Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Transkriptio

1 Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden ahtauma ja hidastunut uloshengitysvirtaus Pekka Lampela jatkokoulutusmeeting Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumataudin vaikeusasteet

2 Vallitsevuus vuotiailla Suomessa (Kotaniemi) BTS:n kriteereiden mukaan 6 % ( 73 % piileviä, 30 % koki itsensä täysin terveiksi) GOLD-kriteereiden mukaan 10 % (80 % piileviä, 48 % koki itsensä täysin terveiksi) tupakoijalla n 50 % riski sairastua ( aik %) Kansanterveydellinen ongelma COPD on yksi tärkeimmistä kuolleisuutta ja sairaalahoitoa aiheuttavista sairauksista maailmassa suomalaista sairastaa kroonista keuhkoputkentulehdusta ja puolella on oireileva keuhkoahtaumatauti kustannukset arvioidaan n. 800 milj. /v sairaalahoito ja päivystyksellinen hoito kattaa n. 73 % sairauden kustannuksista Filha ry:n Työryhmämuistio 3/2004, Krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkoahtaumatauti, Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma

3 Tutkimuksen tarkoitus Selvitettää yleislääkärin, keuhkolääkärin ja sisätautilääkärin hoitamia akuutteja hoitojaksoja, jotka alkoivat päivystyksenä ja päädiagnoosi oli COPD, sekä näitä mahdollisesti seuranneita välittömiä jatkohoitojaksoja Materiaali Stakesin hoitoilmoitusrekisteristä kerättiin yli 44- vuotiaiden tiedot vuosien alkaneista ja päättyneistä hoitojaksoista, joissa pää- tai sivudiagnoosina oli COPD (Kansainvälinen tautiluokitus (ICD) 9: 491, 492 ja 496, ICD 10: J41-J44) hoitoaikaa ei rajattu Tulokset COPD-potilaalla oli yhteensä päivystyksenä alkanutta hoitojaksoa Näistä potilaista 12,5 % tarvitsi välittömän jatkohoitojakson.

4 COPD:sta aiheutuneiden päivystysjaksojen määrä vuosina COPD:sta aiheutuneen päivystysjakson keskimääräinen pituus hoitopäivinä 3400 Sisätaudit Keuhkosairaudet Yleislääketiede 11 Sisätaudit Keuhkosairaudet Yleislääketiede 3200 Päivystysjaksojen määrä Hoitojakson keskimääräinen pituus Yleislääkärin jatkohoitolähetteet COPD:sta aiheutuneesta akuutista hoitojaksosta vuosina Jatkolähete 1/2 Jatkolähetteiden %-osuus 6,0 Lähete sisätaudit 5,5 Lähete keuhkosairaudet 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Yleislääkäri lähetti akuuttien hoitojaksojen potilaista jatkohoitoon keuhkolääkärille 3,8 % ja sisätautilääkäreille 1,3 % 2000-luvulla yleislääkäri lähetti jatkohoitoon tilastollisesti merkittävästi harvemmin kuin luvulla (p<0,001), vaikka hoitojaksojen lukumäärä lisääntyi 15,0 %. Yli 75-vuotiaita lähettiin tilastollisesti merkittävästi vähemmän jatkohoitoon kuin nuorempia Jatkolähete 2/3 Miehiä lähetettiin useammin jatkohoitoon kuin naisia Kotoa ja vanhainkodista tai palvelutalosta tulleiden välillä ei ollut tilastollista eroa jatkohoitoon lähettämisessä Jatkolähete 3/3 Keuhkolääkärille lähetetyistä potilaista sai COPD:n päädiagnoosiksi 80,8 % ja vastaava luku sisätautilääkärille lähetetyistä oli 71,6 %. Muita päädiagnooseja olivat sydänperäiset syyt (angina pectoris, akuutti sydäninfarkti tai sydämen vajaatoiminta) keuhkolääkärillä 1,9 % ja sisätautilääkärillä 8,7 %, keuhkoinfektiot keuhkolääkärillä 9,3 % ja sisätautilääkärillä 7,8 % keuhkoembolia keuhkolääkärillä 0,2 % ja sisätautilääkärillä 1,7 %.

5 COPD:sta aiheutuneen akuutin hoitojakson aikainen kuolleisuus (%) 4,0 Sisätaudit Keuhkosairaudet Yleislääketiede 3,5 3,0 Kuolleisuus % 2,5 2,0 1,5 1,0 Kuolleisuus Kuolleisuus akuutin hoitojakson aikana oli 3,0 % ja ensimmäisen jatkohoitojakson aikana 8,5 % Akuutin hoitojakson aikana potilaista kuoli yleislääkäreillä 3,1 %, keuhkolääkäreillä 2,7 % ja sisätautilääkäreillä 3,3 % Kuolleisuus Yleislääkärin ja sisätautilääkärin hoitamien hoitojaksojen kuolleisuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta verrattaessa vuosia ja keuhkolääkäreillä vuosien hoitojaksoilla kuolleisuus oli merkittävästi pienempi kuin (p<0,001) Kuolleisuus eroa ei ollut sukupuolten välillä yleislääkäreiden hoitamilla jaksoilla Yleislääkäreillä vanhainkodista tulleiden kuolleisuus oli 10,8 %, ja vastaava luku keuhkolääkäreillä oli 3,7 %. kotoa hoitoon tulleiden kuolleisuus oli sama 2,7 % yleislääkärin ja keuhkolääkärin hoitamissa jaksoissa Kuolleisuus 1/3 Yleislääkärin hoitojaksolla kuolleilla oli 58,7 % sivudiagnoosi Sivudiagnoosina oli iskeeminen sydänsairaus 15,7 %, keuhkokuume 13,2 %, sydämen vajaatoiminta 7,5 %, dementia 5,3 %, maligniteetti 5,2 % ja aivohalvaus tai sen jälkitila 3,5 %.

6 Kuolleisuus 2/3 Keuhkolääkärin hoitojaksolla kuolleilla oli 51,2 % sivudiagnoosi Sivudiagnoosina oli iskeeminen sydänsairaus 12,7 %, keuhkokuume 9,8 %, maligniteetti 8,6 %, sydämen vajaatoiminta 5,2 %, ja tuberkuloosi 3,0 %. Kuolleisuus 3/3 Sisätautilääkärin hoitojaksolla kuolleilla oli 55,1 % sivudiagnoosi Sivudiagnoosina oli iskeeminen sydänsairaus 21,0 %, sydämen vajaatoiminta 9,8 %, keuhkokuume 7,4 %, sokeritauti 3,6 % ja maligniteetti 2,9 %. Rekisterin luotettavuus Keskimäen ja Aron tutkimuksen mukaan hoitojaksoissa 96 % tulo- ja lähtöpäivä oli täysin oikein merkitty. Päädiagnoosi kolmen merkin tarkkuudella hengitystiesairauksissa oli 94,1 % oikein Samansuuntaisen tulokseen päätyi myös Pajunen vertaillessaan sydän- ja verisuonirekisteriä tähän rekisteriin Rekisterin luotettavuus copd-diagnooseja voidaan pitää varsin luotettavina, sillä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä keuhkolääkärit ovat pääosin tehneet diagnoosit lääkekorvattavuuskäytännön takia. Yhteenveto Yleislääkäri lähetti jatkohoitoon keskimäärin viitisen % COPD:sta aiheutuneen akuuttihoitojakson potilaista. Jatkohoitoon lähetettyjen potilaiden suhteellinen määrä väheni tultaessa 1990-luvulta seuraavalle vuosituhannelle, ja samanaikaisesti hoitojaksojen määrä lisääntyi ja hoitoaika lyheni ja kuolleisuuden pysyessä samana. Akuutin hoitojakson aikana potilaista kuoli yleislääkäreillä 3,1 %, keuhkolääkäreillä 2,7 % ja sisätautilääkäreillä 3,3 %. Alle 75- vuotiaiden kuolleisuus oli yleislääkärin hoitojaksoilla pienempi kuin keuhkolääkärillä ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden kuolleisuus oli suurempi kuin keuhkolääkärillä. COPD:sta aiheutuneiden akuuttihoitojaksojen määrä laski vuodesta 1999 lähtien keuhkosairauksien ja sisätautien erikoisaloilla ja vuodesta 2001 yleislääketieteen erikoisalalla. Johtopäätös COPD:n pahenemisvaiheet pääosin voidaan hyvin hoitaa terveyskeskuskussairaalassa tarvitaan lisää tutkimusta hoitojakson laadullisista asioista kuten esim. uudelleen hoitoon joutumisen riskistä ja hoitojakson jälkeisestä kuolleisuudesta