ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto - Korjausrakentaminen 4. VUOKRA-ASUNTOTILANNE - Kärsämäen Asunnot Oy 5. ASUNTO-OHJELMAN STRATEGIA Liite: Asemakaavan vapaat tontit.

3 ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE JOHDANTO Asumispalvelujen järjestämisen vastuu on kunnalla. Asumispalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille tarkoituksenmukainen asunto. Kunta voi vaikuttaa asuntopalvelujen järjestämiseen kaavoituksella, maankäytöllä, kunnan omalla rahoituksella asuntotuotantoon ja asuntojen hankintaan sekä valtion asuntorahoituksen tuen ohjaamisella. Hyvin hoidettu maankäyttö on edellytys tulokselliselle asunto-ohjelmalle. Asuntotuotannossa markkinaehtoisuus lisääntyy ja valtion tuki asuntotuotannossa on vähenemässä. Valtion tukema asuntotuotanto ohjautuu herkästi kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Työvoimasta on tullut elinkeino- ja yrityselämän tärkeä menestystekijä, tämä on johtanut siihen, että yritystoiminta luo pohjan työvoimalle ja sen tuomalle kasvulle ja kehitykselle. Tämä luo pohjan paikkakunnan asuntojen kysynnälle. Väestö ikääntyy ja yksinasuvien määrä lisääntyy. Tämä lisää pienten asuntojen kysyntää, joka myös ilmenee liikuntarajoitteisten erikoisasuntojen kysynnän lisäyksenä. Tämä myös ohjaa Kärsämäen asuntotuotantoa. Korjausrakentaminen lisääntyy edelleen painottuen asuntokannan ylläpitävään toimintaan. Asumiseen tulevat myös mukaan entistä enemmän korkeampitasoiset omakoti- ja rivitaloasunnot.

4 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS MAANHANKINTA: Maanhankinnalla on tavoitteena turvata riittävä maareservi asuntorakentamiseen. Kunnassa on varauduttu tulevaan asuntorakentamisen maankäyttöön hankkimalla resurssien puitteissa kaavaja yleiskaava-alueilta maata kunnan omistukseen. Maanhankinnan tarvetta on erityisesti keskustassa ja keskustan lähialueilla. Myös hajaasutusalueilla ilmenee asuntomaan tarvetta. Haja-asutusalueiden asuntomaan hankinta on ollut asuntorakentajien varassa. KAAVOITUS: Kärsämäen keskustan yleiskaavan on valtuusto hyväksynyt Yleiskaavassa on huomioitu asemakaava-alueen, sekä yleiskaavan alueella oleva asuntorakentamisen maankäyttö. KESKUSTAN YLEISKAAVA: Keskustan yleiskaavassa asuntokäyttöön varattu maa-alue mahdollistaa noin 80 uuden asunnon rakentamisen. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle sijoittuu noin 35 uutta rakennuspaikkaa. Yhdessä kaava-alueet muodostavat noin asunnon rakentamisen talotyypistä riippuen. Asemakaava- ja yleiskaava-alueiden pinta-ala on yhteensä 175 hehtaaria. ASEMAKAAVA: Asemakaavassa on toteuttamatonta kapasiteettia 79 tonttia, joista 23 on yksityisessä omistuksessa. Rivitalotontteja on toteuttamatta 11 kappaletta, joista on 4 yksityisessä omistuksessa. Kärsämäen asemakaava-alueelta luovutetaan vuosittain 1-3 tonttia uudisrakentamiseen. 3. ASUNTOTUOTANTO UUSI ASUNTOTUOTANTO: Kärsämäellä uusi asuntorakentaminen on 4-5 asuntoa vuodessa. Uusrakentaminen on omakotirakentamista. Uusien rivitaloasuntojen rakentaminen on menneinä vuosina ollut pientä, noin 0,5 asuntoa vuodessa. KORJAUSRAKENTAMINEN: Kärsämäen kaava- ja haja-asutusalueilla on tarvetta asuntojen korjausrakentamiseen. Asuntokanta, mikä on rakennettu 1980-luvulla ja sitä aikaisemmin tarvitsee peruskorjaamista.

5 KÄRSÄMÄEN ASUNNOTOY 1 PERUSPARANNUSOHJELMA Kiinteistö huoneis tot kpl Rakennettu / peruskorjattu Kerrosala lämmin+ kylmä, m² Puretaan vuonna Purettavia asuntoja kpl Lassinpiha / ,5 Miilupiha I Miilupiha II ,5 Nassu Korkatinkangas Rihmankiertämö I Rihmankiertämö II Rihmankiertämö III Tähtelänhaka ,5 Ala-Lehtola Ruututalo / Vanha alakoulu / Ala-Jukka / Alava / Keskuskoulun rivit /1993/ Kuntala / Pellonpää ei käytös. 5 Ylä-Jukka / Yhteensä ,5 6 kpl 49 Asunnoista puretaan 3838 k/m 2 31,5 %. Huoneistojen lukumäärästä puretaan 28,3 %. 3. VUOKRA-ASUNTOTILANNE KÄRSÄMÄEN ASUNNOT OY: Kärsämäen Asunnot Oy:llä on tällä hetkellä vuokra-asuntoja 173 kpl. Asunnot ovat pääsääntöisesti rivitaloasuntoja. Asunnoista vanhimpien ja heikoimpien kohdalla joudutaan pohtimaan purkamista, sekä korvaamista uusilla rivitaloilla. Uusilla nykyaikaisilla rivitalohuoneistoilla on myös kysyntää, etenkin asukkailla, jotka tahtovat tasokkaampaa asumismukavuutta.

6 4. ASUNTO-OHJELMAN STRATEGIA Kunnan palvelut ovat keskittyneet taajaman keskustaan. Tällä on myös vaikutusta asuntoohjelman toteuttamiseen. Keskustassa on tilaa lisätä asuntojen määrää. Tällöin saadaan asuntoja lähelle palveluja, millä on vaikutusta etenkin iäkkäämpien ja liikuntarajoitteisten ihmisten asumisen tasoon. Keskustassa palvelujen läheisyydessä on veteraanien talo Tammenlehvä. Tämä vapautuu lähivuosina veteraanien käytöstä. Näihin tiloihin on mahdollista saada vanhusten ja liikuntarajoitteisten asuntoja, jolloin saadaan terveydenhuollon palvelut asuntojen tuntumaan. Keskustan asuntotiheyttä voidaan lisätä kerrostaloasunnoilla. Tällöin voidaan lisätä asuntotiheyttä ja -mukavuutta, mikä edistää myös ikääntyvien ihmisten asumista. Tällöin voidaan myös saada näyttävyyttä keskustan ilmeeseen.

7 VAPAANA OLEVAT ASUNTOTONTIT