Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Transkriptio

1 Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen aineiston ker ä ämisen yhteydessä koodauksella tarkoitetaan kyselylomakkeen vastausten muuttamisea havaintomatriisin numeroiksi. Tavallisesti vastausvaihtoehdot on esikoodattu. Jos käytetään avoimia kysymyksiä, on vastaukset jälkikoodattava. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa koodaus ei tarkoita vain aineiston käsittelyä (muuttamista käyttökelpoiseen muotoon), vaan kyse on aineiston analysoinnista. Tutkija tuottaa havaintoja aineistosta analysoimalla tietyt kohdat aineistosta (tekstisegmentit) ja sijoittamalla sen sopivan kategorian alle. (3, 11) tarkoittaa tekstisegmentin merkitsemistä. Se tapahtuu tekstialueen rajaamisella ja sen nimeämisellä. Koodauksessa on aina kysymys valitsemisesta. Hankaluus liittyy 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 2

2 teorian rooliin. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 3 Memot on aineiston käsittelyn ensimmäinen vaihe. yhtä tärkeää on memojen kirjoittaminen. Muistiinpanojen tekeminen kirjallisuudesta ja näiden limittäminen aineisto-memojen kanssa yhteen on laadullisen tutkimuksen kannalta tärkeää. Tärkeää on myös koodien keskinäisten suhteiden miettiminen. Laadullinen tutkimus = koodien ja memojen yhdistämistä raportiksi. (kova pelkistys) 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 4

3 Koodin ja tekstisegmentin suhde koodi voi kuvata / nimetä tekstisegmenttiä. Pelkistetysti kyse on avainsanojen liittämistä tekstiin. tai sitten se arvioi tai kommentoi sitä Koodien avulla aineiston lähiluku helpottuu. Ei tarvitse toistuvasti lukea kaikkia tekstejä läpi jotta löytyy paikka, jota haluaa tarkastella lähemmin. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 5 Deduktiivinen vai induktiivinen koodaus voi tapahtua induktiivisesti, jolloin koodit tuotetaan vain tekstejä lukemalla (induktiivinen tapa). Tähän liittyy koodauksen muuttaminen yhdistelemällä ja luomalla uusia koodeja. Deduktiivinen tapa on valita koodit etukäteen, eikä niitä saisi muuttaa tutkimusprosessin kuluessa. Aika harvinaista on näin puhtaiden tyyppien soveltaminen. Molempia tapoja myös käytetään yhdessä. (3, 12) 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 6

4 In vivo -käsitteet: usein koodaus alkaa aineistosta nousevien arkikäsitteiden tunnistamisesta. Pre-coding - axial coding: avoin koodaus johtaa vähitellen yhdistelevään koodaukseen. Avoin koodaus tapahtuu lukemalla, korostamalla värikynällä tai liittämä1lä tekstiin indeksejä. Avointa koodausta tarkastelemalla voidaan löytää ydin- ja satelliittikoodeja. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 7 ja dekoodaus Aineiston koodauksen käänteinen toimenpide on koodatun aineiston hakeminen tai kokoaminen (engl. retrieval, decoding). pilkkoo aineiston pieniksi osiksi, koodatun aineiston dekoodaus taas tarkoittaa yhdistelemistä. Se on synteettinen operaatio, jossa kertaalleen koodattu aineisto haetaan uudelleen tarkasteltavaksi, ja samalla tarkistetaan, onko tehty koodaus pätevä. Aineiston tarkastelu uudelleen toimii syötteenä aineiston uudelle koodaukselle. (3, 13) 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 8

5 Ydinkoodien luominen Dekoodauksen tarkoituksena on synnyttää ydinkoodeja, jotka yhdistävät alleen joukon satelliittikoodeja. Ydinkoodeja luodaan teoreettisen keskustelun ja aikaisempien tutkimusten avulla, ja myös yhdistellen avoimen koodauksen tuloksia. Työttömyyskokemus - Ajankäyttö -> herää myöhään -> valvoo pitkään -> aika ei riitä - Rahanpuute - Häpeä 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 9 Muistiinpanot eli Memot Muistiinpanojen kirjoittaminen on kysymysten esittämistä (itselle) aineistosta ja sen koodeista. Muistiinpanojen tarkoitus on herättää keskustelua (omassa päässä) aineistosta Tarkoitus on saada aikaan kumulatiivista kirjoittamista memojen avulla. Myös memoja voidaan sitten koodata (esim Atlas/ti:n avulla) 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 10

6 Teoria-memot Kirjallisuuteen pohjaavien memojen kirjoittaminen on keskeinen osa laadullista tutkimusta. Kysymys voi olla muutaman rivin mittaisista kommenteista jotka liittyvät luettuihin teksteihin. Näitä käytetään analyysissa. Kommentit eivät välttämättä liity yhteen, eli toisiinsa. Niiden ja empiirisen aineiston välille voidaan kuitenkin luoda linkkejä. Kirjan marginaaliin (liimalapuille) tehdyt huomautukset voivat olla memoilun perusta. Helppo tehdä, vaikea hyödyntää. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 11 Muisiinpanojen tekeminen Erillisten muistiinpanojen tekeminen merkintäkorteille tai vihkoon on hankalampaa mutta käytännössä hyödyllisempää. Vaikeus on kurinalaisessa työskentelyn oppimisessa. Memojen merkintätavan (tekniikan) pitää tukea laadullisen aineiston analyysia (ts. jos koodaus tehdään paperille, on syytä miettiä tapa, joka mahdollistaa memojen liittämisen aineiston sekaan. Siksi kortisto tai kansio, jossa irtolehtiä on parempi kuin vihko. Memoja ja koodeja käydään toistuvasti läpi, ja niitä pitää voida myös kätevästi muuttaa. Siksi esimerkiksi värikynien käyttö on hankalaa (miten muutat värikynällä paperille tehtyä tekstiä, vastaus: korjauslakalla!) Tietotekniikka avuksi, jos sellaisesta pitää. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 12

7 Grounded Theory keskeisiä tekstejä ovat Perustan loi The Discovery of Grounded Theory (1) Laadullisen tutkimusaineiston analyysin systematisointiin vaikutti olennaisesti Straussin ja Corbinin (5) teos, joka lisäsi kiinnostusta myös vanhempaan tekstiin. Tutkimuksia, jossa pyritään puhtaaseen GT:n sovellukseen on olemassa vähän. (4) Layder on kehittänyt GT:tä eteenpäin pyrkien erityisesti teorian ja empiirisen tutkimuksen yhdistämiseen. Hän on kehittänyt adaptiivisen teorian idean. Sen mukaan empiirisen tutkimuksen tekeminen tapahtuu samanaikaisesti uuden teorian luomisen ja vanhan teorian testaamisen kanssa. (2) 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 13 Grounded Theory ja sen kritiikki Pelkistääkö GT liikaa sitä, miten laadullinen tutkimus tapahtuu? Pertti Töttö sanoo, että teorian keksimisen logiikkaa ei tunneta, eikä sitä siten voida pelkistää yksinkertaisesti seurattavissa oleviksi vaiheiksi. Menetelmän alunperin kehittäneiden Glaserin ja Straussin tiet erkanivat myöhemmin toisistaan. Glaser kannatti puhdasta induktiota, Strauss tinki linjastaan deduktiivisempaan suuntaan. (4) 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 14

8 Teoreettinen otanta Nykyään tavataan ajatella, että myös laadullisessa tutkimuksessa on aikaisemman tutkimuksen vaikutus haastateltavien ja teemojen valintaan merkittävä. Myös nk. suuret teoriat voivat vaikuttaa aineiston keräämiseen (esim. luokkateoriat, moderniteettiteoriat). 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 15 Typologiat Laadullinen tutkimus tuottaa usein tyypittelyjä. Kyse on tutkitun sosiaalisen ilmiön luokkien tunnistamisesta. (Esim. erilaiset sosiaalityön asiakastyypit). Tyypittely antaa tutkimukselle suuntaa. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16

9 Viitteet [1] Glaser, Barney G. & Strauss, Anselm L. (1967) The Discovery of Grounded Theory. Strategies for qualitative research. Chicago: Aldine Publishing. [2] Layder, Derek (1998) Sociological Practice. Linking Theory and Social Research. London: Sage. [3] Moilanen, Timo & Roponen, Seppo (1994) Kvalitatiivisen aineiston analyysi Atlas/ti-ohjelman avulla. Menetelmäraportteja ja käsikirjoja no 2. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. [4] Salminen-Karlsson, Minna (2002) Glaser mot strauss - två utvecklingar av grounded theory. Socialvetenskaplig tidskrift 9 (1), [5] Strauss, Anselm L. & Corbin, Juliet (1990) Basics of Qualitative Research. Grounded Theory Procedures and Techniques. London: Sage. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16