SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ Ylilääkäri Tiina Hetemaa

2 Terveyskeskusten eri palvelumuotojen käyttö vaihtelee ikäryhmittäin Ylilääkäri Tiina Hetemaa 2

3 Perusterveydenhuollon käynnit Asiakkaita 3,8 milj. 68,5 % väestöstä Sähköinen asiointi Asiakkaita 1,9 milj. 35 % väestöstä Ylilääkäri Tiina Hetemaa 3

4 Terveyskeskuslääkärin palveluja riittämättömästi saaneet vuonna % lääkärille viikossa 35 % hoitajalle 3 vrk:ssa lokakuussa 2017 Ylilääkäri Tiina Hetemaa 4

5 Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa ( ) 1,1 milj. lähetettä 2016 Ylilääkäri Tiina Hetemaa 5

6 Erikoissairaanhoitoon pääsy 1,7 % HUS Kanta-Häme Satakunta 12,7 % Silmätaudit Ylilääkäri Tiina Hetemaa 6

7 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lisääntyneet Muutos +18 % Muutos +15 % Muutos -14 % Muutos -11 % Ylilääkäri Tiina Hetemaa 7

8 Äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakaskäyntejä vuonna lasta syntyi vuonna 2016 Asiakkaat Terveydenhoitaja Lääkäri Muu ammattilainen Määräaikaiset terveystarkastukset Äitiysneuvola ** Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto ** Asiakaskontaktien määrä. Luvussa mukana molemmat vanhemmat sekä asiakkaat, jotka muuttaneet tai saaneet keskenmenon Ylilääkäri Tiina Hetemaa 8

9 Lastensuojelun asiakkaat Sosiaalihuoltolain muutos Ilmoitusten määrä lisääntynyt 6 % Ylilääkäri Tiina Hetemaa 9

10 Lastensuojelun palvelutarpeen arviointi valmistunut 3 kk kuluessa, % 94,4 % Ylilääkäri Tiina Hetemaa 10

11 Ikäihmisten palvelut, 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 25,8 % Ylilääkäri Tiina Hetemaa 11

12 YHTEENVETO Perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrä on pysynyt viimeiset kolme vuotta noin 24 miljoonassa käynnissä Avohoidon käyntejä oli 68,5 prosentilla väestöstä vuonna 2016 Asiakkaita oli yhteensä 3,8 miljoona Lääkärikäyntien osuus perusterveydenhuollon kaikista avohoidon käynneistä oli 27 prosenttia Sairaaloiden yhteispäivystyspisteissä toteutui enemmän käyntejä kuin aiemmin Sähköinen asiointi on lisääntynyt Erikoissairaanhoito on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi Somaattisen avohoidon käynnit lisääntyivät 17,7 prosenttia vuosina Vastaava kasvu psykiatrian erikoisalan avohoitokäynneissä oli 14,6 prosenttia Kiireettömän hoidon kysyntä on kasvanut sairaanhoitopiireissä Sairaanhoitopiirien sairaaloissa käsiteltiin yli 1,1 miljoonaa ei-päivystyksellistä lähetettä vuonna 2016, verrattuna edelliseen vuoteen lisäystä oli 5 % Ylilääkäri Tiina Hetemaa 12

13 YHTEENVETO Lähes kaikki raskaana olevat ja 0 6-vuotiaiden lasten perheet käyttävät neuvolapalveluja 93 prosenttia terveyskeskuksista ilmoitti toteuttavansa vähintään kaksi laajaa terveystarkastusta 1 6 vuoden ikäisille lapsille (18 kk ja 4 v) Lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi vuonna 2016 lähes kuusi prosenttia edellisestä vuodesta Lastensuojelutarpeen arviointi valmistui määräajassa 94,4 prosentissa tapauksista Opiskeluhuollon palvelujen saatavuudessa on asiakkaiden kokemusten mukaan arvioituna edelleen kehitettävää Ylilääkäri Tiina Hetemaa 13

14 YHTEENVETO Ikääntynyttä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä henkilöitä on maassamme noin miljoona Intensiivinen kotihoito on lisääntynyt koko maassa 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 Vuonna 2016 jo lähes kolmannes (31 %) kaikista kotihoidon asiakkaista sai intensiivistä kotihoitoa Mahdollisuus ympärivuorokautiseen kotihoitoon on lisääntynyt Tehotettu palveluasuminen on lisääntynyt Palvelurakenteen muutos kohti kotona annettavia palveluja etenee maakunnissa Ylilääkäri Tiina Hetemaa 14

15 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUSTANNUKSET Erikoistutkija Maria Vaalavuo

16 KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET VUONNA 2016 Terveydenhuolto= 10,1 miljardia euroa euroa per henkilö Sosiaalihuolto= 7,8 miljardia euroa euroa per henkilö

17 KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET VUONNA 2016

18 KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN KEHITYS Kasvua +29%

19 KUNTIEN SOSIAALITOIMEN KUSTANNUSTEN KEHITYS Kasvua +67%

20 KUNTIEN OSTOT YKSITYISILTÄ 2015 JA 2016

21 KUNTIEN OSTOT YKSITYISILTÄ 2015 JA ,3% +19,7%

22 TARVEVAKIOIDUT MENOT VUONNA 2016

23

24 ASIAKASMAKSUJA MAKSANEIDEN OSUUS VUONNA 2015

25 KESKIMÄÄRÄISET MAKSETUT ASIAKASMAKSUT VUONNA milj. euron maksukertymä 385 milj. euron maksukertymä 124 milj. euron maksukertymä

26 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAVUUS Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

27 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAVUUS Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottavuuden arviointi somaattista erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta on yksittäisten tutkimusten varassa Psykiatrian erikoissairaanhoidon tuottavuutta ei voida luotettavasti arvioida, koska toistaiseksi ei ole käytössä pätevää tuotosmittaria. Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista ei ole saatavissa valtakunnallista tuottavuustietoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 27

28 THL:ssa on aloitettu syksyllä 2017 pilottihanke. Siinä pyritään tuotteistamaan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut, mikä antaa mahdollisuuden kehittää tuottavuustarkastelua myös näihin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 28

29 SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAAN- HOIDON TUOTTAVUUS Somaattinen erikoissairaanhoito käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon. Käsittää julkisen sektorin somaattisen erikoissairaanhoidon Sairaanhoitopiirien sairaalat ja perusterveydenhuollon yhteydessä toimivat yksiköt Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 29

30 Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuuden mittaamisessa tuotoksena on käytetty painotettujen hoitoepisodien kokonaismäärää ja panoksina sairaalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 30

31 Episodit painotetaan kustannuspainoilla, jotka kuvaavat kuhunkin episodiin kuuluvien NordDRG Full-hoitojaksojen keskimääräisen kustannuksen ja kaikkien episodien keskimääräisen kustannuksen suhdetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 31

32 YLIOPISTOLLISTEN SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS 2016; SAIRAALATYYPIN KESKIMÄÄRÄINEN TUOTTAVUUS = 100 TAYS 103 OYS 100 HYKS 100 TYKS 99 KYS Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 32

33 KESKUSSAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS 2016; SAIRAALATYYPIN KESKIMÄÄRÄINEN TUOTTAVUUSLUKU = 100 Hyvinkään sairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kainuun keskussairaala Satakunnan keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Lapin keskussairaala Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 33

34 MUUN SAIRAALARYHMÄN TUOTTAVUUS 2016; SAIRAALATYYPIN KESKIMÄÄRÄINEN TUOTTAVUUSLUKU = 100 Rauman sairaala Vammalan aluesairaala Porvoon sairaala Pohjois-Kymen sairaala Raaseporin sairaala Varkauden sairaala Pietarsaaren sairaala Valkeakosken sairaala Turunmaan sairaala Raahen sairaala Forssan sairaala Oulaskankaan sairaala Lohjan sairaala Iisalmen sairaala Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 34

35 SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TUOTTAVUUDEN KEHITYS SAIRAALARYHMITTÄIN VUOSITTAIN Yliopistosairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat Sairaalat yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 35

36 SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TUOTTAVUUS, KUSTANNUKSET JA KÄYTTÖ MAAKUNNITTAIN 2016 Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kahteen osaan: palvelujen käyttöön ja tuottavuuteen. Palvelujen käytöllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan niin sanotuilla painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Tarvevakioinnilla otetaan puolestaan huomioon alueiden erot ikärakenteen, sairastavuuden sekä tiettyjen sosioekonomisten tekijöiden välillä. Tuottavuus taas kuvaa sitä, kuinka edullisesti alueen potilaat on hoidettu. Tuottavuutta mitataan painotettujen episodien kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 36

37 ERIKOISSAIRAANHOIDON SUHTEELLINEN TARVE MAAKUNNITTAIN VUONNA 2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 37

38 Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Kanta-Häme Uusimaa Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TARVEVAKIOITUJEN MENOJEN SEKÄ PALVELUJEN KÄYTÖN JA TUOTTAVUUDEN POIKKEAMA MAAN KESKIARVOSTA (%) MAAKUNNITTAIN ,00 10,00 5,00 0,00-5,00-10,00-15,00-20,00 Tarvevakioidut kustannukset/asukas Tarvevakioitu käyttö Tuottavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus /Pirjo Häkkinen 38

39 LAATU JA VAIKUTTAVUUS Minerva Krohn Perusterveydenhuollon ylilääkäri

40 LAADUN JAOTTELU RAPORTISSA Turvallisuuslaatu Vaikuttavuuslaatu Asiakkaan kokema laatu Potilaan hoidossa laatua tulee seurata, arvioida ja kehittää kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti koko työyhteisön ja kaikkien palveluntarjoajien voimin.

41 HOIDON KOORDINOINTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hoitosuhteen jatkuvuus heikko Samalla ammattilaisella asiointi toteutuu harvoin Runsas kolmannes asioi perusterveydenhuollossa yleensä saman ammattilaisen kanssa Pitkäaikaissairailla sama hoitaja 40%lla, sama lääkäri 50%lla potilaista Hoitosuunnitelmia tehty hoidon koordinoinnin turvaamiseksi 80% pitkäaikaissairaista Yli kymmenen kertaa lääkärin vastaanotolla käyneiden määrä vaihtelee 0.6%-2%

42 HOIDON VAIKUTTAVUUTTA PITÄÄ MITATA Menetetyt elinvuodet (PYLL) OECD:n maavertailussa käytetty mittari Suomi sijoittuu Euroopassa keskivaiheille Tupakoinnin lopettaminen raskausaikana Suuri vaihtelu alueellisesti (15%-65%) 42

43 TULOKSET PARANTUNEET ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

44 ALUEELLINEN VAIHTELU SUURTA Aivoinfarkti, 30 päivän riskivakioitu kuolleisuus (%) Suomessa sairaanhoitoalueittain. Lähde: PERFECT, THL. 44