Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

Transkriptio

1 Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

2 Kuvio 1. Tuottavuuden ulottuvuudet Tuottavuus Allokatiivinen tehokkuus (preferenssit) Kustannustehokkuus Tekninen tehokkuus Panosten käytön allokatiivinen tehokkuus (hinnat) 2

3 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa taloudessa vallitsee kestävyysvaje: Säädetyin julkisin hoito- ja hoivavelvoittein sekä annetuin veroastein julkisen talouden alijäämä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti seuraavien vuosikymmenien kuluessa. Tuore VM:n arvio on, että vaaditun ja vallitsevan rakenteellisen rahoitusaseman välinen ero eli kestävyysvaje yltää noin 5, 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis noin 12 mrd euroon Kestävyysvajeen taustalla on väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhushuoltosuhde (yli 65v/työikäinen väestö) kohoaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 25 prosentista liki 43 prosenttiin. Ikäsidonnaisten hoito- ja hoivamenojen BKT-osuuden arvioidaan kohoavan meillä vuoden 2007 tasosta noin 6 prosenttiyksiköllä 2035 mennessä Työikäisen väestön supistumisen ja kansantuotteen kasvun hidastumisen seurauksena verotulojen kasvu heikkenee. 3

4 Millä keinoin kestävyysvajeesta eroon? Työuria pidentämällä. Elinaikaodotteen kasvu lisää terveitä elinvuosia. Niiden kaikkien ei tarvitse olla eläkevuosia Kansantalouden tuottavuuden kasvun edistämisellä Julkisen sektorin erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden tuottavuuden parantamisella. Tehokkaampi kestävyysvajeen ehkäisemisessä kuin yleinen tuottavuuden nousu. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kohottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä pienentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavansuuruinen vaikutus edellyttäisi yleisen tuottavuuden 1,25 prosenttiyksikön nousua. 4

5 Parkkinen P: Riittääkö työvoima terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin. VATT-keskustelualoitteita Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työlliset Tilastokeskuksen mukaaan vuosina ja vaihtoehtolaskelmien mukaan vuoteen 2040, 1000 työllistä Tilastokeskus NYKY-laskelma Työn tuottavuus 0%/v NYKY +0,5%/v MYÖHENN 0%/v MYÖHENNYS-laskelma Työn tuottavuus +0,5%/v

6 6

7 Terveyskeskusten tuottavuuskehitys v ,02 1,00 0,98 Tuottavuusindeksi 0,96 0,94 0,92 0,90 0,88 0,86 0,84 0, Kaikki terveyskeskukset Otoksen terveyskeskukset (perusmalli) DRG-painotetut hoitojaksot (otos) 7

8 Terveyskeskusten tuottavuuskehitys (1980=100) 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,

9 Kustannustehokkuuden arvioinnissa käytetyt muuttujat Selitettävä muuttuja: Menot/asukas (deflatoitu) Suoritemuuttujat: Neuvolakäynnit/as (neuvola-, äitiys-, perheneuvonta) Opiskelijakäynnit/as (opiskelija-, kouluterveys) Työterveydenhuollon käynnit/as Kotisairaanhoidon käynnit/as Mielenterveydenhuollon käynnit/as Fysioterapiakäynnit/as Muut lääkärissä käynnit/as Muut muun henkilökunnan luona käynnit/as Hammashuoltokäynnit/as Hoitopäivät/as (pitkäaikaishoito) Hoitojaksot/as -akuutti hoito (* otokselle DRG-painotetut hoitojaksot) Dummy erikoissairaanhoito Panoshinnat: Työntekijöiden palkkataso Olosuhdetekijät: Väkiluku Asukastiheys Lääkärikäynneistä 65+ -vuotiaiden osuus Hoitopäivistä 75+ -vuotiaiden osuus Hoitojaksoista 75+ -vuotiaiden osuus 9

10 Menetelmä Kustannustehokkuuden laskemiseen käytetään stokastista rintamaanalyysia (Stochastic Frontier Analysis). Virhetermi jaetaan satunnaisvaihtelua kuvaavaan symmetriseen komponenttiin ja teknistä tehottomuutta kuvaavaan ei-negatiiviseen komponenttiin. Kustannusfunktion avulla estimoidaan kullekin terveyskeskukselle odotetut kustannukset. Ne kertovat kustannustason, millä tehokkaasti toimivan terveyskeskuksen pitäisi saada aikaan tuottamansa palvelusuoritteiden määrät ottaen huomioon olosuhteet, joissa se toimii. Kustannustehottomuusluku ilmaisee, kuinka paljon terveyskeskuksen toteutuneet kustannukset suhteellisesti ylittävät odotetut kustannukset. Menetelmä tarkemmin ks. Aaltonen J: Terveyskeskusten tehokkuuseroja selittävät tekijät. VATTkeskustelualoitteita

11 Terveyskeskusten kustannustehottomuus v Kustannustehottomuus

12 Neuvola- ja opiskelija- sekä kouluterveydenhuollon käynnit per työntekijä terveyskeskuksissa Neuvolatoiminnassa käyntejä per työntekijä Opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa käyntejä per työntekijä Käynnit/työntekijä Käynnit/työntekijä Terveyskeskusten lkm Terveyskeskusten lkm 12

13 Kustannusten ja väestöpohjan välinen yhteys Menot per asukas Väkiluku (logaritminen asteikko) 13

14 Kustannustehokkuutta laadun kustannuksella? 20,00 18,00 Kustannustehottomuus % 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 Tyytyväisyysindeksi Tyytyväisyysindeksin lähde:fcg Efeko Oy: Kaupunki- ja kuntapalvelut

15 Kustannustehottomuus vs. hoidon hyödyllisyys Kustannustehottomuus Hoidon hyödyllisyys 15

16 Kustannustehottomuus vs. jonotusaika Kustannustehottomuus Jonotusaika 16

17 Miten perusterveydenhuollon tuottavuutta voitaisiin nostaa? Pienten terveyskeskusten väestöpohjaa kasvattamalla ( optimiväestöpohja) Keskittämällä laboratorio- ja röntgenpalveluita Tehostamalla hallintoa Työoloja kehittämällä niin, että turvattaisiin lääkärien ja hoitohenkilöstön saatavuus, vähennettäisiin sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta, Tietojärjestelmien nykyistä paremmalla yhteensovittamisella Työvoiman kohdentamisella ruuhkatilanteiden mukaan 17

18 Johtopäätöksiä Hyvinvointipalveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää tuottavuuden kohottamista Tarvitaan tuottavuustalkoita, kaikilla tasoilla toimintayksiköistä koko järjestelmän kehittämisen tasolle Teknologisen kehityksen suomat mahdollisuudet on käytettävä täysimääräisesti hyväksi Resurssien suuntaamisessa on löydettävä uutta joustavuutta. Kaikkea entistä ei voida säilyttää, jos halutaan että uusiin kustannusvaikuttaviin hoitomahdollisuuksiin löytyy resursseja Terveydenhuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä on kehitettävä niin, että taloudelliset kannustimet tukevat tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden edistämistä 18