ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Vurentaustan päiväkti Vurentaustan esipetus Vurentaustan kulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta Taina Kutilainen, lastentarhanpettaja/varajhtaja Tiina Virta, lastentarhanpettaja Piia Perttula, lastentarhanpettaja Mari Hietakangas, lähihitaja Pirj Mäkinen, lähihitaja Marianne Rantanen, avustaja Päiväjärjestys Esipetus alkaa Esipetusajaksi lapset jakautuvat klmeen ryhmään: Siileihin, Pöllöihin ja Oraviin - Ryhmät rukailevat vaihtelevasti Vurentaustan kulussa tai Vurentaustan päiväkdissa - Kiinteissä pienryhmissä n maanantaista perjantaihin esipetusajan samat aikuiset, perjantaina n yhteinen kerhpäivä 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Esipettajien suunnitteluaika jakautuu yhdessä ja itsenäisesti tehtävään suunnitteluun. Suunnittelun phjana n kk päiväkdin pedagginen tiimi, jka kkntuu viikittain. Esipetuksen pettajat kkntuvat viikittain myös maan palaveriin. Itsenäinen

3 suunnitteluaika tteutetaan esipetusajan ulkpulella, lähinnä lephetken aikana, työvurn mukaan. Esipetusryhmässä n 39 lasta. Esipetusajan timimme klmessa pienryhmässä: Siilit, Pöllöt ja Oravat. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Esipetuksen tehtävänä n luda phjaa terveyttä ja hyvinvintia arvstavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle. Lasten kanssa keskustellaan hyvinvinnille ja terveydelle merkityksellisistä asiista kuten liikunnasta, ruasta, levsta ja hyvistä ihmissuhteista. Liikunta n arjessamme mukana mnin eri tavin. Päiväkdin piha ja ympäröivä metsä antavat hyvät puitteet ulkna liikkumiseen. Käytössämme n myös Vurentaustan kulun kenttä, jlla liikumme mnipulisesti ympäri vuden. Talvella laskemme mäkeä, hiihdämme ja luistelemme. Jkaisella pienryhmällä n ma metsäretkipäivä, jllin ryhmät viettävät lähimetsässä aamupäivän tutkien, leikkien ja lunnssa ppien. Mukaan vidaan ttaa kta myös pienet, terveelliset eväät. Kaikkina vudenaikina teemme retkiä myös päiväkdin lähialueille. Retkillä pyrimme liikkumaan paikasta tiseen mahdllisimman paljn kävellen. Päiväkdin sali ja kerran viikssa kulun salivur tarjavat mnipuliset mahdllisuudet sisäliikuntaan. Päiväkdin liikuntavälineet vat lasten saatavilla ja käytettävissä sekä sisällä että ulkna. Kulun liikuntavälineet vat myös käytössämme. Esipetusvuden aikana kaikki pienryhmät saavat vurllaan käyttöönsä aktiivisuusrannekkeet. Rannekkeiden avulla seurataan lasten päivittäistä liikkumista päiväktipäivän aikana. Aamulla päiväktiin tullessaan lapset laittavat rannekkeet käteensä ja ktiin lähtiessään jättävät ne päiväktiin. Vanhemmilla n myös mahdllisuus seurata lastensa aktiivisuutta lataamalla svellus puhelimeensa tai tietkneelle. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Kkemukselliset ja timinnalliset työtavat tarjavat elämyksiä ja vahvistavat lasten ppimismtivaatita. Tteutamme mahdllisimman mnipulista timintaa, jnka edellytyksenä ppimisympäristöissä pitää lla riittävästi erilaisia leikkiin ja petteluun sveltuvia materiaaleja, havaint- ja työvälineitä sekä mahdllisuuksia käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa. Ohjaamme leikkiä ja timintaamme lapsista tekemiemme havaintjen phjalta ja tamme humin myös vanhemmilta saamamme tiedn lapsesta. Esipetuksessa tteutamme pienryhmätimintaa, jnka avulla aikuiselle tarjutuu mahdllisuus päästä lähelle lasten ajattelua ja käsityksiä. Tteutamme sekä hjattua että lasten maehtista leikkiä ja leikin kautta pystymme myös tteuttamaan erilaisia ppimissisältöjä.

4 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Ylöjärven kulttuuritimella ja varhaiskasvatuksella n yhteinen Kulttuurikudeverkst, jnka avulla vahvistetaan esipetuksessa ja varhaiskasvatuspalveluissa mukana levien ylöjärveläislasten mahdllisuuksia sallistua ja tutustua kulttuuriin mnipulisesti. Osallistumme verkstn järjestämiin kulttuuritapahtumiin. Musiikki tarjaa mnenlaisia mahdllisuuksia luvaan ilmaisuun. Laulaminen, lruilu, sittaminen ja eri sittimiin tutustuminen, kuunteleminen, liikkuminen musiikin mukaan ja tanssi vat musiikissa lennaisia satekijöitä. Tarjamme lapsille mnenlaisia musiikillisia elämyksiä ja tutustumme musiikin eri tyylilajeihin. Kuvataiteeseen ja käsityöhön liittyvässä timinnassa tutustumme erilaisiin tekniikihin ja välineisiin. Vuden aikana tulevat tutuksi maalauksen mnet mahdllisuudet, painannan ja piirtämisen eri mudt, muvailu, rypistely/revintä ja askartelu. Lasta kannustetaan maan luvaan ilmaisuun ja tteutukseen. Ohjatun timinnan lisäksi lapsilla n päivittäin saatavilla mnipulisia materiaaleja maehtiseen lumiseen. Tteutamme eskarivuden aikana yhden pitkäkestisen käsin tekemiseen liittyvän prjektin Suullista ja kehllista ilmaisua harjitetaan mnipulisesti erilaisten leikkien avulla, jissa lapset ppivat ilmaisemaan itseään vapaasti. Timintaan tetaan mukaan myös avin lava, jssa lapset vivat itse valita millaisia taitja haluavat esittää muille. Avinta lavaa tteutetaan erilaisissa kknpanissa, jtta aremmatkin lapset pääsevät harjittelemaan pienemmissä ryhmissä ja rhkaistuvat sitten esiintymään suuremmalle ryhmälle. Ilmaisun rhkaisemiseen käytetään myös Yhteispelin eskaripiiriä, jssa pitaan kertmaan asiita tiselle. Esipetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaan esipetuksen tavitteena n edistää lasten kielellistä kehitystä ja vurvaikutustaitja sekä vahvistaa heidän kiinnstustaan kieleen ja kulttuuriin. Oppimisympäristössä käytämme kirjitettua tekstiä yhdistettynä kuviin niin että lapset vivat havainnida kirjitettua tekstiä vaikka eivät vielä saa lukea. Kirjaimet tulevat lapselle tutuksi esipetuskirjan tehtävien mudssa. Esipetustilanteissa annamme lapsille mahdllisuuden ilmaista itseään ja kerta mista asiistaan. Opettelemme myös kuuntelemaan tisen, niin lapsen kuin aikuisenkin asian ja vastaamaan käyttäen kaunista kieltä. Matemaattisia taitja harjittelemme timinnallisesti leikkien ja eri aisteja käyttäen. Timinnassamme vertaillaan, lukitellaan ja sarjitetaan. Tutustumme myös gemetrisiin mutihin ja sijainti- ja suhdekäsitteisiin. Lisäksi harjittelemme mittaamista ja punnitsemista kehlla ja arjen välineillä ilman ttuttuja mittayksiköitä. Enemmän, vähemmän ja yhtä vat lennaisia matemaattisten taitjen käsitteitä, jihin tutustumme. Kynä ja kirjatehtävien lisäksi lennaista n arjen matematiikka, jhn mahdllisuus päivittäin päivän eri tilanteissa.

5 Kielelliseen ilmaisuun rhkaisemme tutustumalla kirjaimiin, tavuihin ja sanihin erilaisten leikkien kautta, teksteihin tutustumalla ja mnipulisesti erilaisilla tehtävämudilla. Annamme lapsille mahdllisuuden keskustella kuulemastaan, ja kerta mia kkemuksiaan luetusta. Omia tarinita ja tekstejä lapset tuttavat erilaisilla menetelmillä esim. saduttamalla ja itse kirjittamalla tietkneella tai tabletilla. Esipetuksen arjessa käytämme paljn kirjja ja käytämme siinä hyväksi viikittain vierailevaa kirjastauta. Syksyllä saamme kieltenpettajilta kaksi kertaa kielisuihkutusta: englannissa ja saksassa. Tteutamme mnilukutaidn kehittymistä ja mediaan tutustumista timinnallisesti, itse tekemisen kautta; pitkäkestisesti ja prjektilunteisesti. Mnilukutaita kehitetään lasten kanssa yhdessä tutkimalla kuvia, ympäristöä, kirjaimia ja numerita timinnallisella tavalla. Tiet- ja viestintäteknlgista saamista harjitetaan yhdessä lasten kanssa tutustumalla erilaisiin median mutihin, välineisiin ja niiden käyttötarkituksiin ja tapihin. Lapset tuttavat itse mia mediasisältöjä ipadien avulla ja lapsia rhkaistaan käyttämään erilaisia median mutja tuttamisessa. Lapsille annetaan mahdllisuus kkeilla, leikkiä ja pelata eri median mudilla. Lapset valkuvaavat itse, tekevät animaatiita. He myös tutustuvat hjelmintiin Beebtilla ja käyttävät mnipulisesti svelluksia ipadilla tutustuakseen kirjaimiin ja numerihin sekä harjittaakseen hienmtriikka ja hahmttamista. Jkaisella eskariryhmällä n ma ipadi käytössään. Tuemme tunne-ja vurvaikutustaitja päivittäin lasten keskinäisissä leikki- ja arkilanteissa. Käytössämme n myös mm. Nalle ja Susitunnekrtit sekä Humaa Hyvä krtit. Yhteispelihankkeen timintamudista käytämme lukkapiiriä, jta kutsumme eskaripiiriksi. Perjantain kerhpäivänä lapset jaetaan syksyllä kerhryhmiin lasten mien tarpeiden mukaan esim. S2, kädentaidt, tunnetaidt ja suujumppa. Keväällä kerht vat kaikille yhteisiä. 2.5 Oppimisympäristöt Tarjamme esipetuksessa lapsille mahdllisuuden timia erilaisissa ppimisympäristöissä. Käytännössä timimme päiväkdin ja kulun tilissa, metsässä ja läheisellä kentällä. Hyödynnämme myös mahdllisimman paljn kulttuuri-, kirjast- ja liikuntatimen tarjamia ppimisympäristöjä. Esipetuksessa käytettävissä levia tilja mukataan justavasti ryhmän erilaisten tarpeiden mukaan. Tiljen käyttötarkituksia vidaan muuttaa ja kaikkia lemassa levia tilja käytetään tehkkaasti hyväksi esim. pienryhmiin jaettaessa. Kulun lukkaa käyttävät vurllaan kaikki esipetusryhmät.

6 Aamupalan kaikki esikululaiset syövät yhdellä sastlla liukuvasti. Siitä lapset siirtyvät justavasti aikuisten hjaamina miin pienryhmiinsä. Pienryhmätiminnan lisäksi mahdllistamme lapsille yhteisiä leikki- ja timintahetkiä iltapäivisin. Tällöin lapset jakaantuvat päiväkdin eri tilihin leikkimään, pelaamaan, liikkumaan, askartelemaan ja ulkilemaan. Lasten tiveita ja ehdtuksia kuunnellaan ja tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Näin mahdllistamme rauhalliset ja mnipuliset timinnat. Käytössämme n ns. timintataulut, jihin lapset aikuisen hjaamina tai itse matimisesti valitsevat haluamansa timinnan. Oppimisympäristön sia vat myös aikuiset, svitut säännöt ja arjen rutiinit. Aikuiset malla, keskenään yhtenäisellä timinnalla luvat turvallisuutta ppimisympäristöihin. Aikuisten timinta mahdllistaa myös eri ppimisympäristöjen tarkituksenmukaisen käytön. Yhteiset säännöt ja timintatavat luvat turvallisen ilmapiirin. Lasten sallisuus ppimisympäristöjen lumiseen varmistetaan niin, että aikuiset humiivat lasten ajatuksia jatkuvassa vurvaikutuksessa ja asiita tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Käytämme tiet- ja viestintäteknlgiaa yhtenä ppimisympäristönä. Lapsilla n viikittaisessa, tisinaan päivittäisessä käytössä kirjja, lehtiä, kamera ja tabletti. Myös muita laitteita n käytössä esim. prjekteissa. Lasten kanssa keskustellaan mediaan liittyvistä asiista ja petellaan turvallista median käyttöä. Esipetuksen erilaiset ppimisympäristöt tarjavat runsaasti aineksia matemaattisten taitjen ppimiselle. Erityisesti kiinnitämme humita siihen että lapsi ppii humimaan arjessa ja eri ppimisympäristöissä ilmenevää matematiikkaa. Opetus perustuu lapsen kkemusmaailmaan ja liittyy luntevasti heidän timintaympäristöönsä. Taitja kehitetään timinnallisesti, leikkejä ja eri aisteja käyttäen. Tärkeintä n luda edellytykset lapsen matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja ennen kaikkea innstus matematiikkaan. Esipetusvuden aikana käytämme ppimateriaalina myös mnipulisesti erilaisia knkreettisia välineitä: esimerkiksi matematiikkaa vi harjitella leikin lmassa niin helmillä kuin multilinkeillä tai pikkulegillakin. Erilaiset tehtävätyypit tulevat lapselle tutuiksi kirjaa tehdessä ja samalla kehittyvät myös lapsen hienmtriset taidt. Harjaannutamme myös pitkäjänteisyyttä ja tehtävän alusta lppuun saattamista. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Lapsen kiinnstusta ympärillä tapahtuviin yhteiskunnallisiin asiihin herätellään ja pyrimme esipetuksessa vahvistamaan lapsen sallisuutta massa timintaympäristössään humiimalla lasten ajatuksia ja saattamalla niitä käytäntöön mahdllisuuksien mukaan. Luntkasvatus n lunnllinen sa timintaamme, kska metsä n fyysisesti lähellä päiväktia ja kulua. Viikittaiset metsäretket tutuille metsäretkipaikille tteutuvat kk

7 lukuvuden ajan. Erilaisia ppimiskknaisuuksia tteutetaan myös metsässä. Samalla tulevat tutuiksi sumalainen lunt, vudenajat ja erilaiset sääilmiöt. Myös kestävän kehityksen periaatteet nusevat lunnllisesti esille metsäretkillä. Kestävään kehitykseen tutustutaan myös kierrättämällä. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Esipetusyksikön yhteiset kehittämiskhteet vat liikunnan lisääminen ja yhteistyö kulun kanssa. Pienryhmätiminnan ajatus n j sisäistynyt saksi timintakulttuuria kaikissa päiväktien esipetusryhmissä sen eri mutja käytetään mnipulisesti hyväksi ja kehitetään aina kyseisen lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi. Yhteistyö kulun kanssa n llut heti alkusyksystä tiivistä. Sen mudista ja tteutustavista kerrtaan lisää luvussa 5. Esi- ja alkupetuksen yhteistyö. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Esipetuksessa ludaan mnipulista ja vaihtelevaa timintaa, jiden kautta saamiensa kkemusten ja mien mielenkiinnn khteidensa mukaan lapset pystyvät tekemään valintja ja esittämään mia tiveitaan esipetuksen tteutuksesta. Timintaa suunnitellaan näiden tiveiden mukaan. Yhtenä timinnan lähtökhtana n, että lapset saavat tteuttaa itseään ja tehdä asiita mahdllisimman paljn itse. J suunnittelussa sallisuus tulee näkyviin: aikuiset kuuntelevat lapsia ja pimivat ideita ja kehittävät niitä eteenpäin. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Vanhempien kanssa tehdään tiivistä esipetustyötä kk esipetusvuden ajan. Lapsen päivittäiset kuulumiset kerrtaan vanhemmille tunti- ja hakutilanteessa, jtta vanhemmat tietävät, mitä lapsen päivään n kuulunut. Tavitteena n luttamuksellinen ja avin yhteistyö perheiden kanssa. Vastavurisuuteen ja kuuntelemiseen perustuvan yhteistyön myötä vanhempien n helpmpi jakaa lapseen liittyviä asiita esipetuksen henkilökunnan kanssa. Vanhempien kanssa n keskusteltu erilaisista sähköisen viestinnän tavista ja mukattu timintaa palautteen mukaan. Syykaudella vanhemmille suunnattuja tapahtumia: - Esi-petuksen iltapäiväinf vanhemmille - Timinnallinen vanhempainilta - Vanhempainilta lapsen tunnetaidista

8 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmat laaditaan syys-lkakuun aikana yhteistyössä vanhempien kanssa. Jkaisella vanhemmalla n mahdllisuus sallistua keskusteluun malla äidinkielellään tulkin välityksellä. Esipetussuunnitelmaan kirjataan yhdessä vanhempien kanssa lapsen tavitteet esipetusvudelle ja kuullaan lapsen ja vanhempien ajatuksia esipetusvudesta. Keväällä alkupetukseen siirryttäessä ppimissuunnitelmaan täydennetään lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet. Js lukuvuden aikana havaitaan tarvetta tehstetulle tai erityiselle tuelle ryhmän lastentarhapettajat tekevät lapsesta pedaggisen arvin. Tämän phjalta lapselle laaditaan tehstetun tuen suunnitelma yhdessä lapsen vanhempien ja varhaiskasvatuksen erityispettajan kanssa. Suunnitelmien tteutumista arviidaan maaliskuussa pidettävissä keskusteluissa vanhempien kanssa Tiedttaminen Tiedttamisessa pyrimme käyttämään pääsin Päikkyä. Sen ja päivittäisten keskustelujen rinnalla viestinnän välineinä timivat edelleen myös eteisilmitukset, kännykkä ja sähköpsti. Erilaisista tapahtumista, retkistä ja juhlista tiedtamme vanhemmille sekä sähköisesti että eteisilmituksina hyvissä ajin. Keväällä 2018 vanhemmat saavat tiedn kuluun tutustumispäivästä ja kulun järjestämästä vanhempainillasta ensimmäisen lukan vanhemmille. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa n päivittäistä ja justavaa, kska esipetusryhmä timii sana päiväktia. Lapset ulkilevat päivittäin päiväkdin pihassa ja yhteisiin tapahtumiin kknnutaan säännöllisesti. Esipetuksen yhteistyötahja vat: - Ylöjärven seurakunta - Vurentaustan alueen terveydenhitaja Sari Jnassn - Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä Sanna Jutila - VEO Heidi Seppälä - tarvittaessa perhekeskuksen psyklgit ja puheterapeutit

9 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen - vastuu- ja yhteyshenkilöt - kuvatkaa miten lapsen tuki tteutuu esi- ja alkupetuksen yhteistyössä Yhteistyötä Vurentaustan kulun kanssa tehdään ympäri vuden. Syksyllä pidettävässä yhteistyön suunnittelupalaverissa kulun henkilökunta ja esipetusyksikön pettajat laativat yhteisen vusikelln lukuvuden aikana tteutettavista yhteistyötavista. Esi- ja alkupetuksen tiivis yhteistyö mahdllistaa sen, että kulumaailma tulee lapselle nykyistä tutummaksi ja madaltaa kynnystä siirtyä esikululaisesta ekalukkalaiseksi. Yhteistyömudt: - Lasten kuluun tutustumispäivä tukkuussa Vurentaustan kulun erityispettajan Niina Järvensivun kanssa tehtävä yhteistyö kevätlukukaudella - Tulevien ekalukkien pettajien vierailu päiväkdilla keväällä Vanhemmille suunnattu vanhempainilta kululla keväällä Yhteinen prjekti Vastuuhenkilöt: päiväkdin jhtaja Outi Heinilä Vurentaustan kulun rehtri Tapi Alppi Lastentarhanpettajat Taina Kutilainen, Piia Perttula ja Tiina Virta Tuen tteutuminen: - Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet n humiitu esi- ja alkupetuksen yhteistyömudissa niin että sallistuminen yhteistyöhön n mahdllista Yhteinen prjekti: Eskarit ja ensimmäisen lukan ppilaat vat j usean vuden ajan tehneet yhteistyötä eri mudissa, mm. pajatyöskentelynä jssa lapset n sekitettu keskenään pienryhmiin. Tänä vunna pidämme yhdessä timintapäivän, jssa lapset kiertävät pihalla liikunnallisissa timinnissa ja sisällä kulussa askartelupisteillä. Vuden lpussa kknnumme yhdessä arviimaan syksyn yhteistyötä ja suunnittelemaan kevään yhteistyömutja. Uutena yhteistyön mutna lemme keväällä alittamassa yhteistyötä klmannen lukan kanssa, jsta pettaja useimmiten siirtyy ensimmäisen lukan pettajaksi. Näin pettaja pääsee vaivattmasti tutustumaan tuleviin ppilaisiinsa j ennen ensimmäistä lukkaa.

10 6. ARVIOINTI YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Timintaa arviidaan päivittäin yhteisesti keskustellen. Käymme säännöllisesti palavereissa läpi käytettyjä työskentelymutja sekä timinnan sisältöjä ja arviimme niiden timivuutta. Lukuvusisuunnitelman tteutumisen arviinti tapahtuu sekä syys- että kevätkauden päätteeksi. Arviimme timintaamme myös lapsilta ja vanhemmilta saadun palautteen hjaamina. Lasten kiinnstusta ja innstusta tteutettuun timintaan seurataan, ja timintatapja mukataan tarpeen mukaan. Työntekijöiden itsearviinti n tärkeä man työn kehittämisväline. Itsearviintiin n käytössä eri välineitä kuten esimerkiksi kntekstianalyysi ja AES-mittari. Vusittain, yleensä kevättalvella, tteutetaan kehityskeskustelut päiväkdin jhtajan kanssa. Lasten havainninti n jatkuvaa ja havaintja kirjataan ylös säännöllisesti. Havainnimme lasten luku- ja kirjitusvalmiuksia sekä matemaattisia valmiuksia syksyisin ja keväisin Makek- ja Lukimat-tehtävien avulla. Ryhmässämme n käytössä näiden lisäksi myös KPT eli käsitteellinen piirrstesti. Kartitukset tuvat meille tieta siitä, millainen esipetusryhmä n ja millaisia taitja lapsilla n. Sen mukaan pystymme mukkaamaan ympäristöä jssa timimme ja myös maa timintaamme jtta pystymme tukemaan lapsia heidän haasteissaan. Myös lapsia hjataan arviimaan maa timintaansa ja humiimaan mia vahvuuksiaan ja kehittämisen sa-alueitaan realistisen, mutta kannustavan palautteen avulla. Tavitteena n lapselle kehittyvä itsearviintitait. Vanhemmille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely tteutetaan lppuvudesta 2018 ja keväällä PEDAGOGINEN TUKI Lapsi saa esipetuksessa tarpeen mukaan yleistä, tehstettua tai erityistä tukea. Lasten yksilölliset haasteet kirjataan ppimissuunnitelmiin ja timintaa suunnitellaan nämä tuen tarpeet humin ttaen. Tukimutja n mnenlaisia ja niistä valitaan lapselle tarkituksenmukaisimmat. Varhaiskasvatuksen erityispettaja timii esikuluryhmiemme resurssina. Hän knsulti ja sallistuu ryhmiemme timintaan ja tarvittaessa lasten palavereihin. Vurentaustan esipetusryhmässä n tällä hetkellä klme tehstetun tuen lasta. Kska lain mukaan lapsilla n ikeus riittävään tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä, lemme pyrkineet ppimisympäristöjä mukkaamalla ja justavasti timimalla tuttamaan yleistä tukea kaikille sitä tarvitseville lapsille.

11 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Kaikkia lapsia khdellaan lähtökhtaisesti tasa-arvisina, mutta humiidaan heidän erilaiset lähtökhtansa. Yhdenvertaisuus: Kannustetaan lapsia timimaan malla tavallaan, ei suhtauduta negatiivisesti erilaisiin tapihin js ne eivät le ristiriidassa yhteisiin sääntöihin. Lasten yhdenvertaisia ppimismahdllisuuksia tuetaan tarjamalla jkaiselle sellaista tukea, jta lapsi tarvitsee edetäkseen ppimisessaan. Syrjintään puututaan: Kaikkeen kiusaamiseen puututaan ja yhdessä lasten kanssa keskustellaan näistä asiista aina kun ne nusevat lunnllisesti esiin. Erilaisia etnisiä ja kulttuuritaustja khdellaan samanarvisina, nstamatta ketään erityisesti esiin. Khtelemme kaikkia vanhempia samanarvisina ja tarjamme lapsen mlemmille vanhemmille mahdllisuuden sallistua. Sukupulten välisten suhteiden tukeminen n meillä j sisäistetty timintatapa. Lapsia kannustetaan leikkimään kaikkien kanssa sukupulesta riippumatta. Peruspetuslain mukaan peruspetuksen tehtävänä n tarjta kaikille ppilaille yhtäläiset mahdllisuudet hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietja sekä taitja: Esipetusyksikössämme tarjamme tämän mahdllisuuden lapsille niin, että kaikilla n mahdllisuus tutustua maan tulevaan kuluunsa esipetusvuden aikana. He vat fyysisesti paikalla kulussa ja saavat sen lisäksi myös sallistua ykköslukkalaisten timintaa ja tutustuvat j saan pettajistakin. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Sari Jnassn

12 psyklgi kuraattri Marja Pöyry Pekka Allen 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Esipetusryhmän ja lähikulun yhteistyö yhteisöllisessä ppilashullssa Esikululaiset pääsevät timimaan kulun tilissa viikittain. Kulussa n lukkatila, jta yksi klmesta esipetuksen pienryhmästä käyttää vurllaan. Esipetuslaiset rukailevat kulun rukalassa säännöllisesti.hyperlink " Kulun kulttuuri tuli esippilaille tutuksi ja kululaiset tutustuvat heihin. Tuttuus vaikuttaa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Yhteistyö kulun kanssa tapahtuu syksyn ja kevään aikana. Ryhmiä yhdistellään ja näin lapset pääsevät tutustumaan tisiinsa. Opettajat tulevat esippilaille tutuiksi. Esippilaat kutsutaan usein kululle erilaisiin tapahtumiin. Yhteistyössä kiinnitetään humita lasten hyvinvintiin. Esi- ja alkupetuksen siirtymäkäytänteet ja ppimisen tuen prtaat Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat.

13 Päiväkdin jhtaja ja esipettajat keskustelevat ppilashullllista asiista kahdesti syksyn ja kahdesti kevään aikana. Erityisesti kiinnitetään humita lasten hyvinvintiin ja sitä edistäviin tekijöihin. Suunnitelma timenpiteistä, jilla päiväkti edistää yhtä tai kahta painpisteeksi valitsemaansa yhteisöllisen ppilashulln sisältöaluetta lukuvunna Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Kiinnitämme erityistä humita liikunnan määrään. Käytössä n aktiivisuusrannekkeet, jita hyödynnämme havainninnissa. Keskustelemme lasten kanssa terveellisestä ravinnsta ja riittävästä levsta. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen Pissalja seurataan lapsikhtaisesti. Mikäli pissalja n paljn, keskustelemme hultajan kanssa. Pitkiin pissalihin vanhemmat täyttävät lmakkeen, jnka päiväkdin jhtaja hyväksyy. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY 09/ Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: 08/18

14 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: 09/ Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa: lääkehitsuunnitelma tehdään säännöllistä tai akuuttiin khtaukseen tarvitsevalle lapselle. Ryhmän lähihitajat vat vastuussa lääkehitsuunnitelmien päivittämisestä ja tiedn välittämisestä muulle henkilökunnalle. Jkaisen työntekijän tulee perehtyä tehtyihin lääkehitsuunnitelmiin ja lla tietinen niiden päivityksistä. Vanhemmat timittavat tdistuksen lapsen erityisrukavalista päiväkdille. Tdistus timitetaan päiväkdilta sekä päiväkdin maan keittiöön että valmistavaan keittiöön. Henkilökunnan tulee lla tietinen lasten erityisrukavaliista. Esipettaja vi kta asiantuntijaryhmän yksittäisen lapsen tuen tarpeen tai ppilashulln palvelujen järjestämiseksi. Ryhmään kutsutaan yksilöllisesti lapsen tilanteen parantamiseksi nimetyt keskeiset timijat. Hultajalta pyydetään kirjallinen sustumus tämän ryhmän kknpann ja kkntumiseen. Kkntumisessa kirjataan ppilashultkertmus, jnka laadinnasta vastaa esipettaja. Oppilashultkertmus liitetään ppilashultrekisteriin, jta säilytetään päiväkdin timistssa lukllisessa kaapissa. Mikäli hultajat antavat luvan, tiedt siirretään tulevan kulun rehtrille lapsen siirtyessä kuluun.

15 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Päivittäiset khtaamiset vanhempien kanssa vat erittäin tärkeitä lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen kannalta. Kasvkkain khtaamisen lisäksi näemme erittäin tärkeäksi yhteistyömudksi tiedttamisen. Tiedttamisen avulla vanhempi saa tieta esipetuksen sisällöstä ja hänellä n mahdllisuus kysyä tai kmmentida lapsen arkeen liittyviä asiita. Kasvatuskeskusteluissa keskustellaan myös ppilashultn liittyviä asiita. Vanhemmalla n mahdllisuus spia keskusteluaika aina kun kkevat sen tarpeelliseksi. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan vähintään kerran syys- ja kerran kevätlukukaudella. Oppilashulttyöstä tiedtetaan hultajille ppimissuunnitelmakeskusteluissa, tiedtteella timintakauden alkaessa. Lasten kanssa keskustellaan ppilashullllisista aiheista tarvittaessa.