KAAVOITUSKATSAUS 2014

0 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Maakuntahallitus 27.1.2014

1 Sisällysluettelo: 1. ESIPUHE... 2 2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT... 3 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030... 3 2.2. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava 2030... 4 3. MAAKUNTAKAAVAN SEURANTA... 5 3.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu... 5 3.2 Viitostievyöhyke vahvistuu väestömäärissä, ydinmaaseutu maaseudun elinkeinoissa... 8 3.3 Kuopion seudun asuntotuotanto jatkuu vahvana, muualla maakuntakaavan tavoitteita ei ole saavutettu... 10 3.4 Kulttuuriympäristöä vailla käyttöä... 11 3.5 Konneveden-Rautalammin kansallispuistohanke... 12 3.6 Kehittämisvelka kasvaa liikennejärjestelmän osalta... 12 3.7 Jätteen käsittelylaitokset edenneet lupaprosesseissa... 15 3.8 Maakuntakaavassa vielä paljon käyttöön otettavia turvetuotantoalueita... 15 3.9 Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin alueet lisääntyneet... 16 4. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT... 18 4.1 Kuopion seudun maakuntakaava... 18 4.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava... 18 4.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030... 18 5. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 20 5.1 Maakunnan suunnittelu... 20 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 20 5.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella... 22 5.4 Maakuntakaavan toteuttaminen... 24 5.5. Yhteystiedot... 28 Kannen kuva: Etelä-Konneveden kehittämishanke, Jouni Lehmonen

2 1. ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 ). Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (MRL 7 ). Pohjois-Savon liitto on julkaissut vuosittain verkkosivuillaan katsauksen maakuntakaavoitustilanteesta. Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu nyt kokonaan MRL:n mukaisesti. Ympäristöministeriö vahvisti 7.12.2011 Pohjois-Savon maakuntakaavan ja muutokset Kuopion seudun ja VT5:n maakuntakaavoihin, Korkein Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen 27.3.013. Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan 10.6.2013 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 15.1.2014. Maakuntahallitus päätti 28.5.2012 käynnistää kaupan maakuntakaavan laadinnan, koska maankäyttö- ja rakennuslaki tarkentui erityisesti tilaa vievän kaupan osalta vuoden 2010 aikana ja siirtymäaikaa on vuoden 2015 huhtikuuhun saakka. Kaupan maakuntakaavan luonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä 10.11.2013-20.12.2013. Ehdotus tulee nähtäville kesään 2014 mennessä. Kokonaismaakuntakaavan päivityksen ajankohdan arviointia varten pysähdytään vuonna 2014 pohtimaan maakuntakaavan strategista tasoa ja vaikuttavuutta, kertynyttä lisäinformaatiota, toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksia. Jos on havaittavissa kuuden vuoden päässä tulevaisuudessa voimassaolevalta maakuntakaavalta jotain muuta kuin mitä nyt on voimassaolevassa kaavassa, päivitystyö pitäisi aloittaa nyt. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole havaittavissa merkittäviä muutostarpeita. Lisää informaatiota on www.pohjois-savo.fi sivuilla. Kuva: Vesa Jämsen

2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 3 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 Kaupan maakuntakaavassa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ja -keskittymien sijainnit ala- ja ylärajoineen. Iisalmen, Siilinjärven, Kuopion ja Varkauden keskusta-alueet on alueellisesti määriteltyjä mutta niiden osalta vähittäiskaupalle ei ole määritelty ylärajaa. Tavoitteena on erityisesti päivittäis- ja erikoiskaupassa keskustojen suosiminen, tilaa vievässä kaupassa kuten huonekalu- ja autokaupassa sijainti voi olla keskustan ulkopuolella mutta kuitenkin yhdyskuntarakenteessa kiinni. Pohjois-Savon maakuntahallitus teki 28.5.2012 päätöksen Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 15.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on päivittäis- ja erikoistavarakaupalle varattua kaavareserviä lähestulkoon riittävästi. MRL:n muutoksen seurauksena tilanne kuitenkin muuttuu oleellisesti laissa määritellyn siirtymäajan (15.4.2015) jälkeen, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pohjois-Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen laki ei sitä edellyttänyt. Tämän johdosta Pohjois-Savossa voimassa olevat maakuntakaavat vaativat uudistamista kauppaa koskevien kysymysten osalta. Lisäksi ympäristöministeriön päätös jättää vahvistamatta Pohjois-Savon maakuntakaavasta Kuopion keskustatoimintojen alueen laajentamisen valtatie 5:n yli Savilahden alueelle ja etelän suuntaan ei mahdollista riittävästi kaupan kehittämispotentiaalin hyödyntämistä alueella. Myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeiden (Kuopio ja Varkaus) enimmäismitoitus vaatii tilaa vievän kaupan osalta tarkistamista. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä lausuntoja ja mielipiteitä varten 4.6.-6.7.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute koski pääosin osallistumismenettelyjen monipuolistamista, lausunnonantoaikojen pidentämistä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan tavoitteiden tarkentamista sekä vaikutusten arvioinnin täsmentämistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdyt muutokset ovat näkyvissä OAS:ssa punaisella kirjasinvärillä. Maakuntahallitus täydensi alkuvuonna 2013 tavoitteita siten, että maakuntakaavan ja laadittavana olevan kaupan kaavan tulee olla tavoitteiltaan ja mitoitukseltaan Pohjois-Savon kasvua ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja tukevia ja etteivät ne rajoita voimakastakin nykyiset ennusteet ylittäviä kaupan, matkailun ym. elinkeinojen kasvua. Edelliset tavoitteet korostuvat erityisesti Kuopion, Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Syksyn 2012 aikana kaupan maakuntakaavan laadintaan liittyen käynnistettiin koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys, jossa selvitetään Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät liikenteelliset vaikutukset huomioiden. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan palveluverkkoon vaikuttavia tekijöitä (mm. väestönkehitys, ostovoima ja sen siirtymät, liiketilan lisätarve, matkailijoiden ja kesämökkiläisten ostovoima, verkkokauppa) sekä tarkastellaan kaupan palveluverkostoa erilaisten kehittämisvaihtoehtojen näkökulmas-

4 ta. Palveluverkkoselvitystä täydennettiin kaupan lisäneliötarpeen laskentaperiaatteiden herkkyysanalyysillä, jossa otettiin huomioon Pohjois-Savon 2000-luvulla toteutunut kehitys. Palveluverkkoselvityksen tuloksia esiteltiin kaupan kaavoitusta koskevassa seminaarissa talvella 2013. Luonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä ennen joulua 2013. 2.2. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava 2030 Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimakaavan 15.1.2014. Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentokentän melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Tuulivoimakaavan laadintaa ennakoiden Pohjois-Savon liitto käynnisti keväällä 2010 yhdessä Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntien kanssa potentiaalisten tuulivoima-alueiden selvitystyön. Selvitystyöhön liittyen Pohjois-Savon liitto suoritti syksyllä yhdessä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa maastokäynnit kartta-, ym. tarkastelujen perusteella valituille alueille. Kesäkuussa 2011 valmistunut selvitys sekä syksyllä 2011 tehdyt uusia alueita koskevat tarkastelut antavat perusteet maakuntakaavaan tehtäville aluevarauksille. Maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan laadinnasta vuoden 2011 toimintasuunnitelman yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2011. Maakuntahallitus päätti 19.12.2011 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville 16.1.- 16.2.2012. Luonnoksessa oli nähtävillä 9 tuulivoimapuistoaluetta. Erityisesti kuntapalautteen johdosta jatkotarkasteluun otettiin mukaan lisää alueita siten, että joulukuun alusta nähtäville asetettuun ehdotukseen tuli 19 tuulivoimapuistoaluetta nähtäville. Kesän aikana uusien alueiden osalta tehtiin perustarkastelut kannattavuuden suhteen; alueiden luonto, linnusto ja maisematarkastelut laadittiin konsulttien toimesta kesän aikana sekä uusien että vanojen alueiden osalta. Toimijoiden kiinnostus on lisääntynyt koko ajan Pohjois-Savon tuulivoimapuistoja kohtaan. Maakuntakaavaehdotuksen joulu-tammikuun 2012-2013 nähtävillä olon jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan kesäkuussa 2013. Hyväksymispäätöksen jälkeen kaava lähetettiin Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014 ja hylkäsi valtuuston päätöksestä tehdyn yhden valituksen. Päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen.

3. MAAKUNTAKAAVAN SEURANTA 3.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu 5 Kuntien kaavoitus on ollut pääasiassa voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista. Liitto on antanut kaikkiaan 92 lausuntoa asemakaavoista, osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä., mm. ympäristönsuojelulain päivityksestä. Lausunnoilla olleet taajama-alueiden asemakaavat olivat yleensä pienialaisia ja painottuvat rakenteen tiivistämiseen. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia maanomistajien aloitteesta. Kirkonkylät ja kylät ovat myös pohdinnan kohteena; miten kehittää palvelutarjontaa kirkonkylissä ja vahvistaa myös kylien roolia asumisen alueina. Kuntakaavoituksella tapahtuva maakuntakaavan toteutumisen seuranta on aloitettu merkintäkohtaisesti. Tahkon, Etelä-Siilinjärven, Varkauden ja Kuopion laadinnassa olevat osayleiskaavat vievät vahvasti maakuntakaavojen tahtotilaa eteenpäin. Suuret hankkeet; Rikinnevan ekovoimalaitos ja Soinlahden bioöljylaitos ovat olleet samaan aikaan YVA-, osayleiskaava- ja asemakaavavaiheissa. Rikinnevan ympäristöluvasta on valitettu, samoin laitehankintapäätöksestä on tulossa valitus kilpailun hävinneeltä laitetoimittajalta. Vambio Oy rakentaa Kuopion Jätekeskuksen alueelle biokaasulaitosta. Tuulivoima-alueiden eteneminen Vieremä: Linnalankangas ja Rahustenaho (huomioitu maakuntakaavassa) Tuulipuistoon sovelletaan YVA-menettelyä ja alueelle laaditaan osayleiskaava. Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, (Metsähallitus Laatumaa), YVA -selostus 01/14, OAS, kaavaluonnos 04-05/14, n. 41 voimalaa. Vesanto: Honkamäki -Palokangas, (huomioitu maakuntakaavassa) Hanketta tarkastellaan mahdollisesti suunnittelutarveratkaisun kautta. (Honkamäki Wind Farm Oy, 6 tuulivoimalaa) Pohjoismäen tuulivoimahanke Tuulivoimahanketta tarkastellaan mahdollisesti osayleiskaavalla. (Pohjoismäki Wind Farm Oy, 3 voimalaa) Kuopio: Linnanmäki (huomioitu maakuntakaavassa) Alueelle laaditaan osayleiskaava. Toimijan, TuuliSaimaan tavoitteena on 8 voimalaa. Pieni Neulamäki (huomioitu maakuntakaavassa) Pienen Neulamäen nähtävillä olleessa osayleiskaavaluonnoksessa on toisessa vaihtoehdossa 3 tuulivoimalaa. Suuri Palonen (huomioitu maakuntakaavassa) Suovu-Palosen osayleiskaava on ollut jo aiemmin luonnoksena nähtävillä 03/2011, mutta silloin mukana ei ollut tuulivoimaa. Tuulivoiman mahdollistava osayleiskaavatyö alkaa alusta uudelleen. Leppävirta: Niittysmäki-Konkanmäki (huomioitu maakuntakaavassa) Niittysmäki-Konkanmäki tuulivoimaosayleiskaava, (Tetrituuli Oy) on hyväksytty KV:ssa 14.1.2013, osayleiskaava mahdollistaa 3-5 voimalaa. Hanke on rakennuslupavaiheessa. Paloja pelastusviranomaisen kannanotot ovat muuttuneet yleiskaavavaiheesta rakennuslupavaiheeseen siirryttäessä. Puolustusvoimat vastustaa suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista (14.1.2014). Rautalampi: Tervalamminvuoren tuulivoimahanke Alustavat selvitykset menossa, mahdollisesti 6 tuulivoimalaa.

6 Kuopio on panostanut samaan aikaan Matkuksen suuren kauppakeskuksen avaamisen kanssa torin kehittämiseen mm. lisäpysäköinnin, liikennejärjestelyiden ja kaupan kehittämisen kautta. Samoin toteutusvaiheessa on VT5:n parantaminen moottoritieksi välillä Päiväranta - Vuorela. Tie valmistuu v. 2014. Kuopion työssäkäyntialue laajenee todennäköisesti yhteyden parannuttua pohjoiseen päin. Etelä-Siilinjärven osayleiskaava oli loppuvuodesta 2013 ehdotuksena nähtävillä. Sen tavoitteena on kasvattaa Vuorelan ja Toivalan asukasmäärää 4700 uudella asukkaalla ja työpaikkoja n. 2400 lisää alueelle lentokentän tien varteen. Tielinjausten osalta VT9:n Vaajasalon linjaus on vielä hyvin pitkän aikavälin hanke, samoin kuin Päijänne - Saimaa -kanava. Matkukseen on kaavoitettu Itä-Suomen logistiikka-alue, jonka asemakaavatyö etenee. Lisäksi Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on lukuisia valtateiden oikaisuja, jotka odottavat toteutustaan. Kyseessä olevat linjaukset sisältyvät myös kuntien yleiskaavoihin.

7 Kuopion ja Siilinjärven alueilla on nyt osayleiskaavoitettuna ja /tai asemakaavoitettuna yhteensä tilaa n. 10 000 työpaikalle. Tilaa työpaikkarakentamiselle on n. 10 vuodelle.

8 3.2 Viitostievyöhyke vahvistuu väestömäärissä, ydinmaaseutu maaseudun elinkeinoissa Pohjois-Savon väestö ja työpaikat keskittyvät edelleen maakuntakaavan aluerakenteen selkärankana oleville maakuntaa pohjois-eteläsuunnassa halkovalle VT5:n ja Savon radan muodostamalle kehityskäytävälle ja itä-länsisuunnassa VT9:n muodostamalle käytävälle. Näillä pääkehittämiskäytävillä asui 201 752 asukasta v. 2012 (+783 asukasta kahdessa vuodessa) ja kehittämiskäytävien ulkopuolella 44 427 asukasta (-617 asukasta kahdessa vuodessa. Paikkatieto kattaa 246 179 asukasta eli 2 054 on ilman sijaintitietoa.

9 Kehittämisvyöhykkeiden alueella väestökehitys on ollut suotuisaa suurimmalla osalla taajama- ja kyläalueista vuosien 2000-2011 välillä; erityisesti Siilinjärvellä ja Kuopion eteläisissä osissa. Kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella on kahdentoista viime vuoden aikana kasvaneet Pohjois-Pielaveden Vaaraslahti, Vieremän Valkeiskylä, Vesannon Ahveninen ja Tervon kirkonkylä. Kasvu on ollut tosin määrällisesti pientä. Suonenjoen maaseutualue on kääntynyt kasvu-uralle. Kuopio Siilinjärvi alueen taajamat, monet kylät sekä maaseutu ovat kasvavia alueita. Iisalmen ja Kiuruveden kyliä on useita kasvu-uralla, Iisalmen maaseutualue laajemmin. Maakuntakaavan toteutumisen ja alueellisen kehittämisen suhdetta tarkastellaan yritystukien kohdentumisen kautta Pohjois-Savossa. Määrällisesti eniten yritystukia on myönnetty Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven alueille, joiden väestökehitys on ollut myös kyseisenä ajankohtana positiivisinta. Yritystukikartassa ei ole maatalouden investointitukia, jotka keskittyvät vahvasti Ylä-Savoon ja Maaninka-Kuopio alueelle. Kyseinen alue nousee hyvin esille myös 2013 julkaistussa aluetypologiakartassa ydinmaaseutuna, samoin voimassaolevissa maakuntakaavoissa MT-alueena. Pohjois-Savo on 2. paras maitotalouden investoinneissa, 5. paras maatalouden investoinneissa. Maatalouden elinkeinojen kehittyminen näkyy positiivisesti Ylä-Savon kylien kehittymisessä.

10 3.3 Kuopion seudun asuntotuotanto jatkuu vahvana, muualla maakuntakaavan tavoitteita ei ole saavutettu kpl Valmistuneet asunnot Pohjois-Savossa, Kuopion seudulla (Kuopio+Nilsiä+Maaninka+Siilinjärvi) ja Kuopion seudun ulkopuolella v. 2001-2012 sekä tammi-syyskuu 2013 1400 1200 1000 800 600 1022 249 843 226 972 337 818 290 1294 423 113 477 1262 408 117 438 1006 286 86 216 1284 302 123 287 966*) 83 134 400 200 773 617 635 528 871 659 854 736 720 646 982 946 832 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*) Kuopion seudun ulkop. *) v. 2013 tammi- Kuopion seutu Lähde: Tilastokeskus

11 Pohjois-Savon maakuntakaavan mitoitusväestötavoitteena on 255 000 asukasta. Pohjois-Savon väestö on kahden viimeisen vuoden aikana kasvanut hieman kahdenkymmenen vuoden väestön vähenemistrendin jälkeen. Pohjois-Savon maakuntakaavan mitoitusväestölle lasketun asuntotuotannon määrän arvioitiin olevan n. 1600 as/v, josta Kuopion seudun osuus olisi n. 1000 asuntoa ja muun Pohjois-Savon 600 as/v. Kuopion seutu on nyt tavoitteen mukaisissa tuotantomäärissä, mutta muun Pohjois-Savon osuus on noin puolet tavoitteesta. 3.4 Kulttuuriympäristöä vailla käyttöä Varkauden kaupunki valmistelee keskeisen kaupunkialueen strategista yleiskaavaa. Varkaudessa on eniten Pohjois-Savon kaupungeista valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristön hoitoon saatavat julkiset avustukset ovat vähäisiä, vaikka perustuslain mukaan kulttuuriympäristön hoito kuuluu meille kaikille. Asemakaavoissa suojeltaviksi osoitettujen kohteiden ja alueiden määrä on niin suuri, että talouden reunaehtojen puitteissa on kohtuuttoman suuri sekä kaupungille että yksityiselle ja aiheuttaa kaavaprosessien hitautta. Kaupungin sisäisen työryhmän ja viranomaistyöryhmätyöskentelyn kautta pyritään saamaan aikaan yhteinen näkemys suojelun arvoisista kokonaisuuksista ja kohteista. Suonenjoella ja Kuopiossa on paraikaa myynnissä laajoja ennen oppilaitoskäytössä olleita kokonaisuuksia, valtakunnallista kulttuuriympäristöä. Yksittäisiä 50 -luvun tiilestä kestävästi rakennettuja kouluja tyhjenee maakunnassa peruskäytöstään koko ajan. 80-luvun rakennuskantaa ei ennätetä edes inventoida, kun osa niistä havaittu runsaan 30 vuoden käytön jälkeen kunnoltaan niin heikoiksi, että ainut vaihtoehto on purkaminen. Suonenjoen maatalousoppilaitos, myynnissä, Kerttu Rytkönen, 1924

12 3.5 Konneveden-Rautalammin kansallispuistohanke Ympäristöministeriö kartoitti kesällä 2012 kaikki kansallispuistohankkeet, joista parhaimmassa valmiudessa on Konneveden-Rautalammin kansallispuistoaloite Rauta-lammin ja Konneveden kuntien alueelle. Hanke etenee lakivalmistelussa ympäristöministeriössä. Kuva: Enoniemi, Jouni Lehmonen 3.6 Kehittämisvelka kasvaa liikennejärjestelmän osalta Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvä rahoitus jää koko ajan jälkeen väylien korjausvelasta ja maakuntakaavoissa osoitettujen ratkaisujen toteuttamisesta, joka aiheuttaa ongelmia kuntien maankäytön suunnittelussa, mm. Leppävirran kunnan kohdalla ohitustien osalta. Kallan siltojen työt ovat edenneet hyvin. 5-tien hankkeiden osalta Mikkelin kohta sai rahoituksen ja työt alkavat syksyllä 2014. Kantatie 77 tieluokan muutos valtatieksi on edennyt valtion viranomaisten suunnitelmissa. Maakuntakaavassa tie on valtatienä osoitettu Iisalmesta Oulun suuntaan nelostielle saakka. Vuoden 2013 aikana ovat suunnitteluvaiheesta edenneet Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäkiradan parantamishanke ja valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi. Liikennevirasto on laatinut yleissuunnitelman toiminnallisuuden parantamisesta välillä Ylivieska Iisalmi Kontiomäki. Hanke pitää sisällään mm. Iisalmi-Ylivieska-radan sähköistyksen ja Iisalmen kolmioraiteen rakentamisen. Yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2012. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke jatkuu ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatimisella.

13 Ylivieska Iisalmi Kontiomäki hankkeen ratasuunnitelmassa suunnitellaan kaksi uutta liikennepaikkaa, Latukka ja Rasinmäki, Savon radalle, välille Iisalmi Kontiomäki ja kolme uutta liikennepaikkaa, Lapinsalmi, Karvoskylä, Raudaskylä, rataosalle Iisalmi Ylivieska sekä parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja Iisalmi Ylivieska-välillä. Lisäksi suunnitellaan Iisalmeen kolmioraide yhdistämään Kontiomäen ja Ylivieskan suunnat toisiinsa. Ratasuunnitelma sisältää rata-, valaistus-, turvalaite-, sähköistys-, tie- ja siltasuunnittelua. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2012 ja on hyväksymiskäsittelyssä Liikennevirastossa. Hanke jatkuu ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatimisella. Maastotutkimukset ratasuunnittelua varten valmistuvat kesäkuussa 2013. Ratasuunnittelu on käynnistynyt kesäkuussa ja valmistuu maaliskuussa 2014. Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen on suunniteltu alkavan tällä hallituskaudella. Käynnistymisajankohdaksi arvioidaan vuotta 2015. Valtatien 23 Varkaus-Viinijärvi-tieosuuden tiesuunnitelma valmistui vuoden 2013 alkupuolella. Valtatie 23 välillä Varkaus-Viinijärvi on osa itä-länsi-suuntaista päätieyhteyttä. Pohjois-Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä viimeisten valtatie 5:n parantamisten jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Tien parantamishanke pitää sisällään mm. tien kaarteiden oikaisuja, jyrkkien mäkiosuuksien loiventamisia, keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentamisia, liittymien parantamisia jne. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 43,3 M. Tien parantamishanke käynnistyy vuonna 2013 Varkaus-Karvio-välin parantamisella, johon on perusväylänpidosta merkitty viiden miljoonan euron käynnistysrahoitus. Alakylän ohituskaistojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2014 tiesuunnitelman saatua lainvoiman. Pohjois-Savon saavutettavuuden parantamiseen kohdistetuista EAKR-hankkeista merkittävin on Savonradan nopeuttamishanke välillä Kuopio-Pohjois-Savon maakunnan eteläraja. Hanke on toteutettu kahdessa vaiheessa, jossa Kuopio-Suonenjoki-rataosa valmistui v. 2007 ja väli Suonenjoki-Haapakoski valmistuu v. 2014 alussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 17,3 M. Uudet nopeudet (200 km/h) saadaan käyttöön, kun v. 2012 käynnistynyt radan perusparannustyö saadaan päätökseen v. 2014.

14

15 3.7 Jätteen käsittelylaitokset edenneet lupaprosesseissa Varkauden Stora Enson teollisuus- ja varastoalueelle Ekokem sai 19.4.2013 ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokselle tehtaiden tiloissa. Kierrätyspolttoaineen valmistuslinjalla saa käsitellä 10 000 t/a kaupan teollisuuden ja rakentamisen energiajätettä, 10 000 t/a maatalous- ym. muovia. Lisäksi valmiin kierrätyspolttoaineen vastaanottoasemalla saa vastaanottaa ja esikäsitellä Stora Enso Oy:n Varkauden voimalaitokselle tulevia eri polttoainetoimittajien kierrätyspolttoaineita 50 000 t/a. Kuopion jätekeskuksen alueelle sijoittuva Biotehdas Oy:n Heinälamminrinteen biokaasulaitos on saanut 27.6.2013 ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan, jonka mukaan laitos saa käsitellä biojätteitä, lantaa, jätevesilietteitä ja kasviperäistä biomassaa 60 000 t/a. Leppävirran Riikinnevan jätteenkäsittelyalueelle sijoittuva Riikinvoima Oy:n Ekovoimalaitos on saanut ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan 29.11.2013. Ekovoimalaitoksen noin 65 megawatin leijukerroskattilassa voidaan polttaa jätepolttoaineita enintään 170 000 tonnia vuodessa. 3.8 Maakuntakaavassa vielä paljon käyttöön otettavia turvetuotantoalueita Pohjois-Savon suoalasta oli tutkittu vuoteen 2000 mennessä puolet. Tutkituista soista oli teknisesti käyttökelpoista turvetuotantoaluetta 20 000 ha eli 25% tutkitusta suoalasta ja yli 20 ha:n soilla käyttökelpoista turvetuotantoalaa arviolta 40 000 ha. Turvetuotantoon soveltuvia alueita Pohjois-Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavoissa on 14 000 ha (118 aluevarausta), tuotantokelpoista aluetta on n. 5400 ha. Yli 20 ha:n suoalasta aluevarausten määrä on 8% ja tuotantokelpoinen, varsinaisesti hyödynnettävä ala 3%. Määrät koko suoalaan verrattuna ovat vähäiset ja lisäksi varaukset kohdistuvat ojitetuille, luonnontilansa menettäneille soille. Luvitettuja tuotantoalueita on maakuntakaavoissa esitetty 6800 ha (74 aluevarausta). Turpeen käyttö on vähentynyt Pohjois-Savossa 2000-luvun ensi vuosikymmenen tasolta n. 2000 GWh:sta 1400 GWh:iin v:een 2012. eli kolmanneksella. Viime vuosien lupahakemukset ovat kohdistuneet nykyisten tuotantoalueiden laajennuksiin ja lupaehtojen tarkistuksiin. Uusille soille lupahakemusia on kohdistunut PSMK:n vahvistamisen jälkeen 5, joista 2 on mk:n turvetuotantoon soveltuvaa aluetta (Voitko Santtu tarkistaa luvut?!). Turpeen todennäköisesti vähenevän käytön perusteella maakuntakaavojen turvetuotantoon soveltuvia alueita on laskennallisesti riittävästi tavoitevuoteen 2030, koska tarve on arvioitu 2000 GWh:n vuosikulutuksella. Uuden YSL.n ja asetuksen soveltamisen vaikutuksia on vielä vaikea ennakoida, mutta maakuntakaavojen turvetuotantoon soveltuvien alueiden valinta vastaa periaatteiltaan VN:n periaatepäätöstä soiden ja turvemaiden käytöstä ja suojelusta ja tässä mielessä myös YSLn tavoitteita.

16 3.9 Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin alueet lisääntyneet Voimassa oleviin maakuntakaavoihin verrattuna Seveso II-direktiivin mukaiset vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin alueet ovat lisääntyneet huomattavasti Pohjois-Savossa. Ne asettavat maankäytön suunnittelussa rajoituksia päiväkotien, sairaaloiden, kauppakeskusten ym. vastaavien sijoittamiselle, joiden evakuointi nopeasti on hankalaa ja aiheuttaa terveysvaaraa.

17

4. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 18 4.1 Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka, Siilinjärvi. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat 23.8.2006. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin 6 valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 3.7.2008. Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston päätöksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätöksestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi 10.12.2009 antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja; merkittävimpinä asioina olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikennejärjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaajasalon linjaus. Maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä internetissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/ksmk. 4.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella Maakuntavaltuusto päätti 15.11.2004 käynnistää seutukaavan muuttamisen VT 5:n tieosuudella Palokangas- Humalajoki Savo-Karjalan tiepiirin esityksestä sen takia, että uusi tielinjaus jäi aikanaan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laadinta sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laadinnan kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12.11.2007. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 27.11.2008. Kaavasta ei jätetty yhtään valitusta. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa www.pohjoissavo.fi/vt5. Kuopion seudun maakuntakaava ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on esitetty 1:100 000 -mittakaavassa. 4.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Maakuntakaava esitetään 1:200 000 -mittakaavassa.

19 Maakuntakaava korvasi seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on kaupan mitoitus, matkailu ja erityisesti Tahko, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset. Suunnittelun vaiheet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta 2007. - Tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa 2007. - Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 6.4. - 11.5 2009. - Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 8.3. 4.5.2010 - Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 8.11.2010 - Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 7.12.2011 ja määräsi sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin 21.12.2011 alkaen. Hyväksytty maakuntakaava on postitettu kuntiin, naapurimaakuntiin ja keskeisille valtion viranomaisille tiedoksi joulukuussa 2010. - KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen 27.03.2013. KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen. - Pohjois-Savon maakuntakaava aineisto on jaettu viranomaisille vuodenvaihteessa 2013-2014. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa www.pohjoissavo.fi/psmk.

5. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 5.1 Maakunnan suunnittelu 20 Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 marraskuussa 2009. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014. Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2012-2015 lokakuussa 2011. 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 (www.ymparisto.fi/vat, VNp 13.11.2008). Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtioneuvosto päätti, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä mainitun ympäristöministeriön ja Museoviraston vuonna 1993 julkaiseman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Päätös tuli voimaan 1.1.2010, kun Korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta päätöksestä tehdyn valituksen 30.6.2010. Kohteet ja alueet löytyvät sivulta www.rky.fi. Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa tavoitteet voidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa.

21 Maakunnallisesti tavoitteiden määrittely on luontevaa myös sen vuoksi, että maakuntakaavoituksen ohella maakuntien liitoilla on vastuu aluekehitystehtävistä. Maakuntakaavoitusta ja aluekehittämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia linjauksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluerakenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muuta maakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt näkökulmat. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu käsiteltäväksi maakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät tavoitteet. On myös tilanteita, joissa alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoituksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Savossa Kuopion seudun maakuntakaavaa laadittaessa tehtiin ensimmäinen yhteensovitus valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden välillä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sovitettu yhteen koko maakunnan osalta.

22 5.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleispiirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt maakunnallisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 :n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään.

23 Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: Maakuntakaavan täsmentyminen: Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan: Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on syytä neuvotella maakunnan liiton kanssa. Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu: Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaavaasiasta on kyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta.

24 5.4 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta. Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Vaikeuttamisen estäminen on säädetty jossain määrin voimakkaammin kuin edistämisvelvoite. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta. Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen osa. Näin ollen maakuntakaavassa osoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja suunniteltaessa ja kohdennettaessa siten, että pyritään edistämään kaavan toteuttamista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2 :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maa-aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 :n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella.

25 Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on huomattava, että sen jälkeen kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Keskeisimpien maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Taajamatoimintojen alueet (A1) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Kaupan merkinnät maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet(t) ympäristönsuojelul kunta/ aluehallintov ympäristölupa Virkistysalueet (VL,VR) Harju- ja kallioalueet (MY1,ge,EO2) mrl/ maastol.l./ ulkoilul kunta/ ely-keskus kaav./ ulk.reittis./ toimitus maa-aineslaki kunta mal-lupa, ottamissuunn. Hyvät pellot (MT) maank.- ja rak.laki kunta rakennuslupa Metsätalousalueet (MU) metsälaki metsäkeskus m.t.suunn./ metsänk.ilm. Matkailup. alueet (RM) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Jätteenkäsittelyalueet (EJ) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Satamat/laiturit (lv) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa Uiton toimintapaikat (lu) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa jäteveden puhdistamo (j) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Pohjavesialue (pv1) ympäristönsuojelul. ely-keskus suoja-alue Maisema-alue (MA-v1, MA1) MRL/ metsäl. kunta/ metsäkeskus/- rak.lupa/ kaav./ met ely-keskus sänk.il./avustuspäätös Kultt.merk. alue (MA-v1, MA1) maank.ja rak.laki kunta/ely-keskus rak.lupa/kaavoitus/avustuspäätös Turvetuotantoalueet (EO1) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Kaivostoimintojen alueet (EK) kaivosl., ymp.s.l, TEM/ aluehallintovirasto yval. kaivospiirihak., ymp.lupa Luonnonsuojelualueet (SL) luonnonsuojelulaki ely-keskus rauhoitus Suojelualueet (S1) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa Muinaismuisto (sm) muinaismuistolaki Museovirasto rauhoitus Rakennussuojelukohde (SR) mrkl./ rak.suojelulaki kunta / ely-keskus kaavoitus/suojelupäätös/- avustuspäätös Vesiväylät ja -reitit vesilaki ely-k./ alueh.v./ kunta vesilain mukainen lupa Ulkoilureitit maastol.l./ulkoilul. kunta/ ely-keskus ulk.reittisuun/toimitus Tiet maantielaki ELY-keskus, liikennevirasto / LVM yleis- ja tiesuunnitelmat Voimansiirtolinjat sähköm.l./ lunastusl. TEM/ maanm.l. toimitus

26

27

28 5.5. Yhteystiedot Suunnittelujohtaja Paula Qvick alueidenkäytön johtaminen ja kehittäminen alueidenkäyttöön liittyvät ylimaakunnalliset ja valtakunnalliset, sekä kansainväliset asiat tiedotus, seuranta ja toteutumisen edistäminen Kaavoituspäällikkö Suvi Jousmäki maakuntakaavoitusprosessien operatiivinen vastuu, nyt kaupan maakuntakaava kuntakaavat Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus ja Iisalmi kauppa taajamat, keskustatoiminnot, kylät, asuminen rantojen käyttö ja loma-asutus työpaikka-alueet, teollisuus kaavan vaikutusten arviointi Maakuntainsinööri Santtu Tenhunen liikennejärjestelmätyö hankemaakuntakaavat vastuuteemojen osalta liikenneväylät ja yhteydet, mm. väyliin liittyvät YVA:t virkistys, veneily ja vesiliikenne maa-aineslausunnot, kaivostoiminta (YVA:t) maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Suunnittelija Mikko Rummukainen kuntakaavat Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Suonenjoki, Rautavaara, Tervo ja Tuusniemi maa-ainesvarat ja maa-ainestenottoalueet yhdessä maakuntainsinöörin kanssa vesi- ja jätevesihuolto tuulivoima pohjavesialueet reitistöt, nettireitistökartan yhteyshenkilö Energia- ja ympäristöasiantuntija Seppo Laitila, osa-aikaeläkkeellä (tehtävät alueidenk./aluek.) energiahuolto turvetuotanto jätehuolto luonnon- ja ympäristönsuojelu SOVA- vastuuhenkilö YVA- lausunnot ja neuvottelut energia- ja jätehuoltohankkeista Maakuntasuunnittelija Marja Turunen kuntakaavat Keitele, Kiuruvesi, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Vesanto ja Vieremä Suomen Kotiseutuliiton yhdyshenkilö Toimistosihteeri Irma Kajan

29