Maatalous ja ilmastonmuutos

Maatalous ja ilmastonmuutos Maatalous ja ilmastonmuutos -seminaari Lapuan kaupunki, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, 15.4.2011 klo 9.45 15.45 Kurppa Sirpa MTT Kestävä biotalous -tiimi 18.4.2011

Ilmastomuutos ja tuotanto?

Tuotannon rakenteellisella muutoksella on myös ympäristövaikutuksia

KESKEISENÄ ELINKAARIajattelu? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa Maitotila Kuljetukset Jalostus Tuotannon eri vaiheet Pakkaus Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Varastointi Käyttö Kunnossapito Raaka-aineiden otto maaperästä Luonnon raaka-aine Loppusijoitus

SIDOSRYHMÄT viranomaiset lähiympäristö julkinen sana luontoaktivistit asiakkaat tuotevastuut MAISEMA KULJETUKSET Meijeri TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET PELLOLTA PÖYTÄÄN Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluttaja ENERGIA vesi Panosteollisuus ja -kauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Maitotila JÄTEVESI & RAVINTEET KIINTEÄ JÄTE ONGELMAJÄTE BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu Kuva: Pasi Voutilainen

Mistä ilmastomuutos syntyy ja miten sen vaikutuksia mitataan tuote- tai tuotantoyksikkö- tai toimintapistekohtaisesti suhteessa tuottavuuteen?

Vaikutusarviointi Elinkaari-inventaarion tulokset Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Ilmastonmuutos Normalisointi Tuotteen Kokoon valm pano Päästö 1000 10 3000 CO 2 10 1 30 CH 4 1 0.1 1 N 2 O - - - CFC Karakterisointi Ilmastonmuutos kerroin potentiaali 1 3000 25 630 298 310 kts. IPPC 3940 Suomi Normalisointi tekijä Subjektiivinen vaikutusarviointi Kertoimet vaihtelevat! Ympäristö indeksi Rehevöityminen Normalisointi Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden merkitykselle. Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä! Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen ympäristönäkökohdista. Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristökuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Kuva: Pasi Voutilainen

Vaikutusarviointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi CFC Torjunta- Pb aineet Cd NH 3 PAH Otsonikerroksen oheneminen -muutos Raskasmetallit Happamoituminen Karsinogeenit Normalisointi Normalisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Pöly CH 4 Savusumu Ilmastonmuutos kesällä Normalisointi VOC DDT N 2 O CO2 2 SO2 2 Savusumu Happamoituminen talvella Torjunta-aineet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi NOx x Happamoituminen Normalisointi P jne... N Rehevöityminen Normalisointi Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Kuva: Pasi Voutilainen

Keskeinen laskutoimitus: Ilmastonmuutos inventaariotulos karakterisointikerroin kg CO 2 -ekv CO 2 1,00 1 1,00 CH 4 1,00 25 25,00 N 2 O 1,00 298 298,00 324,00 Rehevöityminen inventaariotulos karakterisointikerroin g PO 4 -ekv N-rehevöittävä 1,00 0,42 0,42 P-rehevöittävä 1,00 3,06 3,06 NH 3 to air 1,00 0,04 0,04 NO x to air 1,00 0,015 0,02 3,54

Elintarvikekulutuksen ympäristövaikutukset tutkimusmenetelmät ja datat (yksikköprosessit) Ympäristövaikutustieto elintarvikejalostuksesta (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto elintarvikepakkauksista (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto tuontielintarvikkeista (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto kuluttajalta (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto tuontirehuista (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto kaupasta ja jakelusta (MTT ELE) Lohkokirjanpitoaineisto (ProAgria) ja muut viljelyaineistot Nurmiviljelyn huuhtoumamalli (SYKE & MTT) Ympäristövaikutustieto rehunvalmistuksesta (MTT ELE) Lannoitteiden tuotannon ympäristövaikutukset Muut tuotantopanokset Kirjanpitotila-aineisto (MTT Taloustutkimus) Rehureseptit Muut Viljelymallit tuotantopanokset (MTT ELE) Kotieläinmallit Ostorehut (MTT ELE) Kotieläintalouden koneet Työkoneet TietokantalaskentaohjelmaE Energia (Virtanen&Virtanen) ELE Energia Elintarvikeryhmien Kansantalouden ympäristövaikutustiedon tuoteryhmien laskenta ympäristövaikutustiedon ja yhdistäminen ainevirtatilinpitotietoihin laskenta ja yhdistäminen ainevirtatilinpitotietoihin Kansantalouden ainevirtatilinpito SYKE, Thule-instituutti Ainevirtatilinpidon ympäristövaikutustieto tuoteryhmittäin

kg CO 2 -ekv. Ilmastonmuutos maataloudessa: 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus märehdintä Lähde: Katajajuuri 2007 CH 4 N 2 O CO 2 Bensiinilitrasta syntyy noin 2 350 grammaa ja litrasta dieselöljyä noin 2 660 grammaa hiilidioksidia. parhailla autoilla hiilidioksidipäästöt 135 grammasta 119 grammaan ajokilometrillä. Lähde: World Business Council for Sustainable Development. Agricultural Ecosystems Facts and Trends Web: www.wbcsd.org 11

Missä ilmastomuutosvaikutus näkyy tuotantoketjuissa ja miten sitä kuvataan?

Ympäristövaikutusten arvio Ympäristövaikutukset kansantaloudessa Elintarvikeketjun osuus kotimaisista ympäristövaikutuksista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Muu kansantalous Elintarvikeketju 30% 20% 10% 0% Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen vesistössä

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuoteryhmien osuudet kulutukseen toimitetuille elintarvikeketjun tuotteille kohdistuvasta ilmastonmuutosvaikutuksesta (suomalaiskansallinen taso) Tuoteryhmä Kotimainen tuotanto Tuonti Yhteensä Lihatuotteet 28% 20% 25% Maitotuotteet 24% 15% 20% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 16% 18% 17% Viljatuotteet 10% 11% 11% Kasvistuotteet 5% 10% 7% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 4% 4% Hedelmä- ja marjatuotteet 2% 5% 3% Alkoholijuomat 1% 4% 2% Kalatuotteet 2% 1% 1%

Viljatuotteet Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet Muut tuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä- ja marjatuotteet Alkoholijuomat Milj. kg CO2 eq Ympäristövaikutusten arvio Ympäristövaikutukset tuoteryhmittäin Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto 1000 500 0

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Tuoteryhmä CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv) Lihatuotteet 31% 27% 41% 2% Maitotuotteet 36% 27% 37% 0% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2% Viljatuotteet 5% 40% 55% 0% Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0% Hedelmä- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1% Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0% Kalatuotteet 4% 86% 9% 0%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta tuotantosuunnittain. Tuotantosuunta Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta Kananmunien tuotanto 37% Maidon tuotanto 85% Muu kotieläintuotanto 87% Nautaeläinten tuotanto 89% Siipikarjan tuotanto 53% Sikojen tuotanto 66%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuotantosuuntien osuudet kotieläintuotannon ilmastonmuutosvaikutuksesta. Osuudet tuotannon arvosta on laskettu kotieläintuotannon perushintaisesta kokonaisarvosta. Tuotantosuunta Osuus kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksesta Osuus tuotannon arvosta Kananmunien tuotanto 2% 2% Maidon tuotanto 48% 54% Muu kotieläintuotanto 6% 2% Nautaeläinten tuotanto 28% 6% Siipikarjan tuotanto 3% 20% Sikojen tuotanto 14% 17% 18.4.2011

Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Ketju kg CO2 eq/ Lihatuotteet 2.7 Maitotuotteet 2.4 Viljatuotteet 1.8 Muut tuotteet 1.5 Kasvistuotteet 1.5 Kalatuotteet 1.0 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0 Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6 Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9 Alkoholijuomat 0.9 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8 Koko sektorin Ympäristövaikutusarvio alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0 kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3 Nautaeläinten tuotanto 4.2 Sikojen tuotanto 3.3 Maidon tuotanto 2.7 Siipikarjan tuotanto 2.1 Kananmunien tuotanto 6.3 Muu kotieläintuotanto 11.1

Viljatuotteet Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet Muut tuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä- ja marjatuotteet Alkoholijuomat tn CO2 eq/m Ympäristövaikutusten arvio Ympäristövaikutukset tuoteryhmittäin Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin per M 3000 2500 2000 1500 1000 Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto 500 0

Siantuotannonprosessikohtaisen ympäristöarvioinnin, tietotarpeet - yksikköprosessit sianliha (Sikala_yhdistelmä_100609.eco) sikala: tuotokset emakko- ja lihasikaloista päästöt / sianliha kg (lantatyppi, NH3, N2O_epäsuora, N2O_suora, lantafosfori) rehujen käyttö / sianliha kg (ruokavalio) sikalan energiankäytöt eri sikalatyyppien toimintojen sähkön- ja polttoaineenkulutukset emakot ja lihasiat: ruokinta, juomavesi, pesut, lannanpoisto, valaistus, ilmanvaihtosähkö, ilmanvaihto, lämmitys olemassa olevissa tiedoissa suuri vaihtelu energiatausta sähkönkulutus: ruokinta, juomavesi, pesut, lannanpoisto, ilmanvaihto ja valaistus (yht. 48 828 kwh/a) kevyen polttoöljyn kulutus: vesikeskuslämmitys: 15 000 l/a ostorehu ostorehun raaka-aineet rehutehtaan energiankulutus oma rehu oman rehun raaka-aineet: resepti lanta lietelanta n. 500 m3/a: raapat, 2 koneistoa Rehuomavaraisuus - rehun tausta!! viimeisimmässä eco-mallissa lannanpoiston energiankulutus mukana eli versio

Siantuotannon prosessikohtaisen ympäristöarvioinnin tietotarpeet - tuotantosysteemi systeemitason esimerkkien tarpeet: eri tuotantovaiheet Porsitusosasto: rakolattia Porsitusosasto: lämpöpanelit ja lämpölamppu Vieroitusosasto: ruokinta-automaatti pienimmille Välikasvatusosasto: kahta eri kuivarehua Tiineysosasto: liemiruokinta ja esikuivattu säilörehu ruokintajärjestelmät - rehuntuotantojärjestelmät infrastruktuuri rakennukset koneet ja niiden tehot (jauhatus, lannanpoistokaavin, painepesurit): pesut: välineistö ja pesuveden käyttö valaistus: valaistusaika12 h/vrk ilmanvaihto: ruokintatekniikka - hukkaprosentit lannanpoisto:? (raappa: 1 h/vrk) mittakaava hyvin ajankohtainen YVA sta ympäristö - investointeihin

Haasteet: Raaka-ainetuotannon merkitys lopputuotteen ympäristövaikutuksissa yli 50% - kehittämisen painopiste täällä tästä kerättävä tietoa Päästöistä: N 2 O ja N tot haasteellisimmat, N 2 O erityisen haasteellinen Kansainvälisellä tasolla ympäristövaikutustietojen hajonta tavattoman suuri Elinkeinon sisäisille hajonnoille suoriutumiseroille ei pidä sulkea silmiä

Haasteet: Prosessitason tieto materiaali-rahavirtoihin linkittyneeksi tämä on osa taloudellisuutta (jopa MIPS näkökulma käyttökelpoinen) tiedon omistus ja hyödyntämisoikeus prosessiomistajalla Systeemikokonaisuuden hallinta (LCM) on välttämätön pohjana tuotantoyksikön infrastruktuuri sivuvirtaketjuineen Ympäristövaikutusarvioinnin (YVA) rinnalle täytyy nostaa - ympäristöinvestointien tilakohtainen suunnittelu

Ympäristökehittämiskokonaisuuden rakenne nyt. Lihansektorin tarkennettu kansantalouden tason raportointi Sektorin Ympäristötiedon keruumalli LCA Ja selvitys ylivoimatekijöistä 3. Laatuvalidointi 1. LCM-malli -tilatason resurssimalli HierarchyNet ympäristöinvestoinnit

Tuotekohtaiset ympäristövaikutukset?

Muistisääntö jalanjäljistä Jalanjäljet kuvataan kiloina tai litroina. Hiilijalanjäljet/kg tuotetta ovat: Pienimmät satoja grammoja, keskitasoiset muutamia kiloja ja suuret 10 kilon paikkeilla tai korkeampia tuotekiloa kohden. Vesijalanjäljistä: pienimmät ovat muutamista sadoista litroista tuhanteen litraan keskisuuret tuhannesta viiteen tuhanteen litraan ja suuret 10 000 litran molemmin puolin. Tarkasteltaessa erilaisia ruokaraaka-aineita nähdään, että kasvisraaka-aineiden hiili- ja vesijalanjälki on pieni ja hedelmien ja viljatuotteiden keskitasolla. Eläintuotteiden ympäristövaikutukset vaihtelevat keskitasosta suuriin.

100=Annual environmental impact per capita 64=Environmental impact per capita per annual consumption NISSINEN, A., GRÖNROOS, J., HEISKANEN, E., HONKANEN, A., KATAJAJUURI, J.-M., KURPPA, S., MÄKINEN, T., MÄENPÄÄ, I., SEPPÄLÄ, J. TIMONEN, P., USVA, K., VIRTANEN, Y. 2007. Developing benchmarks for consumeroriented life cycle assessment-based environmental information on products, services and consumption patterns. Journal of Cleaner Production 15, 6/2007: 538-549.

Ilmastomuutos kuluttajan ruokakorissa tai ruokalautasella? Lautasmalli Ravitsemussuositukset 740 kcal/ yläkouluikäisen nuoren lounas Energiasta 10-20 % proteiineista 25-25 % rasvoista 50-60 % hiilihydraateista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Kotiruokalounaiden koostumus Pääruoka (määrä vaihtelee) Sekaruokia; nauta, broileri, kinkku, nakki, kala Kasvisruokia; ulkomainen, kotimainen Salaatti (150 g) Sekaruoissa salaatti-kurkku-tomaatti ja keitetty porkkana Kasvisruoissa kaali-mustaherukka Puuron kanssa porkkanatikut ja kurkku Leipä ja levite (määrä vaihtelee) Juusto vain puuron kanssa Juoma (2dl) Maito seka- ja kasviruoassa paitsi Vesi vegaaniruoissa

Kuva: VRNK 1998 Kotiruoka Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerkastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Rasvaton maito Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Broilerkastike Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Tumma riisi Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Punajuuripihvit Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Keitetyt ohrasuurimot Rasvaton maito Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasviskiusaus (soijapapu) Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Kaali-mustaherukkasalaatti Rasvaton maito Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Ohrapuuro Rasvaton maito Mansikkakeitto Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Härkäpapupihvit Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Perunnasose, veteen Emmentaljuusto Kaali-mustaherukkasalaatti Porkkanatikut Ruisleipä, perinteinen Kurkku Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Lihamakaronilaatikko Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Tomaattiketsuppi

Valmisruoka Kinkkukiusaus 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä, vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Rasvaton maito Kasviskiusaus 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä, vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerpasta 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Lihamakaronilaatikko Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Tomaattiketsuppi Kirjolohikiusaus 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnnärouhe. Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikka-karpalokiisseli Ruisleipä, perinteinen Emmentaljuusto Kurkku Rasvaton maito Broileria kermakastikkeessa Tomaatti, kurkku-lehtisalaatti Sekaleipä, vehnäjauho, vehnärouhe Rasvaton maito

Ruoan merkitys ilmastokuormituksessa Esimerkkilounasannosten suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Esimerkkilounaiden koostumus: pääruoka, salaatti, maito/vesi ja leipä, Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä % %

Esimerkkilounaiden osuus kuluttajan ilmastomuutosta aiheuttavasta kokonaiskuormituksesta/pv vaihtelee välillä 2 12 % Jos ruokailu jatkuisi koko päivän esimerkkilounaiden suuntaamalla kuormitustasolla (viiden lähimmän ateriaesimerkin keskiarvokuormituksella), ruoan osuus päivittäisestä kuormituksesta nousee merkittäväksi. Katso seuraava kuva

Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa raaka-aineiden valinta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaario t 27, 4 kg CO 2 ekv 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)

Kotilounasannosten ilmastosvaikutus kg CO 2 -ekv Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kotilounasannokset hiilijalanjälki 700g 3,4 kg CO2 ekv pääruoan osuus 35 69 % salaatin osuus 12 32 % maidon osuus 8 33% leivän osuus 4 32 % 0 1 2 3 4

Suuruusjärjestyksessä pääruoan mukaan Valmisruokien ilmastovaikutus kg CO 2 -ekv Broileri/kermakastike +tomaatti/kurkku/lehtisalaatti Kasviskiusaus +kaali/porkkana/ananas Kinkkukiusaus +kaali/porkkana/ananas Lihamakaronilaatikko +kaali/porkkana/ananas Broilerpasta +kaali/porkkana/ananas Kirjolohikiusaus +kaali/porkkana/ananas Ohrapuuro ja marjakiisseli, juustovoileipä, porkkana Pääruoka Salaatti Leipä Juoma 0 1 2 3 4

Yhteenveto koti- ja valmisruoista: Kotilounasannokset rehevöittävä vaikutus 0,7 3,6 g PO 4- ekv. josta pääruoan osuus 28 83 %. hiilijalanjälki 700g 3,4 kg CO 2 ekv josta pääruoan osuus 35 69 % Valmisruoka-annokset rehevöittävä vaikutus 1 2,1 g PO 4- ekv. josta pääruoan osuus 26 72 % hiilijalanjälki on 1,5-2,3 kg CO 2 ekv pääruoan osuus 33-54 %

Lounaiden välinen vertailu Sekaruokalounaiden ilmasto- ja rehevöittävä vaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden Ilmastovaikutuksessa x 2-3 Rehevöittävässä vaikutuksessa x 2-4 Kasvihuoneessa kasvatetun salaatin ilmastovaikutus on paljon suurempi kuin avomaalla kasvatetun salaatin Voi olla jopa kolmasosa koko lounaan vaikutuksista Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia Ruokajuomana olevan maidon osuus ovolaktovegetaaristen lounaiden kuormituksesta on suuri Kalsiumin saantia ei tarkasteltu! Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia

Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastovaikutus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet Raaka-aineiden alkutuotannosta Kotitalous Kauppa Teollisuus CO2 CH4 N2O Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO 2 ekv. Energiankulutuksesta alkutuotannossa Graafi: Merja Saarinen MTT Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduulipäästöistä

Lihamakaronilaatikko, lounas, koti - lounasraaka- aineiden alkutuotannon ympäristövaikutuset eriteltyinä ilmastomuutoksen suhteen Muut vaiheet Ruis Rypsi ja rapsi Tomaatti Sokerijuurikas Ruukkusalaatti Ruokasipuli Porkkana Naudanliha Meijerimaito Kurkku Kananmuna 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 CO2 CH4 N2O Kasviskiusaus, lounas, koti - lounasraaka- aineiden alkutuotannon ympäristövaikutuset eriteltyinä ilmastomuutoksen suhteen kg CO 2 ekv. Muut vaiheet Lanttu Kaura Sokerijuurikas Rypsi ja rapsi Tomaatti Vehnä Kiinankaali Ruokasipuli Porkkana Peruna Meijerimaito Mustaherukka Kananmuna 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 CO2 CH4 N2O kg CO 2 ekv.

Graafi: Merja Saarinen MTT Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastokuormitus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet Maitotuotteet/muna Liha/kala Juurekset/peruna Vihannekset CO2 CH4 N2O Viljat ja öljykasvit 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 kg CO 2 ekv. Energiankulutuksesta alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduulipäästöistä

Kasviskiusaus, koti Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto CO2 CH4 N2O Härkäpapupihvit (veget.), koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. Vegetaristiruuissa metaani häviää melkein kokonaan. Kasviskiusaus, valmisruoka Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O

Yhteenvetoa Elintarvikevalinnoilla on merkitystä - esimerkkilounaiden perusteella ruoan rehevöittävä vaikutus voi olla noin 45 % ja ilmastovaikutus 18 % kuluttajan kokonaiskulutuksen rehevöittävistä ja ilmastovaikutuksista. Korkeimmat lounasannosten ympäristövaikutukset ovat 5-kertaisia pienimpiin verrattuna. Lautasmallin kaikilla osilla on merkitystä, sopivassa tilanteessa kukin niistä voi vuorollaan joutua koko aterian suurimmaksi kuormittajaksi, myös reseptillä on merkitystä. Ruoan rehevöittävistä vaikutuksista yli 90 % ja ilmastomuutosta aiheuttavasta kuormituksesta sekaruoassa noin 70 % on peräisin raaka-ainetuotannosta

Tässä tilanteessa tulee muistaa, että: Sekä ravitsemuksen että maataloustuotannon tärkein kestävyyteen liittyvä näkökulma on monimuotoisuus/monipuolisuus yksisuuntaisia ohjeita dieetin muuttamisesta ei voida antaa, koska se johtaa välittömästi yksipuolistumiseen. Ruoan taustan osalta voidaan tehdä arvovalintoja: märehtijät voivat käyttää ravinnokseen heinää, mitä yksimahaiset eivät tee kyseessä on siis matalamman intensiteettitason tuotantoympäristöjen hyväksikäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen eläinten pidon etiikka - eläinten ylläpito luonteenomaisen käyttäytymisen mukaisessa ympäristössä tarvitaan tilaa, mitä meillä Suomessa on LCA-näkökulma on puutteellinen siihen ei sisälly biodiversiteettiin liittyvää käyttökelpoista arviointimenetelmää eikä esim. hiilivarastoon liittyvää arviointimenetelmää.

Kriittisiä keskustelun aiheita Naudanliha Maito ja juusto Muut lihat; sianliha, broilerinliha Kasvihuonevihannekset Graafi: Merja Saarinen MTT

Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua? Kyllä Ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus ovat suuria Ei Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa rehua, joita ihmiset eivät voi syödä Märehtijät voivat pitää yllä biodiversiteettiä Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa Nämä riippuvat tuotantotavasta ja -tekniikasta Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle Graafi: Merja Saarinen MTT

Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua? Kyllä Niillä on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin kasviperäisellä ruoalla Ne tarvitsevat proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös ihmiset voivat syödä, kuten soijaa) Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset Ei Varsinkin sioille voidaan syöttää elintarviketuotannon sivuvirtoja, jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia Tuotanto-oloja ja tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään suuntaan Graafi: Merja Saarinen MTT

Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua? Kyllä Ilmastovaikutus on suuri Avomaavihanneksia ja juureksia on saatavilla monipuolisemmin Ei Periaatteessa kasvihuoneet voisivat toimia jopa energiantuottajina Suomalaisessa tuotannossa käytetään vähemmän kemiallisia torjunta-aineita kuin keskimäärin ulkomaisessa tuotannossa Graafi: Merja Saarinen MTT

Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa ei tehdä sitä! Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista ja 10 kertaa tehokkampaa kuin jätteen käsittelyyn keskittyminen esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO 2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO 2 ja sekajätteen kaatopaikkapäästö 50 g ekvivalenttista CO 2, kompostoinnilla päästään 800g + 25 g:aan ja mädätyksen kautta 800 g 70 g:aan ekvivalenttista CO 2

Ilmastomuutoksen torjuntaa liittyvä ohjaus ja politiikkaohjelmat sekä strategia? 18.4.2011 http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${base}=erekj&${html}=akxpdf&${snhtml}=akxeiloydy&tunniste=tuvj+1/2010

Potentiaalinen avainala Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön 2) vähennys ja kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonaistaloudellisesti optimoitu maidon-lihantuotannon järjestelmä Mahdollinen vientiala pitkälle jalostetut tuotteet

Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ohessa: yleinen ympäristöhyöty Vesiensuojelu Eroosion välttäminen Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen CO 2 :n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä Tuo mukanaan biodiversiteettietuja Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/mainbanner_r1_c1.jpg

Kiitokset! sirpa.kurppa@mtt.fi www.mtt.fi http://sites.google.com/site/sirpakurppa/