Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus

2 Kommenttinäkökulmat Kansalliseen lihavuusohjelmaluonnokseen seuraavien kysymysten näkökulmasta Opetuksen, koulutuksen ja kasvatuksen rooli ja mahdollisuudet väestön lihomisen ehkäisyssä? Marjaana Manninen Arvio kansallisesta lihavuusohjelmaluonnoksesta opetuksen, koulutuksen, kasvatuksen ja ohjauksen näkökulmasta Opetuksen ja koulutuksen mahdollisuudet osallistua Kansallisen Lihavuusohjelman toteuttamiseen ja siihen sitoutumiseen?

3 Marjaana Manninen Opetuksen, koulutuksen ja kasvatuksen rooli ja mahdollisuudet väestön lihomisen ehkäisyssä? Keskeiset oppiaineet ja koulun toimintakulttuurin keskeiset osatekijät Kotitalousopetus, terveystieto, liikunta Kouluruokailu, (aamiainen lounas välipalat) Liikunnallinen koulupäivä (koulumatkat, välitunnit, menetelmät) Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Koulun terveyttä ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri

4 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S Kotitalousopetuksen toimintakenttä Sosiaalinen ympäristö Ruoka Asuminen Liikenne Talous ARKI KULUTTAMINEN TER VE YS JA HY VIN VOIN TI Kuvio: Anni-Mari Syväniemi

5 Liikunnan opetuksen keskeiset haasteet Jokaisen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi Riittämättömästi liikkuvien aktivointi Koulun arjen kehittäminen liikuntaan kannustavaksi Istuva elämäntapa

6 Koululiikunta ja koulun liikunta Koululiikunta /esimerkiksi: EDU.fi (esim. Laatua liikuntakasvatukseen) tukee liikuntaa opettavien opettajien työtä: Opetushallituksen rahoittama liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus (esim. Liikkuva koulu kiertue 11/2012): kuvakoulu-hanke/liikkuvakoulu_kiertue/liikkuva-koulu-kiertue-2012 Valmisteilla peruskoululaisten 5 ja 8 vuosiluokille fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! ( Koulun liikunta: Liikkuva koulu -hanke vuosina Liikkuva koulu -ohjelma vuosina (

7 Terveystieto Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystietoa opetetaan peruskoulussa seuraavasti: vuosiluokilla 1 4 osana ympäristö- ja luonnontietoa vuosiluokilla 5 6 osana biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuosiluokilla 7 9 kolme vuosiviikkotuntia omana oppiaineena.

8 Kouluruokailu Kuvat: Museovirasto, Opetushallituksen arkisto

9 Kouluruokailu ohjauksellisena ja oppilaslähtöisenä osana koulupäivää Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen

10 Kouluruokailu ja osallisuus Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen

11 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet.

12 Koulu oppimisympäristönä koulun kasvatuksellinen toimintakulttuuri

13 Arvio kansallisesta lihavuusohjelmaluonnoksesta opetuksen, koulutuksen, kasvatuksen ja ohjauksen näkökulmasta Lapset ja nuoret Ennaltaehkäisevä ote Yhteistyö ja sen yhteinen suunta johdonmukaisuus sekä liikunnan että ravitsemuksen osalta edellyttää täydentämistä. Tasa-arvoisuus Tervettä kasvua ja kehitystä edistävä toimintatapa Opetussuunnitelmien peruste- ja paikallisten opetussuunnitelmien laadintatyö sekä lukiokoulutuksen uudistamiseen liittyvät päätökset keskeisessä roolissa Osallisuus Marjaana Manninen

14 Opetuksen ja koulutuksen mahdollisuudet osallistua Kansallisen Lihavuusohjelman toteuttamiseen ja siihen sitoutumiseen? Kuka, ketkä, miten? Mikä on Valtioneuvoston rooli? Mikä on Opetushallituksen rooli? Mikä on koulutuksen järjestäjän rooli? Mikä on rehtorin rooli? Mikä on opettajan rooli? Mikä on koulun muiden aikuisten rooli? Kenellä muulla on opetus- tai kasvatusvastuu? Mikä on kodin, vanhempien ja huoltajien rooli? Mikä on oppilaan/opiskelijan rooli? Marjaana Manninen

15 Aamiainen aamutoiminta koulumatkat kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Lounas - ruokailu - ruokakasvatus ulkoilu leikki välituntiliikunta Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Välipala - iltapäivätoiminta, kerhot, koulumatkat läksyt harrastuneisuus kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Koulupäivän arkirytmi K a s v a t u s O h j a u s - O p e t t a m i n e n K a s v a t u k s e l l i n e n t o i m i n t a k u l t t u u r i

16 KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL HELSINKI marjaana.manninen@oph.fi