Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)"

Ida Oksanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle mallille (vastakohtana käytännölle) Tieteessä teoria viittaa systemaattiseen tietojärjestelmään tieteellisen tiedon pääasiallinen muoto jäsentää tiedon teoreettisella käsitteistöllä kuvaa kohdettaan ja siinä esiintyviä säännönmukaisuuksia: faktuaalinen sisältö + selittäviä ja ennustavia malleja miten teorian semantiikka toimii? 1 2 Teorian käsitteitk sitteitä Teoria kokonaisena tieteen osa-alueena Teoria käsitejärjestelmänä Teoria kuvauksena ilmiöjoukosta ja sen säännönmukaisuuksista Teoria yksittäisen ilmiön teoreettisena kuvauksena (teoreettinen malli) voi olla idealisoitu malli tai abstraktio muita malleja esim. esittävät mallit (prototyypit, pienoismallit, analogiat, kartat jne.) ja imaginaariset mallit (ajatuskokeenomaisia teoreettisia malleja) Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Looginen positivismi myös looginen empirismi, uuspositivismi 1900-luvun alun filosofinen koulukunta Tieteen kielessä on kahdenlaista sanastoa: puhdasta havaintokieltä ja teoreettista kieltä Semanttinen empirismi: vain väitteet, joilla on empiirinen sisältö (viittaavat havaittavaan), ovat mielekkäitä (niillä on merkitys) periaatteellinen havaittavuus: esim. väitteet muista planeetoista mielekkäitä, vaikkeivät todennettavissa havaintokäsitteiden semantiikka oletetaan ongelmattomaksi 3 4 1

Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (2) Käännettävyysteesi: teoreettiset käsitteet ovat mielekkäitä vain, jos ne voidaan kääntää havaintokielelle Operationalismi: mittakäsitteet

2 Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (2) Käännettävyysteesi: teoreettiset käsitteet ovat mielekkäitä vain, jos ne voidaan kääntää havaintokielelle Operationalismi: mittakäsitteet määritellään mittausoperaatioilla esim. lämpötila määritellään lämpömittarituloksina Teorioiden tehtävä on jäsentää havaintoja pelkkää havaintokieltä tehokkaammin Teoriat eivät selitä, ne vain kuvaavat maailmaa Havaintojen taakse ei tehdä oletuksia Loogisen positivismin ongelmia 1: semanttinen empirismi ei toimi Dispositiokäsitteet (viittaavat taipumuksiin) eivät käänny suoraan havaintokielelle esim. särkyvä ei ole havaittava ominaisuus Operationalismin ongelma: eri mittaustavat voivat mitata samaa asiaa esim. lämpötila: elohopea-, alkoholi- ja muut mittarit Säännönmukaisuuksia ei havaita, vaan päätellään teoreettisesti palataan seuraavilla luennoilla Havaintokäsitteiden ja teoreettisten käsitteiden raja ei ole selvä uudet havaintomenetelmät mahdollisia 5 6 Loogisen positivismin ongelmia 2: havainnon teoriapitoisuus (1) Thomas Kuhn ( ), N. R. Hanson ( ) ja muut 1950-luvulta lähtien Havaintopsykologia: käsitteillä on vaikutusta jo havaintoprosessin alkuvaiheessa odotukset ja taustauskomukset ohjaavat tarkkaavaisuutta näemme asian aina jonakin Laajennettavissa koskemaan tieteellistä havaintoa kategorisointitavat, teoreettiset oletukset näkevätkö eri teorioiden edustajat eri asioita? 7 8 2

3 Loogisen positivismin ongelmia 2: havainnon teoriapitoisuus (2) Tieteellinen havaintojen tekeminen on taitolaji: osa tulosten tulkinnan edellyttämää taustatietoa on hiljaista tietoa (kokemusperäistä tietotaitoa) tutkimusvälineiden ja teorioiden käyttötaito, keskittyminen tuloksessa oleelliseen jne. vaativat taitoa Suurin osa tieteellisistä havainnoista jotain muuta kuin aistihavaintoja: jo havainnon tuottaminen riippuu taustateorioista (esim. mitä havaintotilanteessa tapahtuu) teoriat havainnon syntymisestä ovat tärkeitä (myös aistihavainnoissa) Tulkinnan rooli teoreettisessa havainnossa 9 10 Loogisen positivismin ongelmia 3: teorioiden holistisuus (1) Teoriaholismi: Duhem-Quine-teesi Pierre Duhem ( ): teoria ja sen apuoletukset kohtaavat havainnon aina kokonaisuutena teorian kanssa ristiriitainen havainto ei kerro, missä vika on yksittäinen havainto tai koe ei kumoa teoriaa tai ratkaise, mikä kilpailevista teorioista on oikea: ei ole olemassa ratkaisevaa koetta avuksi tutkijan terve järki (kokemus, hiljainen tieto ) Loogisen positivismin ongelmia 3: teorioiden holistisuus (2) W.V.O. Quine ( ): Mitä hyvänsä lausetta voi pitää totena tuli mitä tuli jos teemme riittävän rajuja uudelleenjärjestelyjä muualla järjestelmässä. (Two Dogmas of Empiricism) voimme esim. muuttaa uskomuksia siitä, mitä havaintotilanteessa tapahtuu koskee uskomusjärjestelmiä yleensä liittyy myös merkitysholismiin: kielellisillä ilmaisuilla ei ole muista ilmaisuista riippumatonta merkitystä uskomuksia ja merkityksiä ei voi täysin erottaa toisistaan

4 Mitä tästä seuraa? Semanttisen empirismin toimimattomuus (1) ja havainnon teoriapitoisuus (2): teoreettiset käsitteet, oletukset ja kategorisoinnit ohjaavat havaintoa, eivät tuota siitä täysin riippumatonta havaintoaineistoa Teoriaholismi (3): teoriat ovat empiirisesti alimääräytyneitä: eri teorioilla voi olla samat havaittava seuraukset, jolloin havainnot eivät ratkaise, kumpi on oikeassa Viittaavatko tieteelliset teoriat todellisuuteen? kysymys tieteellisestä realismista (myöhempi luento) Havaintoaineisto ja ilmiöt t (1) James Woodward & James Bogen: Saving the Phenomena (1988) Havaintoaineisto (data): kokeiden, mittausten jne. toistettavat tulokset tulosta vuorovaikutuksesta tutkittavan todellisuuden kanssa Ilmiö: teoreettisesti käsitteellistetty vakaa ja toistettavissa oleva todellisen maailman prosessi, tapahtuma tms. yksittäisten havaintojen niputtaminen yhteen teoreettisen taustatiedon ohjaamana Havaintoaineisto ja ilmiöt t (2) Teoriat koskevat (selittävät, ennustavat jne.) ilmiöitä, eivät suoraan havaintoaineistoa Ilmiöt ja säännönmukaisuudet niissä tukevat teoriaa Havaintoaineisto todistaa ilmiön olemassaolosta tai sen jostain ominaisuudesta Ilmiö on toistettavissa, ei yksittäinen havainto Havaintoaineisto ja ilmiöt t (3) Sama ilmiö voidaan saada esiin useilla tavoilla auttaa erottamaan aidon ilmiön ja koeasetelman tuottaman artefaktin eri lähestymistavat vähentävä ilmiön havaitsemisen teoriapitoisuutta Teoria havainnon tuottamisesta ja teoria ilmiöstä voivat olla eri teorioita (jopa eri tieteistä) havaintoaineiston todistus ja teorian ennustus toisistaan riippumattomia: vähentää teoriaholismin ongelmaa vähentää havainnon teoriapitoisuutta Oleellista havaintoaineiston luotettavuus

5 Havaintoaineisto ja ilmiöt t (4) Merkitys realismikiistalle? koskeeko kiista ilmiön teoreettista konstruointia vai jotain, mikä on ilmiön takana? empiirisessä alimääräytyneisyydessä keskeistä ei ole havainnon teoreettisuus, vaan havaintoaineiston teoreettinen tulkinta voivatko eri teoriat ilmiöidä maailman eri tavoilla, ja jos voivat, mikä on niiden suhde? (tähän palataan myöhemmin) Havaintoaineisto ja ilmiöt ihmistieteissä Sama erottelu pätee: esim. keskusteluntutkimus: tutkimmeko puhetta ilmiönä vai käytämmekö sitä aineistona jonkin muun ilmiön tutkimiselle? ajatus toisiaan täydentävistä erilaisista havaintoaineistoista samasta laajemmasta ilmiöstä (esim. sukupuoliroolit ilmiönä) Myös ihmistieteissä tieto havaintoaineistosta ja sen synnystä tärkeää esim. lähdekritiikki historiantutkimuksessa pätee sekä määrälliseen (kvantitatiivinen) että laadulliseen (kvalitatiivinen) tutkimukseen

Samankaltaiset tiedostot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen