KERAVA 6. SAVIO VISATIE 16-18 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2304) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 3.6.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015
2 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Visatie 16-18, asemakaavan muutos (2304) Asemakaavan muutos koskien osaa 6. Savion kaupunginosan korttelissa 1676, kiinteistöä 401-2-154 ja yleistä aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 6. Savion kaupunginosan korttelista 1676. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa x.x.2015 x.x.2015 Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7 04250 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo Puh. 040 318 2316 marja.pelo@kerava.fi
3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Savion keskustan eteläpuolella Visatien itäpuolella osoitteessa Visatie 16-18 noin 3 km:n päässä Keravan keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4469 m 2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Visatie 16-18, korttelin 1676 osa, kiinteistö 401-2-154 ja yleistä aluetta, asemakaavan muutos (2304). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen muodostaman alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen.
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 15 Rautatie- ja lentoliikenteen melu ulottuu alueelle. Alueelta teetetään meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa.... 15 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 15 5.7 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16
5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasa-asemakaava 7. Asemakaava ehdotus 3.6.2015 ja havainneaineisto 8. Vastineet; luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet ja niiden vastineet 9. Selvitykset meluselvitys (Promethor, 2015) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaava 2020, 14.6.2004 2. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 3. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, 2014, Sito 4. Meluselvitys, Promethor, 2015 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 10.12.2014. Asemakaavamuutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 11.1.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12. - 23.1.2015. Asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 11.3.2015. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 23.3. - 17.4.2015 Asemakaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa x.x.2015. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä MRA 30 mukaisesti x.x. -x.x.2015
6 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksella muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta yhteensä noin 4469 m 2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 4500 k-m 2. Asemakaavamuutoksen toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 3 km:n päässä Keravan keskustasta Savion keskustasta etelään Visatien itäpuolella. Visatie on paikallinen kokoojakatu. Visatien itäreunassa kulkee jalkakäytävä. Korttelin 1676 tontti 1 on rakentamaton, ja sillä kasvaa lähinnä nuorta lehtipuustoa ja muutama kookkaampi kuusi. Visatien varressa olevan yleisen alueen kautta kulkee ajoyhteys kiinteistölle 401-2-154. Kiinteistöllä 401-2-154 sijaitsee vuonna 1964 rakentunut omakotitalo piha-alueineen. Alueen itäpuolella sijaitseva yleinen alue on rakentamatonta viheraluetta. Alueella kasvaa harvaa sekametsää, jossa on muutamia kookkaitakin puita. Alueen halki kulkee polku suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevasta asuinkerrostalokorttelista pohjoiseen yhdistyen Harjupolun kevyenliikenteen reittiin. Suunnittelualueen eteläpuolella on 4-5 -kerroksisia asuinkerrostaloja sekä muutama pientalo. Itäpuolella on kapea puistoalue, jonka takana Saviontien varressa on 2- ja 3-kerroksisia asuinkerrostaloja. Pohjoispuolella on 2-4 -kerroksisia asuinkerrostaloja. Visatien toisella puolella on 1-2 -kerroksista rivitalorakentamista.
7 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3. Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Korttelin 1676 tontti 1 on rakentamaton, ja sillä kasvaa harvaa sekapuustoa. Kiinteistö 401-3-154 on omakotirakennuksen pihapiiriä, jolla kasvaa muutamia kookkaita puita. Itälaidan puistoalue on kallioinen ja kasvaa harvaa sekametsää. Kaava-alueen korttelin 1676 tontti 1 sekä yleiset alueet ovat rakentamattomia. Kiinteistöllä 401-2-154 on omakotitalo. Visatie on paikallinen kokoojakatu, joka kulkee Koivurinteeltä pohjoiseen Koivikontielle. Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, ja alue on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Alue sijaitsee 55 db:n lentomelualueella. Rautatiealue sijaitsee alueen itäpuolella noin 100 metrin päässä. Suunnittelualueella ei ole palveluita, mutta Savion keskustan päivittäispalvelut sijaitsevat alueen läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Savion koulu sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä pohjoiseen, ja Savion päiväkoti noin 600 metrin päässä. Koivikon urheilukenttä sijaitsee lännessä noin 600 metrin päässä. Korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen omistaa Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan 30.10.2014 vahvistetussa 2. vaiheen maakuntakaavakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolla olemassa olevan asutuksen säilyttäminen ja täydentäminen ovat mahdollisia. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä
8 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Alue kuuluu lentomelualueeseen me-1, jolla DEN on yli 55 db. Alueelle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.3. - 4.5.2015. Luonnoksessa kaavamuutosalueelle ei ole esitetty muutoksia. Ote yleiskaavasta 2020 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa asemakaava 1541 vuodelta 1988. Korttelin 1676 tontti 1 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-8). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m 2. Korkein sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee varata 1 ap / 100 m 2 kerrosalaa kohti. Yleiset alueet sekä kiinteistö 401-2-154 on osoitettu puistoksi (VP). Alueelle on osoitettu rakennusala yksikerroksiselle rakennukselle, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 50 k-m 2. Alueen länsireunassa on ohjeellinen pelikentäksi varattu alueen osa. Ote ajantasa-asemakaavasta
9 Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen eteläpuolella korttelissa 1539 on voimassa asemakaava 1541 vuodelta 1988. Alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueita (AK-38 ja AK-25) sekä asuinpientalojen korttelialue (AP-8). Pohjoisemmalle, suunnittelualueen viereiselle asuinkerrostaloalueelle (AK- 38) on osoitettu rakennusalat kahdelle ¾ IV -kerroksiselle asuinkerrostalolle, joille kummallekin on osoitettu rakennusoikeutta 1400 k- m 2. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/85 m 2 kerrosalaa kohti. Eteläisemmälle asuinkerrostaloalueelle (AK-25) on osoitettu rakennusalat kahdelle ½ III ½ -kerroksiselle asuinkerrostalolle, joille kummallekin on osoitettu rakennusoikeutta 1400 k-m 2. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/100 m 2 kerrosalaa kohti. Asuinpientaloalueen (AP-8) tehokkuudeksi on osoitettu e=0,25 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Tontista saa käyttää rakentamiseen 20 %. Autopaikkoja tulee varata tontille 1,5 ap / asunto. Suunnittelualueen itäpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Alue on osoitettu puistoksi (VP), joka jatkuu etelässä lähivirkistysalueena (VL). Puiston itäpuolella, Saviontien varressa on asuinrakennusten korttelialueeksi osoitettu alue (A-6), jonka tehokkuudeksi on osoitettu e=0,25 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi ½ I ½. Autopaikkoja tulee varata 1 ap/85 m 2 kerrosalaa kohti. Itäpuolella sijaitseva kortteli 1675 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-37). Alueelle on osoitettu rakennusalat neljälle III -kerroksiselle asuinkerrostalolle, joista kullekin on osoitettu rakennusoikeutta 1700 k-m 2. Autopaikkoja tulee varata 1 ap/85 m 2 kerrosalaa kohti. Suunnittelualueen pohjoispuolella on asuinrakennusten korttelialueeksi (A-5) osoitettu alue, jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 4940. Rakennusten kerrosluvuksi on osoitettu II 2/3, ½ II 2/3 sekä II. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap/85 m 2 kerrosalaa kohti. Suunnittelualueen länsipuolella on voimassa asemakaava 1141 vuodelta 1982. Alue on osoitettu omakotitalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi. Alueen tehokkuudeksi on osoitettu e=0,25, ja korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1,5 ap / asunto. Meluselvitys Tie-, rautatie- ja lentomelu ulottuvat alueelle. Alueelta on laadittu meluselvitys (Promethor, 2015). Selvityksen perusteella on pyritty torjumaan melun haittavaikutuksia suunnittelualueella.
10 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun tavoite on tuottaa vuosittain 40 asuntoa hyvien kulkuyhteyksien, kuten Keravan ja Savion asemien, läheisyyteen. Suunnittelualueelle on tavoite osoittaa asuinrakentamista ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisen alueen muodostaman alueen käyttötarkoituksen osoittamista asuinkerrostalojen rakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on käynnistetty Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet: Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Yhdistykset: Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan vammaispalvelut Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa tarkistetaan ja täydennetään suunnittelun aikana.
11 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille 11.1.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttöpalvelut on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavamuutoksen luonnoksen kanssa kaupungin ilmoitustaululla 8.1.2015 sekä lehdissä Keski- Uusimaa ja Tuusulanjärven viikkouutiset sekä kaupungin internetsivuilla www.kerava.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat / asiantuntijaviranomaiset Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY- keskus (tiedoksi) Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan vammaispalvelut 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolla alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen ovat mahdollisia. Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on merkitty osin kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK sekä osin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Alue kuuluu lentomelualueeseen me-1, jolla DEN on yli 55 db. Alueelle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013.
12 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamisella toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti toteutumaton, pääosin rakentamaton ja osin alhaisella tehokkuudella toteutunut alue ja tiivistetään olemassa olevaa kaupunkirakennetta jo rakennetun yhdyskuntatekniikan alueella. Alueen toteuttaminen jatkaa luontevasti olemassa olevaa kaupunki- ja maisemarakennetta. Tie-, rautatie- ja lentoliikenteen aiheuttama melu ulottuvat alueelle. Alueelta on laadittu meluselvitys (Promethor, 2015). Selvityksen perusteella arvioidaan riittävät asemakaavalliset keinot meluhaittojen torjumiseksi. Tavoitteena on, että valtioneuvoston melulle asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun tavoitteena on turvata kohtuuhintainen vuokra-asuminen ja tuottaa vuosittain noin 40 asuntoa, jotka sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä, kuten Keravan tai Savion asemien läheisyydessä. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa kaupungin omistamalle, lähellä Savion keskustaa, sen palveluita ja juna-asemaa sijaitsevalle alueelle asuinkerrostaloja. Alue on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä, ja alueen ympäristö on rakentunut. Alueen toteuttaminen eheyttää taajamakuvaa ja kaupunkirakennetta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisu perustuu korttelin 1676 tontin 1, kiinteistön 401-2-154 ja yleisten alueiden muodostaman alueen muuttamiseen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kiinteistö Oy Nikkarinkruunun tavoitteena on toteuttaa suunnittelualueelle kaksi asuinkerrostaloa, joissa on 40 asuntoa per rakennus. Asemakaavan muutosluonnos Luonnosvaiheessa on tutkittu lähtötietojen ja havainneaineiston avulla rakennusalojen sijoittamista, rakennusten massoittelua sekä asukaspysäköinnin järjestelytapoja. Asemakaavan muutosalue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-79). Rakennusoikeudeksi on määritelty yhteensä 4500 k-m 2 sijoitettavaksi kahdelle rakennusalalle. Rakennusoikeutta muodostuu 2250 k-m 2 per rakennusala. Suurimmaksi kerrosluvuksi on osoitettu V. Asemakaavaluonnoksesta on laadittu yksi kaavakartta ja määräykset sekä kaavaa havainnollistavia kuvia alueen mahdollisesta toteutustavasta. Rakennukset on sijoitettu alueen itälaitaan. Piha-alue sijoittuu asuinrakennusten väliin. Pysäköinti sijoittuu Visatien varteen ja alueen pohjoisreunaan. Autopaikoista Visatien puoleiset autopaikat katetaan, jotta alueesta muodostuu ilmeeltään laadukkaampaa ja korkeatasoi-
13 sempaa ympäristöä. Autokatos myös suojaa suunnittelualueen pihaa Visatien liikenteeltä. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavaehdotuksessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan luonnoksesta saadut lausunnot. Ehdotus on säilynyt pääosin luonnoksessa esitetyn kaltaisena. Asemakaavan muutosehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-79). Alueelle on osoitettu kaksi rakennusalaa, joille on osoitettu rakennusoikeutta 2250 k-m 2 per rakennusala. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 4500 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on V. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 ap / 85 k-m 2. Autopaikoille on osoitettu säilytyspaikka suunnittelualueen länsiosaan. Visatien puoleisen autopaikat tulee sijoittaa autokatokseen. Korttelialueen länsireunaan on osoitettu istutettava alue, jolle tulee istuttaa yhtenäinen puu- ja pensasistutus. Korttelin muut reuna-alueet tulee istuttaa pensas- ja puuistutuksilla. Alueen halki kulkee meriviemäri. Meriviemäri on osoitettu asemakaavassa maanalaisen johdon merkinnällä. Alueen molemmin puolin tulee jättää 50 metrin suojavyöhyke, jolla louhintatöitä on rajoitettu. Meluselvityksen (Promethor, 2015) perusteella on arvioitu asemakaavalliset keinot meluhaittojen torjumiseksi. Asemakaavamääräyksissä on osoitettu asuinrakennusten julkisivuille melunsuojausmääräyksiä meluhaittojen torjumiseksi. Parvekkeet ja terassit tulee lasittaa. Määräyksillä pyritään siihen, että valtioneuvoston melulle asetetut suositukset ja ohjearvot täyttyvät. 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto 10.12.2014 asemakaavamuutoksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen nähtäville asetettavaksi mielipiteiden esittämistä varten MRA 30 mukaisesti Asemakaavan vireilletulon kuulutus 11.1.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtävilläolo 12.1. - 23.1.2015 (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutoksen luonnoksessa muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-79 yhteensä noin 4469 m 2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 4500 kem 2, joka jakautuu tasan kahdelle rakennus-
14 alalle. Kerrosluvuksi on osoitettu V. Alueelle tulee noin 80 asuntoa, ja asukkaita noin 110. 5.1.2 Palvelut Kaava-alue sijaitsee noin 250 metrin päässä Savion keskustasta, jonka päivittäispalvelut ovat hyvin saavutettavissa. Savion koulu sijaitsee 500 metrin ja lähin päiväkoti 600 metrin päässä. Savion rautatieasema on noin 300 metrin päässä. Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon. Alueella on hyvät kevyenliikenteen yhteydet. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Rakentaminen jatkaa olemassa olevaa kaupunkirakennetta jo rakennetulla alueella. Muutos tiivistää ja tehostaa Savion keskustan lähialueen kaupunkirakennetta sekä hyödyntää kaupunkirakenteen keskellä sijaitsevia rakentamatta jääneitä alueita ja olemassa olevaa yhdyskuntateknistä verkostoa. Alueen rakentuminen tukee Savion keskustan palveluita ja kehittymistä. Asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta. 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-79 muodostuu noin 4469 m 2, jolla on rakennusoikeutta 4500 k-m 2. Asemakaava toteutunee noin 1-2 vuoden kuluessa asemakaavan saatua lainvoiman, ja se tuottaa noin 80 uutta asuntoa, jolloin asukkaita voisi olla noin 110. Asemakaavan mukainen rakentaminen jatkaa olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja liittyy kiinteästi olemassa olevaan rakentamiseen. Alueen toteutuminen selkeyttää ja eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Alueelta on hyvät yhteydet virkistysalueille. Asuntojen ja asukasmäärän lisääntyminen tuo lisää käyttäjiä lähialueen palveluiden sekä osaltaan myös koko Keravan palveluiden piiriin. Alue liittyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin eikä alueen toteuttaminen edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista. 5.4.2 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemakaava lisää ajoneuvoliikennettä alueella. Liikennöinti on pääasiassa asukasliikennettä ja tontille ajoa.
15 Rautatie-, tie- ja lentoliikenteen melu ulottuvat alueelle. Asemakaavan muutosehdotuksessa asuinrakennuksien etelä-, itä- ja länsijulkisivuille on osoitettu 30-32 db:n ääneneristävyysvaatimus. Parvekkeet ja terassit on lasitettava. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutos pienentää olemassa olevaa viheraluetta, joka on voimassa olevassa kaavassa osoitettu puistoksi. Puistoalueen virkistysarvo ja käyttöaste ovat vähäisiä, eikä alueella ole merkittäviä luontokohteita tai kasvillisuutta. Alue on kooltaan pieni, ja osa alueesta on pientalon pihapiiriä. Puistoalue on maastollisesti haastavaa ja kalliokkoista, eikä sinne ole osoitettu virkistysyhteyksiä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Rautatie-, tie- ja lentoliikenteen melu ulottuvat alueelle. Alueelta on teetetty meluselvitys (Promethor Oy, 2015), jonka perusteella asemakaavan melunsuojamääräyksiä on tarkennettu julkisivujen ja parvekkeiden ja terassien osalta. Asuinrakennuksien etelä-, itä- ja länsijulkisivuille on osoitettu 30-32 db:n ääneneristävyysvaatimus. Parvekkeet ja terassit on lasitettava. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartta ja kaavamerkinnät ja -määräykset liitteenä. Asuinrakennusten korttelialueet AK-79 Asuinkerrostalojen korttelialue Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- tai vastaavia tiloja. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m 2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Parvekkeet ja terassit on lasitettava. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä tai vaaleaa rappausta. Rakennusten kattomuotona tulee olla harja- tai pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää punaista tai konesaumattua peltiä. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 85 k-m 2 kerrosalaa. Kadun puoleiset autopaikat tulee sijoittaa katokseen. Katoksettomat autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään viiden autopaikan ryhmiin.
16 Tontille on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m 2 / 100 m 2 asuinkerrosalaa. i-20 Alueen osa, joka on istutettava yhtenäisellä ja tiheällä pensas- ja puuistutuksilla. i-30 Tontin osa, joka on istutettava pensas- ja puuistutuksilla. 5.7 Nimistö Alueelle ei muodostu uutta nimistöä. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.