Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt

Transkriptio

1 Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt Marjaana Manninen Työkokous Pohjois-Karjalan rehtoreille Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu Kouluruokailun kehittäminen keinoja parantaa kouluruokailun asiakastyytyväisyyttä

2 Kouluruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset Perusopetuslaki 3 ( /477) Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) Perusopetuslaki 31 ( /477), Lukiolaki 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan Perusopetuslaki 48 d ( /1136) Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (852/1998) opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. POPS 2004;Oppilashuolto Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, terveys-, ravitsemus-, ja tapakasvatuksen tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (oppiminen ja koulunkäynnin tuki sekä oppilashuolto) / määräys / Opetushallitus Luku 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT > luku 5.4. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN -> luku OPPILASHUOLTO -> Kouluruokailu (sivuilla 44 45) Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 : Kouluruokailusuositus koti terveys kunta Ikäkausi Oppilas Edelly tykset koulu kasvu& kehitys Oph

3 Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta - kouluruokailua oppivelvollisille jo yli 60 vuotta Kuvat: Opetushallituksen arkisto

4 Mennyt työntää ja velvoittaa - tuleva vetää ja innostaa Kouluruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta nauttii yli lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lasta nauttii välipalan. Välipalojen tarjoaminen trendinä. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voisi nauttia välipalansa koulussa. 30/315 koulutuksen järjestäjää tarjoaa kerhoon osallistuville välipalaa.

5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (oppiminen ja koulunkäynnin tuki sekä oppilashuolto)/ määräys / Opetushallitus Voimassaoloaika alkaen, toistaiseksi etussuunnitelman_perusteiden_muutokset_ja_tayde nnykset2010.pdf Luku 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT > luku 5.4. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN -> luku OPPILASHUOLTO -> Kouluruokailu (sivuilla 44 45)

6 Oppilashuolto ja ruokakasvatus; Kouluruokailu (sivuilla 44 45) 1/2 Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen

7 Oppilashuolto ja ruokakasvatus; Kouluruokailu (sivuilla 44 45) 2/2 Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen

8 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 2011 Määräykset ja ohjeet 2011:1/Opetushallitus Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tulee siirtyä Uusiin perusteisiin liittyviä käyttöönottokoulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevasta kunnan toimintasuunnitelman sisällöstä päätetään kuntakohtaisesti. Toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: Toiminta-ajatus ja tavoitteet Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat, joihin yhtenä osa-alueena kuuluu myös välipalan järjestäminen

9 Kouluruokailun tarkoitus ja tavoitteet mitä viestitään? Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops Ruokailutauko mahdollistaa sekä oppilaille että opettajille ja koulun muulle henkilöstölle mahdollisuuden virkistyshetkeen ja se rytmittää luontevasti koulupäivän työtä, kun se suunnitellaan ja ajoitetaan oppilaslähtöisesti Kouluruokailu täyttää noin kolmanneksen lapsen päivittäisestä energiantarpeesta voidaan jakaa tarvittaessa lounaaksi ja välipalaksi Kouluruokailu edistää oppilaan ravitsemusta, antaa energiaa koulutyöhön ja ylläpitää työvireyttä koko koulupäivän ajan. Kouluruoka täydentää kodeissa tapahtuvaa ruokailua. Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja.

10 Ohjattu? Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Ap- Ip toiminnan perusteet Oppilaiden ruokavalintoihin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten lapsuudessa omaksutut tottumukset, makumieltymykset, tarjolla olevien ruokien valikoima, aikaisemmat ruokailukokemukset, ruokailuympäristö ja koettu palvelu. Ruokavalintoja voivat ohjata myös terveys-, laatu- ja ympäristötietoisuus sekä aterioiden hinta. Jotkut valitsevat ruokansa pelkästään nautintolähtöisesti tai saadakseen vatsan täyteen. Terveellisen ravitsemuksen periaatteet ovat usealla oppilailla tiedossa. Tiedon puutetta kuitenkin esiintyy. Lisäksi kaikki eivät syystä tai toisesta sovella tietoa käytäntöön omissa ruokavalinnoissaan. Moni oppilas on saattanut omaksua myös virheellistä ravitsemukseen liittyvää informaatiota. Ohjattu, suunnitelmallinen kouluruokailu edistää hyvää ravitsemusta ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja Ruoka on pedagoginen työväline ja ruokailutilanne vuorovaikutusta ja toiminnallista oppimista.

11 Suomalaista perusruokaa ja ateriamallia Aterioinnin yhteydessä annettavan ohjauksen keskeinen tavoite on, että oppilas motivoituu ja tottuu valitsemaan suositusten mukaisesti koostettuja ja kohtuullisen kokoisia aterioita sekä oivaltaa niiden merkityksen hyvinvointinsa (terveys, vireys, jaksaminen yms.) kannalta. Esimerkiksi tarjottimelle koottu malliateria kouluaterian eri komponenteista ohjaa oppilasta koostamaan itse kouluateriansa

12 LAUTASMALLI /Valtion Ravitsemusneuvottelukunta Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. -Ap-Ip-toiminnan perusteet 2011-

13 KOULURAVINTOLA Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Ops Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Ops

14 Ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, asenteisiin ja valintoihin. Marjaana Manninen

15 SAMA HINTA ERILAINEN ARVO Kuluttajakasvatus on oppiaineita ja aihekokonaisuuksia läpäisevä aihealue, jonka toteuttaminen on yhteistä kasvatustyötä. Ruokapalvelun antamaa kuluttaja- ja asennekasvatusta tuotevertailuna kuvassa: kouluateria vs. virvoitusjuoma /sama hinta - erilainen arvo

16 Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ops Valokuvauspalvelut Polaroiskis OY Hirvihaaran koulu/mäntsälä 2006

17 OPPILAIDEN OSALLISUUS Paras osoitus oppilasruokailun hyvästä toteutuksesta ja ohjauksen onnistumisesta on se, että säännöllinen ruokailu on oppilaan päivittäinen tapa. Oppilas palaa ruokailemaan yhä uudelleen ja houkuttelee mukanaan myös kaverinsa syömään hyvin, osallistumaan ja virkistymään. Ainoa vaikuttava ateria on syöty ateria. Marjaana Manninen

18 KOULUAIKAINEN RUOKAILU tarkoituksenmukaisesti järjestetty ateria. - Pl 31 - Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. -Ap-Ip-toim.per

19

20 MENESTYS ON JOUKKUELAJI OVET AUKI YHTEISKUNTAAN Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Ruokailu koulussa on mielenkiintoista ja houkuttelevaa. Kaikki yhdessä, oppilaiden kanssa, kouluarjessa Karjaan yhteiskoulu ja lukio/merja Partanen Ateria -lehti

21 AMMATTITAITOINEN HENKILÖKUNTA JA HYVÄ PALVELU Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.

22 ASIAKASPALAUTE Palvelun kehittäminen tehdään asiakkaan palautteen pohjalta. - Kirjallinen palaute Kouluruokailun kehittämisessä keskeistä on oppilailta ja opettajilta saatu palaute. Oppilaita on kannustettava antamaan jatkuvaa palautetta ja kehittämisehdotuksia kouluruokailuun liittyvistä asioista. - Käytettyjen lautasten määrä voi olla laskutuksen perusta (Kalevan lukio) - Jätteen määrä

23 Paikallinen opetussuunnitelma Kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen. Arviointi kehittäminen - päivitys

24 Kouluruokailu (ml välipalat) ja koulujen ruokakasvatus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevia muutoksia kouluruokailu. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistaminen ; välipalat - ruokakasvatus. Kerhotoiminnan kehittäminen - makukoulu kerhot osana kokki- ja kotitalouskerhoja. Opetuksen järjestäjien eri kerhojen osuudet ; Kotitalouskerhoja neljänneksi eniten - 36 % kerhoista Kotitalousopetus, terveystieto Marjaana Manninen

25 KOULURUOKAILUN HAASTEITA LUVULLA Oppilaan hyvinvoinnin, terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ateriarytmi Huoli oppilaat eivät syö aamiaista kotona tai kouluateriaa sellaisena kokonaisuutena, jollaiseksi se on tarkoitettu Kouluruokailun imago Lisääntyvät erityisruokavaliot Lapsuuden ja nuoruuden merkitys ruokatottumusten omaksumisessa Makeiset ja virvoitusjuomat ml. Energiajuomat kouluissa

26 TULEVAISUUDEN SUOMALAISTEN RUOKAILUTOTTUMUKSIA 2030 (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) Ruokavalintojen perusteena erilaisia laadullisia ulottuvuuksia. hinta, tuotantotapa, maku, jalostustarve, pakkaukset, ympäristövaikutukset, alkuperä ja ravitsevuus Suurimmat haasteet: Teknologiset muutokset ja kuluttajien heikot mahdollisuudet vaikuttaa kehityksen suuntaan Niukkuus ja kestävyys Ympäristötietoisuuden kasvu ja sen vaikutukset valintoihin Kuluttajalähtöisyys laajasti; terveelliset ruokavalinnat, hinta, ravitsemuskysymykset

27 TULEVAISUUDEN KOULULAISTEN RUOKAILU Kansainväliset vaikutteet ja eksoottiset elintarvikkeet ja ruokalajit Monikulttuurisuus Laatu o paikallisuus ja perinteet monikulttuurisuuden kirjossa; lähiruoka, luomuruoka, fuusioruoka Yksilölliset ratkaisut Elintarviketeknologia Ruoan terveyttä edistävät vaikutukset o painonhallinta, sydän- ja verisuoniterveys

28 KESTÄVÄ KEHITYS EKOLOGISET RATKAISUT Kestävän kehityksen toteuttaminen tuottaa ekologisia ratkaisuja: luontoa ja energiaa säästäviä menetelmiä suositaan. Lähellä tuotetun ruoan osuus kasvaa. Tulevaisuuden kouluravintola on aktivoiva ja osallistava, viihtyisä ja joustava kouluravintola. 1. Pöytäpuhujat, julisteet, oivalluttava materiaali. 2. Sosiaalinen kanssakäyminen: pöytäjärjestyksellä on merkitystä, rauhallisia nurkkauksiakin kaivataan 3. Rauhaa ja harmoniaa tekstiilein, tilanjakajin, ääniä vaimentavat kalusteet 4. Iloa ja raikkautta värein ja somistuksin 5. Linjastot ja kalusteet huomioivat erimittaiset ruokailijat 6. Aikuisen läsnäolo tuo turvallisuutta ja on esimerkkinä 7. Vuorokeskustelu tuo kodikkuutta, arvostusta Ruokalistat ja ruokaohjeet suunnitellaan selkeiksi ja yksinkertaisiksi, jolloin ruoat voidaan myös valmistaa lähellä. Seudullinen yhteistyö korostuu ja saa uusia merkityksiä. Palveluja markkinoidaan ja toiminnasta tiedotetaan eri tavoin. Hankintoja kilpailutetaan, ja työvoiman yhteiskäyttöä esimerkiksi sijaisten liikkuvuutta tehostetaan. Hanketoiminta: Fida ry: vuoden 2012 aikana kriteerit uudelle kouluruokadiplomille, joka palkitsee ravitsevasta, kasvattavasta ja kestävästi valmistetusta kouluruuasta

29 PELASTETAAN MAAILMANKYLÄN LAPSET Think Globally Focus Nationally Act Locally

30 KOULUN RUOKAKASVATUKSEN VIESTI: ILOINEN MIELI, HYVÄ OLO, JAKSAMISTA OPPIMISEEN Kuva: Minna Nyrhinen Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään

31 KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL HELSINKI marjaana.manninen@oph.fi Facebook.com/kouluruokailu Kannustaen ja motivoiden ruokaosaamista