat vivat suunnitella ja päättää man kerhn sisäisistä säännöistä yhdessä hjaajan kanssa ikäkauteensa spivalla tavalla. Yhteisesti svitut säännöt vivat kskea esimerkiksi sallistumisaktiivisuuteen tai pissalihin puuttumista, kerhn mia rutiineja tai tisten humiimista. Oppilaat sallistuvat kerhtiminnan arviintiin. Arviinti kerhssa tähtää aina timinnan kehittämiseen. Tärkeänä lähtökhtana ppilaiden sallisuuden tukemisessa n kulun aktiivinen vurvaikutus myös vanhempien ja muiden lasten ja nurten parissa timivien tahjen kanssa. Näitä tahja vat esimerkiksi lähiympäristön järjestöt, liikuntaseurat ja yhdistykset sekä kunnan lapsiin ja nuriin liittyvät timialat. Kaveritaitja ja me-henkeä Tavitteena n ssiaalisten taitjen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen. Kulun kerhissa n mahdllista tukea ppilaiden ssiaalisia taitja ja yhteisöllisyyteen kasvamista. Kerhissa ppilailla n mahdllisuus sallistua eri-ikäisistä ja eri lukkien ppilaista kstuviin ryhmiin, ja timia sellaisten pettajien hjauksessa, jtka eivät peta heitä kulupäivän aikana. Kulun kerhtiminta tukee kk kulun yhteisöllisyyden kasvua. Kerhjen vakiintuneisuus ja pitkäjänteisyys vat merkityksellisiä ppilaiden yhteisöllisyyteen kasvamisessa. Jtta ppilaat ehtivät kiinnittyä ryhmään ja mudstaa lukkarajja ylittäviä kaverisuhteita, n kerhn timintakauden ltava säännöllinen, viikittain tteutetuva ja lukuvutinen. Pitkään yhdessä timineet kerhlai-

15 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k u l u n k e r h t i m i n t a 15 set maksuvat ryhmässä timimisen eettisiä periaatteita. Il yhdessä tekemisestä ja lemisesta vahvistavat tunnetta ryhmään kuulumisesta. Ryhmässä timiessaan ppilas ppii tuntemaan paremmin itseään, pettelee tisten tunteiden ja näkökulman humiimista ja käyttäytymistä ristiriitatilanteissa. Myönteiset kkemukset suhteessa muihin kerhlaisiin kehittävät kaveritaitja, jtka vat sa ssiaalisia taitja. Kaveritaitja vat muun muassa kyky mien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisemiseen, ma-alitteisuus tutustuessa tisiin, tisten timintaan vastaaminen ja manarvntunne. Kaveritaidiksi katstaan myös se, ettei kiusaa muita ja tisaalta se, että n valmius pulustautua tai hakea apua khdatessaan kiusaamista. 13 Kerhissa ppilaat saavat ystävyyssuhteita yli lukkarajjen. Kerhtiminnassa n hulehdittava riittävästä sisällöllisestä mnipulisuudesta, jtta jkainen ppilas löytää kerhvalikimasta itseään kiinnstavan kerhsisällön. On tivttavaa, että kukaan ppilas ei jää kulussa kerhtiminnan ulkpulelle aikuisen hjauksen puutteen vuksi. Lukanpettaja, lukanvalvja tai kuraattri vi kerta alkavista kerhista sellaisille ppilaille, jtka erityisesti hyötyisivät kerhihin sallistumisesta. Oppilashultryhmät vivat hjata ssiaalisen tuen tarpeessa levia ppilaita mukaan kerhihin. Ohjauksen tulee lla hientunteista, hallittua ja aina ktien kanssa yhteistyössä tteutettua. 14 Kerhtiminnalla saadaan usein ngelmien ympärille rakentuvalle kdin ja kulun yhteistyölle psitiivisia sävyjä, mikä saltaan vahvistaa vanhempien suhdetta lapsen kuluun ja helpttaa vurvaikutuksen syntymistä. Innstumista ja nnistumista Tavitteena n nnistumisen ja saamisen kkemuksen antaminen. Kulujen järjestämän kerhtiminnan tulee lla sisällöiltään mnipulista ja tteutustavaltaan mnialaista. Näin jkaisella ppilaalla n mahdllisuus saavuttaa sen kautta nnistumisen ja saamisen kkemuksia. Hyvin timivassa kerhryhmässä ppilailla n rhkeutta kkeilla ja epännistua ilman hunmmuuden tunnetta. Kska kerhissa ppilaiden saavutuksiin ei liity arviintia, n epännistuminenkin kerhssa turvallista. Kerhjen sisällöissä tulee ttaa humin ppilaiden yksilölliset tarpeet. Se edellyttää kerhnhjaajalta pedaggisia taitja ja ppilaantuntemusta. Kerhtimintaa

16 16 u l u n k u l u n k e r h t i m i n t a K u l u n k e r h k ä s i k i r j a n kyettävä ajattelemaan prsessina, jlla tuetaan ppilaiden maehtisen kiinnstuksen kehittymistä. Kulujen kerhilla ludaan phjaa ppilaiden säännöllisten harrastusten syntymiselle. Kerhtiminnan tulee tästäkin syystä lla pitkäjänteistä ja vakiintunutta, ja kerhsisältöjen laadukkaita ja työmenetelmien mnipulisia. Kerhnhjaajien tulee ivaltaa kerhjen merkitys ja tehtävä nnistumisen kkemusten tarjajana. Kerhihin sallistuvilla ppilailla tulisi lla mahdllisuus havainnida itse taitjensa kehittymistä kerhissa. Tähän ppilaat tarvitsevat timintamalleja kerhnhjaajalta. Kerhissa n mahdllista tarjta frumi myös ppilaiden muulle harrastuneisuudelle ja saamiselle. Usein ppilaat vat hjaajaa etevämpiä erilaisissa taidissa. Kerhnhjaaja vi antaa jllekin ppilaalle vastuun jnkun taidn pettamisesta tai tiedn jakamisesta muille. Vastuulliset tehtävät lisäävät ppilaiden luttamusta miin kykyihin. Kerhissa ppilaat löytävät mia vahvuusalueitaan. Onnistumisen kkemukset vivat lla ulkpulisen silmin pieniä, mutta ppilaan kannalta hyvin merkityksellisiä. J pelkästään valmiiksi saamisen kkemus ja tunne antaa ppilaalle palautetta hyvin tehdystä työstä. Onnistumista vi kkea myös esimerkiksi ssiaalisten taitjen kartuttamisesta: ryhmässä timimisessa, maalitteellisuudessa, man mielipiteen ilmaisemisessa, vastuun ttamisessa masta tai ryhmän tutksesta tai ristiriitatilanteissa käyttäytymisessä. Jllekin ppilaalle kerhsta saatu aikuiskntakti vi antaa myönteisen kkemuksen sallistumisesta. Oppilaat tarvitsevat tukea löytääkseen kerhtiminnan kautta mia vahvuusalueitaan. On tärkeää, että kerhnhjaaja pystyy välittämään ppilaille, että jkainen n jssain asiassa hyvä. Tavitteena n, että jkainen timintaan sallistuva ppilas rakentaa milla tutksillaan ja panksillaan yhteistä kknaisuutta. Tällä tavalla syntyy laajempia kerhkknaisuuksia ja saavutetaan mnialaisuutta kerhtiminnissa. Oppilaiden itsetunt vahvistuu ja luttamus miin vahvuuksiin lisääntyy. Luvuutta ja ngelmanratkaisua Tavitteena n luvan timinnan ja ajattelun kehittäminen. Parhaimmillaan kerhtiminta herättää älyllisen uteliaisuuden ja tarjaa erilaisia ngelmanratkaisustrategiita. Jtta ajatteluprsessit pääsevät kehittymään, tulee timinnan lla mnipulista, laaja-alaista ja pitkäjänteistä.

17 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k u l u n k e r h t i m i n t a 17 Oppilaiden kiinnstuksen khteet hjaavat kerhtimintaa. Harrastunut aikuinen, kerhnhjaaja, tu timintaan maa aiheeseen liittyvää saamistaan. Kerhnhjaaja antaa kerhnhjausprsessin kehittyä ja edetä tarvittaessa vapaasti ryhmässä käytävän keskustelun tai timinnan mukaan. Kerhnhjaajan rli n nimenmaan hjaajan rli. Kerhnhjaaja myötäilee ja tukee ppilaiden mia timinnassa syntyviä ajatuksia sekä tietjen ja taitjen kehittymistä. Kerhnhjaaja vahvistaa ppilaiden maa tiednhaluaan asettamalla kysymyksiä mieluummin, kuin vastaamalla niihin. On tärkeää tukea pettajia ja muita aikuisia jakamaan saamistaan ja innstumistaan kerhissa ppilaiden kanssa. Siksi yhteistyö myös järjestöjen ja vanhempien kanssa n ensiarvista. Mnien saajien jukk mahdllistaa kerhtiminnan mnipulisuuden ja sisällöllisen laadukkuuden, ja näin ppilaat saavat rikastuttaa maa saamistaan eri näkökulmien ja tteutustapjen kautta. Kerhissa vidaan herättää älyllinen uteliaisuus ja kkeilla erilaisia ngelmanratkaisutapja. Meidän juttu! Tavitteena n lasten ja nurten kannustaminen tuttamaan maa kulttuuriaan. Opetussuunnitelman perusteet eivät määritä kerhjen sisällöllisiä tavitteita tai työmenetelmiä, ja siksi kerhissa vi vapaasti luda puitteet ppilaiden mille luville prsesseille ja tutksille. Lapset ja nuret tarvitsevat kuitenkin rhkaisua ja tilaisuuksia tuttaakseen maa kulttuuriaan, ja tässä kerhnhjaajan ammattitaitisuus tulee esiin. Kerhnhjaajan tehtävänä n tukea, mahdllistaa, hjata ja kannustaa ppilaiden timintaa, pikemminkin kuin neuva, antaa ikeita vastauksia tai määritellä timinnan suunta ja lpputuls. Kerhnhjaaja antaa ppilaille lisää käytännön taitja mien tutsten lumiseen. Kerhsisältöjä ja työmenetelmiä kehittämällä ppilaille tarjtaan mahdllisuuksia näiden taitjen harjitteluun ja ppimiseen. Kerhissa vidaan kkeilla, etsiä uusia ratkaisumalleja ja epännistuakin, kska kerhissa ei le määriteltyjä tiukkja ppimistavitteita tietylle aikavälille. Kulun kerhissa kannattaa hyödyntää myös paikallisten timijiden resursseja. Yhteistyö alueen taiteen peruspetuksen ja taidelaitsten kanssa rikastuttaa ker-

18 18 u l u n k u l u n k e r h t i m i n t a K u l u n k e r h k ä s i k i r j a htimintaa ja tu valtavan taitjen kirjn ppilaiden käyttöön. Myös järjestöjen pitkä perinne lasten ja nurten parissa n is vimavara kulun kerhille. Järjestöjen sisällöllinen erityissaaminen esimerkiksi tait- ja taideaineissa tai lunnn tuntemuksessa innstaa ppilaita. Tärkeää n, että alueilla ludaan yhteistyötä klmannen sektrin, taiteen peruspetuksen, taidelaitsten ja kunnan eri timialjen välille aikuisten saamisen saamiseksi nurten käyttöön. Kerhissa n tilaa ppilaiden mille luville prsesseille ja tutksille. Oppilaantuntemusta ja kuluhyvinvintia Kerhtiminta antaa mahdllisuuden ppilaan tuntemisen lisäämiseen. Oppilaantuntemus tarkittaa hjaajan kykyä humata ppilaiden yksilöllisyys. Oppilaantuntemuksen avulla hjaaja vi antaa erityishumita kerhlaiselle tarpeen mukaan; hjaaja tunnistaa kerhlaisen käsityksiä timinnan mieluisuudesta, vaikeudesta tai tärkeydestä sekä tunnistaa kerhlaisen asenteet ja tttumukset. Hyvä ppilaantuntemus auttaa hjaajaa löytämään jkaiselle kerhlaiselle hänen edellytyksiinsä spivaa timintaa ja haasteellisia ja mielekkäitä tehtäviä ja hjelmaa kerhssa. Spivien työmenetelmien avulla kerhlaisella n mahdllisuus kasvaa vastuullisuuteen masta tekemisestään. Pitkäaikaisessa hjaaja-kerhlainen -suhteessa n mahdllista saavuttaa hyvä ppilaantuntemus. Tämän vuksi kerhnhjaajien pysyvyys n tärkeää, kuten myös timinnan säännöllisyyden turvaaminen. Hyvä ppilaantuntemus kehittyy pitkäaikaisessa hjaaja-ppilas -suhteessa. Kulun kerhissa hjaaja ja ppilaat khtaavat tisensa tisella tavalla kuin petustuntien aikana. Kerhissa pettajalla n mahdllisuus näyttäytyä ppilaille man harrastuksensa kautta tisenlaisessa rlissa, ja myös kerhlainen vi timia kerhssa tisin kuin ppitunneilla. Kerhissa pettajalla ei le ppilasarviintiin

19 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k u l u n k e r h t i m i n t a 19 tähtäävää tehtävää, ja sillä n myönteisiä vaikutuksia ppilaan ja pettajan vurvaikutukseen ja suhteeseen. On näyttöä, että kuluhyvinvinti paranee, kun kulun henkilöstö khtaa ppilaat kerhtiminnassa 15. Parantuneella ppilaantuntemuksella n psitiivisia vaikutuksia kuluhyvinvintiin ja yhteisöllisyyden kasvuun. Harrastuksia kaikille Tavitteena n harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kulun kerht vat helpsti saavutettavia harrastamisen paikkja ppilaille. Kerhjen maksuttmuus ja sallistumisen helppus luvat tasa-arvisen mahdllisuuden jkaiselle ppilaalle sallistua kerhn timintaan. Kerhtiminnan tulee sisällöltään lla laadukasta ja niin mnipulista, että jkaiselle ppilaalle löytyy siitä häntä kiinnstava harrastus. Kerhtiminnan tulee lisäksi lla säännöllistä ja tavitteista, jtta phja pitkäjänteiselle harrastamiselle vi syntyä. Kulun kerht vat helpsti saavutettavia harrastamisen paikkja ppilaille. Kulun kerhvalikima vi tarjta ppilaille harrastuksia, jtka eivät tilakysymysten vuksi nnistu muualla; kulun tilat vat suunniteltuja ja turvallisia esimerkiksi fysiikan ja kemian kerhille niille sitetuissa lukissa tai puutyö-, metalli- ja elektrniikkakerhille teknisen työn tilissa. Kerhvalikiman laajuuteen vidaan vaikuttaa myös paikallisella yhteistyöllä. Yhteistyö kunnan muiden hallinnnaljen, järjestöjen ja vanhempien kanssa n tärkeää riittävän harrastusvalikiman ylläpitämiseksi kululla. Oppilashultryhmät phtivat, millaisia harrastuksia ppilashulln piiriin tulleille ppilaille pitäisi lla tarjlla. Tavitteena n, että jkainen lapsi ja nuri löytää kulun kerhtiminnasta harrastuksen, jhn hänellä n mahdllisuus kk peruspetuksen ajan.

20

21 II Kulun kerhtiminnan rganisinti Kirjan tässä sassa tarkastellaan kulun kerhtiminnan rganisitumisen tapja. Kukin kunta tai kulu järjestää kerhtimintaa paikallisiin lihin spivalla tavalla. Kerhtiminnan laajuus vaikuttaa tehtäviin, jita kunnassa tai kulun taslla n tehtävä. Kerht saadaan vakiinnutettua saksi kulun timintakulttuuria, kun kehittämistyössä hyödynnetään pettajien, ppilaiden, vanhempien sekä muiden sidsryhmien tietja ja taitja.

22 22 k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kuntakrdinitu kulun kerhtiminta Kunnassa tteutettavaa kulujen kerhtimintaa kannattaa krdinida keskitetysti. Näin varmistetaan tasavertainen kerhtarjnta kunnan ppilaille: kunnan hallinnssa taataan kuluille alueellinen tasapain kerhjen määrässä ja tukipalveluissa. Lisäksi pikkihallinnllinen yhteistyö takaa usean hallintkunnan tavitteiden saavuttamisen. Pikkihallinnlliseen kerhtiminnan kehittämiseen vivat kunnassa sallistua petus-, nuris-, ssiaali- ja terveys-, liikunta- ja nuristimet. Useimmiten krdinaativastuu kulun kerhtiminnan kehittämisessä n petustimella, kska kyseessä n kulujen ma timinta, jka phjautuu peruspetuslakiin, peruspe-

23 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 23 tuksen petussuunnitelman perusteisiin sekä kunnan ja kulujen petussuunnitelmiin. Myös nuristimella vi lla kiinnstusta krdinaativastuuseen; tällöin vidaan kunnassa kehittää kaikkia lasten ja nurten vapaa-aikapalveluja keskitetysti. Tärkeää n hyödyntää kunnassa j valmiina levia rakenteita ja timivia yhteistyöverkstja. Samalla kannattaa luda aktiivisesti myös uusia kumppanuuden malleja, jissa hallintkuntien välinen yhteistyö tteutuu justavimmin. Eri hallinnnalilla n mat yhteistyöverkstnsa, jita vidaan käyttää kehittämistyössä. Esimerkiksi kulttuuritimen valmiita kanavia yhteistyötahihin vidaan käyttää kerhtimintaa rikastuttamaan. Yhteistyö liikuntatimen kanssa vi mahdllistaa kulun liikuntasalin käytön lisäksi myös muiden kunnan liikuntapaikkjen ja -tiljen käytön velituksetta tiettyinä yhdessä svittuina aikina, jllin kulun kerhilla n niihin tarvetta. Lisäksi liikuntatimi vi tiedttaa liikunnalliseen kerhtimintaan spivista materiaaleista ja kulutuksista myös kulujen kerhnhjaajille. Yhteistyön mutja n mnenlaisia. Kun kulun kerhtimintaa kehitetään pikkihallinnllisena yhteistyönä, nimetään kehittämiseen hjausryhmä. Ohjausryhmässä vat edustettuina ne yksiköt kunnasta, jtka vat mukana kehittämistyössä. Lisäksi kannattaa phtia, lisik ryhmässä tarpeen lla edustus kuluilta, esimerkiksi rehtri, ja mikäli kunnalla n kerhkrdinaattri, hänen läsnälnsa n tärkeää. Myös timinnan parissa levat muut taht, kuten yhdistykset, tarvitsevat edustajan hjausryhmään. Ohjausryhmän n hyvä kuulla myös nurten vaikuttajaryhmiä. Ohjausryhmä kkntuu säännöllisesti, ja se suunnittelee, valmistelee, linjaa ja seuraa kerhtiminnan kehittämistä ja vakiinnuttamista kunnassa. Kunnan eri hallintkuntien, taiteen peruspetuksen, eri järjestöjen ja muiden yhteisöjen tarjamilla kulun harrastustiminnilla saadaan ppilaille mielekästä, mtivivaa, mnipulista ja sisällöllisesti krkeatasista kerhtimintaa. P i k k i h a l l i n n l l i n e n h j a u s r y h m ä kkntuu säännöllisesti kehittämään kulujen kerhtimintaa hulehtii resursseista tu kaikkien yhteistyötahjen mat verkstt rikastuttamaan kulujen kerhtimintaa yhdistää kunnan palvelurakennetta lapsille ja nurille suunnittelee, valmistelee, linjaa ja seuraa timinnan kehittämistä ja vakiinnuttamista hjaa krdinaattrin työtä

24 24 k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Krdinaattri Krdinaattri vastaa kerhtiminnan käytännöistä ja timinnasta. Krdinaattrin timenkuva ja työaika riippuvat kunnan ksta ja kerhtarjnnan laajuudesta. Krdinaattri vi vastata yhteistyön kehittämisestä kulujen ja muiden harrastuspalvelujen tuttajien, kuten yhdistysten, seurjen ja seurakuntien, välille. Krdinaattri vi kartittaa kulujen, yhdistysten, seurjen ja seurakuntien halukkuutta ja mahdllisuuksia sallistua kerhjen järjestämiseen sekä selvittää, millaisia kerhja eri taht vat valmiita tarjamaan. Samalla kartitetaan käyttöön sveltuvat ja vapaat tilat kuluilta ja lähiympäristöistä. Lisäksi krdinaattri vi kartittaa muun alueella tarjttavan harrastustiminnan, jtta vältytään päällekkäisyyksiltä. Krdinaattrin tehtäviin kuuluu myös yhteydenpit kulujen rehtreihin, kerhyhdyspettajiin ja vanhempainyhdistyksiin/vanhempiin. Lukuvuden aikana krdinaattrin kannattaa kta rehtrit ja/tai kerhyhdyspettajat yhteen muutamia kertja, jtta timintaan liittyviä haasteita ja nnistumisia vidaan käsitellä ja tiedttaa esimerkiksi resursseista tai muista timinnan kehittämiseen liittyvistä seikista. Krdinaattri vi vastata myös kulun kerhtiminnassa mukana levien tahjen kulutuksien suunnittelusta ja järjestämisestä. Mikäli kunnassa halutaan kehittää kdin ja kulun yhteistyötä laajemmin, vi krdinaattri timia myös yhteistyön yhdyshenkilönä, ja esimerkiksi kta ja välittää hyviä kdin ja kulun yhteistyön käytäntöjä kulujen käyttöön. K r d i n a a t t r i kehittää yhteistyötä kulujen ja paikallisten timijiden välille selvittää kulujen ja eri tahjen mahdllisuuksia tuttaa kerhja kuluille kartittaa sveltuvia ja vapaita tilja kerhjen käyttöön kuluilta ja lähiympäristöistä ehkäisee harrastustimintjen päällekkäisyydet alueilla n aktiivisesti yhteydessä rehtreihin, kerhyhdyspettajiin ja vanhempainyhdistyksiin/vanhempiin kuluttaa kerhtiminnassa mukana levia tahja tiedttaa kuntalaisia kulujen kerhtiminnasta Rehtri Rehtri n merkittävässä rlissa nnistuneessa kulun kerhtimintjen mnipulistamisessa. Kun rehtri näkee kerhjen psitiiviset vaikutukset kulunsa p-

25 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 25 pilaisiin, pettajiin, kteihin ja kk kuluyhteisöön, n hänen helpp mtivitua timinnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Rehtri vaikuttaa siihen, että kerht tulevat saksi kulun timintaa ja kk kulu n situtunut kerhtiminnan kehittämiseen. Rehtri hulehtii, että kerhtiminta n kirjattu kulun työsuunnitelmaan ja sitä tteutetaan petussuunnitelman perusteiden ja kulun petussuunnitelman mukaisesti. Rehtri vastaa kerhjen käyttämien tiljen turvallisuudesta ja varmistaa hjaajien taidt ryhmänhallintaan ja vastuun ttamiseen kerhryhmistä. Rehtri hulehtii, että yhteistyö vanhempainyhdistyksen, ppilaskunnan hallituksen ja ppilashultryhmän kanssa timii myös kerhtimintaa kehitettäessä ja tteutettaessa. Lisäksi rehtri vaikuttaa siihen, millaista yhteistyötä muiden paikallisten timijiden kanssa tehdään. Kdin ja kulun välinen yhteistyö timinnan suunnittelussa, järjestämisessä ja arviinnissa n tärkeää. Rehtri hulehtii, että vanhemmilla n mahdllisuus mielipiteidensä ja ideidensa ilmaisemiseen, ja että tiedtus kteihin hituu tehkkaasti. Rehtri selvittää pettajakunnalta halukkuutta kerhjen hjaamiseen ja päättää ulkpulisten hjaajien rekrytinnista. Rehtri hitaa hjaajien palkkauksen ja riksrekisteritteiden 16 tarkistamisen. Rehtri varmistaa, että kaikki kerhnhjaajat saavat asianmukaisen pastuksen kulun käytänteisiin, hjeisiin ja timintakulttuuriin. Rehtri hulehtii tilajärjestelyistä, lukujärjestysteknisistä töistä ja mahdllisista kulukyydityksistä ja iltavalvnnasta myös kerhjen salta. Rehtrin kautta tehdään kerhjen tarviketilaukset. Rehtri vi jakaa mnia edellä mainittuja tehtäviä myös kerhyhdyspettajan kanssa. Opettajat valitsevat yhdessä rehtrin kanssa keskuudestaan kerhyhdyspettajan. R e h t r i vaikuttaa siihen, että kerht tulevat saksi kulun timintaa mahdllistaa yhteistyön ktien, vanhempainyhdistyksen, paikallisten timijiden, ppilashultryhmän ja ppilaskunnan hallituksen kanssa vastaa kerhnhjaajien palkkaamisesta ja perehdyttämisestä hulehtii tilajärjestelyistä, lukujärjestyksien laadinnasta, kulukyydityksistä ja iltavalvnnasta kerhjen salta valitsee kerhyhdyspettajan yhdessä pettajakunnan kanssa

26 26 k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kerhyhdyspettaja Kun kulun kerhtarjnta n laaja, kannattaa pettajakunnasta nimetä kerhyhdyspettaja rehtrin, kerhnhjaajien ja ppilaiden tueksi. Kerhyhdyspettaja timii yhteyshenkilönä kuntaan, kteihin, kerhnhjaajiin ja muihin sidsryhmiin sekä vastaa kulun sisäisestä ja ulkisesta tiedttamisesta. Kerhyhdyspettajan tehtäviin vi kuulua kerhvalikiman ja -lukujärjestyksen laatiminen yhdessä rehtrin ja krdinaattrin kanssa. Tällöin yhdyspettajan tulee tietää, mitä kerhja ppilaille n luvassa ja ketkä niitä hjaavat: pettajat ja/tai järjestöjen, seurjen, yhdistysten, taiteen peruspetuksen vai muiden yhteistyötahjen hjaajat. Kerhyhdyspettaja auttaa rehtria kulutusten järjestämisessä ja kerhnhjaajien perehdyttämisessä. Kerhnhjaajille kannattaa järjestää yhteisiä tapaamisia ainakin lukukauden alussa, pulivälissä ja lpussa. Yhdyspettaja vi laatia yhdessä muiden pettajien kanssa kerhnhjaajien kansin ja hän hulehtii, että kaikki kerhnhjaajat ja mahdlliset hjaajien sijaiset perehtyvät kansin tietihin ennen kerhjen alittamista. Kansissa n kulun yleisiä ja kerhihin liittyviä timintahjeita. Kerhnhjaajan kansita kannattaa säilyttää pettajainhuneessa. Kerhyhdyspettaja vastaa kerhjen markkininnista ja ilmittautumiskäytänteistä. Yhdyspettaja ylläpitää kerhilmitustaulua, jka n erinmainen tiedtuskanava ppilaille kerhihin liittyvistä aikatauluista, tilista, hjaajista sekä muutksista tai mahdllisista peruutuksista. Kerhyhdyspettaja hyödyntää ppilashultryhmän asiantuntemusta kerhryhmien mudstamisessa. Lisäksi yhdyspettaja hulehtii, että ppilaskunnalla n mahdllisuus sallistua kerhtiminnan kehittämiseen ja tteuttamiseen. Kerhyhdyspettaja tiedttaa pettajia kerhasiista esimerkiksi säännöllisesti pettajankkuksissa. Yhdyspettajan kannattaa vierailla vanhempainyhdistyksen kkuksessa kertmassa kulun kerhista ja lumassa yhteistyömutja kerhihin liittyvissä järjestelyissä. Vanhempainillissa kerhyhdyspettaja vi lla kuulemassa vanhempien tiveita ja tarpeita kulun kerhjen suhteen. Y h d y s p e t t a j a timii rehtrin, kerhnhjaajien ja ppilaiden tukena perehdyttää kerhnhjaajia yhdessä rehtrin kanssa hulehtii kerhnhjaajan kansin päivittämisestä ylläpitää kerhilmitustaulua ppilaille n kerhasiantuntija pettajankkuksissa ja ppilashultryhmässä hulehtii ppilaskunnan ja vanhempien sallisuudesta timinnan järjestämisessä ja kehittämisessä sallistuu krdinaattrin järjestämiin kerhtilaisuuksiin

27 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 27 Kerhnhjaaja Kerhnhjaaja n ppilaiden innstaja ja mtivaatin herättäjä kerhissa. Ohjaajan pedaggiset taidt, luttamus kerhlaisiin, reiluus kuten myös hjaajan ma innstuneisuus ja harrastuneisuus välittyvät ppilaille myönteisesti. Tasa-arvinen ja jhdnmukainen suhtautuminen ppilaisiin sekä vastuun ja vaihtehtjen tarjaminen heille vimistavat situtumista kerhn timintaan. Ohjaajan taidilla n is merkitys kerhn nnistumiseen. Kerhja hjaavat vusi-, kuukausi- ja kerhkertaiset suunnitelmat. Etukäteissuunnittelulla varmistetaan, että kerh n sisällöltään laadukas ja työtaviltaan mnipulinen. Hyvä suunnittelu takaa ppilaille mielekkäitä sisältöjä ja kiinnstavia työtapja, ja hjaaja pystyy tarjamaan turvallisen ilmapiirin kerhssa. Kerhn suunnitteluun ja tteuttamiseen hjaajan kannattaa ttaa kerhlaiset mukaan. Osallistaminen lisää ppilaiden mtivaatita sallistua kerhn. Oppilaalle tai ppilasparille vi antaa vastuun esimerkiksi yhden kerhkerran suunnittelusta ja tteuttamisesta, kuitenkin siten, että kerhnhjaaja tukee heitä ja n läsnä kerhssa. Kerhnhjaajalta edellytetään ryhmänhallintataitja ja taita timia eettisesti ja mraalisesti ikein. Kerhnhjaaja vastaa kerhn timinnasta ja timinnan turvallisuudesta. Ohjaajan tulee ilmittaa rehtrille, mikäli kerhryhmässä n tekijöitä, jtka heikentävät turvallisuutta, tai tilissa n turvallisuutta vaarantavia seikkja. Kerhnhjaaja varmistaa, että ryhmä tietää tilihin ja ryhmän timintaan liittyvät säännöt, jita n myös yhdessä ppilaiden kanssa hyvä työstää. Kerhnhjaajan vastuulla n varmistaa, ettei ketään kiusata kerhissa ja kiusaamisen ehkäisyyn n myös ppilailla taitja. Ohjaaja vi hyödyntää ppilashultryhmän mniammatillista saamista tarpeen tullen. Kerhnhjaaja pitää kirjaa sallistujista ja ilmittaa kerhyhdyspettajalle, mikäli kerhssa vapautuu paikkja tai ryhmässä ei enää le tarpeeksi sallistujia. Kerhnhjaaja vastaa myös maan kerhnsa liittyvästä tiedttamisesta kteihin. Vanhemmille tulee antaa mahdllisuus tutustua kerhn timintaan ja tavata kerhnhjaajaa. Timinnan ja sisältöjen kehittämiseksi kerhnhjaaja tekee arviintia kerhstaan. Itsearviinnin lisäksi palautetta pyydetään ainakin kerhn sallistuneilta ppilailta ja heidän hultajiltaan. Kerhnhjaajille kannattaa järjestää hjaajien kulutus, jnka esimerkiksi yhdyspettaja järjestää yhdessä rehtrin tai ppilashultryhmän jäsenen kanssa lukuvuden alussa. Perehdytyskulutuksessa käsitellään muun muassa kerhnhjaajan kansin sisältöjä, jtka vat erityisesti kulun ulkpulisille kerhnhjaajille tärkeä saattaa tiedksi.

28 28 k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kerhnhjaajan tulee varmistaa, että hän saa seuraavassa luetellut asiat mudssa tai tisessa tiedkseen. K e r h n h j a a j a n k a n s i : petussuunnitelman perusteiden kerhtimintaa kskevat tavitteet kulun petussuunnitelman kerhtimintaa kskevat maininnat kulun timinta-ajatus kulun järjestyssäännöt kdin ja kulun yhteistyötä kskevat hjeet tai pelisäännöt hjeet tiljen ja välineiden käytöstä (esimerkiksi tait- ja taideaineiden lukkien mat hjeistukset, vien avaamiset) vastuu- ja vakuutusasiat säädös ppilaan fyysisestä kskemattmuudesta lastensujelulain ilmitusmenettely salassapitvelvllisuus kulun timintastrategiat pikkeustilanteisiin: kiusaamisen ehkäisy-, kriisi- ja turvallisuusstrategiat iltavalvntaa ja kulukyydityksiä kskevat tiedt sijaisjärjestelyt kerhyhdyshenkilön ja rehtrin yhteystiedt K e r h n h j a a j a n innstava ja saava hjaaja, jka timii reilusti ja jhdnmukaisesti tekee pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmat kerhn ttaa ppilaat mukaan suunnitteluun, tteutukseen ja arviintiin käyttää mnipulisia ja sallistavia työtapja n vastuussa kerhlaisista n tarvittaessa yhteistyössä ppilashultryhmän kanssa pitää kirjaa sallistujista vastaa tiedttamisesta kteihin arvii timintaansa ja n valmis kehittämään sitä perehtyy kerhnhjaajan kansin

29 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 29 Oppilaskunta Kulun kerhtiminnasta saadaan innstavaa ja mtivivaa, kun ppilaat vat itse mukana timinnan suunnittelussa, kehittämisessä ja tteuttamisessa. Oppilaskunnan hallitus n hyvä vimavara ppilaiden sallistamisessa. Kun kuluun lähdetään suunnittelemaan kerhtarjntaa tai sen mnipulistamista, n tärkeää kuunnella ppilaiden tiveita ja tarpeita. Erinmainen kein saada tätä tieta n tteuttaa kerhtivekartitus ppilaiden keskuudessa. Oppilaskunnan hallituksen kanssa vi yhteistyössä suunnitella kerhtiveiden kartituksen tteuttamisen. Oppilaskunnan hallituksen jäsenillä, myös alakululaisilla, n taitja suunnitella ja tteuttaa kysely sekä laatia kyselyn tulksista knti ppilaskunnan hjaavan pettajan tai kerhyhdyspettajan tuella. Oppilaskunnan hallituksen kerhasiista vastaava ppilas vi esitellä kartituksen tulkset pettajainkkuksessa ja vanhempainillassa. Oppilaskunta vi kartittaa myös kulun läheisyydessä tarjttavia harrastusmahdllisuuksia ja niiden järjestäjätahja. Tämän avulla pystytään välttymään päällekkäisyyksiltä kulun kerhjen ja muiden harrastusten kanssa, ja samalla vidaan löytää ammattitaitisia hjaajia kulun kerhja hjaamaan. Oppilaskunnan hallituksen kanssa vi suunnitella kerhesittelytilaisuuden tai harrastemessujen järjestämistä. Hallitus vi tehdä tilaisuudesta esitteen ppilaille ja kteihin ja auttaa käytännön järjestelyissä päivän aikana. Oppilaskunnan hallitus tai kerhihin sallistuvat ppilaat vivat suunnitella ja järjestää kululle kerhtilaisuuden, jka n avin ppilaille, heidän perheilleen ja esimerkiksi paikallisen vanhainkdin asukkaille. Tapahtumassa kaikki kulun kerht saavat tilaisuuden esittäytyä; se vi sisältää pieniä eri kerhjen esityksiä, esitelmiä ja näyttelyn kerhjen teksista. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet vivat kutsua paikallisten tiedtusvälineiden edustajat paikalle tai tarjta valmiiksi kirjitettua juttuaan lehteen. O p p i l a s k u n t a j a h a l l i t u s n mukana kerhjen suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa tteuttaa kerhtivekartituksen pettajien avustuksella kartittaa alueen muita harrastusmahdllisuuksia sallistuu harrastemessujen järjestämiseen järjestää kululle avimen kerhtilaisuuden tai ppilaille kerhpäivän hjaa yksittäisiä kerhkertja kerhnhjaajan tuella suunnittelee täydellisen kerhn ja tteutaa sen yhdessä aikuisen kanssa

30 30 k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Oppilaskunnan hallitus vi suunnitella yhdessä kerhnhjaajien kanssa kerhpäivän tteuttamisen kulussa. Kerhpäivän aikana kulutyö mudstuu vain kerhtyöpajista, jissa ppilaat pääsevät tutustumaan eri kerhjen sisältöihin lukkarajat ylittävissä ryhmissä. Oppilaille vi antaa mahdllisuuden yksittäisten kerhkertjen tteuttamiseen yhdessä hjaajan kanssa. Lisäksi ppilaiden kanssa visi phtia, millainen lisi täydellinen kerh ja miten se vitaisiin malla kululla tteuttaa. Oppilaiden avarakatseisia ideita kannattaa hyödyntää kerhtimintaa kehitettäessä. Oppilashultryhmä Kerhtiminnan yhtenä tavitteena n löytää jkaiselle ppilaalle häntä itseään kiinnstava harrastus ja tarjta kaikille ppilaille mahdllisuus pitkäjänteiseen harrastamiseen. Oppilashultryhmän jäsenten mniammatillisuus tu kerhti-

31 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 31 minnan kehittämiseen vimavarja. Kulun kerhtiminta n ivallinen väline ppilashultryhmien ennaltaehkäisevään työhön Oppilashultryhmä vi yhdessä kerhyhdyspettajan ja ppilaskunnan hallituksen kanssa suunnitella ja tteuttaa kaikille kulun ppilaille harrastuskyselyn. Kyselyn tarkituksena n selvittää, mitä ppilas harrastaa vai harrastaak laisinkaan, kuinka usein harrastuksia n viikssa ja mihin harrastukseen ppilas haluaisi sallistua, js siihen lisi mahdllisuus. Kyselyn tulksia vidaan hyödyntää mnella tavalla. Harrastustiveita kartittamalla vidaan suunnitella kerhtarjnnan sisältöjä siten, että ne vastaavat ppilaiden tarpeita. Lisäksi kysely lisää ppilaantuntemusta. Kyselyllä saadaan tieta ppilaista, jilla ei le laisinkaan harrastuksia ja tisaalta myös niistä ppilaista, jilla harrastuksia vi lla jpa liikaa. Harrastamattmien ppilaiden khdalla ppilashultryhmä ja kerhyhdyspettaja hyödyntävät tieta ppilaan harrastustiveesta ja pyrkivät löytämään ppilaille kulun kerhtarjnnasta spivan ryhmän ja sisällön. Oppilashultryhmä vi seurata näiden ppilaiden sallistumisaktiivisuutta kerhihin. 17 Lukanpettajat ja lukanvalvjat vivat tehdä hulilasten kartituksen malle valvntalukalleen ppilashultryhmän tuella. Opettajan tehtävänä n kerta ppilashultryhmälle, mikäli hänen ryhmässään n sellaisia lapsia, jista pettaja n hulissaan: he vat hiljaisia ja eristäytyneitä ppilastvereistaan tai muuten tarvitsevat ssiaalisten taitjen vahvistamista. Oppilashultryhmä yhdessä kerhyhdyspettajan kanssa phtii, mitkä kerhryhmät tukevat parhaiten näitä ppilaita. Oppilashultryhmän jäsen, esimerkiksi kuraattri, vi hjata ssiaalista vahvistamista kaipaavan lapsen kerhn lemalla ensin yhteydessä ppilaan ktiin ja tarjamalla kerhpaikkaa ppilaalle. Tärkeää n tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ppilaan kerhn sallistumisen tukemisessa. 18 Oppilashultryhmä vi tukea kerhnhjaajia työssään. Kerhyhdyspettaja vi kta kerhryhmät yhdessä ppilashultryhmän kanssa. Oppilashultryhmän asiantuntemusta kannattaa hyödyntää myös kerhnhjaajien perehdyttämisessä. O p p i l a s h u l t r y h m ä tu mniammatillista saamista kerhtiminnan kehittämiseen tteuttaa harrastuskyselyn ppilaille tteuttaa hulilasten kartituksen yhdessä pettajien kanssa hjaa ssiaalista vahvistamista kaipaavat ja harrastamattmat ppilaat kerhjen pariin n yhteydessä kteihin kerhasiissa auttaa kerhyhdyspettajaa kerhryhmien kkamisessa n mukana kerhnhjaajien perehdyttämisessä

32 32 k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Vanhempainyhdistys ja vanhemmat Vanhempainyhdistyksillä n erilaisia tavitteita timinnalleen, mutta tausta-ajatuksena n aina lasten ja nurten hyvinvinnin ylläpitäminen ja parantaminen. Siksi kulun kerhtiminnan vireyttäminen n usein myös vanhempainyhdistysten tiveena, ja he lähtevät mielellään mukaan timinnan kehittämiseen. Vanhemmat ja vanhempainyhdistykset vat keskeinen yhteistyökumppani kulun timinnassa. Siksi myös kerhtiminnan kehittämisessä yhteistyötä vanhempien kanssa kannattaa aktivida. Vanhemmilla ja vanhempainyhdistyksellä vi lla mnia rleja kerhtiminnan tukemisessa. Kun kulussa alitetaan kerhtiminnan vireyttäminen, n suunnittelun lähtökhtana tarpeiden kartittaminen. Oppilaille teetetään kerhtivekartitus, pettajilta ja muiden sidsryhmien aikuisilta kysytään halukkuutta kerhjen hjaamiseen ja samalla tiedustellaan vanhemmilta, millaisia tiveita heillä n kulun kerhtarjnnan suhteen. Usein vanhemmat tuntevat hyvin alueen muut lapsille ja nurille suunnatut harrastusmahdllisuudet, jten heillä n vankka tietämys myös niistä harrastuksista, jita kulun lähiympäristössä ei le tarjlla. Tisaalta vanhemmilla vi lla mtivaatita tukea lapsen liikunnallisia, musikaalisia tai käden taitjen harrastuksia, jten he vivat esittää tiveensa myös tämän tyyppisistä kerhmahdllisuuksista. Vanhemmilla n vahvin asiantuntemus man lapsensa kehittämisen tarpeista tai tiveista, jten sitä tulee kerhtimintaa järjestettäessä kuulla. Usein vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö n tiedttamista. Kerhnhjaajien tulee muistaa, että vanhemmat vat kiinnstuneita lapsensa harrastamisesta, taitjen kehittymisestä ja ryhmässä timimisesta sen lisäksi, että kerhn yleisistä käytänteistä (aika, tila, hjaaja, jne.) tiedtetaan kteihin aktiivisesti. Vanhemmat vivat esittää tiveensa vierailuista kerhissa. Samalla, kun he tutustuvat kerhn-

33 K u l u n k e r h k ä s i k i r j a k e r h t i m i n n a n r g a n i s i n t i 33 hjaajaan ja kerhn timintaan, heillä n mahdllisuus antaa välitöntä palautetta hjaajalle. Nämä vurvaikutustilanteet vat arvkkaita hjaajille timinnan kehittämisen näkökulmasta. Vanhemmista löytyy mnen taidn saajia. Yhteistyö vi lla knkreettista sisällön mnipulistamista kerhissa: vanhemmat vivat halutessaan timia kunnan palkkaamina kerhnhjaajina tai vanhempi vi tulla kerhn vierailevaksi hjaajaksi yhdelle kerhkerralle jakamaan saamistaan. Vanhemmat sallistuvat myös kerhtiminnan arviintiin. Arviinti kannattaa tteuttaa kirjallisesti. Vanhempainyhdistys vi ttaa tehtäväkseen saltaan tiedttaa kulun kerhtiminnasta. Vanhemmilta vanhemmille välitetty tiedte antaa erilaisen painarvn viestille, jka halutaan kdeille välittää. Vanhempainyhdistys vi ttaa hitaakseen vanhemmille tehdyn kerhtivekartituksen ja/tai kerätä samalla tieta vanhempien saamisesta (esim. harrastuneisuus) ja halukkuudesta sallistua kerhtiminnan tukemiseen. Vanhempainyhdistys vi kutsua kkukseensa kerhyhdyspettajan ja ppilaskunnan edustajia suunnittelemaan yhteistyötä kerhjen parissa. Vanhempainyhdistys n lunteva kumppani myös harrastemessujen järjestämiseen. Ktien tuki ppilaiden harrastuneisuudelle n ensisijaista. Siksi vanhempien humita tulee kiinnittää harrastuneisuuden merkitykseen lapsen tasapainisen kasvun tukemisessa. Lisäksi kulun henkilökunta tarvitsee vahvistusta kerhtiminnan merkityksestä lapsen kasvun ja ppimisen tukena sekä yhteisöllisyyden kehittäjänä. Vanhempainyhdistys vi yhdessä kerhyhdyspettajan ja rehtrin kanssa suunnitella kululle vanhempainillan tai avimen keskustelutilaisuuden, jssa asiantuntijapuheenvurt käsittelevät edellä mainittuja aiheita ja kuulijilla n tilaisuus sallistua keskusteluun kysymyksin ja kmmentein. Kerhtiminnan kehittämisestä n mahdllisuus saada kk yhteisöä yhdistävä timintamut, jka näkyy avimena ja aktivituneena kuluna kuntalaisille. V a n h e m m a t j a v a n h e m p a i n y h d i s t y s tukee ppilaita kerhharrastuksissa sallistuu kerhtarpeiden kartitukseen jakaa saamistaan kerhissa n mukana harrastemessujen järjestämisessä järjestää yhdessä kulun rehtrin ja kerhyhdyspettajan kanssa vanhempainillan tai keskustelutilaisuuden harrastamisen merkityksestä antaa palautetta kerhnhjaajalle ja kululle lukuvuden kuluessa ja sallistuu arviintiin lukuvuden lpussa

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verksttapaaminen 2.9.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Hyvien käytäntöjen jakaminen: Glfin hyviä käytäntöjä Seuratimintayksikön

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi:

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 22.10.2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 22.10.2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 22.10.2014 2 Sisällys 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Timinnan tarkitus... 3 1.2 Timinnan tavitteet... 3 1.3 Timinnan painpistealueet... 3 2 ORGANISAATIO... 4 2.1 Hallint... 4 2.2 Ohjaustiminta...4

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta 15.10.2008

Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta 15.10.2008 Varhainen avin yhteistyöstrategiista työkäytännöiksi Perhe- ja ssiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herla Verksttyön krdinaattri Olli Laih Tarkastuslautakunta 15.10.2008 Nurmijärven Varputiminnan taustaa

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty liittkkuksessa 1. Edunvalvnta 1.1 Valtakunnallinen edunvalvnta 1 Lukilaisten Liitn kannat edustavat lukilaisten näkemyksiä. 2 Sumen Lukilaisten Liitn edunvalvnta n ennakivaa

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Kouluttajan tukimateriaali Välkkäri koulutuksen toteuttamiseksi alakoulussa

Kouluttajan tukimateriaali Välkkäri koulutuksen toteuttamiseksi alakoulussa Kuluttajan tukimateriaali Välkkäri kulutuksen tteuttamiseksi alakulussa Alakulun Välkkäri-kulutuksen yleinen kuluttajan tukimateriaali 8.5.2014 Alakulun Välkkäri-kulutuksen yleinen kuluttajan tukimateriaali

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot