1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Transkriptio

1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset. Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma esiopetuksen opetussuunnitelma mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2 yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma 3 mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten 4. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä. 1 Perusopetuslaki 15 1 mom. 2 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 3 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 4 Perusopetuslaki 15 1 mom.

2 Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan 5. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista. 6 Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun 7. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 8. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua. Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta 9. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja. Oulun perusopetuksen opetussuunnitelma (OOPS) rakentuu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteasiakirjalle. Paikallinen opetussuunnitelmaprosessi (ks. Liite 1) muodostaa kokonaisuuden, johon osallistuu suuri joukko sivistys- ja kulttuuripalveluiden asiantuntijoita. Sivistys- ja kulttuuripalveluihin sisältyvä monitoimijaisuus (varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut) on hyvä lähtökohta opetussuunnitelman perusteissa edellytetyn koulunkäyntiä tukevan yhteistyön järjestämiseksi. Moniammatillista ja poikkitoiminnallista yhteistyötä tehdään myös kaupungin hyvinvointipalveluiden (ent. sosiaali- ja terveystoimi), kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden opetukseen ja kasvatukseen liittyvien sidosryhmien kanssa koulunkäynnin, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. 5 Perusopetuslaki 16 a, 17 ja 17 a (642/2010) 6 Perusopetusasetus 9 7 Perusopetuslaki 47 a 1 mom. (1267/2013) 8 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 9 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010)

3 Yhteistyö hyvinvointipalveluiden kanssa on säännöllistä ja suunnitelmallista. Ylimmällä tasolla sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden yhteinen johtoryhmä linjaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, kasvuun ja oppimiseen liittyviä asioita. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden yhteistyötä edistetään eri tiimien, kuten hyvinvointitiimin kautta. Kouluilla tehdään suunnitelmallista yhteistyötä hyvinvointipalveluiden kanssa. Opetuksen järjestäjä tekee yhteistyötä opetussuunnitelman laadinnassa ja kehittämisessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Tätä yhteistyötä oppilashuollon osalta kuvataan luvussa 8. Lukuun kirjataan koulukohtaiset tarkennukset opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaan. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastuttaa koulutyötä ja liittää sen osaksi laajempaa yhteisöä. Erityisesti oululainen aluemalli mahdollistaa läheisen yhteistyön kuntalaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä ja kehittämistoimintaa kuvataan alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Koulut kuvaavat yhteistyötään eri toimijoiden kanssa koulun toimintakulttuurin kuvauksen yhteydessä luvussa 4. Opetussuunnitelmatyössä on tärkeää lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen sekä huoltajien osallistaminen opetussuunnitelmatyöhön. Sivistys- ja kulttuuripalveluissa on ohjeistettu ottamaan oppilaat ja huoltajat mukaan opetussuunnitelmatyöhön sekä kaupungin että koulun tasolla. On tärkeää, että huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön ja muuhun koulun toiminnan suunnitteluun erityisesti kasvatustavoitteita, koulun toimintakulttuuria ja kodin ja koulun yhteistyötä pohdittaessa. Kodin ja koulun yhteistyötä kaupungin, alueen ja koulun tason toimintana kuvataan luvussa 5.2. Oulun opetussuunnitelmassa vahvistetaan lapsen ja nuoren yhtenäistä kasvun ja oppimisen polkua. Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessissa on otettu huomioon paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Paikallinen esiopetussuunnitelma on valmisteltu perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessin rinnalla. Opetussuunnitelmalla tuetaan perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymistä. Nivelvaiheisiin eli esiopetuksesta kouluun, alaluokilta yläluokille ja perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen ja siirtymävaiheisiin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät luvuista 13, 14 ja 15. Opetussuunnitelmiin sisältyvä pedagoginen ja kasvatuksellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on turvattu paikallisessa opetussuunnitelmatyössä niin, että samat opetuksen järjestäjän asiantuntijat toimivat esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyöryhmissä. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden asiantuntijoita toimii myös toisen asteen yhteistyöryhmässä vahvistamassa perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyötä. Peruskoulujen opinto-ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien lisäksi paikallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon myös lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat muut paikalliset suunnitelmat. Näitä ovat esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, toiminnallisen tasa-arvon suunnitelma sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma. Opetussuunnitelmatyössä huomioon otetut paikalliset suunnitelmat on kirjattu liitteeseen 2.

4 Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat paikalliset suunnitelmat. Oulun paikallisessa opetussuunnitelmassa käsitellään erityisiä opetuksen järjestämistapoihin liittyviä kysymyksiä luvuissa 5.4 ja 5.6. Näitä ovat muun muassa se, järjestetäänkö opetus tai sen osa yhdysluokkaopetuksena, vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä tai oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna. Oulun paikallinen opetussuunnitelma perustuu opetussuunnitelman perusteissa kuvattuun ainejakoiseen opetukseen, jota eheytetään osana perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria (ks. Luku 4.4) ja jonka tavoitteena on laaja-alainen osaaminen (ks. Luku 3.3). Paikallisessa opetussuunnitelmassa tuetaan opetuksen eheyttämistä tuomalla paikallisesti laadittuja eheyttäviä polkuja koulujen työn tueksi tukimateriaalien muodossa. Koulut voivat toteuttaa opetusta osittain tai kokonaan eheytettynä opetuksena. Opetuksen toteutus kirjataan koulun opetussuunnitelmaan ja lukuvuosisuunnitelmiin. Oulun paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen paikallinen tuntijako (ks. Liite 3). Lukuun 12 kirjataan tuntijakoon olennaisesti liittyvät opetuksen järjestämistä täsmentävät näkökulmat kuten: miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako) 10 miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (Oulun kieliohjelma Liite 4) mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset, niihin liittyvät tavoitteet ja sisällöt sekä toteutus paikallisen tuntijaon puitteissa Oululaiset oppilaan ohjausta kuvaavat linjaukset on kirjattu lukuun Paikallisessa ohjaussuunnitelmassa (Liite 5) kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö 10 Valtioneuvoston asetus (422/2012)

5 ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestely. Työelämäyhteistyön ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä hyödynnetään oululaisen yrittäjyyskasvatuksen polun toimintamalleja (Ks. tukimateriaali). Oppilaanohjauksen tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvissä tehtävänkuvauksissa. Oulun paikallinen opetussuunnitelma koostuu paikallista linjauksista sekä koulukohtaisista ja alueellisista tarkennuksista. Koulukohtaisten ja alueellisten tarkennusten ohjeet on kuvattu kunkin luvun lopussa. Opetussuunnitelman paikalliset täydennykset ilmestyvät myös englannin kielellä.