Kuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus

Transkriptio

1 Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus

2 Onnistunut kouluruokailu

3 Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme ja pääsääntö on, että se ei toteudu pelkästään oppilasravintolassa. Alkuaikoina tein itse paljon työtä kouluruokailun liittämiseksi osaksi toimintakulttuuriamme, mutta nyt se elää jo omaa elämäänsä kaikkien toimesta. Rehtori Nicke Wulff Cygnaeuksen koulu, Turku

4 Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Onnistuneesta kouluruokailusta ovat vastuussa ruokapalveluhenkilöstön lisäksi myös opettajat. Toisaalta itse ruoan esittelyyn on ruokapalveluhenkilöstöllä enemmän osaamista, jota kannattaa kannustaa tuomaan rohkeasti esille. Rehtori Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulu, Kirkkonummi

5 Kouluruokailu opetussuunnitelmassa Opetussuunitelman perusteiden mukaan kouluruokailu on opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa toimintaa. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus

6 Yhteistyö kouluruokailussa Kouluruokailun onnistuminen edellyttää moniammatillista ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Kouluruokailun ohjaustyön vastuu kuuluu opettajille ja siihen osallistuvat kaikki koulun aikuiset. Kouluruokailulla on hyvät mahdollisuudet onnistua tavoitteissaan, kun sen toteutukseen sitoutuvat kaikki koulun aikuiset yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa. Kouluruokailun kehittämiseen ja järjestämiseen yhdessä ruokapalveluhenkilöstön kanssa tarvitaan mukaan rehtori, opettajat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhoitaja, puhtauspalveluhenkilöstö, vahtimestarit ja koulusihteerit. Lähde: Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus

7 Ruokatoimikunta Koulukohtainen ruokailutoimikunta tukee ja kehittää päivittäisen kouluruokailun onnistumista. Sen kutsuu koolle rehtori tai koulukohtaisesti sovittuna ruokapalvelupäällikkö/vastaava. Jäseninä siinä ovat rehtorin/apulaisrehtorin/koulunjohtajan ja/tai kotitalousopettajan lisäksi ainakin ruokapalvelun, terveydenhuollon, opettajien ja oppilaiden edustajat sekä vanhempien/huoltajien edustaja. Lähde: Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus

8 Koulujakelujärjestelmä uudistui EU:n uusi koulujakelulainsäädäntö (asetukset 39 ja 40/2017) ja kansallinen toimeenpanolainsäädäntö astuivat voimaan Lainsäädäntöuudistus mahdollistaa tuen hakemisen myös kasvisten, hedelmien ja marjojen hankkimiseen. Koulujakelutuen tarkoituksena on edistää terveellisiä ruokatottumuksia tukemalla kyseisten tuotteiden kulutusta kouluissa.

9 Koulujakelujärjestelmä uudistui Hedelmä- ja vihannestukea maksetaan herneen, kurkun, lantun, porkkanan, tomaatin, herukoiden, mansikan, mustikan, puolukan ja kotimaisen omenan kulutuksesta. Tukea myönnetään 65 prosentille tuotteiden arvonlisäverottomasta hankintahinnasta, luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteiden tuki on kuitenkin 75 prosenttia hinnasta. Lasta kohden tukea voidaan maksaa 150 grammalle päivässä. Hedelmä- ja vihannestukea voidaan maksaa elokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana kymmeneltä päivältä. Tukeen oikeutettuja ovat perusasteen oppilaitosten oppilaat.

10 Ehtiikö vartissa syödä

11