Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia"

Transkriptio

1 Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1

2 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen informaation tavoittelu. Tätä tehtävää toteutetaan esittämällä ja testaamalla hypoteeseja sekä tiivistämällä saavutetut tulokset lakien ja teorioiden muotoon. Tieteellisen päättelyn eri vaiheiden ajatellaan yhdessä antavan vastauksen ongelmaan, joka on usein jokin miksi sanan sisältävä kysymys. Voimme erottaa toisistaan erilaisia selitysmalleja. Seuraavassa tarkastelemme näistä kolmea: deduktiivisnomologista, funktionaalista ja intentionaalista selitysmallia. 2

3 1. DEDUKTIIVIS-NOMOLOGINEN SELITYSMALLI L 1,, L k lait (k 1) explanans deduktio C 1,, C m alkuehdot E explanandum (induktio: induktiivis-statistinen selitysmalli; E seuraa vain jollakin todennäköisyydellä yleisistä laeista ja ennakkoehdoista) Peittävän lain malli, eli nk. subsumptioteoria Kausaaliset selitykset kertovat miksi jokin tapahtuma sattui, teleologiset selitykset puolestaan ilmaisevat mitä varten jokin tapahtuma sattui tai jokin olio on olemassa (kr. telos = päämäärä) 3

4 2. FUNKTIONAALINEN SELITYSMALLI Liittyy itsesäätelyyn ja funktioihin Funktionaalisesta selityksestä on kyse esim. silloin, kun vastaamme kysymykseen Miksi ihmisellä on keuhkot? viittaamalla keuhkojen funktioon eli tehtävään ihmisen elimistössä. Vrt. myös: Mitä varten Pekka hikoilee? -Jotta Pekan ruumiin lämpötila laskisi Mitä varten tuoleja on olemassa? -Jotta niillä voitaisiin istua Mitä tahansa vaikutusta ei kutsuta funktioksi (vrt. sydämen lyöntiäänet eivät sydämen lyönnin funktio). Kysymys funktioiden objektiivisesta olemassaolosta 4

5 3. INTENTIONAALINEN SELITYSMALLI Liittyy tietoisesti päämäärään pyrkivään toimintaan. Käytämme silloin, kun viittaamme ihmisten tai ihmisryhmien toiminnan päämääriin ja selitämme toimintaa niiden avulla soveltuvuus eläimiin, tietokoneisiin,? Esim. Miksi työmarkkinaosapuolet kaatoivat TUPOn? Intentionaalisuus tarkoittaa tavoitteellisuutta tai suuntautuneisuutta (vrt. käden nouseminen ja nostaminen). Franz Brentanon ( ) mukaan intentionaalisuus on psykologisia ilmiöitä luonnehtiva piirre. Praktinen syllogismi peittävän lain mallin sijasta intentionaalisen toiminnan selittämisessä (G. H. von Wright). Aristoteelinen ja galileinen tieteentraditio. Intentionaalis-teleologisten selitysten suhde kausaalisiin selityksiin Tahdonvapauden ongelma, mind-body probleema. 5

6 Praktinen päättely Teoreettisella päättelyllä tarkoitetaan sellaista päättelyä, jossa sekä premissit että johtopäätös ovat väitelauseita, kun taas praktisessa päättelyssä johtopäätöksenä on jokin teko. Aristoteleeseen palautuvaa praktista syllogismia voidaan pitää erikoistapauksena yleisemmästä tavoite-keino-toiminta -kaaviosta: X tavoittelee E:tä X uskoo, että A on hyvä keino E:n saavuttamiseksi Siis X ryhtyy tekemään A:ta. Johtopäätöksenä on toiminta, eli teon A suorittaminen. Käyttäytymisen ymmärtäminen tekemiseksi edellyttää sen tulkitsemista jonkin tavoitteen ilmaukseksi. Vasta tämän tulkintaaskeleen jälkeen tarkastelun kohde on teko, jolle voidaan periaatteessa antaa teleologinen selitys. 6

7 Daniel C. Dennett intentionaalisista systeemeistä (1) The physical stance: selityksemme ja ennustuksemme perustuvat fysikaalisiin tiloihin ja lainalaisuuksiin. (2) The design stance: tosiasiallinen fysikaalinen rakenne jätetään huomiotta ja keskitytään suunniteltuun (funktionaaliseen) toimintaan. (3) The intentional stance: kohde tulkitaan rationaaliseksi toimijaksi, ja selvitetään, mitä uskomuksia ja haluja toimijalla on. Vrt. deduktiivis-nomologinen, funktionaalinen ja intentionaalinen selitysmalli edellä. 7

8 TELEOLOGIAN LAJEJA TOIMINTA päämäärään pyrkivä päämäärään suuntautunut tietoinen tiedostamaton funktio- itse- kehitysnaalinen säätely prosessit intentionaalinen aito teleologia kvasiteleologia 8

9 Kausaliteetti Syiden pluraliteetti: Tilanteet, joissa tapahtumalla on useita mahdollisia riittäviä ehtoja. C 1 C 2 E C n Vrt. esim. tulipalo (tai murhamysteeri eri tasoja!) 9

10 Yhteinen syy: esim. seurantolaki Aina kun ilmapuntari laskee, seuraa rajuilma. d c Ilmapuntarin lasku ei ole rajuilman syy, vaan niillä on yhteinen syy. Kausaaliketju e d c e 10

11 Vaikutusten pluraliteetti p 1 E 1 C p 2 E 2 p m E m p p m = 1 C tuottaa E i :n todennäköisyydellä p i Kausaalinen prosessi vs. pseudoprosessi 11

12 Tieteellisen realismin ongelma Mikä on teorian kielen suhde todellisuuteen? (vrt. esim. elektroni, piilotajunta, ) Havainnot: empiristit & positivistit: annettu vs. uudempi tieteenfilosofia: Havainnon teoriapitoisuus ja käsitepitoisuus! Teorian ja todellisuuden välisen suhteen tulkinta: (a) empirismi (b) fenomenalismi (c) instrumentalismi (d) fiktionalismi (e) konstruktivismi (f) realismi 12

13 Mahdollisia keskustelunaiheita Pohdi seuraavien selitysmallien luonnetta ja soveltuvuutta omaan tieteenalaasi tai tutkimusaiheeseesi: a) Deduktiivis-nomologinen selitysmalli b) Funktionaalinen selitysmalli c) Intentionaalinen selitysmalli. 13

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2 Tieteenfilosofia 6 Tieteellinen selittäminen 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLISUUTTA 1 Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Luento 6: Tekojen selittäminen

Luento 6: Tekojen selittäminen Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen 6 Tieteellinen selittäminen 2012 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen 6 Tieteellinen selittäminen 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yiopisto 1.3.2010, kello 12-16 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 5. Luento 30.1.2009 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (kaisa.heinlahti@aalto.fi) Lapin yliopisto 24.11.2011 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA TEOREETTINEN TUTKIMUS Kohteena tieteenalan käsitteisiin,

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 4 Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja rationaalisuus Toiminnan intentionaalisuus toiminta

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Tieteel linen selittäminen ja kausaliteetti

Tieteel linen selittäminen ja kausaliteetti Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 4. Luento 11.2.2010 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen:

Lisätiedot

Selitykset, mallit ja systeemit biologiassa

Selitykset, mallit ja systeemit biologiassa Selitykset, mallit ja systeemit biologiassa Tarkastelua tiedon esittämisestä systeemibiologiassa Kalle Virtanen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele

Lisätiedot

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä

Lisätiedot

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Mitä on tieteellinen päättely? Mitä on tieteellinen päättely?

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Mitä on tieteellinen päättely? Mitä on tieteellinen päättely? KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 5 Tieteellinen päättely 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Tieteellinen päättely

Tieteellinen päättely 5 Tieteellinen päättely 2012 Ilpo Halonen, Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset. Teokset

Lisätiedot

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia;

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tieteellinen päättely

Tieteellinen päättely 5 Tieteellinen päättely 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka.

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.

Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

DANIEL C. DENNETTIN INTENTIONAALISUUDEN KÄSITYS

DANIEL C. DENNETTIN INTENTIONAALISUUDEN KÄSITYS Karo Salminen DANIEL C. DENNETTIN INTENTIONAALISUUDEN KÄSITYS Tietojärjestelmätieteen pro gradu tutkielma 30.8.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä TIIVISTELMÄ Salminen,

Lisätiedot

Korrelaatteja. Antropomorfismi. Antropomorfismi. Antropomorfismi TIEDON SISÄLTÖIHIN LIITTYVÄT (VIRHE)PÄÄTELMIÄ

Korrelaatteja. Antropomorfismi. Antropomorfismi. Antropomorfismi TIEDON SISÄLTÖIHIN LIITTYVÄT (VIRHE)PÄÄTELMIÄ Korrelaatteja TIEDON SISÄLTÖIHIN LIITTYVÄT (VIRHE)PÄÄTELMIÄ Kouluarvosanat Koulutusalat Ammatinvalinta Harrastukset Sosiaaliset suhteet Mielenkiinnon kohteet Sukupuoli-identiteetti Autistiset piirteet

Lisätiedot

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates

Lisätiedot

Georg Henrik von Wrightin teos Explanation

Georg Henrik von Wrightin teos Explanation 291 P a n u Ra at i ka i n e n Teo n te o r i a ja historiallinen s e l i t tä m i n e n Georg Henrik von Wrightin teos Explanation and Understanding (1971) on analyyttisen hermeneutiikan klassikko ja

Lisätiedot

EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV

EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan

Lisätiedot

KOKEELLINEN METODI luvun modernit väitteet nykyajan näkökulmasta

KOKEELLINEN METODI luvun modernit väitteet nykyajan näkökulmasta KOKEELLINEN METODI Aristoteelinen itsestään selvän kokemuksen käsite muuttuu käsitykseksi tiedosta, joka todistetaan sitä varten suunnitellulla kokeella Miten kokeellinen metodi syntyy ja kehittyy? Historiallisuus:

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen

Lisätiedot

Kausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Kausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi Kausaliteetin käsitek Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 4. Luento 29.1.2009 Syy vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen seuraus ja vaikutus

Lisätiedot

Lääketieteen filosofian seura PsyT. Vesa Talvitie Mitä aivokuvista ei näe?

Lääketieteen filosofian seura PsyT. Vesa Talvitie Mitä aivokuvista ei näe? Lääketieteen filosofian seura 29.9.2018 PsyT. Vesa Talvitie vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi Mitä aivokuvista ei näe? Lääketieteen filosofian seura 29.9.2018 PsyT. Vesa Talvitie vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi

Lisätiedot

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.)

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.) TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta FILOSOFIAN VALINTAKOE 2007 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään. Kirjoita

Lisätiedot

ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Funktio termejä ja tieteenaloja Kielitieteet Matematiikka Funktionalismi

ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Funktio termejä ja tieteenaloja Kielitieteet Matematiikka Funktionalismi Funktio ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TOMMI VEHKAVAARA TAMPEREEN YLIOPISTO 18 Funktio termejä ja tieteenaloja Kielitieteet Matematiikka Funktio normatiivisuus kausaliteetti Aristoteeliset

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka Aristoteles 384-322 eaa Tieteiden erottelu (a) teoreettiset tieteet = ihmisen tekemisestä ja toiminnasta riippumattoman todellisuuden muuttumattomat piirteet päämääränä intellektuaalinen täydellistyminen;

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä

Lisätiedot

Luento 7: Filosofinen psykologia

Luento 7: Filosofinen psykologia Luento 7: Filosofinen psykologia Tässä tarkastellaan filosofien esittämää mallia siitä minkälaisia psykologisia tiloja toimijoille on attribuoitava intentionaalisen toiminnan ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016

Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016 Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 14. tammikuuta 2016 1 Argumentin käsite Tässä monisteessa argumentti on kielellinen viesti,

Lisätiedot

Kausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi

Kausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 4. Luento 25.2. Kausaliteetin käsitek Syy-vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen vaikutus ja seuraus : käytetään

Lisätiedot

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla. Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Antti-Juhani Kaijanaho 7 maaliskuuta 0 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös seuraa aukottomasti premisseistä

Lisätiedot

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept Lihasmuistista ja muustakin KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus Luottamus/ (Kilpinen, Jääkiekon kansainvälinen huippuseminaari

Lisätiedot

2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA

2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA 13.4.2015 1 2. luentokrt Taksonomiataulu osa 2 eli miten suunnitella opetusta ja oppilasarviointia tehtävien vaativuustasot

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Tieteidenväliset suhteet

Tieteidenväliset suhteet Tieteidenvälisi lisiä suhteita Tieteidenväliset suhteet Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 12 Tutkimuskohteiden ontologiset suhteet esim. aivot mieli yhteiskunta mitä seurauksia ontologisilla suhteilla

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen: Luento 9: Agenttius Tässä käsiteltäviä kysymyksiä: Mikä on toimija eli agentti? Minkälaiset agentit kykenevät intentionaalisiin tekoihin? Onko muita agentteja kuin ihmiset? Ovatko agentit aina persoonia?

Lisätiedot

Kokeellinen yhteiskuntatiede

Kokeellinen yhteiskuntatiede Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2007 Antero Lehmuskoski erikoissuunnittelija, Stakes Tuloksellisuuden vaatimus Työn

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot