Ruokailutila hyvinvoinnin päivittäisenä oppimisympäristönä. Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus
|
|
- Otto Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruokailutila hyvinvoinnin päivittäisenä oppimisympäristönä Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus TILAT TUKEMAAN OPPIMISTA! LUOKKAHUONEISTA OPPIMAISEMAKSI Helsinki Congress Paasitorni
2 Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa Opetussuunnitelman perusteet 2014 luku 5: OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Kouluruokailu
3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen L1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (417) L2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (422) L7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (219) L6. Työelämätaido t ja yrittäjyys (123) Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa L3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (185) L4. Monilukutaito (394) L5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (218)
4 Missä osaaminen syntyy? Ihmisenä kasvaminen ja kansalaisena toimiminen L7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (219) Monialaiset oppimiskokonaisuudet ruokailu
5 Perusopetus Tavoitteena ruokailu hyvälaatuisessa oppimisympäristössä Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää.. Ops 2014 Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys.. Ops 2014
6 Perusopetus Kouluruokailun merkitys ja tehtävä Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.
7 Perusedellytyksenä hyvin hoidetut kouluruokailun tilat varusteineen
8 Kouluaikainen ruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta voi nauttia lähes lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lähes lasta nauttii välipalan. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voi nauttia välipalansa koulussa.
9 Onnistunut ruokailu on monien tekijöiden summa
10 Ruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset Varhaiskasvatuslaki 2 b ( /580) 1. Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Perusopetuslaki 3 ( /477) 1. Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 2. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta 2. Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) Perusopetuslaki 31 ( /477), Lukiolaki 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan Perusopetuslaki 48 d ( /1136) 1. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (852/1998) 1. opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Luku Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, ruokakasvatus Lukion opetussuunnitelman perusteet Toimintakulttuuri Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kouluruokailusuositus 2008 Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi 2016 Ravitsemuksella hyvinvointia. Opas kuntapäättäjälle koti terveys kunta Ikäkausi Oppilas Edelly tykset koulu kasvu& kehitys Oph
11 Use and Design Manual - FSR Consulting Oy Kahviloiden ja ravintoloiden suunnittelumanuaali - soveltuvin osin lainattu. Alkuperäisesitys: FSR Consulting Gussander
12 Käyttö ja suunnittelumanuaalin (UDM) sovellus Oppilaan näkökulma Ruokailutila Oppimisympäristönä Viestintä Sisääntulo/jonotus Palveluntuottajan näkökulma Tuotteet ja esillepano Vaatteiden säilytys, WC, käsienpesu Kuluttajaprofiili ja identiteetti, monikulttuurisuus Tilojen käytön näkökulma Tilojen soveltuvuus yksin ja yhdessä syömiseen ja tekemiseen Astioiden, tavaroiden, esineiden säilyttäminen Tapahtumat ja tilojen muu käyttö Suunnittelun näkökulma Tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys Aistiympäristö Keittiö ja ruokailutilan yhteys ja sulkeminen Sijainti suhteessa muihin toimintatiloihin Palveluntuottajan osallistaminen Opetushenkilöstön ja vanhempien osallistaminen Oppilaan osallistaminen Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu VaSu + Opetussuunnitelmien perusteet
13 Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää.-ops2014- Oppilaan näkökulma Sisääntulo/ jonotus Ruokailutila oppimisympäristönä Koulun toimintaajatus/profiili opasteet viestintä Oppilas Liikkuminen Muut ruokailijat
14 Kouluruokailu on osa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa Oppilaan näkökulma Ruokailutila oppimisympäristönä Miksi? - Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä - Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. - Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Mitä? - Esiopetus: Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. - Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. - Hyvinvointia voi kokemuksesta oppia ja elämyksillä opettaa: Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
15 Esimerkiksi? Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.
16 Vuodenajat ja sesongit ikkunaseinällä Tänään - Tässä - Nyt Ja ehkä myös huomenna..
17 Oppilaan näkökulma viestintä Miksi? - Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. - Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. - Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mitä? Kouluruoka-agentit Vanhempainbarometri Palautekyselyt
18 Ruokala vai.
19 ..vai Ravintola
20 Tarjolla tänään Tuunattiin seisomapöytä
21 ASIAKASPALAUTE K.Hassel/Kauniainen
22 Oppilaan näkökulma Sisääntulo/jonotus Miksi? Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Ruokailutilan ja siihen kuluvan ajan tulee houkuttaa niin, että kaikki syövät. Tilan tulisi houkutella myös viipymiseen. Mitä Ruokailutila toimii koulurakennuksen keskeisenä alueena ja se on yleensä helppo löytää. Ruokailutilaan voi tarvittaessa yhdistää muita tilankäyttöön liittyviä palveluja ja hyödyntää sitä viestintäkanavana ja koulun oppimisympäristön sosiaalisena majakkana. Lukujärjestykset Koulumatkat Kerhot Aamu- ja iltapäivätoiminta
23 Kouluvuoden sesongit ja teemat. Koulupäivän arkirytmi
24 Ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, asenteisiin ja valintoihin. K.Hassel/Kauniainen
25 Palveluntuottajan näkökulma Vaatteiden säilytys, WC, käsienpesu Tuotteet ja esillepano Kuluttajaprofiilit - Monikulttuurisuus Aukioloajat ICTratkaisut Palvelutuottaja Logistiikka, astianpalau tus Palaute
26 Palvelun tuottajan näkökulma Vaatteiden säilytys, WC, käsienpesu Miksi? Käyttäjä tulee tilaan naulakoiden kautta naulakot eivät välttämättä kuulu palveluntarjoajan tiloihin, mutta tämäkin kokonaisuus tulee ajatella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Sujuva naulakkoasiointi sekä tilaan tultaessa että siitä poistuttaessa ovat merkityksellisiä käyttäjäkokemukselle, sujuvuudelle ja hygienialle. Ruoan valinta pitää voida tehdä hygieenisesti. Työturvallisuus ja hygienian merkitys korostuvat erilaisten globaalien terveysuhkien takia. Mitä? Naulakon sijainti voi vaikuttaa sen käyttöasteeseen ja siksi naulakot pyritään sijoittamaan rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteyteen tai lähelle ravintolaa. Naulakkoa ei sijoiteta kellarikerrokseen tai muuhun sijaintiin, josta se on vaikea löytää. Naulakko voi myös toimia kohtaamispaikkana. Naulakon yhteydessä tai sen läheisyydessä voi olla pöytäryhmiä ja lukittavia lokeroita. Käsienpesualtaan nestesaippuaannostelijoineen ja paperipyyhetelineineen tulisi olla ruokailutilan yhteydessä.
27 Tilanjakajat ja turvanauhat
28 Palvelun tuottajan näkökulma Tuotteet ja esillepano Miksi? Koulumaailman tuotteet ja palvelut voivat värittyä paitsi kasvisten lisäämisellä myös kasvun ja kehityksen arjella ja hauskuudella. Kekseliäisyydellä perinteinen kouluruokailu voi muuttua kokemuksesi, jossa odotetaan jotakin muutakin kuin vain torstain pannukakkua ja hernekeittoa. Oppilaille voidaan tarjota lounaan lisäksi lisäpalveluja, jotka saattavat liittyä harrastamiseen, osallisuuteen, ruokailun sujuvuuteen tai välipala-tuotteisiin. Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen on osa palvelukokemusta. Mitä? Keittiöt ovat tyypillisesti ruoantuotanto-, palvelu- /tarjoilukeittiöitä tai näiden yhdistelmiä. Asiakastyytyväisyyttä ja osallistumista ruokailuun lisää se, että valintamahdollisuuksissa ja ruokailuympäristössä otetaan huomioon paitsi terveys- ja ravitsemusnäkökohdat, myös ikäkauden mieltymykset.
29 Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen
30 Lisäpalveluja
31 Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen valintamahdollisuuksissa ja ruokailuympäristössä otetaan huomioon paitsi terveys- ja ravitsemusnäkökohdat, myös ikäkauden mieltymykset.
32 Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen Kekseliäisyydellä perinteinen kouluruokailu voi muuttua kokemuksesi
33 Miksi? Palvelun tuottajan näkökulma Kuluttajaprofiili ja identiteetti, monikulttuurisuus Ruoka on tärkeä osa ihmisten identiteettiä. Maku ratkaisee ruoan miellyttävyyden tulevaisuudessakin, mutta terveellisyys, ekologisuus ja eettisyys saavat rinnalleen uusia trendejä yksilöllinen ja elämyksellinen ruoka. Monikulttuurisuus on ilmiö, jossa erilaiset kulttuurit esiintyvät samanaikaisesti samassa tilassa. Erilaiset etniset ryhmät ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja jatkossa kulttuurien erot ovat kiinteä osa arkea. Monikulttuurisuus lisää tietoa eri kulttuureista ja samalla edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Uskontoihin liittyy ruokasääntöjä, jotka rajoittavat joidenkin raaka-aineiden käyttöä tai ruoan valmistusmenetelmiä. Mitä? Monikulttuurisuutta edistää monimuotoinen ruokatarjonta. Monikulttuurisuutta voidaan edistää esimerkiksi (ravintolakohtaisilla) teemaviikoilla tai edistämällä kampusalueen palvelutarjonnan monimuotoisuutta. Erityisruokavalio ja monikulttuurisuus huomioidaan myös linjastojen suunnittelussa. Tuoteselosteessa esitetään tarvittava tieto, mikä voi vaikuttaa lounasvaihtoehdon valintaan. Mikäli lounasvaihtoehdon valitseminen jätetään asiakkaan vastuulle, on tuoteselosteessa mainittava valmistusmenetelmä ja käytetyt raaka-aineet. Lounasvaihtoehto voidaan myös merkitä tietyn ruokasäännön mukaiseksi. Henkilökunnan kielitaidolla voidaan myös vaikuttaa kansainvälisen kampusympäristön edistämiseen.
34 Meillä tarjotaan tänään
35 Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna Anglé
36 Kieli- ja kulttuurikasvatusta
37 Tilojen käytön näkökulma Astioiden, tavaroiden, esineiden säilyttäminen Jonojen muodostuminen Tilatehokkuus Turvallisuus ja käyttövuorot Tilojen soveltuvuus yksin ja yhdessä syömiseen ja tekemiseen Tilojen käyttö Puhdistus ja siistinä pitäminen Tapahtumat ja tilojen muu käyttö
38 Tilojen käytön näkökulma Tilojen soveltuvuus yksin ja yhdessä syömiseen ja tekemiseen Miksi? Vaikka yhteisöllisyyttä korostetaankin, on tärkeää muistaa myös yksilöllisyyden vaatimukset. Isossa ruokasalissa voisi olla myös sopukoita, joissa toisinaan voisi yksin tai pienemmässä ryhmässä ruokailun lomassa levähtää ja pohtia oppimaansa olla syrjässä suuresta joukosta, mutta säilyttää näköyhteyden muihin ruokailijoihin. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Mitä? Oppimisen eri vaiheet Asiakastyytyväisyyttä ja osallistumista ruokailuun lisää se, että valintamahdollisuuksissa ja ruokailuympäristössä otetaan huomioon paitsi terveys- ja ravitsemusnäkökohdat, myös ikäkauden mieltymykset. Kouluruokailutilat ovat niin työpaikka kuin oppilaiden ja opiskelijoiden työharjoittelupaikkakin - joustavat, turvalliset ja asialliset.
39 #Syödään yhdessä Moderni ja inspiroiva Tuttu ja turvallinen Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät ruokatottumuksia suotuisasti. Ruokapöytä on funktionaalinen huonekalu!
40 Ikäkausi ja edellytykset Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.
41 Tilanjakajat
42 Tilojen käytön näkökulma Astioiden, tavaroiden, esineiden säilyttäminen Miksi? Ruokaloiden läheisyyteen kerääntyy erilaisille alueille tavaroita, jotka eivät kuulu kenenkään vastuulle. Näiden vyöhykkeiden tunnistaminen on tärkeää ja ne muodostavat huolehdittuina osan myönteistä asiakaskokemusta ja huolehtimattomina vaikuttavat käyttäjän kokonaiskokemukseen kielteisesti. Toinen näkökulma tavaroiden säilyttämiseen liittyy siihen, miten tilaa käytetään ja mikäli ruokailutilassa tai sen läheisyydessä on mahdollisuus työskennellä, voidaanko tavaroita jättää esimerkiksi muualla asioinnin ajaksi. Mitä? Kasaantuvia tavaroita ei hyväksytä missään paikassa jokaisen vastuulla on niiden siivoaminen. Ruokailutilassa (seinällä tai vaikka pöydän alla) tai sen läheisyydessä on hyvä olla ripustuskoukut tai lokerikot tavaroita varten. Kun ruokailutilan käyttöaste on korkea ja tavaroita säilytetään lattialla/käytävällä, on onnettomuuden riski korkea ja tilan viihtyisyys epäonnistunut. Palveluntuottaja ei säilytä ruokailutilassa tai aulassa astioita, laatikoita tai rullakoita, jotka eivät liity tarjoiluun.
43
44
45 Tilojen käytön näkökulma Tapahtumat ja tilojen muu käyttö Miksi? Oppimiseen kuuluu yhä enemmän työskentelyä, jota suoritetaan mielellään yksin tai yhdessä epämuodollisessa, muussa kuin perinteisessä luokka ympäristössä tähän ovat ruokailutilat tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tilat merkittäviä. Ruokailutila tulee olemaan yksi keskeinen oppimisen ja kohtaamisen ympäristö myös niinä aikoina, kun siellä ei tarjoilla lounasta. Koulun hyvinvointioppisen paikat ovat keskeinen osa monialaista ja laaja-alaista oppimista sekä kodin ja koulun yhteistyön todellisuutta. Niiden kehittäminen on lisääntymässä erilaisten verkkoalustojen sekä rinnakkain työskentelyn tilojen muodossa. Mitä? Jokaisen ruokailutilan ei tarvitse tukea oppilastyöskentelyä, sillä ympärillä olevat tilat saattavat tukea sitä paremmin. Toisaalta ruokalapalvelujen yhdistäminen muihin tiloihin tulee ajankohtaiseksi. Saako luokassa tai kirjastossa syödä? Erilaiset ja -kokoiset pöytäryhmät soveltuvat erikokoisille ryhmille. Myös sohvaryhmät soveltuvat työskentelyyn ja yhdessä olemiseen. Ergonomia on otettava huomioon erityisesti työn tekemisen kannalta. Jokainen koulun ruokailutila voisi olla luonteeltaan myös nettikahvila. Voisiko kouluravintolasta lainata tarvittaessa esimerkiksi kuulokkeet tai web-kameran? Koulun erilaisten työryhmien, kerhojen, oppilaiden ja vanhempien käyttöön varattavat kokoustilat /pienryhmätilat /kabinetit.
46 Riihenmäen koulu / Mäntsälä
47 Riihenmäen koulun keskustorilla tapahtuu; Kuvat Riihenmäen koulun verkkosivut
48 iltakäyttö
49 Ikkunamaiseman luontoympäristö
50 Toimivuus Finland works. THINK FINLAND 50
51 Taloudellisuus Finland s prices are as high as its quality. THINK FINLAND 51
52 (Ruoka)turvallisuus Finland is the safest country in the world. THINK FINLAND 52
53 Yhteinen ruokailu on välittämistä! Välittäminen luo hyvinvointia! Hyvinvointia voi oppia! Hyvä ympäristö tukee hyvää oppimista! 53
54 Kestävä kehitys käytäntöön Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050
55
56 KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL HELSINKI marjaana.manninen@oph.fi Facebook.com/kouluruokailu Kannustaen ja motivoiden ruokaosaamista hyvässä ympäristössä
Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?
Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI
LisätiedotKuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Onnistunut kouluruokailu Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotKestävän hyvinvoinnin rakentaminen
Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Itsensä kokeminen merkitykselliseksi Ympäröivän maailman hahmottaminen Henkisen hyvinvoinnin kokemus Arjen hallinta Kasvuyhteisön merkitys Alkuperäislähde: IRMELI 1 Miten
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotKouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen
Marjaana Manninen Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus Sanna Rantala luokanopettaja Vaajakummun koulu, Jyväskylä Oppilas ja opiskelijahuollon
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKouluruokailu 2020 - Kaikki syö!
Marjaana Manninen Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus ATERIA12 JULKINEN RUOKAPALVELU v. 2020 Sali D 6.11.2012 klo 15.00 15.20 Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotKouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt
Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt Marjaana Manninen Työkokous Pohjois-Karjalan rehtoreille 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu Kouluruokailun kehittäminen keinoja parantaa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri
ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä
LisätiedotOPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa
OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotNuorisotyo oppitunneilla
Nuorisotyo oppitunneilla Mitä oppituntien aiheita? Kauanko kestää? Missä toteutetaan? Miten toteutetaan? Työmenetelmiä? Keitä pari- tai yhteistyössä? Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet 1. Ajattelu ja oppimaan
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotSiilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotLiikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotLataa Syödään ja opitaan yhdessä. Lataa
Lataa Syödään ja opitaan yhdessä Lataa ISBN: 9789523027909 Sivumäärä: 95 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.97 Mb SYÖDÄÄN JA OPITAAN YHDESSÄ - kouluruokailusuositus sisältää ohjeistukset kouluruokailun
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotLahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin
Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus kirsi.raty@oph.fi, www.liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu -ohjelman vaiheet Valtakunnallinen ohjelma, osa
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
Lisätiedoteops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS
eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotAnne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa
Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys
LisätiedotSuomesta lasten ruokamaa!
Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotTerveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa
Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Terveystietopäivät 2014 7.-8.4.2014, Paasitorni, Helsinki 3.4.2014 OPH/YL/LU/HP/2013 1 Terveystieto
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
Lisätiedot