K u n t o t a r k a s t u s Kuntotarkastusraportti 11.6.2012
2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto... 4 1.1 Yleistä tarkastuksesta... 4 1.2 Yhteenveto rakennuksen kunnosta, toimenpide- ja jatkotutkimussuositukset... 5 1.2.1 Rakennustekniikka... 5 1.2.2 LVI-tekniikka ja sähköjärjestelmä... 5 1.2.3 Korjattavat puutteet ja muut suositeltavat toimenpiteet... 5 1.2.4 Lisätutkimus- ja muut jatkotoimenpidesuositukset... 6 2 Yleistä... 7 2.1 Kohteen / tarkastuksen yhteystiedot... 7 2.1.1 Tilaaja... 7 2.1.2 Rakennustekninen kuntotarkastaja... 7 2.2 Kohteen perustiedot... 7 2.2.1 Kiinteistötiedot... 7 2.2.2 Talotekniset järjestelmät ja liittymät... 7 2.3 Kohteen lähtötiedot... 7 2.3.1 Käytettävissä olevat asiakirjat... 7 2.3.2 Korjaushistoria... 7 3 Havainnot ja toimenpide-ehdotukset... 8 3.1 Piha-alueet... 8 3.1.1 Maaosat ja pintavedet... 8 3.1.2 Alueen rakenteet ja varusteet... 8 3.1.3 Toimenpide-ehdotukset... 8 3.2 Perustukset, alapohja ja runko... 9 3.2.1 Perustukset... 9 3.2.2 Alapohja... 9 3.2.3 Runko... 9 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset... 9 3.3 Julkisivu... 9 3.3.1 Ulkoseinät... 9 3.3.2 Parvekkeet... 9 3.3.3 Toimenpide-ehdotukset... 10 3.4 Ikkunat ja ulko-ovet... 10 3.4.1 Ikkunat... 10 3.4.2 Ulko-ovet... 10 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset... 10 3.5 Katto... 10 3.5.1 Vesikatto... 10 3.5.2 Yläpohja... 11 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset... 11 3.6 Huonetilat... 11 3.6.1 Tilapinnat... 11 3.6.1 Sisä- ja väliovet... 12 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset... 12 3.7 Lämmitysjärjestelmä... 12 3.7.1 Lämmitysjärjestelmät... 12 3.7.2 Lämmöntuotanto... 12 3.7.3 Lämmönjakelu... 12 3.7.4 Lämmönluovutus... 13 3.7.5 Toimenpide-ehdotukset... 13 A-Insinöörit Turun Juva Oy TURKU Ilmarisenkatu18 A 20520 Turku Puh. 0207 911 311 Fax 0207 911 312 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0897748-1 Kotipaikka Turku
3 (15) 3.8 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 13 3.8.1 Vesijohtoverkosto... 13 3.8.2 Viemäriverkostot... 13 3.8.3 Vesi- ja viemärikalusteet... 14 3.8.4 Toimenpide-ehdotukset... 14 3.9 Ilmanvaihto... 14 3.9.1 Ilmanvaihtojärjestelmä... 14 3.9.2 Toimenpide-ehdotukset... 14 3.10 Sähköjärjestelmä... 14 3.10.1 Sähköjärjestelmä... 14 3.10.2 Toimenpide-ehdotukset... 14
4 (15) 1 Yhteenveto 1.1 Yleistä tarkastuksesta Tämä kuntotarkastus on tehty noudattaen soveltuvin osin sekä asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjetta (KH 90-00394) että asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta rakennustekniseltä osaltaan (KH 90-00294). Kuntotarkastus on tehty aistinvaraisilla, pintapuolisilla ja rakennetta rikkomattomilla menetelmillä. Kuntotarkastaja on tarkastanut näkyvät pinnat kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa, samoin julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta on tarkistettu. Aistinvaraisessa tarkastuksessa on arvioitu, onko kohteessa olemassa riskejä myös muihin kuin aistinvaraisesti havaittuihin virheisiin ja puutteisiin. Tarkastuksessa on tehty aistinvaraisten havaintojen tueksi tutkimuksia pintakosteudentunnistimella ja mittauksia puunkosteusmittarilla. Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei ole saatu selvyyttä rakennetta ja pintamateriaalia rikkomattomin menetelmin, tarkastaja on suositellut lisätutkimuksia. Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikkaa on arvioitu vain rakennusteknisen asiantuntijan toimesta, ja ainoastaan näkyvin osin ja laitteistojen iän ja huoltohistorian perusteella. Tarkastusraportissa on esitetty kohteen tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi. Raportista ilmenee myös havaittujen epäkohtien merkitys, vakavuusaste, mahdolliset haitat asumiselle ja seuraukset, ellei havaittuja epäkohtia korjata. Kuntotarkastusraportissa on myös kohteesta otettuja valokuvia. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma. Kuntotarkastusraporttiin ei myöskään sisälly kustannusarviota tai PTS -ehdotusta. Kuntotarkastuksen kenttätyöt suoritettiin 10.5 ja 14.5.2012. Tarkastuksen suoritti RI Tuomo Sibakov, A-Insinöörit Turun Juva Oy. Tarkastuksen epävarmuustekijöinä tulee huomioida, että pintapuolisen, aistinvaraisen ja pääosin rakenteita rikkomattoman tarkastusmenetelmän perusteella ei voi saada täyttä varmuutta kohteen vauriottomuudesta. Rakenteissa piileviä sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita ellei vauriokohdissa ole tarkastushetkellä rakenteiden pinnalle näkyvää tai muulla tavalla aistittavaa viitettä tai näiden perusteella tehtävässä kartoituksessa kosteudentunnistimella, suhteellisen kosteuden mittalaitteella tai muulla mittalaitteella havaittavaa poikkeavaa kosteutta. Epäilyksien poissulkemiseksi epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä ja -tutkimuksia. Käytetyt mittarit: - pintakosteudentunnistin Exotek MC-100S - puunkosteusmittari Protimeter Digital Mini KUNTOSARVIORAPORTTI
5 (15) 1.2 Yhteenveto rakennuksen kunnosta, toimenpide- ja jatkotutkimussuositukset Kohde oli ollut ennen tarkastuksen kenttätutkimusten suorittamista jonkin aikaa tyhjillään lukuun ottamatta toista 2. kerroksen asuntoa, jossa oli vielä asukas. Tätä asuntoa ei tarkastuksessa päästy tarkastamaan, koska asukas ei ollut paikalla. 1.2.1 Rakennustekniikka Rakennus on yleisesti rakenteiltaan varsin hyvässä kunnossa eikä merkittäviä vaurioita havaittu. Pääosin suositeltavat rakenteelliset toimenpiteet ovatkin lähinnä normaaleja huoltotoimenpiteitä. Sisätilojen pinnat ovat kuitenkin osin jo vähintään pintaremontoinnin tarpeessa. Kiireellisimpiä rakenteellisia korjaus- / kunnostustoimenpiteitä kohteessa ovat lounaissivulla todennäköisesti myrskysäällä katolle kaatuneen puun rikkomien kattotiilien uusiminen räystäällä, vesikaton sammalkasvuston puhdistaminen, kattovesikourujen kunnostus sekä ikkunoiden huoltomaalaus ja ikkunapeltien kunnostus. Myös tuuletusparveke tulisi kunnostaa sen rakenteiden vaurioitumisen ehkäisemiseksi ja turvallisuussyistä. Lisäksi kattovesien poisjohtamista syöksytorvien alta on suositeltavaa parantaa lähinnä perusmuurirakenteen ja sitä kautta kellarikerroksen kosteusrasituksen vähentämiseksi. Katon puhdistuksen jälkeen se tulee tarkastaa puhdistetuilta alueilta tarkemmin. Matalan osan yläpohjatilaan ei ollut tarkastusluukkua, joten sellainen on suositeltavaa tehdä ja tila sen jälkeen tarkastaa. Märkä- ja WC-tilojen remonttien yhteydessä sekä lattia- ja seinärakenteiden tarkempi tutkiminen on myös suositeltavaa. 1.2.2 LVI-tekniikka ja sähköjärjestelmä LVI-tekniikaltaan rakennus on melko suurelta osalta alkuperäisessä kunnossa ja näiltä osin saneeraustarpeisiin tulee varautua. Muun muassa kiinteistön alkuperäinen lämmitysputkisto, patterit ja patteriventtiilit ovat elinkaarensa lopulla ja niiden saneeraus on jo suositeltavaa. Myös käyttövesi- ja viemäriputkisto on alkuperäiseltä osaltaan käyttöikänsä päässä. Vesi- ja viemärikalusteista vanhimpien käyttöhäiriöihin ja uusimistarpeeseen tulee myös jo varautua. Kohteen ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen ja sen kokonaisvaltainen toimivuus on suositeltavaa suunnitella uudestaan. Sähkönjärjestelmän toiminnan tarkastus kokonaisuudessaan on suositeltavaa ennen rakennuksen uutta käyttöön ottoa. 1.2.3 Korjattavat puutteet ja muut suositeltavat toimenpiteet - kattovesien pois johtamista on suositeltavaa parantaa rakennuksen kulmilla - suositellaan ulko-oville johtavien portaiden betonikorjauksia - tuuletusparvekkeen kunnostaminen - ikkunoiden puuosien huoltomaalaus ja ikkunapeltien kunnostus - katolle lounaissivulla kaatuneen puun aiheuttamien vaurioiden korjaaminen: puuttuvien ja pois paikoiltaan olevien kattotiilien uusiminen - vesikattojen puhdistaminen sammalkasvustosta - kattovesikourujen ja syöksytorvien kunnostus - räystäslaudoitusten kunnostus ja huoltomaalaus - sisätilojen pintaremontointi - patteriputkiston, vanhojen pattereiden ja termostaattiventtiileiden uusiminen
6 (15) - kalvopaisunta-astian asentaminen lämmitysjärjestelmään - alkuperäisten vesijohto- ja viemäriputkien sekä vesikalusteiden uusiminen - suositellaan ilmanvaihdon suunnittelemista kokonaisuudessa toimivammaksi ja hallitummaksi 1.2.4 Lisätutkimus- ja muut jatkotoimenpidesuositukset - rakennuksen tarkevaaitus rakennuksen painumisen tarkempaan määrittelyyn - vesikatteen kunnon tarkastaminen puhdistuksen jälkeen sammalkasvuston peittämistä kohdista - matalan osan yläpohjarakenteiden tarkastaminen tekemällä tilaan tarkastusluukku on suositeltavaa - märkä-, WC- ja keittiötiloja korjattaessa niiden kohdalla lattia- ja seinärakenteet on suositeltavaa tutkia tarkemmin mahdollisten vesivuotojen takia - sähköjärjestelmä suositellaan tarkastettavaksi kokonaisuudessaan rakennusta käyttöön otettaessa
7 (15) 2 Yleistä 2.1 Kohteen / tarkastuksen yhteystiedot 2.1.1 Tilaaja Naantalin tilalaitos Pekka Alm puh. 044 733 4729 PL 35, 21101 Naantali pekka.alm@naantali.fi 2.1.2 Rakennustekninen kuntotarkastaja Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy Tuomo Sibakov, RI, varanotaari puh. 040 5533 138 Ilmarisenkatu 18 A puh. 0207 911 329, fax. 0207 911 312 tuomo.sibakov@ains.fi 2.2 Kohteen perustiedot 2.2.1 Kiinteistötiedot Perustiedot on kerätty osin havainnoista ja osin saatu puhelinhaastattelussa työpäällikkö Jari Nordlundilta. Kohteen suunnitelmia ei tarkastuksessa ollut käytettävissä. osoite Perkontie 3, 21160 Merimasku rakennustyyppi pienkerrostalo pääasiallinen rakennusaine kevytbetoni / betoni kattotyyppi/kate aumakatto, tiilikate rakentamisvuosi 1940-luvun loppu rakennuksia 1 kpl asuinkerroksia 2 kellarikerroksia 1 huoneistoala ei saatu tietoa / ei mitattu 2.2.2 Talotekniset järjestelmät ja liittymät lämmitysjärjestelmä vesi- ja viemärijärjestelmä ilmanvaihtojärjestelmä öljylämmitys kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä painovoimainen 2.3 Kohteen lähtötiedot 2.3.1 Käytettävissä olevat asiakirjat Kohteesta ei ollut käytettävissä suunnitelmia. 2.3.2 Korjaushistoria Tiedossa olevat aikaisemmat korjaukset: - 2. kerroksen asuntojen peruskorjaus tietojen mukaan noin vuonna 2000. - Kellarikerroksen saunaosasto on rakennettu 1990-luvun loppupuolella.
8 (15) 3 Havainnot ja toimenpide-ehdotukset 3.1 Piha-alueet 3.1.1 Maaosat ja pintavedet Rakennuksen salaojituksesta ei tarkastuksessa voitu tehdä havaintoja, sillä tarkastuskaivoja ei havaittu talon kulmilla. Rakennuksessa on kellarikerros, joten salaojituksen toimivuudella on merkitystä etenkin kellaritilojen kosteudenhallintaan. Itäkulmalla rakennuksen vierustalla maanpinta on melko tasainen, mutta muualla maa viettää pääosin hieman rakennuksesta poispäin. Sokkelin korkeus on riittävä kaikilla sivuilla. Perusmuurin ulkopuolisesta vesierityksestä ei tarkastuksessa voitu tehdä havaintoja. Jos eristys on, se on todennäköisesti alkuperäistä bitumisivelyä. Syksytorvista vesi valuu talon kulmille, mikä lisää selvästi kosteusrasitusta näissä kohdissa. Tarkastuksessa kellaritilojen perusmuuriseinien alaosissa havaittiin paikoin kalkkisakkaumaa, mikä viittaa kosteuden haihtumiseen rakenteesta. Paikallisesti kellariseinien alaosissa havaittiin myös vähäistä kosteutta pintakosteudentunnistimella tutkittaessa. Myös kellaritilojen betonilaatan pinnasta havaittiin paikoin vähäistä kosteutta pintakosteudentunnistimella tutkittaessa. Betonilaatan alla olevasta kapillaarikatkon olemassa olosta ei ole tietoa. Kosteutta ei havaittu merkittävän paljon eikä betonilaatan ja perusmuuriseinien pintamateriaalit huomioiden kyseiset havainnot aiheuta / vaadi välittömiä toimenpiteitä. Salaojitus ja perusmuurin vesieristys uusimalla kosteusrasitusta voidaan kuitenkin selvästi vähentää. 3.1.2 Alueen rakenteet ja varusteet Rakennuksen pääoven edustalla on liuskekivipintainen yksiportainen betonitasanne. Portaan etureunasta on lohjennut pala, muuten tasanteen kunto hyvä / tyydyttävä. Terveyskeskuksen ovelle nousevat liuskekivipintaiset porrasaskelmat ja oven edustalla on myös tasanne. Betoniportaiden ja -tasanteen kunto on pääosin hyvä / tyydyttävä. Portaan betonirakenne on kuitenkin katkennut toisen askelman yläpuolelta. Portaat ovat tästä huolimatta käyttökuntoiset. Terveyskeskuksen ovelle on tehty nousemaan myös puurakenteinen, teräsritilätasolla ja puukaiteella varustettu inva-luiska. Inva-luiskan kunto on hyvä. 3.1.3 Toimenpide-ehdotukset Vähintään kattovesien pois johtamista tulee parantaa rakennuksen kulmilla. Kellaritiloissa tulee seurata kosteustilannetta. Jos ulkopuolisen kosterasituksen havaitaan lisääntyvän, on suositeltavaa uusia rakennuksen salaojitus ja perusmuurin vesieristys. Suositellaan ulko-oville nousevien betoniportaiden betonikorjauksia vauriokohdissa.
9 (15) 3.2 Perustukset, alapohja ja runko 3.2.1 Perustukset 3.2.2 Alapohja 3.2.3 Runko Rakennuksen perustamisolosuhteista ei saatu tarkastuksessa varmuutta. Rakennuksen perusmuuri on betonia. Näkyvän sokkelin pinnassa on rappaus. Sokkelibetoniin on upotettu kivikoristeita. Perusmuurin kunto on hyvä / tyydyttävä, eikä merkittäviä halkeamia havaittu. Muutamia hiushalkeamia sokkelissa kuitenkin havaittiin. Rakennuksessa ei havaittu merkittäviä vaurioita aiheuttanutta painumaa. Rakennuksen matalampi osa on kuitenkin silmämääräisesti hieman painunut pituussuunnassa. Matalamman osan sokkelissa hiushalkeamia onkin hieman muuta rakennusta enemmän. Tarkastukseen ei kuulunut tarkempaa painumatarkastelua / tarkevaaitusta. Rakennuksen alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Betonilaatan pinnassa ei havaittu merkittäviä halkeamia. Ullakon havaintojen perusteella rakennuksessa on kevytbetoniharkosta muurattu runko. Rungon näkyvissä osissa ei havaittu merkittäviä vaurioita eikä julkisivussa myöskään havaittu halkeamia, jotka viittaisivat merkittäviin rungon vaurioihin. Välipohjat ovat havaintojen perusteella betonirakenteisia. Välipohjissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Yläpohjan osalta runkoa on käsitelty tarkemmin kohdassa 3.5.2. 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset Rakennuksen tarkempi painumatarkastelu voidaan suorittaa esim. tarkevaaituksella. 3.3 Julkisivu 3.3.1 Ulkoseinät 3.3.2 Parvekkeet Rakennuksen julkisivussa on pinnoitteena rappaus. Rappauksen kunto on yleisesti hyvä / tyydyttävä eikä vaadi korjaustoimenpiteitä. Julkisivuverhoilua on tarkasteltu maanpinnan tasolta, joten verhoilun yläosan havainnot ovat silmämääräisiä. Tarkastukseen ei kuulunut myöskään laajamittaista kopokartoitusta. Matalamman osan päädyn 1. kerroksen sisäänkäyntitason julkisivussa on alumiinilasiseinä. Lasiseinän kunto on hyvä. Rakennuksessa on kaakkoissivulla yksi puurakenteinen tuuletusparveke.
10 (15) Parvekkeen puuosien maalipinnat ovat kuluneet ja kaiteen pystylaudat ovat myös halkeilleet. Muuta merkittävää rakenteellista heikkoutta ei parvekkeen puurakenteissa vielä havaittu. 3.3.3 Toimenpide-ehdotukset Tuuletusparveke tulee kunnostaa ja maalata mahdollisimman pian. 3.4 Ikkunat ja ulko-ovet 3.4.1 Ikkunat 3.4.2 Ulko-ovet Pääosa rakennuksen ikkunoista on alkuperäisiä ja kunnostettu todennäköisesti useaankin otteeseen. Alkuperäiset ikkunat ovat 2-puitteisia ja -lasisia puurakenteisia ikkunoita. Kaakkoiskulmalla yhdessä ikkunassa on ulkopuitteet uusittu. Puurakenteisten ikkunoiden kunto on tyydyttävä (rakenteellinen kunto ikäänsä nähden hyvä). Maalipintojen kunto on yleisesti tyydyttävä, mutta osassa ikkunoita maali hilseilee irti jo niin, että huoltomaalaus on tarpeen. Puurakenteiset ikkunat on varustettu loivahkoilla vesipelleillä, joista osasta maali hilseilee irti. Osa pelleistä on myös vääntynyt, joten niiden tiiveys on saattanut myös kärsiä. Porraskäytävässä on tuuletusparvekkeen kohdalla alumiinirakenteinen ikkunaseinä. Ikkunaseinämän kunto on hyvä. Rakennuksen 1. kerroksen ulko-ovet ovat alumiinirakenteisia ja rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Kellarikerroksen autotallin ulko-ovet ovat teräsrunkoiset ja peltiverhoillut. Autotallin ovien kunto hyvä / tyydyttävä. Ovet kuitenkin roikkuvat hieman. Kellarikerroksen arkistotilaan johtava ulko-ovi on melko järeä puurakenteinen ovi. Oven kunto on tyydyttävä. Ovi klonksuu hieman saranoistaan avattaessa. 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset Suositellaan ikkunoiden puuosien huoltomaalausta tarpeellisin osin. Samalla ikkunoiden vesipellit tulee kunnostaa ja huoltaa, ja niiden tiiveys tarkastaa. 3.5 Katto 3.5.1 Vesikatto Rakennuksen kattomuoto on auma ja vesikatteena on tiilikate. Ullakon havaintojen mukaan tiilikatteen alla on bitumihuopa aluskatteena. Vesikatteen kunto on pääosin hyvä / tyydyttävä. Katolla havaittiin paikoin runsasta sammalkasvustoa. Vesikaton pellityksissä ei havaittu merkittäviä puutteita. Katolle on todennäköisesti myrskysäällä kaatunut puu ja länsikulmalla oli tarkastushetkellä vielä puusta katkennut oksa. Puu on kaatuessaan rikkonut 3-4 kattotiiltä räystäältä lounaissivulla. Myös kaksi kattojiirin harjatiiltä on pois paikoiltaan eteläkulmalla.
11 (15) 3.5.2 Yläpohja Kattovesikouru on myös lounaissivulla notkahtanut pois kiinnityksestään todennäköisesti em. puun kaatumisen seurauksena. Muilta osin kattovesikourujen kunto on tyydyttävä, kallistuksissa on jonkin verran puutteita. Syöksytorvien maalipinnoissa havaittiin vaurioita, eniten kaakkoissivulla. Vesikaton räystäiden puurakenteissa ei maasta käsin tarkasteltuna havaittu vielä merkittäviä vaurioita. Lounaissivulla puuttuvien kattotiilien kohdalla räystään aluslaudoitus on kuitenkin selkeästi hieman tummentunut kosteuden vaikutuksesta. Puurakenteiden maalipinnat ovat myös yleisesti varsin kuluneita. Rakennuksen ullakkotila on toiminut varastotilana. Yläpohjan rakenteet ovat puuta. Yläpohjan rakenteissa ei havaittu merkittäviä vuotojälkiä eikä muitakaan korjausta vaativia vaurioita. Rakennuksen matalan osan yläpohjatilaan ei ollut tarkastusluukkua, joten sitä ei voitu tarkastaa. 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset Lounaissivulta katon räystäältä puuttuvat kattotiilet tulee asentaa mahdollisimman pian. Katon jiirin harjan paikoiltaan pois olevat tiilet tulee asentaa takaisin. Vesikatot tulee puhdistaa sammalkasvustosta. Vesikatteen kunto tulee tutkia tarkemmin puhdistuksen jälkeen näiltä osin. Rakennuksen kattovesikourut tulee kunnostaa ja tarvittaessa uusia vaurioitunein osin. Samalla syöksytorvet tulee kunnostaa vähintään maalipinnoiltaan vaurioitunein osin. Suositellaan räystäiden puuosien huoltomaalausta ja aluslaudoituksen korjaamista tarvittaessa puuttuvien kattotiilien kohdilta. Suositellaan, että myös matalan osan yläpohjatilaan tehdään tarkastusluukkua ja yläpohjan rakenteet tarkastetaan tältä osin. 3.6 Huonetilat 3.6.1 Tilapinnat Tarkastuksessa ei päästy käytössä olleeseen toisen kerroksen toiseen asuntoon. Asumaton asunto voitiin tarkastaa, lisäksi kaikki muut rakennuksen sisätilat. Saatujen tietojen mukaan rakennuksen asunnot on remontoitu 2000 luvulla ja niiden pinnat ovat tämän remontin jäljiltä. Tarkastettu asunto oli tarkastushetkellä hyvin likainen ja siellä oli myös jonkin verran ylimääräistä tavaraa. Asunto on pinnoiltaan remontin tarpeessa ennen käyttöön ottoa. Terveyskeskustilat on todennäköisesti viimeksi remontoitu 1980 luvulla ja tilapinnat ovat tältä ajalta. Pääosin lattioissa on muovimattopinnoite ja seinissä maalipinta. WC-tiloissa on lattioissa seinille nostettu muovimatto ja seinissä pääosin muovitapetointi. Pinnat ovat kuluneita, mutta osassa huoneita kuitenkin vielä käyttökuntoisia / kunnostettavissa. Osa tiloista kaipaa jo pintaremontointia.
12 (15) 3.6.1 Sisä- ja väliovet Kellaritilan saunaosasto on saatujen tietojen mukaan rakennettu 1990-luvun loppupuolella. Pesuhuoneen ja saunan lattiassa on laatoitus, pesuhuoneen seinissä myös laatoitus ja saunassa panelointi. Vesierityksen olemassa olosta ei saatu varmuutta. Kellarissa on myös pieni kodinhoitotila, jossa on seinissä ja lattiassa laatoitus. Saunaosaston pintojen kunto on tyydyttävä. Osassa kellaritiloja on vanhoja pintarakenteita, kuten maalattuja panelointeja. Pääosassa kellaritiloja ei kuitenkaan ole lainkaan pinnoitetta vaan betonipinnat ovat näkyvissä. Rakennuksen märkä- ja WC-tilat tutkittiin tarkastuksessa pintakosteudentunnistimella. Tiloissa ei havaittu kosteutta, mutta tulee kuitenkin huomioida, että tilat ovat olleet jonkin aikaa käyttämättä. Keittiöissä havaittiin vanhoja vuotojälkiä allaskaappien sisällä. Tiloissa ei kuitenkaan havaittu tarkastushetkellä kosteutta pintakosteudentunnistimella tutkittaessa. Sisäovet ovat puurakenteisia ja todennäköisesti ainakin pääosin alkuperäisiä. Ovien kunto on tyydyttävä. Muutamia ovia on poistettu paikoiltaan. 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset Rakennuksen sisätilat ovat osin jo pintaremontoinnin tarpeessa. Märkä-, WC- ja keittiötiloja korjattaessa niiden kohdalla lattia- ja seinärakenteet on syytä tutkia tarkemmin mahdollisten vesivuotojen takia. 3.7 Lämmitysjärjestelmä 3.7.1 Lämmitysjärjestelmät Rakennuksessa on ollut alkujaan koksilämmitys ja se on muutettu jossain vaiheessa öljylämmitykseksi. Tilojen lämmitys on toteutettu vesipatterilämmityksellä. 3.7.2 Lämmöntuotanto 3.7.3 Lämmönjakelu Rakennuksen kellaritilassa on erillinen pannuhuone, jossa sijaitsee öljylämmityskattila. Öljysäiliö on sijoitettu kellaritilaan ja sen ympärille on muurattu tiilestä suojakaukalo. Nykyinen öljylämmityskattila ja öljypoltin ovat todennäköisesti asennettu 1980 -luvulla. Kohteessa on haastattelussa saatujen tietojen mukaan edelleen käytössä ullakolla sijaitseva lämmitysjärjestelmän paineastia eli järjestelmä on avoin. Kattila, poltin ja etenkin painesäiliö ovat käyttöikänsä loppupuolella, mutta hyvällä huollolla ne voivat toimia vielä vuosia. Kalvopaisunta-astia ja lämmitysjärjestelmän muuttaminen suljetuksi on kuitenkin suositeltavaa, sillä suljetussa järjestelmässä kiertovedessä on vähemmän happea, joten rasitus putkistolle on tällöin vähäisempää. Lämmitysjärjestelmän suntti on varustettu säätöautomatiikalla (Jämä Kombiterm Jet). Pannuhuoneessa olevat lämmitysputket on todennäköisesti asennettu lämmityskattilan asennuksen yhteydessä. Muut talon lämpöputket ovat vanhoja, pääosin jopa alkuperäisiä. Lämpöputkijohdot on rakennettu teräsputkesta ja ne kulkevat kellarikerroksen katon alla
13 (15) näkyvissä ja pystylinjojen osalta osin seinien pinnoilla näkyvissä ja osin seinärakenteiden sisällä. Toisen kerroksen patteriputket kulkevat osin lattiarakenteen sisällä. Lämpöjohtoputkia voitiin havainnoida vain näkyvin osin. Näkyviä vuotoja ei tarkastushetkellä havaittu. Tietojen mukaan rakennuksessa on kuitenkin aika ajoin ollut lämmitysputkivuotoja, joita on korjailtu. 3.7.4 Lämmönluovutus Tiloissa lämmönluovutus on toteutettu vanhoilla teräspattereilla, jotka ovat todennäköisesti pääosin alkuperäisiä. Pattereissa ei tarkastushetkellä havaittu näkyviä vuotoja. Tietojen mukaan rakennuksessa on kuitenkin aika ajoin ollut patterivuotoja, joita on korjailtu. Lämpöpattereissa on pääosin melko iäkkäät termostaattiventtiilit, joiden toimintahäiriöihin tulee jo varautua. 3.7.5 Toimenpide-ehdotukset Suositellaan jo patteriputkiston uusimista, sillä se on käyttöikänsä lopussa. Myös vanhimmat patterit ja termostaattiventtiilit suositellaan uusittaviksi. Avoin paisuntasäiliö on suositeltavaa uusia kalvopaisunta-astiaksi. 3.8 Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Vesimittari sijaitsee kellaritilassa. 3.8.1 Vesijohtoverkosto Kiinteistön käyttövesiverkosto on ikääntynyt, todennäköisesti pääosin alkuperäinen. Vesikalusteiden lähellä olevia liitosputkia on uusittu remonttien yhteydessä. Saunaosaston vesijohtoputket on asennettu sen rakentamisen yhteydessä 1990-luvun lopulla. Kylmävesiputket ovat alkuperäisiltä osiltaan sinkittyä teräsputkea ja kuumaveden osalta kupariputkea. Uusimilta osilta sekä kylmä- että kuumavesijohdot ovat ainakin näkyvin osin kupariputkea. Putkilinjat kulkevat pääosin rakenteiden sisällä ja vesikalusteiden lähellä rakenteiden pinnoilla. 3.8.2 Viemäriverkostot Rakennuksen viemärit ovat saatujen tietojen mukaan pääosin alkuperäisiä valurautaviemäreitä. Näiltä osin viemärijärjestelmän voidaan todeta olevan käyttöikänsä lopussa. Remonteissa viemäreitä on uusittu osin muovisiksi. Kellarikerroksen viemäröinti on havaintojen mukaan toteutettu ainakin saunaosaston osalta muoviviemäreillä. Myös rakennuksen pohjaviemäri ulos asti on todennäköisesti uusittu muoviseksi.
14 (15) 3.8.3 Vesi- ja viemärikalusteet Rakennuksen hanasekoittajat ovat monen eri-ikäisiä, osa jo varsin ikääntyneitä, mutta pääosin kuitenkin käyttökuntoisia. Vanhimmat hanat ovat käyttöikänsä loppupuolella. Esimerkiksi terveyskeskuksen pesualtaan 2 -otehana ei enää toimi. Näkyvissä viemärikalusteissa ei tarkastushetkellä havaittu vuotoja, mutta sekä tarkastetun asunnon että terveyskeskuksen keittiöiden allaskaappeihin on jossain vaiheessa jonkin verran päässyt valumaan vettä. 3.8.4 Toimenpide-ehdotukset Suositellaan alkuperäisen käyttövesiputkiston ja viemäriputkiston uusimista. Suositellaan vanhimpien vesikalusteiden uusimista. 3.9 Ilmanvaihto 3.9.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa veto poistoilmaventtiileistä voi olla säästä riippuen ajoittain parempi ja ajoittain jopa olematon. Korvausilma tulee rakennukseen pääosin hallitsemattomasti lähinnä ikkunoiden epätiiveyden takia. Tällainen korvausilma koetaan yleisesti yleensä epämiellyttävänä vetona. Luoteissivulla on asennettu ilmaventtiileitä ulkoseinän läpi. 3.9.2 Toimenpide-ehdotukset Suositellaan rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelua kokonaisuudessa toimivammaksi ja hallitummaksi. 3.10 Sähköjärjestelmä 3.10.1 Sähköjärjestelmä Rakennuksen johdotukset ja sähkökalusteet (kytkimet ja pistorasiat) on osin uusittu, mutta osaksi rakennuksessa on myös varsin vanhaa sähköistystä. Alkuperäisen sähköistyksen osalta sähköjohdot on asennettu pääosin rakenteiden sisälle ja myöhemmin tehdyt sähköasennukset on tehty pääosin pintajohdotuksin. Rakennuksen sähkökeskuksia on kunnostettu ja osaa laajennettu rakennuksen remonttien yhteydessä. Kellarin arkistotila on varustettu uudella ryhmäkeskuksella tilaa rakennettaessa. Rakennuksen sähköjärjestelmässä ei silmämääräisesti merkittäviä puutteita, mutta alkuperäinen sähköistys on käyttöikänsä lopulla. 3.10.2 Toimenpide-ehdotukset Sähköjärjestelmä suositellaan tarkastettavaksi kokonaisuudessaan rakennusta käyttöön otettaessa.
15 (15) Turussa 11.6.2012 A-Insinöörit Turun Juva Oy Tuomo Sibakov LIITTEET Liite 1: Valokuvia kohteesta, 7 sivua
1 (7) LIITE 1 Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012 Valokuvia kohteesta: Kuva 1: Julkisivu kaakkoon Kuva 2: Julkisivu lounaaseen Kuva 3: Julkisivu luoteeseen Kuva 4: Julkisivu koilliseen A-Insinöörit Turun Juva Oy TURKU Ilmarisenkatu18 A 20520 Turku Puh. 0207 911 311 Fax 0207 911 312 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0897748-1 Kotipaikka Turku
2 (7) Kuva 5: Julkisivu kaakkoon, kuva 2 Kuva 6: Vesikattoa Kuva 7: Matalan osan vesikattoa Kuva 8: Yläpohjan rakenteita Kuva 9: Yläpohjan rakenteita Kuva 10: Yläpohjan rakennetta räystäällä Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012
3 (7) Kuva 11: Autotalli Kuva 12: Arkistotilaa Kuva 13: Saunaosaston suihku Kuva 14: Saunaa Kuva 15: Pesukonetila Kuva 16: Kellaritilaa Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012
4 (7) Kuva 17: Terveyskeskuksen WC Kuva 18: Terveyskeskuksen toinen WC Kuva 19: Terveyskeskuksen kolmas WC Kuva 20: Terveyskeskuksen aulatilaa Kuva 21: Terveyskeskuksen huone Kuva 22: Terveyskeskuksen huone Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012
5 (7) Kuva 23: Terveyskeskuksen keittiö Kuva 24: Avotakka Kuva 25: Portaikkoa Kuva 26: Ullakon porrastasanne Kuva 27: Asuntojen porrastasanne Kuva 28: Asunnon huone täynnä tavaraa Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012
6 (7) Kuva 29: Asunnon huone Kuva 30: Asunnon keittiö Kuva 31: Asunnon WC Kuva 32: Öljylämmityskattila Kuva 33: Öljysäiliö Kuva 34: Käyttöveden varaajasäiliö Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012
7 (7) Kuva 35: Lämmityksen paisuntasäiliö ullakolla Kuva 36: Sähkön mittaukset ja keskukset Kuva 37: Arkistotilan erillinen ryhmäkeskus Kuva 38: Vesimittari Kuntotarkastus 10.5 ja 14.5.2012