MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen"

Transkriptio

1 MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1

2 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu, vuodet Suomen sairaanhoitopiirien vertailu

3 LONKKAMURTUMAPOTILAAT Leikatut lonkkamurtumapotilaat Suoriutumiskyvyn mittarit: kuolleisuus, kotiutuminen ja kotona selviytyminen, palvelujen käyttö ja kustannukset EuroHOPE, kaikki lonkkamurtumapotilaat Pääkaupunkiseudun ja Oslon vertailu sekä PERFECT-hanke: poistettu laitoshoidossa ennen lonkkamurtumaa olleet (15-20 %) 3

4 LONKKAMURTUMA: HOITO SUOMESSA RUOTSIN JA NORJAN TASOLLA 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT (%) 4

5 LONKKAMURTUMA : TANSKA MUITA MAITA JÄLJESSÄ 1 VUODEN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT (%) 5

6 LONKKAMURTUMA: ALUEELLISET EROT PYSYVIÄ JOSKIN HEIJASTAVAT OSITTAIN SATUNNAISVAIHTELUA VUODEN KUOLLEISUUS ALUEITTAIN POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT (%) 6

7 PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA OSLON VERTAILU Tietoa myös kotipalveluiden ja perusterveydenhuollon palvelujen käytöstä Norjan ns. koordinaatio reformi (2012), jolla pyrittiin mm. vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä ja lisäämään hoidon integrointia Suomesta aineisto Helsingistä ja Espoosta 7

8 TILA KUVIO: POTILAIDEN PÄIVITTÄINEN JAKAUTUMINEN ERI HOITOMUOTOJEN KESKEN ENNEN JA JÄLKEEN LONKKAMURTUMAN 100 Päivittäiset osuudet potilaista kotona ja eri palveluissa Helsinki ja Espoo Päivät ennen ja jälkeen lonkkamurtumaa Akuutti sairalahoito Kuollut Kotona ilman apua Muu laitoshoito Kotona kotipalvelujen turvin 8

9 OSLOSSA SUUREMPI OSA POTILASTA SAI KOTIPALVELUJA ENNEN LONKKAMURTUMAA 100 Päivittäiset osuudet potilaista, jotka olivat kotona Oslo sekä Helsinki ja Espoo päivät ennen ja jälkeen lonkkamurtuman Helsinki ja Espoo, kaikki kotona olleet Helsinki ja Espoo, kotona ilman apua Helsinki ja Espoo kotiavun turvin Oslo, kaikki kotona olleet Oslo, kotona ilman apua Oslo, kotona kotiavun turvin 9

10 OSLOSSA KOTIUDUTAAN USEAMMIN Osuus potilaista, jotka ovat pysyvästi kotiutuneet 90 päivän kuluessa Lonkkamurtumapotilaat Helsingissä ja Espoossa sekä Oslossa, riskivakioitu Vuosi Kaikki kotiutuneet, Helsinki ja Espoo Kaikki kotiutuneet, Oslo Kotiutuneet ilman apua, Helsinki ja Espoo Kotiutuneet ilman apua, Oslo 10

11 OSLOSSA ENEMMÄN YLEISLÄÄKÄRISSÄKÄYNTEJÄ 6 Lonkkamurtumapotilaiden lääkärissäkäynnit Helsingissä ja Espoossa sekä Oslossa riskivakioidut käyntimäärät vuoden aikana Vuosi Yleislääkäri Helsinki ja Espoo Yleislääkäri Oslo Muu lääkäri Helsinki ja Espoo Muu lääkäri Oslo 11

12 KUOLLEISUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VÄHENTYNYT OSLON TASOLLE 25 Lonkkamurtumapotilaiden 30 vrk ja vuoden kuolleisuus riskivakioidut luvut Vuosi 30 vrk kuolleisuus Helsinki ja Espoo Vuoden kuolleisuus Helsinki ja Espoo 30 vrk kuolleisuus Oslo Vuoden kuolleisuus Oslo 12

13 LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN VUODEN KUSTANNUKSET HIEMAN MATALAMMAT OSLOSSA JA PAINOTTUNEET ENEMMÄN KOTIHOITOON LASKETTU KALTAISTETUSTA AINEISTOSTA Kustannukset/potilas Kustannusten rakenne % Kotipalvelu Lääkärissäkäynnit 100 % 90 % 80 % 70 % Kotipalvelu Lääkärissäkäynnit Helsinki ja Espoo Oslo Vanhainkodit 60 % 50 % Terveyskeskusten 40 % vuodeosastot/ 30 % kuntoutuslaitoshoito Muu akuutti sairaalahoito 20 % 10 % Leikkaushoitojakso 0 % Helsinki ja Espoo Oslo Vanhainkodit Terveyskeskusten vuodeosastot/ kuntoutuslaitoshoito Muu akuutti sairaalahoito Leikkaushoitojakso 13

14 SUOMESSA EROJA LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN KUOLLEISUUDESSA MUTTA LUOTTAMUSVÄLIT SUURET 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS , RISKIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT

15 90 PÄIVÄN KULUESSA KOTIUTUNEIDEN OSUUS VAIHTELE 70 %:STA 80%:IIN OSUUS LONKKAMURTUMAPOTILAISTA JOTKA OVAT PYSYVÄSTI KOTIUTUNEET 90 PÄIVÄN KULUESSA

16 ENSIMMÄISEN HOITOKOKONAISUUDEN KESTO VAIHTELE LÄHES 15 PÄIVÄÄ LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN HOITOKOKONAISUUDEN JA LEIKKAUSHOITOJAKSON PITUUS RISKIVAKIOIDUT LUVUT 16

17 MISTÄ LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN HOIDON TULOKSELLISUUSEROT JOHTUVAT? VUOSIA KOSKEVA TARKASTELU Sairaalan volyymi ei ollut johdonmukaisesti yhteydessä mihinkään vaikuttavuus- tai laatumittariin Kohtuullisella keskittämisellä yhteys parempaan vaikuttavuuteen Kainuun hallintokokeilla ja Eksoten perustamisella ei vaikutuksia lonkkamurtumapotilaiden hoidon tuloksellisuuteen Lahden kuntoutusyksikön perustaminen: Lisäsi 90 päivän kuluessa kotiutuneita 10 % - yksiköllä ja pienensi laitoshoitoon joutumista yli 10 % -yksikköä. Leikkaushoitojakson ja ensimmäisien hoitokokonaisuuden hoitopäivät vähenivät 6-8 vrk Espoon lonkkaliukumäki Vähensi pääkaupunkiseudun vertailussa 1 vuoden kuolleisuutta 6 % -yksikköä ja vähensi leikkaushoitojakson hoitopäiviä (7 vrk) muttei hoitopäiviä koko ensimmäisellä hoitokokonaisuudella. 17

18 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUS (ACUTE CORONARY SYNDROME, ACS) POTILAAT Sydäninfarkti ja epästabiili angiina Uudet sairaalaan hakeutuneet sepelvaltimotautikohtauspotilaat (ei sairaalakäyttöä ACS:n takia edellisen vuoden aikana) Poistettu pitkäaikaishoidossa ennen sairaalaan (Perfecthanke) 18

19 POTILAIDEN RAKENNE MUUTTUNUT DIAGNOSTIIKAN TARKENTUMISEN TAKIA Uudet sepelvaltimotautipotilaat Suomessa Vuosi Kaikki NSTEMI STEMI Epästabiili agina pectoris Uusiva sydäninfarkti Määrittelemätön sydäninfarkti 19

20 SYDÄNINFARKTI: VUODEN KUOLLEISUUS VÄHENTYNYT KAIKISSA MAISSA VUODEN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT (%) 20

21 SYDÄNINFARKTI: HOITO PARANTUNUT SUOMESSA MUTTA SUOMI VIELÄ RUOTSIA JA NORJAA JÄLJESSÄ 30-PÄIVÄN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT (%) 21

22 SYDÄNINFARKTINALUEELLISET EROT SUURIA KAIKKIALLA VUODEN KUOLLEISUUS ALUEITTAIN POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT (%) Alueittain 1 vuoden kuolleisuus 22

23 SYDÄNINFARKTI: PARHAIMMAT ALUEET KESKELLÄ RUOTSIA JA NORJAA VUODEN KUOLLEISUUS ALUEITTAIN POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT VUONNA 2012 (%) Kunkin maan sisällä on suuria alueellisia eroja. Osa Suomen maakunnista vastaa Pohjoismaista tasoa sydäninfarktin hoidossa mutta Suomesta löytyy myös heikommin menestyviä maakuntia. Suomessa sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus vaihtelee jopa yli 10 prosenttiyksikköä sairaanhoitopiirien välillä vuosittain. 23

24 SELITTÄÄKÖ SYDÄNPOTILAIDEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN VAIKUTTAVUUS EROJA SUOMEN JA NORJAN VÄLILLÄ? Norjassa hoito keskitetty 7 sairaallaan, jossa kaikissa kardiologipäivystys Suomessa hoito 20 keskussairaalassa joissa 2-4 päivystys. Norjassa etäisyys sairaalaan keskimäärin pitempi mutta potilaat hoidettu suurimmissa yksiköissä joissa kardiogilopäivystys 24

25 MOGER, HÄKKINEN JA HAGEN 2017 Vuosia /14 koskeva tutkimus, jossa tarkasteltiin erikseen ST nousu infarkti (STEMI) ja muita akuutti sepelvaltimotautikohtaus potilaita Vakioimattomat kuolleisuus STEMI: 30 vrk Norjassa 2 % -yksikkö pienempi (10 % vs 12%) ja 365 vrk ei eroa (18% vs 18%) Muut ACS potilaat: 30 vrk Norjassa 4 %- yksikköä (6 % vs 10 %) ja 365 vrk 6 %yksikköä (14 %vs 18 %) pienempi Otettiin huomioon potilaiden ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema sekä alueiden tulotaso (BKT) sekä kardiologien määrä. 25

26 STEMI POTILAAT: KUOLLEISUUS EROT EIVÄT SELITY HOIDON ORGANISOINNILLA STEMI potilaiden kuolleisuus erot (%- yksikköä) Norjan ja Suomen välillä etäisyyden ja sairaala tyypin mukaan 30 päivää Vuosi Matka aika sairaalaan 0-30 minuuttia -3.9*** -1.9* Matka-aika sairaalaan minuuttia -3.7*** -3.2** Matka-aika sairaalaa >60 minuuttia -3.3*** -2.4** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä (24/7) arkipäivinä -3.4*** -2.3** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä (24/7) viikonloppuna -3.7*** -2.0 Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys( 24/7) arkipäivänä -4.0* -2.4 Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys (24/7) viikonloppuna ,0 Ei tehty pallolaajennusta ensimmäisenä päivänä -3.6* -1.7 Pallolaajennus ensimmäisen päivänä -3.2*** -3.1*** Ei sairaalasiirtoa -3.6*** -2.1* Sairaalasiirto -4.2*** -3.0** 26

27 MUUT SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAT: KUOLLEISUUS EROT EIVÄT SELITY HOIDON ORGANISOINNILLA Muiden sepelvaltimotautipotilaiden kuolleisuus erot (%- yksikköä) Norjan ja Suomen välillä etäisyyden ja sairaala tyypin mukaan 30 vrk 365 vrk Matka aika sairaalaan 0-30 minuuttia -3.3*** -3.2*** Matka-aika sairaalaan minuuttia -3.6*** -3.9*** Matka-aika sairaalaa >60 minuuttia -3.9*** -3.4*** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä (24/7) arkipäivinä -3.7*** -3.7*** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä ( 24/7) viikonloppuna -3.9*** -4.3*** Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys( 24/7) arkipäivänä -2.7*** -2.4** Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys/ (24/7) viikonloppuna -3.9*** -2,9* Ei tehty pallolaajennusta ensimmäisenä päivänä -3.8*** -3.9*** Pallolaajennus ensimmäisen päivänä -1.6*** -0.1 Ei sairaalasiirtoa -3.4*** -2.9*** Sairaalasiirto -4.1*** -6.3*** 27

28 SUOMESSA EDELLEEN EROJA KUOLLEISUUDESSA SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUS POTILAIDEN 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS , RISKIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 28

29 MYÖS TOIMENPITEIDEN MÄÄRÄ VAIHTELEE. OSUUS STEMI POTILAISTA, JOILLE ON TEHTY ANGIOGRAFIA, PALLOLAAJENNUS TAI OHITUSLEIKKAUS ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ RISKIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 29

30 LIEVÄ YHTEYS NOPEASTI TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN JA KUOLLEISUUDEN VÄLILLÄ: SELITTYY KAHDELLA ÄÄRIHAVAINNOLLA (VAASA JA LAPPI) OSUUS STEMI POTILAISTA JOILLE ON TEHTY TOIMENPIDE ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ JA STEMI POTILAIDEN 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS

31 PÄÄTELMÄT Vertaisarvioinnissa maan sisäinen vertailu ei riitä Makrotason rakenteet ja uudistukset eivät sellaisenaan takaa toiminnan tehostumista: Norjan koordinaatio reformi lisäsi kustannuksia =>Suomen pääkaupunki seutu saavutti Oslon tason suoriutumiskyvyssä. Eksote ja Kainuun organisointimuutoksilla ei vaikutusta Hoidon erilainen organisointi ei selitä Suomen ja Norjan eroja sepelvaltimotauti potilaiden hoidossa Kotihoito ja perusterveyden hoito kehittymätöntä Suomessa vaikutukset suoriutumiskykyyn? Paikallisilla mikrotason interventioilla voidaan tehostaa toimintaa Valtakunnallisten kattavia ja luotettavien rekisteritietojen puute keskeinen haaste tuottavuus- ja vaikuttavuus mittaamiselle 31

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2. Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuus sairaaloittain ja alueittain Suomessa ja eräissä Euroopan maissa Unto Häkkinen

Hoidon vaikuttavuus sairaaloittain ja alueittain Suomessa ja eräissä Euroopan maissa Unto Häkkinen Hoidon vaikuttavuus sairaaloittain ja alueittain Suomessa ja eräissä Euroopan maissa Unto Häkkinen 11.11.16 1 Miksi mitata hoidon laatua ja vaikuttavuutta? Keskeinen toiminnan tavoite Benchmarking: parhaimmista

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA Kansainväliset ja kansalliset erot hoidon tuloksellisuudessa 17.11.2017 SOTE Tuottavuus ja vaikuttavuus / Mikko Peltola 1 VAIKUTTAVUUS KESKIÖÖN Tuottavuus on Suomessa

Lisätiedot

PERFECT Sepelvaltimotautikohtaus. Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset sepelvaltimotautikohtauspotilailla

PERFECT Sepelvaltimotautikohtaus. Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset sepelvaltimotautikohtauspotilailla PERFECT Sepelvaltimotautikohtaus Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset sepelvaltimotautikohtauspotilailla Työryhmä: Unto Häkkinen, Juha Hartikainen, Henna Jurvanen, Jutta Järvelin, Mikko

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

M058, M059, M060, M068, M069

M058, M059, M060, M068, M069 Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia Keski-Suomen SOTE 2020 Peurunka II 15.4.2015 Talousjohtaja Aija Suntioinen, Ksshp TERE-järjestelmä Taustaa ja perustietoa mikä ihmeen TERE? Hankkeen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan? Mitä vaikuttavuutta vertaillaan? Laatumääritelmät

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen

Lisätiedot

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

0XXWWLHGRWHVLPHOHNWURQLQHQMXONDLVXWDLYHUNNRMXONDLVXQRVRLWH ,6%1 951-33-1257-7. .LHOL Suomi

0XXWWLHGRWHVLPHOHNWURQLQHQMXONDLVXWDLYHUNNRMXONDLVXQRVRLWH ,6%1 951-33-1257-7. .LHOL Suomi Unto Häkkinen, Ulla Idänpään-Heikkilä, Ilmo Keskimäki, Auvo Rauhala, Timo Klaukka, Eija Teitto Tilausnro A209 Akuutin sydäninfarktin hoitokäytäntöjen, kustannusten ja vaikuttavuuden vertailu 9/2002 Unto

Lisätiedot

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito Kuntien tuottavuusvertailu Yleistä Tuottavuusindeksillä kuvataan kuntien kehitystä ajassa. Tuottavuuden taso

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa. Hanna Rättö THL/CHESS

Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa. Hanna Rättö THL/CHESS Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa Hanna Rättö THL/CHESS Tutkimuksen tausta Pohjoismaisten sairaaloiden tuottavuutta on vertailtu jo useiden vuosien ajan Sairaalan tuotosta voidaan arvioida samanlaisilla

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan?

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla

Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla PERFECT Lonkkamurtuma Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla Työryhmä: Unto Häkkinen, Henna Jurvanen, Esa Jämsen, Jutta Järvelin, Mikko Kuronen, Mikko Peltola, Jyrki

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Terveystaloustiede 2018

Terveystaloustiede 2018 TYÖPAPERI Suvi Mäklin (toim.) Terveystaloustiede 2018 Terveystaloustieteen päivä 2.2.2018 2 2018 TYÖPAPERI 2/2018 Suvi Mäklin (toim.) Terveystaloustiede 2018 Terveystaloustieteen päivä 2.2.2018 Kirjoittaja

Lisätiedot

Potilasliikkuvuus-direktiivi tutuksi. AYL Rainer Zeitlin 17.4.2012

Potilasliikkuvuus-direktiivi tutuksi. AYL Rainer Zeitlin 17.4.2012 Potilasliikkuvuus-direktiivi tutuksi AYL Rainer Zeitlin Kansainvälisiä kokemuksia vapaasta valinnasta(1) Norja (Ringard,Hagen 2011) Valinta ja valmius matkustaa > 11vk lyhyempi jonotusaika Valinta potilaalle

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Vaasan sairaanhoitopiiri ja tuleva Pohjanmaan maakunta kuuluu laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluista vastaavaksi maakunnaksi

Vaasan sairaanhoitopiiri ja tuleva Pohjanmaan maakunta kuuluu laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluista vastaavaksi maakunnaksi 1 (6) LAUSUNTO Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta StV@eduskunta.fi Asia: KAA 3/2017 vp Terveydenhuoltolain 50 3 momentti on muutettava Vaasan sairaanhoitopiiri ja tuleva Pohjanmaan maakunta kuuluu

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Emme ole yksin Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Tervetuloa 23. kansalliseen RAI seminaariin Tervetuloa Hoitajat, lääkärit, geronomit, sosionomit, fysio-ja toimintaterapeutit,

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sote-palveluissa, käytännön esimerkkejä Eksotesta

Vaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sote-palveluissa, käytännön esimerkkejä Eksotesta Vaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sote-palveluissa, käytännön esimerkkejä Eksotesta Projektipäällikkö, TkT Katja Klemola ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 19.9.2016 1 Vaikuttavuuden

Lisätiedot

PERFECT Pallolaajennus ja ohitusleikkaus

PERFECT Pallolaajennus ja ohitusleikkaus S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 3 5 / 2 0 0 8 timo seppälä, juha hartikainen, unto häkkinen, merja juntunen, miika linna, kjell nikus, simo pelanteri, mikko peltola, auvo rauhala, antti vento PERFECT

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht.

Vanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht. Vanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu 2017 Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht. PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2015 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 539 000 Lääkärillä (33%) Avokäynnit

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Norrbottenin Maakunta

Norrbottenin Maakunta Norrbottenin Maakunta https://www.youtube.com/watch?v=d 8eUuGhd6oI Maakunta: Vastuu alueensa Terveyden- ja sairaanhoidon sekä hammashuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja toteuttamisesta. Muita vastuualueita

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Miten sote- palveluiden vaikuttavuutta mitataan?

Miten sote- palveluiden vaikuttavuutta mitataan? Miten sote palveluiden vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus ry seminaari 23.10.2017 Päivi Hämäläinen Hankejohtaja STM 1 23.10.2017 Päivi Hämäläinen Vaikuttavuutta voidaan tarkastella monilla eri tasoilla

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset

Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset Hoitoketjun toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, CHESS/THL To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Esitelmän sisältö 1. Näyttöön perustuva terveydenhuolto 2. Käypä hoito

Lisätiedot

PERFECT Sydäninfarkti

PERFECT Sydäninfarkti S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 1 5 / 2 0 0 7 unto häkkinen, ulla idänpään-heikkilä, ilmo keskimäki, timo klaukka, mikko peltola, auvo rauhala, gunnar rosenqvist PERFECT Sydäninfarkti Sydäninfarktin

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5. LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5. TIIVISTELMÄ Pihlajalinna pitää esitettyä valinnanvapauslakia kannatettavana Hoidon saatavuus terveydenhuollon

Lisätiedot

Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito

Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito Päivystys toimii päivystyksenä -toiminnan pitää olla sujuvaa Mihin osa-alueisiin pitää vaikuttaa? YHTEISPÄIVYSTYKSEN TOIMINTA/EA 1.

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus

Lisätiedot

Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa?

Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa? Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Käypä hoito toimittaja, Duodecim Sidonnaisuudet Terveyden

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Terveyden ja sairaanhoito

Terveyden ja sairaanhoito Esiselvitys Terveyden ja sairaanhoito Päivystys Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut Vuodeosastot Lääketieteelliset tukipalvelut Suun terveydenhuolto Operatiivinen toiminta Työterveyshuolto Terveyden ja

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2 Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot