Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen

Marjaana Manninen Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus Sanna Rantala luokanopettaja Vaajakummun koulu, Jyväskylä Oppilas ja opiskelijahuollon kansalliset koulutuspäivät 29.- 30.11.2012 C4) Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen klo 10.30 12.00

Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta Kouluruokailufoorumi Opetushallitus kesäkuu 2012 VISIO: Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö!

Kouluruoka puhuttaa! 3

Ruoka on aina arvovalinta 4

Mennyt työntää ja velvoittaa - tuleva vetää ja innostaa Kouluruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta nauttii lähes 900 000 lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa 50 000 lasta nauttii välipalan. Välipalojen tarjoaminen trendinä. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voisi nauttia välipalansa koulussa. 30/315 koulutuksen järjestäjää tarjoaa kerhoon osallistuville välipalaa.

Kouluruokailun tarkoitus ja tavoitteet? Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 - Ruokailutauko mahdollistaa sekä oppilaille että opettajille ja koulun muulle henkilöstölle mahdollisuuden virkistyshetkeen ja se rytmittää luontevasti koulupäivän työtä, kun se suunnitellaan ja ajoitetaan oppilaslähtöisesti Kouluruoka täydentää kodeissa tapahtuvaa ruokailua. Kouluruokailu täyttää noin kolmanneksen lapsen päivittäisestä energiantarpeesta voidaan jakaa tarvittaessa lounaaksi ja välipalaksi Kouluruokailu edistää oppilaan ravitsemusta, antaa energiaa koulutyöhön ja ylläpitää työvireyttä koko koulupäivän ajan. Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja.

Kouluruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset Perusopetuslaki 3 (13.6.2003/477) 1. Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 2. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 1. Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta 2. Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) Perusopetuslaki 31 (13.6.2003/477), Lukiolaki 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 1. oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan Perusopetuslaki 48 d (19.12.2003/1136) 1. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (852/1998) 1. opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. POPS 2004;Oppilashuolto 1. Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, terveys-, ravitsemus-, ja tapakasvatuksen tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Kouluruokailusuositus Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi koti terveys kunta Ikäkausi Oppilas Edelly tykset koulu kasvu& kehitys Oph

Kouluruokailu ohjauksellisena ja oppilaslähtöisenä osana koulupäivää Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen

Kouluruokailu ja osallisuus Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet.

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Vähintään 90 % oppilaista osallistuu kouluruokailuun joka arkipäivä

Kaikki syö 2020!

Toimintaa tekemistä konkretiaa TAVOITTEEN TARKISTAMINEN MITÄ minä voin tehdä? Mitä MINÄ voin tehdä? Mitä minä VOIN tehdä? Mitä minä voin TEHDÄ? TEKEMINEN: Tietoa, taitoa, tahtoa, halua, rohkeutta.

Sanna Rantala Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä

Sanna Rantala Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta maksutta koululaisille Vuosi 1948 maksuttoman kouluruoan alkamisvuosi Kouluruokailua toteutettu monissa erilaisissa muodoissa Peruskouluun siirtymisen myötä vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa maksuton kouluruokailumahdollisuus kaikille peruskoululaisille Nykyinen koululaki ruokailusta vuodelta 1998 Lähde: Opetushallitus

Sanna Rantala Perusopetuslaki kouluruokailusta Kouluruokailun järjestämisen keskeiset periaatteet osana koulun oppilashuoltoa Terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet Ruokailu oppilaiden normaaliin päivärytmiin sopivana ajankohtana Aikaa rauhalliseen syömiseen Vähimmäisaika 30 minuuttia, jonka lisäksi 10-15 minuutin ulkoilu- ja liikuntahetki ruokailun jälkeen ennen oppitunnin alkamista Lähde: Opetushallitus

Sanna Rantala Kouluruokailun merkitys Kattaa merkittävän osan suomalaisen koululaisen päivittäisestä ravinnosta Kansanterveydellisesti merkittävä asia Oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää Tarkoitus edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä Ylläpitää oppilaan terveyttä ja vähentää levottomuutta oppitunneilla Lisää kouluviihtyvyyttä Lähde: Opetushallitus

Sanna Rantala Ajatuksia luokkaruokailuun siirtymisestä Syksyllä 2011 hyvinvointioppisen hankkeen käynnistyminen Kouluruokailu tärkeänä hyvänolon hetkenä koulumme arjessa Halusimme arjen jatkuvan kiireen vähenevän ja kouluruokailusta mukavan ja rauhallisen tuokion Kouluruokailu ei ollut sitä, mitä me halusimme sen olevan

Ongelmakohdat kouluruokailussa isossa kouluruokalassa Melu ja jonotus linjastolle Jonotus lisäsi levottomuutta, mikä siirtyi itse ruokailutilanteeseen Ruokailuaika jäi liian lyhyeksi Kouluruokailun tärkeä kasvatustehtävä jäi toteutumatta Sanna Rantala Toive luokkaruokailuun siirtymisestä luokilla 1-2 ja pienryhmissä 1-3

Sanna Rantala Luokkaruokailun ongelmakohdat ja haasteet Hygienia (miten ruoka pysyy lämpöisenä ja juomat kylmänä) Kustannukset nousevat (miten osataan arvioida ruoan määrä luokkaa kohden, ettei tule turhaa jätettä ja maitoa varten pitäisi tilata tölkkejä, jotka ovat kalliimpia) Lisätyö keittiön puolella

Sanna Rantala Ratkaisuehdotuksia Ruoka kärryillä ruokalasta hissillä ja välittömästi ruokailun aloittaminen Jo muutaman päivän sisällä nähdään, miten paljon ruokaa kuluu luokkaa kohden Oppilaat jättävät vähemmän ruokaa, kun syödään luokassa Maidot annostellaan kannuihin Ruokajärjestäjä auttaa kouluohjaajaa

Tukea hyville ajatuksillemme ja haasteisiin tarttuminen Kouluruokailukysely Kyselyn tulokset tukivat ajatuksiamme Opetushallituksen tuki Opetusjohtajan hyväksyntä vuoden kokeilulle Kokonaan uuden päivärytmin suunnittelu Vaajakummun koulu siirtyi noudattamaan kolmea eri aikataulua Sanna Rantala

Sanna Rantala Käytännön toiminta Kouluohjaaja tuo ruokailuvälineet ja astiat aamulla kärryssä luokkaan Opettaja siirtää astiat sivupöydälle odottamaan Kouluohjaaja tuo ruoan kärryssä tiettyyn aikaan luokkaan Ruokailu alkaa heti käsienpesun jälkeen Ruoan ja maidon menekin arviointi onnistui jo parin ensimmäisen viikon jälkeen Maidot tulevat tölkeissä

Sanna Rantala Luokkaruokailun edut Ruokailutilanne luokassa huomattavasti rauhallisempi ja kasvatuksellisempi Kauniit ruokailutavat helppo opettaa alusta alkaen Ruokailutilanne yksi päivän parhaista rauhoittumisja juttelutuokioista Oppilaan vastuullisuus lisääntyy ruokailujärjestäjänä toimiessa Opettajan helppo tarkkailla oppilaan syömistä

Luokkaruokailuun siirtymisen näkyminen koko koulussa Sanna Rantala Koulun ruokalassa jonotus vähentynyt Kouluruokalaan saatu kullekin luokalle omat paikat Levottomuus ruokalassa vähentynyt Mahdollisuus rauhalliselle keskustelulle myös ruokalassa, koska ruokailijoita vähemmän Vastuullisuus ja yhteisen hyvän eteen toimiminen lisääntynyt Välituntileikkeihin ja ruokailuun jäänyt enemmän aikaa

Aamiainen aamutoiminta koulumatkat kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Lounas - ruokailu - ruokakasvatus ulkoilu leikki välituntiliikunta Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Välipala - iltapäivätoiminta, kerhot, koulumatkat läksyt harrastuneisuus kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Koulupäivän arkirytmi K a s v a t u s O h j a u s - O p e t t a m i n e n K a s v a t u k s e l l i n e n t o i m i n t a k u l t t u u r i

Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Ap-Ip toiminnan perusteet 2011 - RUOKAVALINTOIHIN VAIKUTTAVAT MONENLAISET TEKIJÄT Ohjattu? - lapsuudessa omaksutut tottumukset, - makumieltymykset, - tarjolla olevien ruokien valikoima, - aikaisemmat ruokailukokemukset, - ruokailuympäristö ja koettu palvelu, - terveys-, laatu- ja ympäristötietoisuus - nautintolähtöisyys tai - vatsan täyteen saaminen Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 MIKSI OHJAUSTA? Ohjattu, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kouluruokailu - edistää hyvää ravitsemusta, - opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria ja - on luonteva arjen tapakasvattaja. Ruokakasvatus on pedagoginen ote, ruoka on pedagoginen työväline ja ruokailutilanne vuorovaikutusta, jossa otetaan huomioon ohjattavien erilaisuus, ikäkausi ja edellytykset.

PÄIVÄN ATERIAT Ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, asenteisiin ja valintoihin. K.Hassel/Kauniainen

SAMA HINTA ERILAINEN ARVO Ruokakasvatus on kuluttajatietoisuuden kasvattamista Mäntymäen koulu, Kauniainen/Kaarina Hassel

Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ops 2010 - Valokuvauspalvelut Polaroiskis OY Hirvihaaran koulu/mäntsälä 2006

RUOKAKASVATUKSEN JA OPPIMISEN JOHDONMUKAINEN JATKUMO www.oppimispolku.fi Kuva: Mariana Ravonius http://media.edu.turku.fi 11/23/2012 THINK FINLAND 35

Ruokaopetus, -ohjaus ja -kasvatus koulussa? Kotitalousopetus, terveystieto Kouluruokailu, (aamiainen lounas välipalat) Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Koulun terveyttä ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. Jos haluat ymmärtää muita kulttuureita, syö heidän ruokaansa. 36

Makumuistot kantavat läpi elämän Syömään oppiminen ja ruoasta nauttiminen on taito siinä missä muutkin lapsen omaksumat ja oppimat asiat. Tottumus makuihin syntyy jo varhaislapsuudessa Makuja Muistellaan Mummona ja Vaarina Valinta on Varmaa 30.11.2012 Marjaana Manninen 37

Toimivuus Finland works. Ruoka on välittämistä! Välittäminen luo hyvinvointia! 30.11.2012 38

Investoimalla ruokaan, ruokailuun, ruokakasvatukseen ja perinteisiin vaikutetaan ruokasivistykseen, oppimiseen ja koko Suomen tulevaisuuteen myönteisesti. Suomalaisten lasten kestävä ruokamaailma on arvokasta ja kelpaa malliksi maailmalle. 39

KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 HELSINKI 029 533 1142 marjaana.manninen@oph.fi www.oph.fi/kouluruokailu www.edu.fi/kouluruokailu