Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen

Transkriptio

1 Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen

2 Miksi? V hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden kehitys kuntapalveluissa on välttämätöntä, se vaikuttaa kustannuskehitykseen pitkällä tähtäyksellä ja hoivatarpeiden kasvusta johtuvaan kuntapalveluiden työvoimatarpeeseen hillitsevästi jää muille tilaa Tuottavuuden parantamien on eri asia kuin säästöt ja leikkaukset, joissa kustannusten leikkausta seuraa myös suoritteiden väheneminen (tai huononeminen) Tuottavuus voi parantua myös siten, että tuotos ja suoritteet lisääntyvät enemmän kuin kustannukset

3 Kuntien keinot parantaa tuottavuutta

4 Nykyisen hallituksen aikana ohjaus kuntatuottavuuden parantamiseksi on tiivistynyt Hallitusohjelma: Hallitus toteuttaa vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntatalouden kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä Hallitus käynnistää yhdessä valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. Budjettiriihen 2013 rakennepol. päätös: julkisten palveluiden tuottavuuskasvu 0,5% - näyttää vähältä, mutta

5 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden a sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina (2002=100), Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto [verkkojulkaisu].

6 Olennaista on, minkälaisella mittarilla kuntatuottavuuden muutosta mitataan Tuottavuus määritellään suoritteiden ja panosten suhteena. Mittari perustuu suhdelukuun, jossa viivan päällä osoittajana on suoritteita mittaava indeksi ja viivan alla panoksia mittaava indeksi. Tilastokeskuksen mittari ei arvioi oikein suoritteiden laadullista muutosta. Vähittäiseen laadun muutokseen kuluu panoksia. Sitä aiheuttaa myös palveluympäristön ja palvelun asiakkaiden muuttuminen. Kun laadun paranemiseen lisätään panoksia, mutta suoritteiden määrä pysyy samana, mittari näyttää määritelmällisesti huononevaa kuntatuottavuutta. Esimerkiksi koulupäivä ei ole tänään sama kuin muutama vuosi sitten.

7 Yhteisymmärrys laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottamisesta, kun kuntien tuottavuutta tarkastellaan 1. Joko integroidaan laadun ja vaikuttavuuden mittaus tuottavuusmittariin (vanhuspalvelut, Kuntaliitto ja VATT), mikä vaatii työtä ja aikaa ja onnistuu vaihtelevalla tavalla eri palveluissa, tai 2. Joudutaan tyytymään mekaaniseen kapeaan mittariin, mutta otetaan sen rinnalle laadun ja vaikuttavuuden mittareita sen kontrolloimiseksi että mahdollisesti saavutettu tuottavuuden paraneminen ei ole tapahtunut laadun ja vaikuttavuuden heikentymisen kustannuksella (tai jos on päinvastoin haluttu panostaa laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, voidaan tässä tapauksessa hyväksyä mekaanisen kapean tuottavuusmittarin heikentyminen).

8 20 kaupungin omat tuottavuusmittarit Tulostetaan ko. palvelulohkon tuottavuuden muutos-%. Laskelmat tehty v muutoksista. Sovittu jatkettavaksi muutoksista 2011/2012. Tuloksia julkistettiin jälleen Kuntamarkkinoilla syyskuussa Olennaista on, että kaupungit voivat mittarin avulla asettaa tuottavuustavoitteita vuosittain ja seurata niiden saavuttamista. Jo 1-2 prosentin vuotuinen tuottavuuden paraneminen on hyvä tulos. Rinnalla laatua- ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita

9 Mittarit nyt ja tulevaisuudessa Vanhuspalvelut:» vanhainkotihoito: RUG-painotetun asumisvrk:n muutos / deflatoitu kustannuksen muutos (kustannukset saatavissa TK, tiedot RUG-painotetusta asumisvrk:sta kerätty 20 kaupungin mittarihankkeessa)» hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla: laskennallinen hoitopv muutos / deflatoitu kustannus muutos» vanhusten palveluasuminen: hoitopv muutos / deflatoitu kustannusten muutos» kotihoito: asiakkaan luona suoritetun työajan muutos / deflatoitu kustannusmuutos Varhaiskasvatus:» päivähoito: laskennallisten lasten määrän muutos / deflatoitu kustannusten muutos Opetustoimi/perusaste» perusopetus: oppilaiden määrän muutos / deflatoitu kustannusten muutos (Kouluikkuna) Opetustoimi/2. asteen koulutus» lukio-opetus: opiskelijoiden määrän muutos / deflatoitu kustannusten muutos (Kouluikkuna)

10 ja tulevaisuudessa vesihuolto kiinteistöjen hoito katujen (talvi)kunnossapito puistojen ja yleisten alueiden hoito Miksi ainakin nämä tekniseltä sektorilta aluksi? Soveltuvat laskennan tuotteistusasetelmaan