Tekninen lautakunta 20.06.2006 Kaupunginhallitus 04.09.2006 Kaupunginvaltuusto 18.09.2006
2 1. Työryhmän järjestäytyminen ja lähtökohdat Kaupunginhallitus on 26.9.2005 347 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää kaupungin lähiaikojen tonttikysyntään vastaamista. Kaupunginhallitus on valinnut työryhmään jäseniksi Jouko Antolan, Harto Forssin, Juhani Tapion ja Pia Uotilan. Kaupungin johtoryhmä on omalta osaltaan valinnut jäseniksi Ossi Pelttarin, Leena Arvela-Hellénin ja Matti Yli-Laurilan. Työryhmä on valinnut puheenjohtajakseen Jouko Antolan ja sihteeriksi Matti Yli- Laurilan. Työryhmä on täsmentänyt tehtäväänsä siten, että esitetään myös ajatuksia siitä, miten kaupungin keskustan lähettyville saataisiin tarjolle merenrantatontteja. Lisäksi mietitään asuntoalueiden toteuttamistapoja sekä järjestystä. Työryhmä on työnsä tausta-aineistona käyttänyt mm. kaupunginvaltuuston 25.4.2005 hyväksymää maapoliittista ohjelmaa, hiljattain laadittuja kyläsuunnitelmia sekä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvityksen aikana on oltu yhteydessä Uudenkaupungin seurakuntayhtymään mahdollisten yhteisten kaavoitushankkeiden pohjustamiseksi sekä Turvatekniikan keskukseen (TUKES) kemikaalilaitosten konsultointialueista. Tonttitilanne kaupungissa ei ole määrällisesti huolestuttava, mutta nykyisiä vaatimuksia vastaavista tonteista saattaa esiintyä puutetta. Esim. merenrantatonttien kysyntä on Ykskoivun rakentumisen myötä kasvanut. Kaupungilla on tarjolla tontteja kaupungin keskustassa Salmen ja Palomettän alueilla sekä entisten kuntakeskusten Pyhämaan, Kalannin ja Lokalahden alueilla. Kaupungin maanomistuksen tilanne ranta-alueilla on huono. Kaupunki omistaa Janhuan alueelta rantaa, joka on kaavoitettu asumiseen, muuten kaupungin rantaalueet on kaavoitettu lähinnä virkistyskäyttöön. 2. Kaupungin keskusta-alue 2.1. Nykytilanne Tontti on luovutuskelpoinen rakennuspaikka, jolle on kunnallistekniikka jo rakennettu. Kaupungissa on kaava-alueita, jotka on kaavoitettu asumiskäyttöön, mutta joilla ei ole vielä luovutuskelpoisia tontteja. Tällaisia alueita ovat mm. Janhuan alue ja Ketunkallion kerrostaloalue. Tonttituotannon perustana on raakamaan hankinta kaavoitusta varten. Kaupungin maapoliittisen ohjelman pohjalta on aloitettu maanhankintaneuvotteluja, joiden perusteella Raumantien varresta on jo ostettu n. 3 ha:n alue. Keskustan omakotitonttialueista on Saarniston kaupunginosan Palomettän ensimmäisen vaiheen alueella 6 tonttia vapaana (vuosina 2001-2005 on luovutettu 14 tonttia). Kakkosvaiheen alueella on 11 tonttia vapaana (vuodesta 2003 alkaen
3 on luovutettu 13 tonttia). Salmen kaupunginosassa on 38 tonttia vapaana (viimeksi on tontti luovutettu vuonna 2001). Pajalassa on lisäksi kolme sekä Saarnistossa ja Hiulla molemmissa yksi tontti vapaana. Hiuntien varteen ollaan kaavoittamassa uutta omakotialuetta. Kaupungin omistamia rivitalotontteja on vapaana Salmella 4 kpl. Kaupungin omistamia kerrostalotontteja on Janhualla vapaana 2 kpl, VI kaupunginosan Pietolassa yksi ja VIII kaupunginosan Ketunkalliolla yksi. Kaavoitettuja kerrostalon rakennuspaikkoja on Ketunkalliolla 7 kpl. Teollisuus- ja liiketontteja on vapaana Pajalassa 9 tonttia ja lisäksi n. 2,7 ha:n kaavoitettu alue, Sannolla 15 tonttia ja Ketunkalliolla yksi tontti. Orivon entisellä rakennuskaava-alueella on vapaana 12 teollisuustonttia. Lisäksi on kaavoitettuna (ei kunnallistekniikkaa) Sannolla teollisuustontteja 7 kpl ja ns. pienteollisuustontteja 17 kpl. Salmella on kaavoitettuna teollisuus-, liike- ja pienteollisuustontteja 12 kpl. Yksityisten omistuksessa olevia, rakentamattomia omakotitontteja on Santtiossa 6, Salmella 6, Ruokolassa 5 ja ruutukaava-alueella 1 eli yhteensä 18 kpl. Kaupungin omistamien vapaiden omakotitonttien riittävän määrän vuoksi ei rakentamiskehotuksia ole ollut tarkoituksenmukaista antaa näille yksityisten omistamille alueille. Yksityisten omistamia rakentamattomia rivitalotontteja on Santtiossa 1 kpl ja vastaavia kerrostalotontteja on Vakka-Suomenkadun varrella 4 kpl. 2.2. Toimenpiteet (suunnitelmakartta 1) Asuntorakentamisen tarpeisiin tulevan raakamaan hankinta on tarpeen keskittää Raumantien suunnalle, kuten maapoliittisessa ohjelmassakin todetaan. Maanhankinta on pitkäaikaista työtä, jossa varmistetaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen hallitusti. Raumantien lähialueen kaavoittaminen ei ole ohjelmassa lähivuosina, mutta maanhankinnalla varmistetaan alueen toteutumista. Maanhankinnan toisena kohdealueena on Hiuntien ja Hiunjärven lähialue, jossa rakentaminen tulee laajenemaan nyt kaavoitettavan alueen toteuttamisen jälkeenkin. Hiun alueella tulee yhteyksiä rantaan toteuttaa maakaupoilla varsinkin Kotiniementien ja Hiun uimarannan välisellä alueella. Hiuntien varressa nyt kaavoitettavana olevan alueen toteutus turvaa keskustan omakotitonttien määrällisen riittävyyden lähivuosiksi. Toteutus alkaa vuoden 2007 lopussa. Janhuanniemen suunnittelukilpailun valmistumisen jälkeen tullaan alueen kunnallistekniikan rahoitus esittämään viimeistään vuoden 2007 budjettikäsittelyn yhteydessä. Alueelle on kysyntää ja ratkaisulla voidaan edistää asukasmäärän kasvutavoitetta. Pajalan teollisuusaluetta jatketaan myös Raumantien suuntaan, kun maanhankinta sen mahdollistaa.
4 Sorvakkoon, Tanelintien päähän laaditaan vuoden 2007 aikana kaavamuutos, jossa päiväkodiksi kaavoitettu tontti muutetaan rivitalotontiksi. Nupumäen alueen toteutuksessa on pyrittävä keskitettyyn ratkaisuun alueen yhteneväisen rakennuskannan mahdollistamiseksi. Alueen lähivirkistysarvot tulee turvata kaavoituksessa. Mikäli alue rakennetaan, tulee se aloittaa sairaalan rivitalojen suunnalta, jossa alue on leveimmillään. Välskärintien alueen kytkeminen suunnitteluun on yksi olennainen tekijä. Alueen toteuttaminen kaavasta rakentamiseen vie noin kaksi vuotta. Salmen alueen houkuttelevuutta tulee lisätä toteuttamalla siirtolapuutarha lähialueelle. Samoin Käätyjärven toimintapuiston toteuttaminen lisää Salmen alueen vetovoimaisuutta. Lisäksi tulee panostaa alueen markkinointiin. Rakennustapaohjeet tulee muuttaa ja sallia tonttien rakentuminen tämän hetken rakennustavan mukaisesti. Teollisuusaluevarauksia samoin kuin koulun ja päiväkodin tonttivarausten muuttamista asuntorakentamiseen tulee tutkia. Blasieholman kadun päässä on asuntopoliittisessa ohjelmassa esitetty yleisten rakennusten korttelin muuttamista kerrostaloalueeksi. Hanke toteutetaan lähiaikoina. Kaupungin tulee välittää tontteja kyseleville henkilöille tietoa myös keskustan yksityisessä omistuksessa olevista, rakentamattomista tonteista, jos tonttien omistajat niin haluavat. 3. Kalannin keskusta 3.1. Nykytilanne Kalannin keskustassa on vapaana 16 omakotitonttia, tontteja on luovutettu vuosien 2001 2005 aikana 4 kappaletta. Lisäksi kaavoitettuja omakotirakennuspaikkoja on Männäisten alueella 86 kpl, jotka eivät ole luovutuskelpoisia tontteja. Teollisuusrakentamisen rakennuspaikkoja on keskustassa vapaana yksi. Lisäksi Niiniojan alueella on yleiskaavassa vapaana yksi tai kaksi rakennuspaikkaa teollisuutta varten. Männäisten alueella on kaavoitettuja teollisuustontteja 4 kpl. Rivitalotontteja on vapaana 13 kpl. 3.2. Toimenpiteet (suunnitelmakartta 2) Teollisuusrakentamisen tarvitaan lisää alueita. Hallitien jatkeen kohdalla on yksityiselle maalle kaavoitettu teollisuusaluetta. Tältä alueelta voidaan kaupungille hankkia rakennuspaikkoja. Raakamaata tulee hankkia Laitilan tien varresta Kalannin keskustan itäpäästä. Lahdentien varressa sijaitsevan Halikon tilan palstan hyödyntämistä selvitetään. Kalannin kunta on aikanaan markkinoinut aluetta hirsitalorakentamiseen. Selvitetään kyläsuunnitelman antamat ajatukset ja joenvarsialueen hyödyntämisen mahdollisuudet, jotta saataisiin houkuttelevampia asuinpaikkoja alueelle. Kaupunki välittää tietoa myös yksityisten omistamista, rakentamiskelpoisista rakennuspaikoista.
5 Asemakaava-alueilla voidaan kaksi rakennuspaikkaa yhdistää ostajien niin halutessa. 4. Lokalahden keskusta 4.1. Nykytilanne Lokalahden keskustassa Rauvolan alueella on vapaana 8 omakotitonttia, viimeksi on tontti luovutettu vuonna 2003 ja sitä edellinen vuonna 1999. Lisäksi lohottuja omakotitontteja on kaupungin omistuksessa Rauvolan alueella 12 kpl ja kaavoitettuja 9 kpl. Näillä tonteilla ei ole kuitenkaan kunnallistekniikkaa. Rivitalotontteja on Viljattulan alueella vapaana yksi ja Nuortentuvan vieressä myös yksi. Rauvolan alueella on rivitalotontteja 4 kpl, näillä alueilla ei ole kunnallistekniikkaa. Y-tien risteyksen lähialueella on yleiskaavassa yhden tai kahden rakennuspaikan alue vapaana teollisuusrakentamista varten. Seurakunta omistaa huomattavia maa-alueita Lokalahden keskustan lähialueella. Yhteistyössä seurakunnan kanssa voidaan näitä alueita saada kaavoituksen ja rakentamisen piiriin jollain aikavälillä. 4.2. Toimenpiteet (suunnitelmakartta 3) Y-tien risteyksen lähettyvillä sijaitsevan Palomäen tilan aluetta markkinoidaan pienteollisuusalueena. Tilasta on myyty yksi teollisuustontti. Tuppiluodontien varressa ja Viljattulan alueella muutetaan kaavoitettu rivitaloalue omakotialueeksi. Rauvolan alueen tonttien luovuttaminen vaatii kunnallistekniikan rakentamisen alueelle. Kunnallistekniikan rakentamiseen varaudutaan budjettikäsittelyn yhteydessä v. 2009. Keskustaa voidaan tehdä houkuttelevammaksi asuinrakentamisen alueeksi hyödyntämällä kyläsuunnitelman ajatuksia. Keskustan ilmettä muutetaan rakentamalla kevyenliikenteen väylä koululta urheilukentälle yhdessä tiehallinnon kanssa vuonna 2008. Kaupunki välittää tietoa myös yksityisten omistamista, rakentamiskelpoisista rakennuspaikoista. Asemakaava-alueilla voidaan kaksi rakennuspaikkaa yhdistää ostajien niin halutessa. 5. Pyhämaa 5.1. Nykytilanne Pyhämaan kirkonkylässä on vapaana 8 asuinrakennuspaikkaa, viimeksi on rakennuspaikka luovutettu vuonna 1990.
6 Teollisuusrakentamiseen ei ole rakennuspaikkoja ja tällä hetkellä ei ole ollut kysyntää. Ainoana teollisuusalueena kehitetään Pitkäluodon kalasatamaa. Seurakunta omistaa Pyhämaan alueella huomattavasti ranta-alueita. Yhteistyössä seurakunnan kanssa voidaan näitä alueita saada rakentamisen piiriin ja vastapainoksi voidaan suojella luonnonarvoja ja turvata yleistä virkistyskäyttöä toisilla alueilla. Näin voidaan tukea Pyhämaan luonnetta houkuttelevana asuin- ja vapaa-ajanrakentamisen alueena. 5.2. Toimenpiteet (suunnitelmakartta 4) Pysyvän asumisen sallivia rantarakennuspaikkoja voidaan lisätä kaavoitusyhteistyöllä seurakunnan kanssa. Seurakunta omistaa maata Pyhäsalmen alueella, jonne voidaan kaavoittaa saaristoon sopivaa pysyvää asumista kylämäisesti yhteisrannan lähettyville. Pyhämaan kirkonkylän aluetta tehdään houkuttelevammaksi asuinrakentamisen alueeksi hyödyntämällä kyläsuunnitelman ajatuksia ja huomioimalla Pyhämaalle ominainen rakentamistapa. Kaupunki välittää tietoa myös yksityisessä omistuksessa olevista, rakentamiskelpoisista rakennuspaikoista. Kirkonkylän suunnitelma-alueilla voidaan kaksi rakennuspaikkaa yhdistää ostajien niin halutessa. 6. Kyläalueet 6.1. Nykytilanne Vuoden 2005 aikana on Uuteenkaupunkiin liitettyjen kyläalueiden kehittämiseksi toteutettu 100 vuotta elävää maaseutua hanke. Hankkeen toteuttajina ovat toimineet paikalliset kyläyhdistykset ja vastaavat yhteisöt. Kirkonkylien alueiden lisäksi on hankkeen yhteydessä laadittu kyläsuunnitelmat seuraaville alueille: - HAKAVA:n alue (mm. Hallu, Kallela ja Varhela), - Sairisten alue (mm. Palsa, Sairinen ja Tammisto), - Kalannin Eteläkulma (mm. Kuuantaka, Lahti ja Petes), - Kalannin Pohjoiskulma (mm. Elkkyinen, Haudonsaari ja Suurikkala), - Kuivarauman kylä ja - Lyökintien alue (mm. Kammela, Kukainen ja Lyökki). Kaupunki on yleiskaavoissaan osoittanut asuinrakentamiseen soveltuvat kyläkeskusten alueet. Lokalahden ja Pyhämaan kirkonkylien lisäksi näitä alueita ovat: - Haapaniemi, Lepäinen ja Vohdensaari; - Pinipaju-Vartsaari ja Varanpää sekä - Edväinen, Heinänen, Kammela, Ketteli, Kukainen, Kuivirauma, Kursila, Pitkäluoto ja Raulio. Kalannin alueella on yleiskaavan laatiminen vireillä. Yleiskaavan laadinnan ja asuntopoliittisen ohjelman toteuttamisen yhteydessä vuonna 2002 on mietitty, millä
7 kriteereillä osoitettaisiin asuinrakentamiseen suositeltavat kyläalueet. Ajatuksena on esitetty, että kyläkeskuksessa pitäisi olla yli 40 asukasta ja kylän pitäisi olla vesijohdon piirissä. Näillä ehdoilla saadaan Kalannin kirkonkylän lisäksi asuinrakentamiseen suositeltaviksi alueiksi seuraavat kyläalueet: - Elkkyinen, Hallu, Kallela, Kylähiisi, Lahti, Orivo, Sairinen, Suurikkala ja Varhela. 6.2. Toimenpiteet Kalannin yleiskaavan laadinta vaatii lisäresursseja. Kalannin yleiskaava pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2007 aikana. Budjettikäsittelyn yhteydessä kaavoitukseen varataan määräraha. Kyläalueita pyritään tekemään houkuttelevammaksi asuinrakentamisen alueeksi hyödyntämällä kyläsuunnitelmien ajatuksia ja tukemalla siirtoviemärien rakentamista edistäviä toimenpiteitä. Kaupunki välittää tietoa myös yksityisten omistamista, rakentamiskelpoisista rakennuspaikoista edellä mainituilla kyläalueilla. 7. Saariston lomatontit 7.1. Nykytilanne Kaupunki omistaa useita saaria, joille on kysyntää sekä loma-asutuskäytössä että yleisessä virkistyskäytössä. Nykyinen yleiskaava on osoittanut melkein kaikki kaupungin omistamat saaret yleiseen virkistyskäyttöön. Rantakaavoja ei ole näille saarille laadittu. Saarissa on yhteensä 82 kpl lomarakennuspaikkoja, joilla vuokralainen omistaa rakennukset ja kaupunki on vuokrannut heille maa-alueen. Kaavojen puuttuessa on lomarakennuspaikkoja voitu vuokrata vain lyhytaikaisilla sopimuksilla. Sopimukset ovat joko 5 tai 10 vuoden pituisia. Rakennuspaikkojen vuokratasot ovat hyvin alhaisia. Koiviston saaressa on yhdeksän kaupungin ylläpitämää vuokramökkiä. Iso- Haiduksessa on leirikeskus, joka on vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle. Vaakuan saaren Maahaaron tilalla on vanhoja maatilarakennuksia. Osa saarista on Kemira GrowHow Oyj:n tehtaiden ja Esso Oy:n täyttölaitoksen konsultointivyöhykkeiden piirissä. Vyöhykkeet vaikuttaa kaavoitukseen ja niiden alueella olevista kaavoista tulee pyytää Turvatekniikan keskuksen lausunto. Turvatekniikan keskus on valmistellut yhdessä muiden EU-maiden edustajien kanssa raporttia maankäytöstä konsultointivyöhykkeillä. Raportti on valmistumassa vuoden 2006 lopussa. 7.2. Toimenpiteet (suunnitelmakartta 5) Yleiskaavan tarkistustyö tulisi aloittaa saariston osalta. Työ pyritään aloittamaan ennen vuotta 2010. Kaupungin omistamien saarten rantakaavoituksella ratkaistaan virkistys- ja loma-asumiskäyttöön tulevat alueet. Tällöin voidaan laatia pidempiaikaisia
8 vuokrasopimuksia loma-asumiskäyttöön varatuille vuokra-alueille. Kaavoitukseen ryhdytään TUKES:in raportin valmistumisen jälkeen. Koiviston saareen suunnitellaan kalastajakylätyyppistä asutusta ja matkailurakentamista. Iso-Haidus säilytetään matkailurakentamis- ja yleisessä virkistyskäytössä. Iso- ja Vähä-Vilissalo soveltuvat sekä asuin- että lomarakentamiseen. Pääasiassa loma-asutuskäyttöön soveltuvat saarista Käpyli, Karilainen, Seikonmaa, Kaittu ja Viisastenkarit. Pääasiassa yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvat Madonmaa, Pähkinäinen, Kirsta ja Laattiskeri. Vaakuan saaren Maahaaron tilalla selvitetään kaavalla maankäytön mahdollisuudet. Alue tulee kaavoituksen jälkeen myytäväksi. Haukharjan kylän Tuulkallion alueelle on tulossa kaavamuutos. Alue tulee sen jälkeen myytäväksi. LIITTEET Tonttitilanne 20.4.2006 Kartat kaupungin omistamista rakentamattomista asuntotonteista Kartta yksityisten omistamista rakentamattomista tonteista kaupungin keskustassa Kaupungin keskusta-alueen suunnitelmakartta Kalannin keskustan suunnitelmakartta Lokalahden keskustan suunnitelmakartta Pyhämaan Kettelin ranta-alueen suunnitelmakartta Saariston suunnitelmakartta
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21