Toholammin kunta Talouden tasapainottamisohjelma 13 16 Hyväksytty kv 6.8.13 5
Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat...3 1.1 Tilinpäätös ja ennuste 13...7 1. Alijäämän kattamisvelvoite...7. Tasapainoitustoimenpiteet...1.1 Hallinto-osasto... 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut... 1.3 Teknisen toimen osasto... 14.4 Sivistysosasto... 14 3. Verotulot ja valtionosuudet...15 3.1 Lainakanta... 15
1. Lähtökohdat Toholammin kunnan taloudelliseen kehitykseen ovat vaikuttaneet voimakkaasti -luvulla tehdyt koulujen homesaneeraukset. Homeongelmat ilmenivät koko Suomi huomioiden Toholammilla aikaisessa vaiheessa eikä korjaamisesta ollut vielä riittävästi tietoa eikä taitoa. Tästä syystä osa korjaamisesta jouduttiin tekemään jopa kahteen kertaan. Kunta velkaantui homekorjausvuosien aikana voimakkaasti ja joutui turvautumaan harkinnanvaraiseen valtionapuun kolmena vuonna peräkkäin. Alijäämää oli kertyneenä vuoden 6 lopussa yli miljoona euroa. Kunta teki vuonna 6 voimakkaan tervehdyttämisohjelman, johon sekä kunnan työntekijät että kuntalaiset sitoutuivat. Operaatio toteutettiin juustohöylä periaatteella ja työntekijöiden eduista tinkien. Samaan aikaan elinkeinoelämän puolella onnistuttiin saamaan aikaan myönteinen kehittämisen ja uuden luomisen ilmapiiri. Talouden tervehdyttämisessä onnistuttiin yli odotusten. Kunnan ylijäämäkertymä oli vuoden 1 lopussa,4 miljoonaa euroa. Ikääntyvän väestön tuomaan ongelmaan varauduttiin rakentamalla vanhusten palvelutalo terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen. Ratkaisulla haettiin synergiaetuja sosiaali- ja terveystoimen fyysisellä ja toiminnallisella läheisyydellä. Maaseudun sosiaali- ja terveystoimen suurimmat ongelmat aiheutti koko -luvun vaivaama lääkäripula. Matalasti koulutetut ja kokemattomat lääkärit eivät kyenneet vastaamaan kuntalaisten terveyspalveluiden kysyntään ja näin palvelut siirtyivät ja niitä alettiin vaatimaan yhä enenemässä määrin erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidossa vuorostaan ei enää luotettu pienten terveyskeskusten tekemiin tutkimuksiin ja aloitettiin tutkimukset alusta ikään kuin puhtaalta pöydältä. Näin kehittyi palveluiden päällekkäinen toimintakulttuuri. Terveyskeskusten pitempään palvelleet kokeneet lääkärit joutuivat kohtuuttoman työtaakan alle ja hakeutuivat isompiin lähinnä kaupunkikeskusten terveyskeskuksiin. Valtioneuvoston ratkaisumalli oli keskittää sosiaali- ja terveystoimi isompiin yli 3
asukkaan yksiköihin Paras -hankkeen keinoin. Yksityisten lääkäriasemien toimintaa ei maaseudulla ole toistaiseksi saatu viriämään lähinnä liiketaloudellisista syistä. Kela:n aikanaan tekemät tulkinnat korvausten epäämisestä palveluista, jotka oli tuotettu kuntien omistamissa kiinteistöissä, hidasti entisestään lääkäriasemien syntyä maaseudulle. Toholammin kunta toimi aktiivisesti Paras -hankkeen hengen mukaisesti alueellisen sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluyksikön Jyta:n perustamisessa. Jyta muodostettiin liikelaitoksena Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun yhteyteen. Perustettaessa kantava ajatus oli, että toiminta perustuu tilaaja-tuottajamalliin palvelusopimuksia hyödyntäen. Käytännössä toiminta on ajautunut kuitenkin kuin yksi kunta toimintamallin taakse. Toholammin osalta yhteistoiminnan aikana lääkäripulaan on saatu helpotusta mutta kustannukset ovat olleet voimakkaimmassa kasvussa. Kunnan aikaisemmat linjaukset palveluiden tuottamisesta ja suunnittelusta ovat unohtuneet. Sosiaali- ja terveystoimi on selkeästi eriytynyt peruskuntaan jääneestä muusta toiminnasta ja yhteinen tavoite on hämärtynyt. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Toholammin osalta kasvaneet perusterveydenhuollon kustannuksia huomattavasti nopeammin. Perusterveydenhuollon erkaannuttua peruskunnasta, kunnalla ei ole enää mahdollisuutta vaikuttaa suoraan erikoissairaanhoidon kustannusten muodostumiseen. Kunta on vain erikoissairaanhoidon laskujen maksaja. Elinkeinoelämän kehittämiseksi kuntaan on perustettu kunnan 1%:sti omistama kehitysyhtiö. Yhtiö on yhdessä kunnan kanssa rakentanut halleja ja vienyt monin tavoin riskejä ottaen Toholammin elinkeinoelämää eteenpäin. Alhaista työttömyyttä ja hyvää verotulojen kasvukehitystä voidaan pitää osaltaan kehitysyhtiön ansiona. Vuoden 11 aikana joitakin riskejä realisoitui ja sekä kehitysyhtiö että kunta joutuivat maksamaan vakuuksia. Takaisku jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja kunnan alueen elinkeinoelämä näyttää jälleen kehittyvän voimakkaasti. 4
Konkurssit toimialoittain (TOL 8) Aluejako 1 Lähde: Tilastokeskus TOL 8 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 Toimialat yhteensä lkm 1 3 3 3-3 4 - lkm 1 8 14 18 8-4 54 - Maa-, metsä ja kalatalous lkm - - - - - 1 - - - - lkm - - - - - 4 - - - - Teollisuus, kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto lkm - - - - - 1 - lkm - 7-15 - - - 19 3 - Rakennustoiminta lkm - - 1-1 - - - - - lkm - - 1-1 - - - - - Kauppa lkm - - - - 1 - - - - - lkm - - - - 1 - - - - - Kuljetus ja varastointi lkm - - - 1 - - - 1 - lkm - - - 3 - - - 1 3 - Majoitus- ja ravitsemistoiminta lkm - - 1 - - 1 - - - - lkm - - 3 - - 4 - - - - Muut palvelut lkm 1 1 - - - - - - 1 - lkm 1 1 - - - - - - 1 - Tuntematon lkm - - 1 - - - - - - - lkm - - 1 - - - - - - - Edellä oleva tilasto kuvaa vuosien 1 ja 11 aikana tapahtuneiden konkurssien määrän ja niiden vaikutuksen henkilötyöpaikkoihin. Konkurssien määrä ei ole suuri mutta työpaikkoihin kohdentuva vaikutus suhteutettuna asukasmäärään on suuri. Tällä on oletettavasti ollut myös vaikutusta odotettua heikompaan verotulokertymään viime vuosilta. 5
3 5 1 5 1 5 Yli-/ alijäämä Kertynyt ylijäämä -5 1 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 3 1-1 -1 5 1 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 Yli-/ alijäämä -55 58-385 -714-57 389 871 456 856 763-1 86-731 -618 Kertynyt ylijäämä -357 6-158 -87-99 -54 331 788 1 644 47 1 31 59-8 Keski- Pohjanmaa 13 Koko Suomi 13 Toholampi Toholampi Toholampi Toholampi 1 11 1 13 Tulovero 19,75,,5 1,,58 19,38 Kiinteistövero: - yleinen,6,6,8,8 1,8,9 - vakituinen asunto,45,45,45,45,49,41 - vapaa-ajan asunto,9,9,9,9,99 1,3 6
1.1 Tilinpäätös ja ennuste 13 TOIMINTAKATE 1 (ulkoiset ja siäiset) TP1 TP11 TP1 TA13 Ennuste 13 Lisäys euroina JYTA= sos- ja -613-6591 -7146-69 -71 - perusterv.huolto Erikoissairaanhoito -3563-44 -3864-435 -435 Elmeno ja Varhe-maksut -17-9 -46-45 -6 sote Yleishallinto -84-975 -797-56 -55 Sivistystoimi -699-6348 -6519-6759 -6684 Tekninen toimi 31 73 85 365 33 Maatalouslomitus 75 4 4 Liikelaitos 13-58 6 1 35 YHTEENS Ä -16318-189 -18387-1836 -1866-1 TP1 TP11 TP1 TA13 Ennuste 13 Toimintatuotot 1396 13153 144 1465 Toimintakulut -9414-3136 -339-311 = TOIMINTAKATE -16318-189 -18386-1836 -1866 Verotul 93 957 9157 959 953 ot Valtionosuudet 8751 881 9579 959 944 Rhoituserät netto 9-19 -55-396 -396 = VUOSIKATE 1474-341 95 687 9 Poistot -79-76 -843-91 -91 Tuloksenkäsittelyerät 18 18 18 ALI-/YLIJÄÄMÄ 763-185 -73-3 -618 1. Alijäämän kattamisvelvoite Toholammin kunnan talous on ollut tuloskertymältään viimeksi alijäämäinen vuonna 6. Silloin tehtyjen säästötoimenpiteiden johdosta tuloskertymä on ollut ylijäämäinen. Vuonna 11 alkanut tilinpäätösten alijäämäisyys syö ylijäämäkertymää nopeasti. Toholammin kunnalla ei ole tällä hetkellä kuntalain tarkoittamaa alijäämän kattamisvelvoitetta. Talouden syöksykierre on kuitenkin 7
saatava nopeasti katkeamaan ennen alijäämäkertymän syntymistä. 1 Tasearvio 31.1.13 Edellisten tilikausien ylijäämät 131 Tilikauden 1 alijäämä -731 Vuoden 13 ennakoitu alijäämä -618 = Kertyneet ylijäämät -8 Asukasluku kuukausittain 13, rekisteritilanne kuukauden lopussa Lähde: Väestörekisterikeskus 31.1.1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Halsua 148 149 148 144 143 144 138 Kaustinen 487 487 475 461 467 457 456 Lestijärvi 835 835 839 836 834 835 83 Perho 93 99 934 938 935 93 936 Toholampi 346 343 3436 343 3434 34 34 Veteli 338 3377 3373 3369 3365 3364 3364 Kaustisen seutukunta 1611 1617 1615 168 1678 1654 1646 8
Toimialat (TOL8) Keski- Kaustisen Pohjanmaa sk Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kaikki toimialat yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Alkutuotanto 9,, 7,8 18, 39,3 19,4 4,5 1, Jalostus 4, 3, 17,5 4, 11,3 4,4 3, 4,7 Palvelut 65,5 53,4 5,4 56,1 47,8 54,3 5,8 5,9 Tuntematon 1,1 1,6,4 1,6 1,6 1,8 1,5 1,4 9
. Tasapainoitustoimenpiteet.1 Hallinto-osasto Taloushallinto Toholammin kunta on pyrkinyt hakemaan säästöjä hallinnon kustannuksiin ulkoistamalla taloushallinnon palvelut erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun tehtäväksi. Muutoksille tuli tarvetta sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä alueelliseksi toiminnaksi. Sosiaali- ja terveystoimen osuus on yli puolet kunnan toiminnasta. Ratkaisu ei ole tuottanut riittäviä taloudellisia säästöjä eikä toiminnallisia tehokkuuksia. Toholammin kunta on käynyt neuvotteluja vuoden 13 aikana naapurikuntien kanssa taloushallinnon yhteistoiminnasta. Kuntarakennelaki on luonut epäselvän tulevaisuuden kuvan eikä taloushallinnon rakenteellisiin muutoksiin ole kunnissa tällä hetkellä valmiutta. Kunnat eivät sitoudu uusiin muutoksiin ennen kuin tulevaisuuden kuntarakennekuva on selkä ja luotettava. Tältä osin aikaisemmin esitetystä 5 euron säästötavoitteesta joudutaan luopumaan. Toholammin kunta tarkastelee kriittisesti kaikkien avoimeksi tulevien virkojen täyttämistä.. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut muuttuivat alueelliseksi (Jyta) Parashankkeen ohjaamana vuoden 9 alusta lukien. Menokehitys ja toiminnan kasvu on alueellisena toimintana ollut selkeästi muuta kuntatoimintaa nopeampaa. Euromääräinen kasvu on niin voimakasta, että muut toimialat eivät voi tehdä tasapainottamiseen tarvittavia supistuksia. Menojen leikkaus on tehtävä toimialan sisällä rakenteellisina muutoksina. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ohjataan kuntakohtaisilla palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksella määritellään mitä palveluja Jyta tuottaa ja mitä kunta sitoutuu 1
ylläpitämään. Palvelusopimuksella voidaan hankkia palveluja myös muilta toimijoilta kuin Jyta. Erikoissairaanhoidon osalta kunta on puhtaasti vain laskujen maksaja. Kunnalla ei ole edes selkeää mekanismia laskujen oikeellisuuden tarkastamiseen. Maksaminen perustuu yleiseen luottamukseen kuntayhtymän toiminnasta. Kustannuskehitys perustuu pitkälti sairaanhoitopiirin omaan ja hoitoon lähettävien tahojen toimintaan. Toholammin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten tarkastelussa yksi merkittävä palvelun määrän eroavuus valtakunnan tilastoihin löytyy ikääntyvän väestön ympärivuorokauden ja tehostetun palveluasumisen määrästä. Toholammilla yli 75 vuotiaita on vuoden 11 tilaston mukaan 343 ja prosentuaalisesti määrän arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 3 mennessä. Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti (6%+3% yli 75 vuotiaista) paikkoja tulisi olla 31. Yhden ympärivuorokautista hoitoa saavan palvelupaikan kustannus on kunnalle keskimäärin 3 euroa/vuosi. Toholammilla on laskentatavasta riippuen tehostetun palveluasumisen/laitoshoidon paikkoja 64 ja paikkakunnan ulkopuolelta ostettavat paikat lisäksi vaihdellen 4. Tehostetun palveluasumisen määrä on selkeästi ylimitoitettu Toholammin väestömäärän verrattuna. Ylimitoituksen yhtenä vaikuttimena voidaan pitää Toholammin asutusrakenteen hajanaisuutta. Pitkän nauhamaisen jokivarteen keskittyneen asutuksen tarvitsemat palvelut sijaitsevat kaukana kuntakeskuksista. Ikääntyvien asukkaiden omatoiminen asiointi käy jossain elämän vaiheessa ylivoimaiseksi ja palvelutarpeen kasvaessa riittävästi, palvelujen tuottaminen on edullisempaa ja tehokkaampaa laitostyyppisessä yksikössä. Etäällä yksinään asuva ikääntyvä vanhus jää usein sosiaalisen verkoston ulkopuolelle ja passivoituu nopeasti laitoshoitoa vaativaan kuntoon. Tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilökunnan kiireistä johtuen ei voida tukea riittävästi asukkaan omatoimisuutta. Toholammin kirkonkylän palveluiden keskipisteestä, apteekista arvioituna 3 metrin etäisyydellä asuu ei palveluasumisen piirissä 11
olevia vanhuksia tällä hetkellä 5 henkilöä ja 5 metrin etäisyydellä 9 henkilöä. Huonokuntoisen ikääntyvän ihmisen omatoimisuuden toimintasäteenä voidaan pitää 3 metrin etäisyyttä. 5 metrin ylittävä etäisyys on käytännön tapauksissa osoittautunut jo ylipitkäksi. Tietysti on muistettava, että aina löytyy poikkeuksia. Kunnalla on omistuksessa ja vuokrattuna Artesaaniopiston oppilaiden käyttöön Sulola niminen rivitalo kunnan keskustassa lähellä palveluja. Rivitalon asuntojen käyttö jatkossa kohdennetaan ikääntyvän väestön asunnoiksi. Opiskelijoiden vuokra-asunnoiksi kohdistetaan jokin toinen keskustan taajama-alueella sijaitseva rivitalo. Toholammin kunta asettaa tavoitteeksi vähentää ympärivuorokautista hoitoa annettavien hoitopaikkojen määrän valtakunnalliseen tavoitteeseen ( 9%) 3 vuoteen 16 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi kunta edesauttaa ikääntyvälle väestölle tarkoitettuja asuntojen rakentamista Toholammin keskustaan palvelujen välittömään läheisyyteen ( 3 m) 8 kpl. Sykäräisen taajaman kehitystä pyritään ohjaamaan niin, että kylälle saataisiin yksityinen ruokapalveluja tarjoava yritys nykyisten palvelujen yhteyteen ja sen jälkeen tukemaa 3 vanhuksille suunnatun asunnon rakentamista palvelujen välittömään läheisyyteen ( 3 m) vuoden 16 loppuun mennessä. Muutoksen jälkeen Toholammin yli 75 vuotiaista henkilöistä asuisi noin 4 %:a palvelujen välittömässä läheisyydessä. Palvelutalo Männistön tuotannon kaavailusta kilpailuttamisesta on luovuttu. Kuluvana vuonna 13 palvelutalo Männistön ympärivuorokautista hoitoa saavien paikkamäärä on supistettu 4 paikkaan. Vuodeosaston (18 paikkaa) toiminta on päätetty lopettaa ja toholamppilaisten palvelut tuottaa Kannuksen vuodeosasto. Erikoissairaanhoidosta ja vuodeosastoilta kotia kuntoutettavia varten on varattu 7 14 tilapäisvuokra-asuntoa palvelutalo Männistöstä. Toimintatavan muutoksen arvioidaan tuovan 4 euron vuosittaiset säästöt. Erikoissairaanhoidon kustannukset on siirretty Jytan talousarvioon ja sitä kautta Jytan vastattavaksi vuoden 13 alusta lukien. Muutos on 1
siirtänyt vastuuta toimijoille, jotka voivat vaikuttaa kustannuskehitykseen ja eheyttänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjuja. Muutos on tuonut arviolta 5 euron vuosittaisia säästöjä. JYTA 9 1 11 1 13 14 15 16 58 613 6591 7147 71 68 67 66 Erik.sair.hoito 9 1 11 1 13 14 15 16 3156 3563 44 3867 436 39 38 38 13
.3 Teknisen toimen osasto Energiatehokkuushankeen toteuttamisvaihe pyritään ohjaamaan ja valvomaan pääosin teknisen toimen omalla työpanoksella. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvien toimenpiteiden toteuttaminen on arvioitu tuottavan 54 säästöt vuositasolla..4 Sivistysosasto Sivistysosastolla ei ole löydettävissä isompia säästökohteita. Säästöt edellyttäisivät toimielinten päättämien ei-lakisääteisten palveluiden lopettamista tai supistamista. 1 Etälukioyhteistyön lopettaminen Oulun kaupungin kanssa, koska etälukioyhteistyö ei ole lisännyt lukion opiskelijamäärää. Kunnalla on sopimus II asteen yhteistyöstä Keski-Pohjanmaalla ja verkkoopetusosaaminen on syytä suunnata tämän yhteistyöverkoston toiminnan kehittämiseen. Säästö vuodessa 1. Lukiolaisten maksuttoman koulukuljetuksen lopettaminen, jolloin kaikki kunnan II asteen opiskelijat ovat samanarvoisessa asemassa. Lukiolaisilla ei ole maksutonta koulukuljetusta naapurikunnissa. Säästö vuodessa 43. Kv muutokset 6.8.13 5: Maksuttoman koulukuljetuksen lopettaminen perusopetuksen luokkalaisilta silloin, kun koulumatka ei ylitä 5 km. Säästö vuodessa 47. 3 Konservatorion oppilaspaikkojen poistaminen, koska muutakaan harrastustoimintaa ei tueta taloudellisesti. Säästö vuodessa 37. 14
3. Verotulot ja valtionosuudet Toholammin kunta on antamassaan lausunnossa kuntarakenteen uudistamisesta esittänyt nykyisen Kokkolan kaupungin Ullavanjärven ympärysalueiden liittämistä Toholammin kuntaan. Perusteluina kunta on pitänyt alueen läheistä sijaintia Toholammin kuntakeskuksesta ja jo nyt tuotettavista palveluista kyseiselle alueelle. Alueen liittäminen asukkaineen Toholammin kuntaan lisää Toholammin verotulokertymää ja mahdollisesti laukaisee nykyisen valtioapujärjestelmän harvan asutuksen lisätuen. Toholammin kunta tekee virallisen esityksen valtioneuvostolle kyseisen alueen liittämisestä Toholammin kuntaan. Toholammin kunnan alueella on vireillä useita tuulivoimahankkeita. Toteutuessaan tuulivoimaloilla on kunnan verotuloja lisäävä vaikutus. Edellä mainituilla asioilla arvioidaan olevan taloutta tervehdyttäviä vaikutuksia 3 euroa vuosittain. Kunnan henkilöstön määrää tarkastellaan kriittisesti. Talouden tasapainottamiseksi kunta nostaa veroprosenteja. Kiinteistövero yleinen,8 => 1, Tulovero 1, => 1,5 Verojen korotuksella tavoitellaan 5 euron tulojen lisäystä. Verotul ot 9 1 11 1 13 14 15 16 8856 93 957 9157 95 9766 9766 9766 Valtionosuudet 9 1 11 1 13 14 15 16 8 967 8 751 8 81 9 579 9 44 9 5 9 15 9 15 3.1 Lainakanta Lainakanta 9 1 11 1 13 14 15 16 1199 114 158 196 643 138 914 149 15