Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus Juho Aaltonen 30.5.2011, Helsinki
Mitä tuottavuus on?
Aikaisemmat tutkimukset: tuottavuuserojen laskeminen SFA-menetelmän avulla Kustannus Havainto i u i v i v j u j SFA-kustannus Havainto j Tuotos Menetelmä tuottaa tuottavuuserojen mittariksi ns. tehottomuusluvun, 0-100 %; 0 % = täysin tehokas
Laskennallinen palvelutuotannon tuottavuus -malli Selitettävä muuttuja: Menot/asukas (deflatoitu) Suoritemuuttujat: Neuvolakäynnit/as (neuvola-, äitiys-, perheneuvonta) Opiskelijakäynnit/as (opiskelija-, kouluterveys) Työterveydenhuollon käynnit/as Kotisairaanhoidon käynnit/as Mielenterveydenhuollon käynnit/as Fysioterapiakäynnit/as Muut lääkärissä käynnit/as Muut muun henkilökunnan luona käynnit/as Hammashuoltokäynnit/as Hoitopäivät/as Hoitojaksot/as -akuutti hoito (*otokselle DRG-painotetut hoitojaksot) Dummy erikoissairaanhoito Panoshinnat: Työntekijöiden palkkataso Olosuhdetekijät: Väkiluku Asukastiheys Lääkärikäynneistä 65+ -vuotiaiden osuus Hoitopäivistä 75+ -vuotiaiden osuus Hoitojaksoista 75+ -vuotiaiden osuus
Keskimääräinen tehottomuus 7 %, mutta erot ääripäissä suurehkoja Tehottomuus 0.120 0.100 0.080 0.060 0.040 0.020 0.000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 TAIPALSAAREN TERVEYSKESKUS POLVIJÄRVEN TERVEYSKESKUS VESILAHDEN TERVEYSKESKUS SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN TERVEYSKESKUS TAIPALSAAREN TERVEYSKESKUS KIHNIÖN TERVEYSKESKUS TERVOLAN TERVEYSKESKUS RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUS FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS KESKIARVO Tehottomuus 0.200 0.180 0.160 0.140 0.120 0.100 0.080 0.060 0.040 0.020 0.000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 LAHDEN TERVEYSKESKUS HELSINGIN TERVEYSKESKUS VAASAN TERVEYSKESKUS ALAVUDEN SEUDUN TERVEYSKESKUS KAUNIAISTEN TERVEYSKESKUS ELIMÄEN TERVEYSKESKUS POSION TERVEYSKESKUS KESKIARVO
Tuloksia 84 % menoeroista pystytään selittämään palvelumäärällä, olosuhdetekijöillä, väestörakenteella, skaalatekijöillä sekä henkilökunnan palkkaeroilla Keskimääräinen ero palvelutuotannon tuottavuudessa oli n. 7 %, eli kohtuullisen pieni Jos kaikki tuottaisivat palvelunsa yhtä tehokkaasti kustannussäästöjä syntyisi 7 % Palvelutuotannon tuottavuus on laskenut toisin sanoen palvelut ovat kallistuneet koko 2000-luvun
Mitä huomioita aikaisemmat tulokset herättävät Tuote/suorite on aivan liian karkealla tasolla = lääkäri- tai hoitajakäynti Manuaalinen suoritteiden syöttö on aikansa elänyt Tiedonkeruun automatisointi, tiedon pitäisi päivittyä tarvittaessa joka päivä, lisäksi tiedot työntekijätasolla Kansallisen/kansainvälisen tason standardit välttämättömiä, jokainen kunta ei voi tehdä asioita eri tavalla Ilman diagnooseja ei voida mitata vaikuttavuutta ICD10 ja ICPC2 ovat jo nyt käytössä kaikissa kunnissa Potilastason tuottavuus/vaikuttavuusmittarit ovat tarkempia
Mitä kysymyksiä aikaisemmat tulokset herättävät Johtaako laskentatapa osaoptimointiin? Mikä selittää palvelutuotannon tuottavuuden laskun? Onko palveluiden sisältö muuttunut? Ovatko hoitoketjut muuttuneet? Hoitoepisodi tulisi olla tuotoksena Mitä potilaita on yläpäätänsä hoidettu?
Kerava pilottikuntana APR-ohjelma on vaatinut tähän mennessä erillisin tietojärjestelmän rakentamisen: toisin sanoen potilaskontaktissa on jouduttu syöttämään kahteen kertaan ensiksi omaan ja sen jälkeen APR-ohjelman tietokantaan potilastiedot Keravan innovaatio (ensimmäisenä Suomessa) on hyödyntää potilastietokannan tietoja suoraan, jolloin vältytään tietojen moneen kertaan syöttämiseltä = toiminta tehostuu Tulevaisuudessa potilastietojärjestelmistä tulisi linkittää myös vuodeosaston ja erikoissairaanhoidon tiedot laskentakehikkoon kryptatun sosiaaliturvatunnuksen avulla GFS-kunnille on tehty automaattinen potilastietojen poimintajärjestelmä (Kerava, Vantaa, Tuusula)
Esimerkki Keravan tietokannan aineistosta tietokannan tietosiällöt (karsittu AvoHilmo ja lisäykset tietosisällöstä) Tunnus Kentän sisältö Kentän nimi Palvelutapahtuman perustiedot K1 Asiakkaan henkilötunnus Henkilotunnus Asiakkan sukupuoli Sex Asiakkaan ikä Ika K2 Asiakkaan kotikunta Kunta_koodi K5 Palveluntuottajan palveluyksikkö Palveluyksikko-Koodi K6 Seurantatietueen tunnus Tietue_ID Palvelutapahtuman toteutuminen K22 Käyntipäivä ja kellonaika, aloitusaika Kaynti_ aloitus_paiva K23 Käyntipäivä ja kellonaika, lopetusaika Kaynti_ lopetus_paiva Käytetty aika Käytetty aika Käyttäjä, joka on kirjannut tiedot User K24 Ammatti KAYNTI_Ammatti K25 Palvelumuoto Palvelumuoto K26 Yhteystapa Yhteystapa K27 Kävijäryhmä Kavijaryhma K28 Hoidon kiireellisyys KAYNTI_Hoito_ kiireellisyys K29 Käynnin luonne KAYNTI_Kaynti_ luonne K30 Ensikäynti KAYNTI_Ensikaynti K31 Käyntisyy1 ICD10 tai ICPC Diagnoosi_ICD10_1 K45 Avohoidon toimenpide 1 AVO_TOIMENPIDE_1 K64 Jatkohoito1 Jatkohoito_1
Keravan tk:n potilaskirjo top 15: mitä sairauksia hoidetaan ja millä resursseilla
!""#"$%&' Mitä ongelmia perinteisessä tuotteistuksessa on?!"#$%&$'$(())'!"#$%&$'*#+,&-.+ (/$**#01!"#$%&$'#+ 0('2*#+,&-.!"#$%&$'#+0((+ -*3&'$$(+4 5%0$%%#"$$"&1(#$' 678 69: ;:<= >%'3%?0+@A>BC >%'3%?&0'*#+,&-.!"#$%&$'#+&-.+ 3*0?300'$!"&"#%'03*0.+ &1($$D E*,))"/"'$"'0*$+'#F*&$'"$ 8G :H<I 6:H7 J*3K*+%'&?'#*# IG :9<7 669; L%0&%?0 6G :=<I 7I: M??+$?&'N+O%+,''&?#$%*,'#0%'3%?0 66 G6<7 G9; 5%--%+$%'+-(3&($(0 ; G8<= :=: >*,&1N+O%+&%?,%3%#P%#+0%'3%?2*$ 7 GI<; 87H 5'3$0%$'*'#F*&$'"+$%'+-?#?%'0$?,*/2?0 7 8I<7 II; Q/"0%'3%?0 9 :9<= I=6!"3K%N<+#*#1N+O%+&?3&&?$%?$' 9 ::<9 I9= M??+#*?3","P'#*#+0%'3%?0 9 G=<7 8GI R%'0*#+K'3$0%N+O%+0?&?)?",'*,'#0%'3%?0 G :7<7 I8; M'*/*#+K'3$0%N+O%+0?&?)?",'*,'#0%'3%?0 : :I<: 67H R'K*,3'&&" : :G<I 6=6 M??+)0((&*#+0%'3%?0+$%'+"#P*,-% : :;<8 6;7 5*3*#)%'#*$%?$' : G6<9 IH7 M??+*#2"&3'#","P'#*#+0%'3%?0 : I=<; 669 M%/%K%'K%$ 8 :=<8 6:G!*/'$(0K%--%+$%'+*)1-?"2"0$?-%$ 8 G8<8 69H S*-*#$'%+$%'+K%#/??2*#/*'&&"?0 8 9I<G 6== S'%T*$*0 I GH<I 6HH Lääkärikäyntien määrä ei kerro sisällöstä mitään Johtopäätös: nostetaan helppohoitoisten infektiopotilaiden määrää ja saadaan keinotekoisesti tuottavuutta ylös
Työnjaon erot yhden sairausryhmän hoidossa (Helppohoitoiset infektiot)
Esimerkki hintalaskennasta Kontaktin keskimääräinen kustannus (euroa) ASL Lääkäri Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Aivoverenkiertohäiriö 90 22 - Allergiaoireet 62 25 38 Dementia tai vanhuudenheikkous 102 35 - Depressio 78 30 35 Diabetes komplikaatioineen 67 19 41 Helppohoitoiset infektiot 59 26 21 Ihosairaus 66 26 29 Iskeeminen sydänsairaus ja sydäninfarkti 88 27 Kehitysvamma tai epämuodostumat 80 20 40 Korva-, nenä- ja kurkkutauti 69 24 - Krooninen keuhkosairaus 78 27 31 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 86 23 35 Mahavaivat 83 24 28 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus 63 20 18 Muu endokrinologinen sairaus 66 21 34 Muu neurologinen sairaus 85 24 37 Muu psyyken sairaus 75 24 37 Muu tauti tai sairaus 75 22 24 Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus 76-28 Muut tartuntataudit 66-24
Tavoitteena episodi-apr
Esimerkkejä tuottavuuseroista Kouvolan työnjako -15 %
Esimerkkejä tuottavuuseroista Kouvolan työnjako -13 %
Esimerkkejä tuottavuuseroista Kouvolan työnjako -12 %
Esimerkkejä tuottavuuseroista Kouvolan työnjako -18 %
Esimerkkejä tuottavuuseroista Kouvolan työnjako -17 %