Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?

Transkriptio

1 Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle aloituspaja ja webinaari

2 Maatalouden muutos strategisella tasolla Globalisaatio >< alueellistuminen/seutukunnallistuminen lähiruoka - luomu Painotus uusiutumattomien luonnon varojen käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön = biotalous 2 Sirpa Kurppa

3 Biotalous Euroopassa Koko Euroopassa metsä on tärkein bioinfrastruktuuri Peittävyys 40 % EU maapinta-alasta ja lievästi kasvava 3 Sirpa Kurppa

4 Biotalous Euroopassa Metsätalous tuottaa 50 % uusiutuvasta energiasta Hyödyntää 9 % CO2 päästöistä Edustaa 25 % EU kokonaisbiomassan tuotannosta Tarjoaa resurssit 25 %:lle EU biotaloudesta Perusvarantona: maa, vesi ja biodiversiteetti Suomi on EU:n metsäisin valtio, ja metsä kasvaa! 4 Sirpa Kurppa

5 Vuotuinen kasvu Vuotuinen poistuma 2010 Vuotuinen poistuma 2011 Vuotuinen poistuma 2012 Vuotuinen poistuma 2013 Vuotuinen poistuma Sirpa Kurppa

6 Maatalouden muutos MEILLÄ UUSI NÄKYMÄ MAATILATALOUTEEN Muut tulot -Metsätalouden tulot -Maatalouden tulot -Palkkatulot Sirpa Kurppa

7 Maatalouden muutos taaksepäin Viljasato yhteensä milj.kg Vilja-ala yhteensä 1000 ha Sirpa Kurppa

8 Maatalouden muutos taaksepäin Milj. kg 1000 ha Kuivaheinäsato Säilörehusato Kuivaheinäala Säilörehuala Sirpa Kurppa

9 Maatilatalouden muutos Biomassojen käytön monipuolistuminen kaskadiperiaate!? 45,0 40,0 35,0 Puujätteet 30,0 Puu muuhun käyttöön 25,0 Poltto-aineeksi 20,0 Paperi ja kartonki 15,0 Vientimassa 10,0 Vaneri ja muut levyt 5,0 Sahatavara 0,0 Vienti-raakapuu 9 Sirpa Kurppa

10 Tulevaisuudessakin puusta on moneksi Esimerkkejä tuotteista: Älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruuan syömäkelpoisuutta Paperiset kaukoohjattavat hintalaput Nanosellusta tehdyt taipuisat näytöt Puukomposiitista valmistetut äänentoistolaitteet ja autojen osat Biohajoavat pakkausmateriaalit

11 Biotalouden kemiaa Kuluttajaa lähellä olevia esimerkkejä: Kasviöljypohjaisia sideaineita sisältävät maalit Edistyneet biopolttoaineet Biopohjaiset materiaalit pakkauksissa ja lääketieteessä Selluloosapohjaiset jugurttien sakeuttamisaineet, entsyymit pesuaineissa ja mäntyöljyjalosteet liimoissa Marjojen ainesosia sisältävä kosmetiikka Luonnonkumia ja -öljyjä sisältävät autonrenkaat

12 Biotalouden tuotoksen jakauma % 5 % 2 % 1 % 3 % 3 % 0 % 0 % 23 % Massa- ja paperi (ml. painaminen) Puutuotteet (ml. huonekalut) Metsätalous Uusiutuva energia Rakentaminen Elintarviketeollisuus Maatalous Luontomatkailu Lääkkeet Kemikaalit Muut tuotteet Veden puhdistus ja jakelu 10 % Kalastus 18 % Lähde: Tilastokeskus 7 % Metsästys 14 % 6 %

13 Hallittu muutos 13 Sirpa Kurppa

14 0,1 EU biotalouden työllistävyys EU , yht. 19 milj. 10,5 2,5 0,9 2,2 21,3 3,4 0,2 4,4 1,5 53,0 EU biotalouden liikevaihto, EU ,yht. 2 trilj.euro Maatalous Ruuantuotanto Juomateollisuus Biopolttoaineet Kalastus Metsä Metsäteollisuus Paperinteollisuus Tupakka Tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Biotalous EU:ssa 8,7 2,1 4,0 3,8 18,7 Maatalous Ruuantuotanto Juomateollisuus Biopolttoaineet 10,6 Kalastus Metsä 0,1 1,8 0,3 7,1 42,8 Metsäteollisuus Paperinteollisuus Tupakka Tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Sirpa Kurppa 14

15 Globaali biomassan tarjonta (2011), yht. 11,39 mrd. tn dm 31 % 18 % 40 % Maatalousbiomassas adot Käyttöön korjatut sivuvirrat Laidunnettu biomass Puubiomassa 11 % 10 % Globaali biomassan kysyntä (2011), yht. 12,14 mrd. tn dm 16,5 % 1,5 % 14 % 58 % Ruoka Rehut Muut biomateriaalit Bioenergia Biopolttoaineet 15 Sirpa Kurppa

16 Eläinperäisen erityisesti märehtijöihin perustuvan tuotannon haasteet Suomella uhka ja mahdollisuus Lähtökohtainen tuotantoympäristöön perustuva etu nurmen kasvuolot Aluerakenteellinen haaste maidontuotantoalueiden keskittymät Tuotannon kulutuksen keskinäinen lukkiuma maitotuotteiden viennin ongelmat Elintapasairaudet minimoiva kansakunta olisi erinomainen brändäyksen taustavoima Arktisuus ilmastomuutoksen myötä katseet kääntyvät pohjoista kohti 16 Sirpa Kurppa

17 Kestävä ruokaketju ja kaskadiperiaate mielenkiintoinen kaksijakoinen nykytilanne Funktionaaliset tuotteet/sivutuotteet - uusimpana maitosuola Suuri joukko puolijalosteita Lähellä luontoa ovat vähän jalostetut tuotteet karkeasti jauhettu vilja 17 Sirpa Kurppa

18 Kiertotalous resurssien säästö - kestävyysajattelu Resurssien käytön vähentäminen -Reduce Resurssien uudelleen käyttö - Reuse Resurssien uusintaminen - Revive Resurssien kierrätys - Recycle Resurssien uudistus - Redefine Resurssien uudelleen suunnittelu - Re-imagine Resurssien uudelleenmuotoitu - Redesign Resurssien korvaaminen - Replace Resurssien korjaaminen - Rebuild Resurssien elvytys - Regenerate Resurssien uusrakentaminen - Reform Resurssien uudelleen organisointi - Reorganize Muuntojoustavuus: soveltuvuus, muotoiltavuus, kestävyys, käyttövalmius (Resilient: adaptability, transformability, persistence, preparedness) 18 Sirpa Kurppa

19 Ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää? Haasteet tuotantoympäristön tasolla Lämpeneminen - talvella CO 2 lisäys Auringon säteilyn muuttumattomuus tai väheneminen Ilmaston äärevyyden kasvu Vesi Haasteet tuotantotoiminnan tasolla Maankäyttö - monimuotoisuus Resurssitehokkuus säästävyys Kierrätys- suorituskykyvalmiudet 19 Sirpa Kurppa

20 Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ohessa: yleinen ympäristöhyöty Maan vesitalous Eroosion välttäminen Kasvukunnon ja ravinteiden käytön parantaminen CO 2 :n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä Tuo mukanaan biodiversiteettietuja Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus

21 Hiilijalanjälki Vesistökuormitus Ekotoksinen jalanjälki Humaanitoksiset jäämät Ruokajärjestelmä - Elinkaarisen mittauksen näkökulmat Vesijalanjälki Ravinnejalanjälki Kuormitusjalanjälki Resurssialanjälki Kuormitus Kuormitus Jalostus Resurssi Resurssi Kuormitus Kuormitus Kuormitus Resurssi Resurssi Resurssi Raaka-ainetuotanto 21 Sirpa Kurppa

22 Maatalouden muutos taaksepäin Milj. kg 1000 ha Kuivaheinäsato Säilörehusato Kuivaheinäala Säilörehuala Sirpa Kurppa

23 BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaario t 27, 4 kg CO 2 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)

24 Vaikutusarviointi Elinkaari-inventaarion tulokset Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Ilmastonmuutos Normalisointi Tuotteen Kokoon valm pano Päästö CO CH N 2 O CFC Karakterisointi Ilmastonmuutos kerroin potentiaali kts. IPPC 3940 Suomi Normalisointi tekijä Subjektiivinen vaikutusarviointi Kertoimet vaihtelevat! Ympäristö indeksi Rehevöityminen Normalisointi Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden merkitykselle. Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä! Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen ympäristönäkökohdista. Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristökuormitus 24 Kuva: Pasi Voutilainen Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan Eri vaikutusluokkien vaikutusluokkakohtaisesti keskinäinen merkittävyys maantieteellisesti ja arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla ajallisesti rajattuihin perusarvoihin

25 Vaikutusarviointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi CFC Torjunta- Pb aineet Cd NH 3 PAH Otsonikerroksen oheneminen -muutos Raskasmetallit Happamoituminen Karsinogeenit Normalisointi Normalisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Pöly CH 4 Savusumu Ilmastonmuutos kesällä Normalisointi VOC DDT N 2 O CO2 2 SO2 2 Savusumu Happamoituminen talvella Torjunta-aineet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi NOx x Happamoituminen Normalisointi P jne... N Rehevöityminen Normalisointi Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla 25 Kuva: Pasi Voutilainen

26 26

27 Kaurahiutaleen (1000 kg valmista tuotetta) ravinnejalanjälki - TYPPI Ravinteiden kok.hyötykäyttöaste Prim. ravinne ~35 kg Alkutuotannon Häviöt ~0 kg elinkaaren vaiheittain panostuotanto 99 % Lannoitteet ~34 kg Prim. ravinne ~0 kg Kasvintuotanto Häviöt ~8 kg 74 % Sek. ravinne ~5 kg Vilja ~29 kg Prim. ravinne ~0 kg Sek. ravinne ~0 kg Elintarvikkeen jalostus Häviöt ~2 kg Muu hyötyk. ~5 kg 94 % Kaurahiutale ~23 kg Prim. ravinne ~0 kg Elintarvikkeen jakelu, var. ja kauppa 100 % Kaurahiutale ~23 kg Kulutus 95 % Prim. ravinne ~0 kg Sek. ravinne ~0 kg Elintarvikehävikin jätehuolto Hävikki ~1 kg Jätevesi ~22 kg Häviöt ~1 kg Muu hyötyk. ~0 kg 33 % (Elint.häv. jäteh.) 8 % (Jätevedenkäsittely) Prim. ravinne ~1 kg Jäteveden käsittely Häviöt ~20 kg Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~2 kg Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden vain päätuotteen): 57 % Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden tuotteen sekä muut hyötykäyttökohteet): 73 % Käyttöön otetut kokonaisravinteet: Primääriravinteita 88 % Sekundääriravinteita 12 % 27

28 Hiilen tuottavuus Hiilen sitominen käyttökelpoisiin ketjuihin Hiilen suorituskyky - energia-arvo, hyödynnettävyys Hiilen varastointi varastointi maahan (sequestration), rakennuksiin, hajautettu varastointi myöhempää käyttöä varten 28 Sirpa Kurppa

29 Kiitos! 29

30 30 Teppo Tutkija