Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tieteellinen viitekehys Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
Kurssin rakenne Luennot Lähestymistapa, viitekehys (framework) Metodologiset valinnat (methodology) Ajattelun välineet, big picture Kvalitatiivinen Kehittämishanke Kvantitatiivinen Verkon metodija tietopankit Metodipankit, tietopankit, etc. Tiedon hakeminen, metodit, syväoppiminen detailed picture 2
Kurssin prosessuaalinen rakenne Interaktiivisia luentoja ONT-väliseminaareja ONT-loppuseminaari Metodologia/metodit Opinnäytetyö Miettikää opinnäytetyön kytkentöjä opetettaviin kursseihin ja hyödyntäkää kurssien oppimistehtäviä saaden niistä aineistoa opinnäytetyöhönne. 3
Metateoria; tekniikka vs. ihmiset 1 L - PI Metateoreettisesti suljettu systeemi Systeemi käyttäytyy deterministisesti 100% L - PI Metateoreettisesti avoin systeemi Systeemi käyttäytyy probabilistisesti 20/80 Läpinäkymätön verho 4
Metateoria; tekniikka vs. ihmiset 2 Selkeä, johdonmukainen Kokeillaan toimiiko? Sumea, yllätyksellinen Mitä tarkoitat kun sanot ABC? 5
Ajattelun ansat Putkinäkö koulutusputken seurauksena. Missään koulussa ei nimenomaisesti opeteta, että kaikki maailman ongelmat ratkeavat samalla metodilla. Ihminen alkaa toistamaan menestyksekästä ongelmanratkaisumetodiansa kaikessa. Jos kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Oppi: Metodi (työkalu) valitaan ongelman ratkaisun vaatimusten mukaisesti! 6
Tieteellinen selittämismalli ajattelumalli Selittävät tekijät, explanans Selitettävä tekijä, explanandum X 1 X 2 Y X n Välttämätön ehto jonkin asian toteutumiselle (conditio sine qua non) Z n Satunnaiset tekijät 7
Tieteellinen selittämismalli ajattelumalli Mieti Mitä haluat selittää (explanandum)? Millä tekijöillä ilmiötä voisi selittää (explanans)? Onko olemassa välttämättömiä ehtoja (conditio sine qua non) ja ovatko ne tosia? Onko olemassa satunnaisia tekijöitä, jotka voivat sotkea mallin toimintaa ja mitä ne ovat / voisivat olla? Vaikka malli on kehitetty kvantitatiivisten menetelmien puolella, se on ajattelumallina käyttökelpoinen minkä tahansa kompleksin ongelman ratkaisussa. 8
Valintojen oltava johdonmukaisia joka tasolla Tieteenfilosofiset valinnat (meta-teoria) Ontologia, epistemologia, etc. Paradigma (paradigm) Tutkimusote (theoretical approach) Metodologiset valinnat (methodology) Metodit (methods) Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) 9
Tieteelliselle tiedolle luonteenomaista on pyrkimys Järjestelmällisyyteen Ristiriidattomuuteen Yksinkertaisuuteen Yleistettävyyteen Toistettavuuteen Tiedon kumuloitumiseen Koetellun metodin käyttöön Systemaattiseen nykytiedon kyseenalaistamiseen. 10
Tieteenfilosofiset perusolettamukset, Burrell & Morgan 1989 Subjektiivisuus-objektiivisuus ulottuvuus Subjektivistinen lähestymistapa ihmistieteisiin Nominalismi Ontologia Objektivistinen lähestymistapa ihmistieteisiin Realismi Anti-positivismi Epistemologia Positivismi Voluntarismi Ihmisen olemus Determinismi Ideograafisuus Methodologia Nomoteettisuus 11
Metateoreettiset lähtökohdat, Burrell & Morgan 1989 Radikaalin muutoksen sosiologia Radikaali humanismi Ranskalainen eksistentialismi Anarkistinen individualismi Radikaali strukturalismi Nykyvälimerenmaiden marxismi Venäläinen sosiaaliteoria S o l i p s i s m i Fenomenologia Objektiivinen Fenomenolooginen sosiologia Tulkitseva sosiologia Kriittinen teoria Hermeneutiikka Interaktionismi ja sosiaalinen toimintateoria Konfliktiteoria Integratiivinen teoria Sosiaali systeemin teoria Funktionalistinen sosiologia O b j e k t i v i s m i Subjektiivinen Säätelyn sosiologia 12
Tutkimuksellisen otteen valinta, Anttila 2006 Käytäntöhakuinen positivistisempiirinen paradigma tulkinnallinen, hermeneuttinen paradigma Objektiivinen Subjektiivinen kriittisrealistinen paradigma tulkinnalliskokemuksellinen paradigma Teoriahakuinen 13
mitä on? Metateoreettiset lähtökohdat, Räsänen 2009 Teoria-orientoitunut Tulkinnallis-hermeneuttinen paradigma Kriittinen introspektio Konstruktivismi Itse-oppiminen Prosessitutkimus Kvalitatiiviset metodit (haastattelut, diskurssianalyysit, etc.) Voimaannuttamisevaluaatio Tapaustutkimus (Case study) Grounded theory Tulkinnallis-kokemuksellinen paradigma Ulkoinen näkökulma Sisäinen näkökulma Konstruktiivinen tutkimus Tekemällä oppiminen Positivistis-empiirinen paradigma Positivismi Kvantitatiiviset metodit (korrelaatio, kausaliteetti, etc.) Realistinen evaluaatio Objektiivinen Toimintatutkimus Ongelmalähtöinen oppiminen Kriittis-realistinen paradigma Klassinen koejärjestely Grounded theory Tutkimuksellinen kehittäminen Kollektiivinen oppiminen Subjektiivinen mitä on & mitä pitäisi olla? Käytäntö-orientoitunut 14
Tiedonintressi on ratkaiseva Jos tiedonintressi on puhtaasti teoreettinen, positivistis-empiirinen paradigma ja tulkinnallishermeneuttinen paradigma ovat käyttökelpoisia. Tällaista tutkimusta tekevät pääasiallisesti perinteiset yliopistot ja tutkimuslaitokset. Jos tiedonintressi on puhtaasti praktinen, kriittisrealistinen paradigma ja tulkinnallis-kokemuksellinen paradigma ovat käyttökelpoisia. Tällaista tutkimusta tai kehittämistä tekevät erityisesti ammattikorkeakoulut. 15
Esimerkki hyvästä työstä, Moilanen J. (2007). Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä? Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. S O Paradigma (paradigm) Tulkinnallis-hermeneuttinen Tutkimusote (theoretical approach) Kvalitatiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Haastattelu Metodit (methods) Teemahaastattelu Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Sisällön ja merkityksen analyysi 16
Esimerkki huonosta työstä, N.N. Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. S Ei tiedostettu lainkaan O Paradigma (paradigm) Tulkinnallis-hermeneuttinen, ei tiedostettu Tutkimusote (theoretical approach) Kvalitatiivinen (teoriaa ei hyödynnetty) Metodologiset valinnat (methodology) Sekavia, määrittelemättömiä Metodit (methods) Ei varsinaista menetelmää Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Tämän tason valintoja ei tehty lainkaan 17
Iterointi Tieteenfilosofiset valinnat Ontologia, epistemologia, etc. Paradigma (paradigm) Tutkimusote (theoretical approach) Metodologiset valinnat (methodology) Metodit (methods) Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Pääsy tiedon luo (data access) Hyväkin tutkimusrakenne ja suunnitelma voi kaatua ilman pääsyä oikean tyyppisen tiedon luo. 18
Tutkimusotteet (frameworks) Kvalitatiivinen Perusteet: Tarve ymmärtää ilmiö Logiikka: Induktiivinen Vahvuudet: Monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen Kvantitatiivinen Perusteet: Tarve yleistää tulosten pätevyys Logiikka: Loogis-deduktiivinen Vahvuudet: Tulokset yleensä numeroina ja yleistettävissä Kehittämishanke -Usein kvalitatiivinen toimintalogiikka. -Voi käyttää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa. -Ei yleistämisen tarvetta organisaation ulkopuolella. 19
Tutkimusprosessi Tutkimusprosessia voidaan ajatella sarjana loogisia keskenään lukittuvia ratkaisuja. Tutkijan on tehtävä ratkaisuja (päätöksiä) ja perusteltava valintansa. 20
PROSESSIN KULKU Tutkimuksen rakennemalli (perinteinen) KONTRIBUUTIO a posteriori tietoa tutkimustuloksemme. EMPIIRINEN TUTKIMUS varsinainen kenttätutkimuksemme. TUTKIMUSMENETELMÄ miten löytää päteviä vastauksia tutkimusongelmaamme? TEORIA - a priori tietoa aikaisempia tutkimustuloksia ongelmaamme liittyen. TUTKIMUSONGELMA mitä tarkasti ottaen haluamme tietää? TUTKIMUSALUE mikä on tutkimusintressimme ja miksi? 21
PROSESSIN KULKU Tutkimusraportti (perinteinen) 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUSONGELMA 3. TEORIA 4. TUTKIMUSMENETELMÄ 5. EMPIIRINEN TUTKIMUS 6. KONTRIBUUTIO 22
Esimerkki: Tieteellisen menetelmän sovellus (ergonomia) TA TO T TM ET K Ergonomia Onko tämä pöytä ergonomisesti oikein suunniteltu? (Toimisto) huonekaluergonomia 76 cm 1 cm Mittaväline, (metrimitta) Mittaus = 75 cm Pöytä ergonomisesti oikeaoppinen! 23
Tutkimusstrategiat; mitä halutaan Obtrusive Research Operations maksimoida? B Laboratory Experimental ExperimentsSimulations Unobtrusive Research Operations Judgment Tasks Sample Surveys A III III Formal Theory II IV II IV I I Field Studies Computer Simulations Field Experiments C Universal Behaviour System Particular Behaviour System I Settings in natural systems. II Contrived and created settings. III Behaviour not setting-dependent. IV No observation of behaviour required. A Point of maximum concern with generality over actors. B Point of maximum concern with precision of measurement of behaviour. C Point of maximum concern with system character of context.
Yliopisto- vs. ammattikorkeakoulututkimus 1 Tiedeyliopiston tutkimuksen tiedonintressi on teoreettinen. Kysymyksen asettelu on positivistinen tai sitä myötäilevä: Mitä (tai mikä) on? Normatiivisuutta kammoksutaan. Tulosten universaalisuuden (yleispätevyyden) ihanne. 25
Yliopisto- vs. ammattikorkeakoulututkimus 2 Ammattikorkeakoulun tutkimuksen tiedonintressi on yleensä praktinen. Kysymyksen asettelu on: Mitä (tai mikä) on? Mitä pitäisi olla? + Interventio! Positivismi ja normatiivisuus yhdistyvät. Tulosten universaalisuuden tarve organisaation sisällä (kontekstisidonnainen). Asioihin puuttumisen tarve, parantamisen tarve ehdoton. 26
Ammatillinen tutkimus On yhtäältä soveltavaa tutkimusta ja Toisaalta käytännöllistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jossa luodaan joitain uutta tai parannetaan olemassa olevaa mallia tai ratkaisua. Tutkimusote tukeutuu yleisesti oman tieteenalan tutkimustraditioon. Lähtökohtana erittäin spesifi tiedon- / kehittämisintressi. 27
Tieto Klassisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus (Platon, Theaitetosdialogi). Nk. heikon määritelmän mukaan väittämä (propositio) on tietoa, jos väittämä on tosi. Tietoteoria (epistemologia) on filosofian osaalue, joka tutkii mitä voimme tietää ja miten. 28
Tiedon lajeja Empiirinen eli aistihavaintoon perustuva (kokemusperäinen) tieto, rationaalinen eli järkeen perustuva tieto (matematiikka, logiikka). Propositionaalinen eli kielellä ilmaistavissa oleva (väittämä) tieto, sekä hiljainen eli sanaton tieto. Tieteellinen tieto on tieteellisin metodein saavutettua tutkittua tietoa ja arkitieto on ihmisen omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa hänen elämänpiiriinsä kuuluvista asioista. Intuitiivinen tietäminen tarkoittaa yhtäältä välitöntä tietämistä, esim. aistitietoa, mutta myös toisaalta sisäistä intuitiota, välitöntä ymmärtämistä. Useat keksinnöt perustuvat intuitiiviseen tietämiseen (=välittömään, suoraan ymmärtämiseen). 29
Tiedonkäsitys Propositionaalinen tietoteoria nojaa ensisijaisesti kahteen tietoteorian valtasuuntaukseen. 1. Rationalistiseen tietokäsitykseen eli järkeisajatteluun (=totuuteen pääsee järkeilyllä), ja. 2. Empirismiin eli kokemusajatteluun (=totuuteen pääsee vain tekemällä riittävästi havaintoja). Molempia näistä tiedonkäsityksistä käytetään myös ammatillisen tiedonkäsityksen taustana. 30
Laajennettu tiedonkäsitys Pragmaattinen tietoteoria nojaa laajennettuun tiedonkäsitykseen. 1. Pragmatismin perustaja Charles Peirce uskoi, että parhaiten todellisuudesta saa tietoa toimimalla ja että tiedon tärkein arviointiperuste oli sen toimivuus. 31
Paradigma Paradigmalla tarkoitetaan kunkin alan tutkijayhteisössä vallitsevia yhteisiä uskomuksia ja sopimuksia siitä, millaisena nähdään sen alan ongelmat ja niiden käsittely lähestymistapoineen ja metodeineen. Ammatillinen tutkimus sinänsä ei kuulu mihinkään yhden paradigman sisään. Tieteen ihannekäsitys muodostuu siitä, millaisena jokin tieteenala ymmärtää hyvän tieteen olemuksen. Ihannekäsityskin on pitkällä aikavälillä aikaan sidottu (vrt. Kuhn). Kaiken kattavaa universaalia tieteen ihannetta ei ole olemassa. 32
Paradigman käsite (Kuhn 1962/1994, Anttila 2000). 33
Paradigman käsite 2 Tieteenalan ontologian mukaan saman alan tutkijoilla on yhteinen käsitys siitä, millainen kyseisen tieteen tutkima todellisuus on, eli siitä, mitä on olemassa. Epistemologian mukaan heillä on yhteinen käsitys tieteenalalla sovellettavista ongelmanratkaisumenetelmistä ja yhteisiä arvopäämääriä koskeva käsitys siitä, mihin tieteenalalla pyritään ja mitkä ovat tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia eli käsitys tiedonhankinnasta. Maailmankuva koskee tutkimuksen kohteena olevalla ammattialalla vallitsevaa ihmis- ja yhteiskuntakäsitystä. Globaalitalous vs. kansalliset arvot Yhteiskunnan ja yksilön välinen suhde, etc. 34
Positivistinen tieteenperinne, tekninen tiedonintressi tieteen ykseyden korostaminen selitykset samojen lakien alaisia tieteelliset väitteet on pystyttävä koettelemaan ilmiöt ilmaistaan matemaattisessa muodossa, vain faktat kuuluvat tieteen piiriin tunteen ja järjen välinen ero 35
Positivismi 1/3 Positivismi tulee Comten (1844) käyttämästä termistä philosophie positive, joka tässä tarkoittaa todellista ja totta. Positivismin on tulkittu merkitsevän myös ihmisen pyrkimystä oman strategisen asemansa parantamiseen maailmassa eli pyrkimystä selviytyä luonnonlakien hallitsemassa maailmassa. Tutkijan tehtävänä on koota tosiasiat ja systematisoida ne. Nimitys positivismi säilyi 1900-luvulle saakka, jolloin ryhdyttiin puhumaan loogisesta empirismistä. 36
Positivismi 2/3 Tieteen tehtävänä on tutkia toistuvia, yhteisiä, lähinnä luonnonlakien alaisia piirteitä. Mitä paremmin jokin ilmiö asettuu jonkin luonnonlain alaisuuteen, sitä paremmin se kuvaa todellisuutta. Erityisesti positivismi korostaa syy - seuraus - suhteita ja kuvaa niihin liittyviä selitysmalleja tilastollisin menetelmin. Faktan tulee myös olla operationalisoitavissa eli muokattavissa sellaiseksi, että se on mitattavissa jollakin tavalla. 37
Positivismi 3/3 Todellisuus on arvovapaa ja se muodostuu pelkistä faktoista. Tutkijan on tarkoin analysoitava omat arvonsa ja asenteensa ja pyrittävä eliminoimaan ne, koska vain faktat kuuluvat tieteen piiriin. Tunteet kuuluvat tieteen ulkopuolelle, järki kuuluu tieteeseen. 38
Hermeneutiikka, praktinen tiedonintressi 1/4 Sana tulee kreikan kielen verbistä hermeneuin, joka tarkoittaa tulkita. Sana on liittynyt kreikkalaiseen jumalten sanansaattajaan Hermekseen, joka selitti ihmisille heidän ymmärtämällään kielellä, mitä jumalat ajattelivat ja tekivät. Hermeneuttinen eli hengentieteellinen tieteenperinne sisältää asioiden merkityksen ja mielen tutkimuksen. Se tutkii merkityssisältöjä, kulttuuria. Hermeneutiikasta käytetään usein myös nimeä tulkinnallinen menetelmä. 39
Hermeneutiikka 2/4 Positivismi ei sovellu, jos halutaan tutkia esimerkiksi sosiaalisia tai taiteellisia kohteita, tekoja ja tapahtumia, joissa inhimillinen toiminta on yhtenä tekijänä. Luontoa me selitämme, ihmistä ja kulttuuria ymmärrämme. (W. Dilthey) Eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatustapaan ja kokemuksiin. Gadamer korostaa kielen merkitystä tapahtumassa, jossa tutkijan itseymmärrys lisääntyy ja jolloin tutkijan rooli on yhtä tärkeä ja painava kuin kohteenkin rooli. 40
Hermeneutiikka 3/4 Korostaa tosiasioiden ja arvojen välistä yhteyttä (vrt. positivismi, joka sulkee arvot tieteellisen ajattelun ulkopuolelle). Ilmiöt sidotaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti muihin ilmiöihin ja tapahtumiin, jotka ovat ajallisesti samanaikaisia. Myös hermeneuttinen, tulkitseva tutkimusote on analyyttinen, joskaan se ei tapahdu matemaattisin käsittein. 41
Hermeneutiikka 4/4 Pyritään rakentamaan konkretisoitu kuva, kokonaisuus eikä vain sen malli (ei abstraktioita todellisuudesta kuten positivismissa). Tutkijan työskentely on vuoropuhelua, jossa tutkija suhteuttaa aineistoon omat merkitysehdotuksensa ja korjaa niitä, mikäli teksti niin vaatii. Hermeneuttinen lähestymistapa ja siihen kuuluva metodi on ymmärtävä ja tulkitseva. Hermeneuttinen ajattelu perustuu siihen, että jokin ilmiö on abstrakti, pelkästään käsitteellinen, kunnes se pystytään konkretisoimaan, ymmärtämään sen kokonaismerkitys jossakin yhteydessä. 42
Kriittis-emansipatorinen tutkimustraditio, kriittinen tiedonintressi Ilmiön tarkastelua keskustelun avulla (vrt. Platonin dialogimetodi n. 400-300 ekr.). Avainsanat järjen valta ja hengen vapautuminen. Ihmisen tietoisuus ja tavoitteellisuus korostuvat. Kielen avulla vuoropuhelu, kommunikaatio, sosiaalinen todellisuus. Kriittinen teoria vastapainona empiiriselle tutkimukselle, joka tuottaa itsestäänselvyyksiä ja vallalla olevaa ajattelua. Emansipatorisuutta on ihmisen mahdollisuus vapautua ympäristön ja kulttuurin kahleista kohottamalla omaa tietoisuustasoaan. Yhteys radikaaleihin liikkeisiin, esim. ylioppilasliikehdintä, naistutkimus, työelämäntutkimus. Keskeisenä eurooppalaisena nimenä Jürgen Habermas. 43
Paradigman muutos Paradigmat ovat suhteellisen pysyviä ja muutosta vastustavia. Vakiintunut tiedeyhteisö torjuu helposti paradigmaan kohdistuvan kritiikin ja samalla myös kriittisen tutkijan. Silloin tällöin kohoaa kullakin tieteenalalla paineita, jotka purkautuessaan johtavat paradigman muutokseen, vaikkapa uuden metodologisen otteen kehittymisessä, uusien teoreettisten lähtökohtien kehittämisessä tai maailmankuvan muuttumisessa. Paradigman muutos on kevätjäiden lähtöön rinnastuva ilmiö. Rakenteet muuttuvat joskus rajusti. Ammatillinen tutkimus näyttää noudattavan Kuhn (1994) Tieteellisten vallankumousten rakenne. Juva: Art House; esittämää paradigmamuutoksen toiseen vaiheeseen siirtymistä, jossa alalle haetaan sille ominaista menetelmällistä lähestymistapaa. 44
Ontologia Ontologia on oppi olevasta eli siitä mitä on. Maailma muodostuu kaikesta mikä on (kreik. ontos olemassa oleva, logos oppi, puhe, diskurssi ). Ontologiset perusteet tarkoittavat sitä todellisuutta, jossa tutkittavien ilmiöiden ymmärretään sijaitsevan ja sitä, millä tavalla ne siinä todellisuudessa sijaitsevat. Tutkijan oma käsitys tutkimuskohteesta eli sen ontologia määräytyy pitkälti sen mukaan, millaiseen maailmankäsitykseen se nojaa. Esim. täysin materialistinen ihminen pitää materialismia ontologisena todellisuuskäsityksenään ja on sitä mieltä, että ainoastaan luonnontieteellisellä menetelmällä löydetty tieto on totta. 45
Ontologian kolme todellisuuspiiriä Symbolifunktioiden, intersubjektiivisten merkityssisältöjen ontologia Newtonilainen, luonnontieteellinen ontologia Subjektiivinen, kokemuksellinen ontologia (Popper 1979). 46
Epistemologia Epistemologia eli tietoteoria (tieto-oppi) on filosofinen teoria tiedon alkuperästä ja pätevyydestä (kreik. epístasthai ymmärtää, tietää miten, logos oppi, puhe, diskurssi ). Epistemologia voidaan määritellä seuraavasti: toden ja oikeaksi todennetun uskomuksen luonne, sen lähtökohdat ja rajoitukset. Epistemologia tarkoittaa käytännössä sitä, mistä ja miten tutkija hankkii tietonsa ja miten pätevää se on. Tutkijan tulee aina: Pystyä perustelemaan lähestymistavan yhteys tutkittavaan ilmiöön. Osoittaa, että aiottu lähestymistapa kohdentaa tutkimuksen tarkasti juuri oletettuun tutkimuskohteeseen. Osoittaa lähestymistavan olevan menetelmällisesti mahdollinen, se on pystyttävä käytännössä toteuttamaan eli operationaalistamaan. Epistemologinen pluralismi (monimenetelmällisyys) on ammatillisen tutkimuksen suuri mahdollisuus, koska erityisesti nykymaailmassa eri intressiryhmät arvottavat tutkimusta vain sen perusteella, miten tulokset hyödyttävät tai haittaavat sen omia intressejä. 47
Päättelyn logiikat Sekä ammatilliseen tutkimukseen että tieteelliseen päättelyyn voidaan soveltaa kolmea erilaista päättelyn logiikkaa. deduktiivisen päättelyn logiikka teorialähtöinen induktiivisen päättelyn logiikka aineistolähtöinen abduktiivisen päättelyn logiikka käytäntölähtöinen. 48
Päättelyn logiikat (Anttila 2006). 49
Deduktio Deduktio tarkoittaa sitovaa päätelmää (lat. deduco johtaa ), joka on erityisesti logiikassa käytetty nimi tapahtumalle, jossa argumenttien (perustelujen) avulla osoitetaan, että premissien (ennakkoehtojen tai oletusten eli hypoteesien) ja johtopäätösten välillä on välttämätön looginen seuraussuhde. Deduktioon kuuluvat kaikki matemaattiset osoittamisen keinot. Deduktiota sanotaan myös hypoteettis-deduktiivisen päättelyn logiikaksi. Hypoteettis-deduktiivinen tutkimusote tarkoittaa käytännön ilmiössä esiintyvien piirteiden erottelua ja tarkastelua teorian ja siihen pohjaavien hypoteesien valossa eli etenemistä teoriasta käytäntöön. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusote yhdistetään tavallisimmin positivistiseen tiedekäsitykseen. Siihen yhdistetään myös empiirinen tutkimusote. Tutkimuksen perusnäkemys on analyyttinen eli erittelevä. Deduktiivinen päättely on totuuden säilyttävää päättelyä; jos oletukset ovat tosia, myös johtopäätös on tosi. 50
Esimerkki, deduktio Tieteenfilosofiset valinnat Paradigma (paradigm) Ontologia: Newtonilainen Epistemologia: Positivistinen Positivistis-empiirinen paradigma Tutkimusote (theoretical approach) Hypoteettis-deduktiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Kvantitatiivinen-menetelmäperhe Metodit (methods) Ko-varianssianalyysi Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Monivalintakyselykaavake 51
Induktio Induktio (lat. in+duco, johtaa, ohjata sisään ) tarkoittaa sellaisia päättelytapoja, jossa yhdestä tai useammasta yksittäistapauksesta johdetaan yleistys. Induktiivisella päättelyllä tarkoitetaan joko päättelyä erityistapauksista yleistykseen tai laajemmin mitä tahansa tietoa lisäävää päättelyä. Induktiivinen päättely ei ole välttämättä totuuden säilyttävää eikä erehtymätöntä. Induktio on operaatio, joka merkitsee tavallisesti kvalitatiivisesta (laadullisesta) aineistosta esiin kohoavan piirteen tulkinnan hyväksymistä. Induktiivinen päättely lähtee siis liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoria. Induktiivinenkin päättely nojaa aikaisempiin teorioihin, mutta toisessa mielessä kuin deduktiivinen päättely. Aikaisemmasta tiedosta ja käytännön kokemuksista kohoavat esille tutkijan esiymmärrys ja käsitteenmuodostuksen oletetut lähtökohdat, joskin tutkija on valmis ne kumoamaan, jos aineisto niin osoittaa. Induktion perusongelma on se, ettei monienkaan yksittäistapauksien tarkastelu oikeastaan anna mitään tietoa niistä, joita ei ole tarkasteltu. 52
Esimerkki, induktio Tieteenfilosofiset valinnat Paradigma (paradigm) Ontologia: Intersubjektiivinen Epistemologia: Anti-positivistinen Tulkinnallinen, hermeneuttinen paradigma Tutkimusote (theoretical approach) Induktiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Kvalitatiivinen-menetelmäperhe Metodit (methods) Teemahaastattelu Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Haastattelukysymykset 53
Abduktio Abduktiivinen päättely lähtee usein liikkeelle empiriasta, mutta ei myöskään torju teorian olemassaoloa kaiken taustana, esim. ideoiden lähteenä. Abduktiossa muodostetaan ensin jokin johtoajatus ja siitä toimintahypoteesi (vrt. toimintateoria, ohjelmateoria). Siinä oletetaan, että jotakin saattaa tapahtua ja toimitaan sen mukaan. Uusi teoria ei siis synny pelkästään havaintojen pohjalta, kuten induktiivisessa päättelyssä oletetaan, vaan johtoajatuksen avulla. Johtoajatus voi olla luonteeltaan intuitiivinen käsitys tai se voi olla hyvinkin pitkälle muotoiltu hypoteesi (Peirce 1903). Abduktio kattaa kaikki sellaiset operaatiot, joiden avulla luodaan teorioita ja käsitteitä, etenenipä itse päättelyprosessi kumpaan suuntaan hyvänsä, teorioista käytäntöön tai käytännöstä teoriaan. 54
Esimerkki, abduktio Tieteenfilosofiset valinnat Paradigma (paradigm) Ontologia: Intersubjektiivinen Epistemologia: Anti-positivistinen Pääosin hermeneuttinen paradigma Tutkimusote (theoretical approach) Abduktiivinen Metodologiset valinnat (methodology) Pääosin kvalitatiivinen, metodologinen triangulaatio Metodit (methods) Haastattelu, havainnointi Instrumentit, mittarit (instruments, measurements) Haastattelukysymykset, havainnoitavat seikat 55
Tutkimushankkeen suuntaus, hypoteesit Hypoteesi on sanallisesti perusteltu lauselma, joka tuo esiin jonkin tutkimusongelmaan liittyvän väitteen. Hypoteesi on rohkea yleistys. Hyvän hypoteesin esittäminen on vaikeata, koska sen pitäisi antaa informaatiota tutkimusongelmasta ja samalla olla rohkea yleistys. 56
Hypoteesi Hypoteesi on olettamus (väittämä), jonka tutkimus joko osoittaa todeksi (verifioi) tai kumoaa (falsifioi). Popper (1972) esittää, että tieteellisellä menetelmällä voi viime kädessä ainoastaan falsifioida hypoteesejä ja siksi hypoteesi pitäisi pyrkiä pikemminkin kumoamaan kuin todistamaan oikeaksi. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitteet ja hypoteesit määritellään ennen tutkimuksen empiiristä osaa ja niihin sitoudutaan tiukasti, eikä niitä kesken kaiken muuteta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa hypoteesit ovat alun perinkin joustavia ja tutkimuksen kuluessa kehittyviä ja täsmentyviä. Ne voidaan hylätä, jos tutkimus alkaa osoittaa muuta suuntaa. 57
Tutkimushankkeen suuntaus, teoriat Teoria koostuu käsitteistä ja käsitejärjestelmistä. Teoria muodostuu joukosta lakeja tai määritelmiä, jotka systematisoivat jonkun ilmiön, joko empiirisesti eli havaintoihin perustuvaan tietoon nojaten tai hermeneuttisesti eli ilmiön tulkintaan nojaten. Teoria ohjaa uuden tiedon etsintää samalla kun se jäsentää ja systematisoi kerättyä tietoa. Teorialla tarkoitetaan havaintoihin ja lakeihin perustuvaa kattavaa kuvausta, kun taas hypoteesilla tarkoitetaan tutkittavissa olevaa väittämää, joka voi perustua valistuneeseen arvaukseen. 58
Teoria Hyvä teoria on sellainen, jonka pohjalta voidaan tehdä ennusteita, joita voidaan testata. Näitä ennusteita ja niistä pääteltyjä uusia ennusteita voidaan koetella tieteellisillä tutkimuksilla ja mittauksilla. Teoria voidaan ilmaista verbaalisesti ilmaistavan kielen avulla, jolloin siihen liittyy kognitiivisia ehtoja, esim. ymmärtäminen tai se voidaan ilmaista symbolisesti, esim. matemaattinen kaava, kemiallinen kaava. Hyvän teorian luominen on lähellä mallinnusta, sillä hyvä mallinnus edellyttää teoreettisen ajattelun selkeätä rakennetta sekä selkeää suhdetta kohteen ontologisiin perusteisiin. Thomas Kuhn (1962) on todennut, ettei ole teorioista riippumatonta tapaa määritellä käsitettä todellisuus. Se käsitys, mikä tutkijalla on kohteestaan, ratkaisee myös sen, millä tavoin tutkimuksen teoria määräytyy. 59
Teorian ja mallin välinen suhde Tieteellinen tutkimus pyrkii muodostamaan uutta ja entistä parempaa teoriaa, kun taas ammatillinen tutkimus- ja kehittämistoiminta tähtää uuden tiedon pohjalta parannetun käytännön luomiseen. Tämä on näiden toimintojen välinen ero. Käytännössä pyritään ilmiön teoreettisen tarkastelun sijasta sen mallintamiseen. Mallintamista voi toteuttaa sanallisesti, matemaattisesti tai digitaalisesti (virtuaalimallit). 60
Toistaiseksi runsaimmin käytettyjä metodeja YAMK-opinnäytetöissä Kvalitatiiviset tutkimusotteet yleensä. Haastattelut (syvä- ja teemahaastattelut) Osallistuva havainnointi Toimintatutkimus (action research), koska metodiin kuuluvat interventiot ja se sopii hyvin kehittämiseen. 61
Tutkimus-/kehittämishankkeen tekemisen ja raportoinnin erot Johtuen erilaisesta tutkimusvalinnallisesta lähtökohdasta, perinteisen tutkimuksen ja kehittämishankkeen (T&K-hanke) tekeminen ja raportointi on erilaista. Seuraavilla sivuilla on luonnehdittu pääasiallisia eroja. 62
Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Johdanto tutkittavaan ilmiöön. Nykytilanteen kuvaus. Tutkijan ja sidostahojen (tilaajat, toimeksiantajat, muut mahdolliset tahot) yhteiset intressit kohdistuen hankkeen toteuttamiseen. Kehittämissuunnitelman alustava hahmottaminen. Kehittämiskohteen kontekstin määrittäminen. Taustalla olevien arvojen ja näkemysten yhteinen selvittely: mitä kukin pitää tärkeänä? Tulosodotukset? Tutkittavan ilmiön problematisointi. Mitä kehittämishankkeessa on selvitettävä? Mihin aiotaan saada vastaus? Onko kyseessä prosessievaluaatio vai tulosja vaikuttavuusevaluaatio? Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Tutkittavan kohteen (kvantitatiivinen) tai ilmiön (kvalitatiivinen) problematisointi Tutkimuskysymysten asettaminen 63
Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Kehittämiskohteen ohjelmateorian luominen Ohjelmateoria luodaan lähtökohdaksi ja sitä korjataan, parannellaan ja kehitetään prosessin edetessä Mikä (oletettavasti) toimii? Mihin tarpeisiin se vastaa? Ketä ja mitä varten sen on toimittava? Missä olosuhteissa sen on toimittava? Ohjelmateoriaa varten laaditaan prosessin kuvaus sekä interventioiden ja niissä oletettavien ratkaisevien tekijöiden kuvaus Oletetun tuloksen kuvaus Arvioinnin periaatteet Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Tutkimuksen tietoperusta ja teoreettiset lähtökohdat a) Teorianäkökulman valinta (kvantitatiivinen tutkimus). Tutkimusasetelman laatiminen ja muuttujien määrittäminen b) Teoreettinen taustoitus ja tutkijan esiymmärrys (kvalitatiivinen tutkimus). Viitekehyksen luominen ja tutkittavan ilmiön hahmottaminen 64
Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Toiminnan ja interventiostrategioitten suunnittelu. Toiminnan syklinen vaiheistaminen Arviointistrategian suunnittelu. Arvioinnin ydinkohtien määrittäminen. Tutkimusmenetelmä Perustelut valitun menetelmän käyttämiselle 65
Jäsennys kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Realistisen evaluaation toteuttaminen Prosessievaluaatio Toimintasyklien aikana tapahtuneiden interventioiden vaikutuksen havainnointi ja reflektointi. Toiminnan ja tulosten havainnointi ja dokumentointi arviointia varten. Tulos- ja vaikuttavuusevaluaatio. Tarvittavien tutkimusmenetelmien (kvantitatiiviset ja/tai kvalitatiiviset menetelmät) valinta, aineistojen kokoaminen. Perustelut. Tutkimusaineisto. Aineiston hankintamenetelmät. Aineistojen tarkastelu. 66
Jäsennystä kehittämishankkeen raportointiin Jäsennys perinteisen tutkimuksen raportointiin Realistisen evaluaation arviointitoimet Reflektioiden kokoava analysointi Kehittämistulosten ja hankekokonaisuuden analysointi Arviointitulosten kriittinen tarkastelu ennakolta asetettujen arviointikriteerien valossa Realistisen evaluaation uskottavuuden ja luotettavuuden tarkastelu Tulosten hyödynnettävyystarkastelu Tutkimusaineistojen analyysit Tutkimustulosten tarkastelu. Johtopäätösten tekeminen Tutkimuksen luotettavuustarkastelu Käytännön sovellusten esittäminen 67
Syventävää tietoa Tutkimus yleensä Hirsjärvi, Sirkka Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2003) Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi. Anttila, Pirkko (2007) Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö. Hamina, Akatiimi. Fisher, Colin (2007) Researching and Writing a Dissertation. A Guidebook for Business Students. Harlow, Pearson. Ghauri, Pervez & Grønhaug, Kjell (2002) Research Methods in Business Studies: A Practical Guide. 2. edition. Harlow, U.K., Pearson. Tutkiva oppiminen Hakkarainen, Kai Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2005). Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo, WSOY. Grounded theory Goulding, Christina (2005) Grounded Theory: A Practical Guide for Management, Business and Market Researchers. London, Sage. Glaser, Barney & Strauss, Anselm (1967). The Discovery on Grounded Theory: Strategies for Qualitative Research. Chicago, Aldine. 68
Esimerkkejä YAMK-opinnäytetöistä Jukka Moilanen: Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä? Juha Vähäkoski: Puolustusvoimien verkkopalvelun kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä Pasi-Pekka Kyttänen: Mekaniikkasuunnittelijoiden metakognitiivisen tietoisuuden kehittäminen Hanna Yli-Tolppa: Pornaisten seudun alueellisen vesihuollon järjestäminen Erja Klemelä: Sinilevien esiintyminen Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Tammelan Pyhäjärvellä Pirkko Turpeinen: Sähköinen tulokaspolku. Uuden työntekijän perehdyttäminen verkkoympäristöä hyödyntäen Helsingin sosiaalivirastossa 69