R A P O R T T I KUNTOTARKASTUS Häiviän päiväkoti Tarkastuspäivä 30..2013 Terveystalontie 2 31300 TAMMELA Tarkastaja: Sami Heikkinen RI, DI, PKA Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto Ry:n suosittelema yhteistyökumppani Raportin sisällön osittainenkin kopioiminen, lainaaminen tai julkaisu on kielletty tekijän- ja omistusoikeuksien nojalla! Suomen Rakennustarkastus Oy S U O M E N R A K E N N U S T A R K A S T U S O Y F I N N I S H B U I L D I N G I N S P E C T I O N L T D KAIKKIALLA SUOMESSA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUH: 020 720 9460 INFO@RAKENNUSTARKASTUS.FI
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 2/44 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen pinta-ala: k-m 2 40,3 (ei tarkemitattu) h-m 2 311,7 (ei tarkemitattu) Kohteen tilavuus: h-m³ 1334,7 Kerrosluku: 1 + kellarikerros (110 m2) Rakennusvuosi: 199 Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja: Tammelan Kunta Kohteen omistaja: Tammelan Kunta Tarkastuksen syy Tarkastaja Tammelan kunta harkitsee kohteen myyntiä ja halusi selvittää rakennuksen kunnon. - RI/DI Sami Heikkinen ja RIopp Anni Pirhonen (tekn.avustaja) Läsnä olleet - Tammelan kunnan edustaja Mika Suontausta - Vuokralainen Erkki Lehtinen (asunnon osalta) Tarkastushetken sää tarkastuksen alkaessa (mahdolliset tilakohtaiset arvot on esitetty havaintojen yhteydessä) Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Rajaukset kohteessa Tarkastuksessa tarvittaessa käytetyt apuvälineet Muuta - Pilvipoutainen. - Ulkoilman RH 68 %, lämpötilassa +22 C (mitattu varjossa) - Sisäilman RH 42 %, lämpötilassa + 22, C. Ei ollut käytettävissä. On suoritettu, dokumenttia ei ollut käytettävissä. Päärakennus. Gann Hyrdrogette kosteudentunnistin B0-anturilla Suhteellisen kosteuden mitta-anturia RH T 37 (porareikäanturi) Puun kosteuden juntta-anturia M18 Endoskooppia rakenteiden tähystykseen. Digitaalikameraa käytettiin kohteen kuvaukseen. Trotec TP4 laser-pintalämpötilatunnistinta lämpövuotojen havaitsemiseksi (talvisin). Savukynä Vedenvirtaaman mittalaite ja veden lämpömittari Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä, joten niiden perusteella riskirakenteita ei voitu arvioida.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 3/44 2 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä alkuhaastattelussa saatuihin tietoihin. EI TOISTETA KOHDASSA 9. HAVAINNOT). Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Kosteuseristys (pm). Routaeristys Alapohjan rakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Välipohja 1 Yläpohja Kattomuoto Vesikate Pääasiallinen lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Suoritetut peruskorjaukset Paikalla rakennettu. Teräsbetoniantura. Teräsbetonia. Ei ole asennettu. Ei ole asennettu (ei saatu havaintoa). Maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneristeestä ei saatu tietoa. Salaojat ja tarkastuskaivot ovat asentamatta. Puurankarakenne, eristeestä ei kaikkialta saatu varmuutta, mutta alkuperäinen lämmöneriste on puupurua. Mineriittileyvä sekä puuverhous. Puurankaseiniä, jotka on pinnoitettu rakennuslevyllä. 3-lasiset, maalatut. Teräsbetonilaatta. Puurakenteinen, eristeenä on puhallusvilla. Pulpettikatto. Saumattu teräskate. Öljylämmitysjärjestelmä. Öljy. Lämmönjako tapahtuu vesikiertopattereilla. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Sähkö, vesi Saneerattu ryhmäpäiväkodiksi -96 Päiväkodiksi -00 Pintasaneeraus, keittiö ja makuutilat -03
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 4/44 Ikkunat uusittu -03 Viemärit ja käyttövesiputkisto osittain uusittu -02 Sähköistystä ja vesikalusteitta uusittu -02 Käyttövesi- ja viemäriputkisto Vesijohtoputkisto on kuparia ja osin komposiittia. Viemärit ovat muovia ja valurautaa. Putkistojen materiaalista ei kaikkialta saatu täyttä varmuutta. Omistajan tiedossa olevat vahingot, havaitut puutteet ja vauriot sekä tiedot korjaustoimenpiteistä Ei tullut ilmi. Luku- ja tulkintaohjeita Raportin havaintojen kirjauskohdissa on yleisosiota, jonka tarkoitus on antaa yleistietoa rakenteiden ja järjestelmien ominaisuuksista, vaatimuksista, huoltotarpeista sekä muista syistä ja seurauksista, jotka voivat vaikkapa vaurioittaa rakenteita. Tekninen käyttöikä: Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota rakennusosien tai järjestelmien keskimääräiseen tekniseen käyttöikään. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. Uusinta- ja/tai kunnostusinvestointeihin on varauduttava. Teknisen käyttöiällä tarkoitetaan toimintavaatimuksen täyttymistä, joka perustuu yleisiin käytössä oleviin tietoihin ja kokemuksiin. Riskit tai riskirakenteet: Tarkastuksessa tuodaan esille myös mahdolliset riskit ja riskirakenteet. Luokittelulla halutaan antaa informaatio esim. väärästä tai huonosta rakenneratkaisusta, jolla voi olla vaikutus rakenteen tai järjestelmien vaurioitumisiin. Vaikka jokin rakenne, osa tai järjestelmä on luokiteltu riskiksi, ei useinkaan tehdyissä rakenne-avauksissa ole havaittu vaurioita. Pintapuolisella tarkastuksella tai pintakosteuden tunnistimella ei voi varmuudella todeta vaurioita. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto on selvitettävä rakenteen avauksilla, ts. kuntotutkimuksella. Rakennusmääräykset ja ohjeistukset: Rakennukset ovat tehty aikakautensa ohjeiden, materiaalien ja menetelmien mukaan, jotka ovat olleet ja ovat edelleen hyväksyttäviä. Myöhemmin voimaan tulleet määräykset eivät ole velvoittavia. Nykymääräykset viittaavat kuitenkin hyvään tiedossa oleviin rakennustapoihin ja materiaaleihin, sekä kiinteistön ylläpitoon. Tarkastuksen sisältö ja tavoite: Kuntotarkastuksen pääpaino on rakenteiden ja järjestelmien puutteiden, vaurioiden, riskien ja sekä asumisturvallisuuteen sekä -terveyteen liittyvien havaintojen tekeminen ja päätelmien puolueettoman tiedon tuottaminen kaikille asianosaisille. Rakennustyön ja -materiaalien laatutasoa, pinnoitustöitä ja pintamateriaalien normaalia kulumista ei arvioida, ellei niillä ole haitta tms. vaikutusta edellä mainittuihin laajempiin kokonaisuuksiin. 3 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Rakennus on osittain peruskorjattu. Rakennusta on ylläpidetty normaaleilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA /44 Rakennus sijaitsee tasamaalla. Rakennus on rakennettu rakennusajankohdan mukaisin materiaalein ja välinein. Rakennustekniikaltaan, -muotoilultaan ja -menetelmiltään rakennus on tyypillinen rakennusajankohdan edustaja. Rakennus on muokattu päiväkotikäyttöön kahdessa eri vaiheessa. Alkuperäistarkoituksen mukaan rakennus on ollut terveystalo. Rakennusta on kunnostettu ja varusteltu vuosien saatossa, mutta yhtenäistä laajaa peruskunnostusta ei ole toteutettu. Ajan tasalla olevia suunnitelmia eikä rakennustapaselostuksia ei ollut käytettävissä. Arkkitehtuurista päätellen rakennus voi olla ainakin osittain rakennettu -60 luvulla, jolloin lämmöneristeenä mm. seinissä on käytetty vuori- tai lasivillaa ja betonilaatan alapuolella styroxia. Merkittäviä yleisesti huomioitavia havaintoja ovat kokonaisvaltaisen ja yhdenaikaisen peruskunnostuksen tarpeellisuus. Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita rakenteellisia vaurioita, joilla olisi selvää välitöntä vaikutusta rakennuksen asumiskelpoisuuteen. Rakenteissa ei havaittu muita merkittäviä rakenteellisia riskejä tai vaurioita, kuin kohdassa 4 lueteltuja havaintoja ja kohdassa 9 lueteltuja korjaus- sekä kunnostustarpeita. Rakennuksen yleiskunto ja rakennustekninen kuntoluokitus on esitetty kohdassa 10. Kuntoluokituksessa vertaillaan rakennusta rakennusosittain samantyyppisiin ja ikäisiin rakennuksiin. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. Tämän vuoksi on voitu muutamin paikoin suositella rakenteiden kunnon selvittämistä esimerkiksi avaamalla rakenteita. Rakennuksessa oli havaittavissa normaalia asuinkäytön aiheuttamaa pintamateriaalien kulumista, jolla ei ole merkitystä rakenteellisiin vaurioihin, puutteisiin riskeihin eikä turvallisuuteen sekä terveyshaittoihin keskittyneeseen kuntokartoitukseen. Pintamateriaalin kuluminen on lähinnä esteettinen häiriö, eikä kuntokartoituksessa oteta niihin kantaa, ellei sillä ole em. kokonaisuuksiin liittyvää vaikutusta. Kohtaan 4 on koottu olennaisimmat havainnot, kuten lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat sekä riskit ja riskirakenteet. 4 OLENNAISIMMAT HUOMIOT, EPÄKOHDAT JA RISKIT/RISKIRAKENTEET 4.1 HUOMIOT, HAVAINNOT, EPÄKOHDAT Vesikate on paikoin ruostunut ja vesikate on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä. Valesokkeli (rungon alaosat ja betonilaatan alapuoliset lämmöneristeet). Julkisivulevyt (mineriitti) sisältävät asbestia. Märkätiloja ei ole vesieristetty nykyisin vedeneristysmateriaalein.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 6/44 Rakennuksen vierustan kosteuden hallinta on puutteellinen. Sauna on teknisen käyttöikänsä lopussa. 4.2 TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ VAARANTAVAT HAVAINNOT / VAURIOT Asbestirakenteet. 4.3 RISKIT JA/TAI RISKIRAKENTEET Valesokkeli. Valurautaviemärit lähestyvät teknisen käyttöikänsä loppua. Mineriittilevyt ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Valurautainen pohjaviemäri on teknisen käyttöikänsä lopussa. 4.4 SUOSITELTAVAT KUNTO- TAI JATKOTUTKIMUKSET Valesokkelirakenteiden kunnon selvittäminen rakenteita avaamalla. Kohteen käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon vaikuttavat muut huomiot, sekä toimenpideja korjausehdotukset on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 9. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 6 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbesti, uudis- ja korjausrakentamisessa oli käytössä vuosina 1910 1990. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti ja valmistus kiellettiin v. 1993. Asbestia sisältävien tuotteiden myyminen ja käyttöönottaminen kiellettiin v. 1994. Krokidoliitin (sininen asbesti) käyttö kiellettiin v. 1976. Yleisesti käytetyt Mineriitti seinäverhouslevyt ja vesikatteet sisälsivät asbestia vuoteen 1988 saakka. Ehjät, asbestia sisältävät pintamateriaalit eivät aiheuta terveydelle haittaa. Asbestia käsiteltäessä, kuten purkutöissä on käytettävä siihen erikoistunutta henkilöstöä. Kohteessa havaittiin asbestirakenteita (Mineriittilevyt). Asennusvuodesta riippuen myös lattian muovipinnoitelaatat voivat sisältää asbestia. Kohteessa ei aistinvaraisesti havaittu viitteitä mikrobikasvustovaurioista. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 7/44 7 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Suomen Rakennustarkastus Oy:n laatima kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin asuntokauppaa varten tehtävän kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Asuntokaupan kuntotarkastus ei ole kuntotutkimus, eikä niitä voi sisällöltään, laajuudeltaan eikä kustannuksiltaan verrata toisiinsa. Rakennusten tarkastukset voidaan jaotella laajuudeltaan kolmeen eri kokonaisuuteen; kuntoarvioon, asuntokaupan kuntotarkastukseen ja rakennuksen ja sen eri järjestelmien kuntotutkimukseen. Kuntotutkimuksissa voidaan käyttää mm. erikoiskalustoa ja ottaa laboratorionäytteitä. Erikoistutkimuksissa voidaan käyttää homekoiraa. Suomen Rakennustarkastus Oy:n suorittama asuntokaupan kuntotarkastus suoritetaan ja raportointi laaditaan suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Tekijänoikeus: Suomen Rakennustarkastus Oy 8 VAKUUTUKSET Suomen Rakennustarkastus Oy:llä on voimassaolevat vastuu- ja vahinkovakuutukset.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 8/44 9 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HAVAINNOT Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaava. Raportti ei ole työselitys. Korjaus- ja toimenpide-ehdotukset, mahdolliset johtopäätökset, sekä perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kunkin osion loppuun. Nro NIMIKE RAKENNUSOSA, JÄRJESTELMÄ TAI TILA RAKENNUKSEN YLEISIMMÄT KOSTEUSRISKIT Yleistä - Rakennuksessa on useita muitakin kosteusriskirakenteita, kuin märkä- ja kosteat tilat. - Oheisessa kuvassa on havainnollistettu kosteuden aiheuttajat, jotka saattavat aiheuttaa kosteusvaurioita ja joihin raportissa voidaan viitata. - Havainnekuvassa osoitettujen kosteusriskirakenteiden tarkkailu on oltava säännöllistä, huoltotoimintaan kuuluvaa ennakointia, jolla vaurioita voidaan tehokkaasti estää. Havainnekuva rakennukseen kohdistuvista kosteusrasituksista.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 9/44 9.1 PERUSTUKSET, ALAPOHJA JA RAKENNUKSEN VIERUSTA Yleistä - Rakennuksen vierustan kosteus, joka muodostuu hulevesistä ts. sade- ja sulamisvesistä (vajovesistä), kattovesistä ja maakosteudesta saattavat kosteusrasittaa rakenteita. - Tehokas kosteuden hallinta vähentää perusmuurin ja alasidepuun sekä muiden alapohja- ja alaosien rakenteiden altistumista ulkoiselle ja kapillaariselle kosteudelle. Maanpintojen tulee kallistua rakennuksesta pois viettävästi. Suositeltava kallistus on 1:20, vähintään 3 3, metrin matkalta (1m = cm). - Rakennuksen vierustan tulee olla ilmava. Ilmava maa-ainestäyttö haihduttaa kosteutta ja vähentää kosteusrasitusta. Perusmuurin korkeus (sokkeli) tulisi olla väh. 30 cm. - Rakennuksen perustukset eivät yleensä ole havaittavissa. Niiden kuntoa voidaan arvioida ainoastaan perusmuurin halkeamien tai painumien perusteella. - Salaojien tarkoitus on johtaa pohjavettä pois kosteuttamasta anturaa ja perusmuurin alaosia. Pohjaveden pintakorkeus vaihtelee vuodenaikojen ja sademäärien mukaan. Salaojat tulee olla asennettuna anturalinjan alapuolelle. - Jotkin maaperät, kuten sora ja moreeni läpäisevät pintavedet hyvin. Salaojituksen asennustarpeen määrittää kuitenkin em. pohjavedenpinnan korkeusasema. Siksi salaojitus on usein suositeltavaa hyvin vettä läpäisevässäkin maaperässä, ellei em. varmoja tietoja ole käytettävissä. - Joillakin alueilla voi maaperästä vapautua radonia. Radon hajuton, väritön ja mauton jalokaasu, jota ei voi tarkastuksessa todeta. Suuret radonmäärät asuintiloissa voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Kunnan ympäristö ja rakennusviranomaiset antavat tietoa alueen radonpitoisuuksista. - Piilosokkeli (valesokkeli) oli yleinen 70 80 luvulla. Rakenne voi olla altis kosteudelle, koska rungon alaohjauspuu ja lämmöneriste ovat yleensä maanpinnan alapuolella. Kosteusrasitusta lisää puutteellinen rakennuksen vierustan kosteuden hallinta, kuten puuttuvat salaojat ja kattovesien johtaminen rakennuksen vierustalle. Havainnekuva piilosokkelista. Kuvassa mm. salaoja on liian korkealla ja alaohjaus matalla.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 10/44 - Sisälattianpinnan (huonekerros) korkeusero rakennuksen vierustaan (maanpintaan) on matalimmillaan noin + 10 1 cm. - Maankallistukset ovat pääosin tasaiset, eivätkä ole siis riittävän kaltevat pintavesien poistamiseen. - Kattovedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle. - Perusmuurissa ei havaittu rakenteellisia halkeamia. - Rakennuksen vierusta on sorastamatta karkealla maa-aineksella. - Salaojat on asennettu. - Tarkastuskaivot ovat myös asentamatta. Kuva 1a. Kuva 1b. - Routaeristys on asentamatta. - Perusmuurilevy (sokkelin kosteuseristys esim. patolevy tai bitumisively) on asentamatta. - Rakennuksessa on nk. piilosokkeli, jolloin puurungon alaohjauspuu voi altistua kosteusrasitukselle, samoin seinän ja lattian lämmöneristeet.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 11/44 - Em. rakenteet on luokiteltava riskirakenteiksi. - Seinän puurakenteiden alaosat ja seinän sekä lattian lämmöneristeet on kuntotutkittava riittävän laajalta alueelta, jotta rakenteiden kosteusteknisestä tilanteesta muodostuu kokonaiskuva. Kuva 1c. Lattian yläpinnan taso. Kuva 1d. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Maankallistukset tulee olla kaikkialla niin, että sade- ja sulamis- sekä kattovedet ohjautuvat pois rakennuksesta. Suositeltava kallistus on 1:20 vähintään 3-3, metrin matkalla. Sadevesisyöksyjen alle suositellaan asennettavaksi loiskealtaat ja loiskekourut tai sadevesiviemärit, joilla kattovedet ohjataan sadevesiviemäriin tai vähintään kolmen metrin etäisyydelle avo-ojaan tai kivipesään niin, ettei naapuritontille tai rakenteille aiheudu haittaa. Salaojat on asennettava (suositus). Salaojat on huollettava ja tarkastettava kolmen vuoden välein. Toimiva salaojitus vähentää oleellisesti routa- ja kosteusvaurioriskiä.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 12/44 Rakennuksen vierustan tulee olla ilmava. Ilmava maa-aines haihduttaa maakosteuden ja vähentää perusmuurin ja muiden alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Haihtuminen voidaan toteuttaa mm. karkealla sorastuksella tai kivetyksellä. Sorastus/kivetys tulee olla karkeata maa-ainesta esim. puhdas sepeli Ø 16-32 mm, S 200 mm ja L 600 mm. Piilosokkelin rakenteet on kuntotutkittava. 9.1.2 KELLARI Yleistä - Maakosteus on kellarirakenteilla tyypillistä ja siitä ei yleensä ole haittaa, mikäli kellarin lattioita ei ole pinnoitettu tiiviillä materiaalilla. Ilmanvaihdon on oltava tehokasta ja jatkuvaa. Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa rakenteiden kastumisen ja siten vaurioittaa niitä. Vaurioituneet ja kosteat rakenteet puolestaan ovat riski mikrobikasvuston syntymiselle. - Muovimatto tai muu tiivis pintamateriaali aiheuttaa yleensä maakosteuden tiivistymisen pintamateriaalin alapintaan ja siihen voi muodostua mikrobikasvustoa. - Myös kellarin seinärakenteet, jotka ovat pinnoitettu, koolattu ja lämpöeristetty voivat olla riskirakenne, ellei seinien kosteuseristykseen ja tuulettuvuuteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. - Kellaritilat ovat usein etenkin vanhoissa rakennuksissa suunniteltu apu-, huoltoja varastotiloiksi. Vanhoissa rakennuksissa on lähes aina jonkin verran maaperästä kapillaarisesti nousevaa kosteutta, joka tulee hyväksyä. On kuitenkin huolehdittava, ettei kosteus aiheuta laho- eikä mikrobivaurioita. - Kellarin tuuletukseen tulee olla jatkuvaa ja tehokasta. Myös kellarin lämpötilaa ja tilan suhteellista kosteutta (Rh %) on tarkkailtava. Havainnekuva tyypillisestä kellarista ja sen ilmanvaihdon sek rakennuksen vierustan kosteuden hallinnan merkityksestä rungon alaosaan ja purueristykseen.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 13/44 Havainnekuva rm-talon kellarista, jossa seinien alaosa on kastunut ja eriste voi homehtua. Havainnekuva kellarirakenteessa, jossa puutteellinen rakennuksen vierustan kosteudenhallinta voi aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurioita. - Kellarissa on saunaosasto, varastotiloja ja lämmönjakokeskus. - Seinät ovat kivirakenteisia. - Välipohja on teräsbetonilaattaa. - Lattia on maanvarainen betonilaatta. - Tilassa havaittiin seinissä ja lattialaatassa lievää kapillaarista maakosteutta. - Maakosteus on kellarirakenteilla tyypillistä ja siitä ei yleensä ole haittaa, mikäli kellarin ilmanvaihto on tehokasta ja jatkuvaa. Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa rakenteiden kostumista ja siten vaurioittaa niitä. Vaurioituneet ja kosteat rakenteet puolestaan ovat riski mikrobikasvuston syntymiselle. - Tilan ilmanvaihto on niukka, mutta ei aiheuta toimenpiteitä.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 14/44 Kuva 1c. Kuva 1d Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ilmanvaihdon on oltava tehokasta ja jatkuvaa. 9.2 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Yleistä - Tummat puupinnat varastoivat lämpöä ja ovat siten tiheämmän huoltomaalauksen tarpeessa. - Puuverhouksen huolto- ja maalaustarve vaihtelee maalin laadun, - sävyn sekä valmistajan ohjeiden perusteella. Säärasituksen alaiset julkisivut tulee huoltokäsitellä yleensä 7 10 vuoden välein. - Rakennuksen vierustalla oleva kasvillisuus sitoo kosteutta ja värjää (lehtivihreä) sekä rapauttaa julkisivun pintarakenteita. - Julkisivun tuuletus on niukka (rakennusajalle tyypillistä). - Tuuletus tapahtuu rakenteiden raoista.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 1/44 - Verhouksessa havaittiin puuosissa huoltomaalauksen tarvetta. - Mineriittilevyt sisältävät asbestia. Kuva 2a. Kuva 2b. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Julkisivut (puuverhous) tulee huoltokäsitellä ja maalata 2 3 vuoden kuluessa. Asbestia sisältävä mineriittilevy on teknisen käyttöikänsä lopussa, joten sen uusimiseen on aiheellista varautua lähitulevaisuudessa. 9.3 IKKUNAT JA ULKO-OVET Yleistä - Vesipellit tulee olla asennettuna ja sen saumojen on oltava tiiviit. Vesipellitysten suositeltava kallistus on 30. - Ikkunat ovat 3-lasiset.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 16/44 - Ulko-ovet toimivat, mutta olivat osin alkuperäisiä, eivätkä tiiveydeltään riittävät. - Autotallin (varastojen) ovet olivat myös tn. alkuperäisiä, eivätkä ne ole energiataloudellisia. - Ikkunoiden vesipellit olivat asennettu, kallistus on riittävä. Kuva 3a. Kuva 3b. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistyksen tarkistaminen aina ennen lämmityskauden alkua. Ulko-ovien huoltokäsittely ja maalaus 2 3 vuoden kuluessa. 9.4 YLÄPOHJA JA VESIKATTO Yleistä - Aluskatteen tehtävänä on sekä estää, että kuljettaa vesikatteen alapuolelle tiivistyvä kondenssi- ja mahdollinen paineveden tuottama kosteus rakennuksen ulkopuolelle vaurioittamasta yläpohjarakenteita. Painevesi on esim. rankkasateella vesikatteen saumoista vuotava vesi tai talvisin jäätymisestä sekä sulamisvedestä patoutunutta kosteutta. Aluskatteen läpiviennit on oltava tiiviit.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 17/44-80 ja vielä 90-luvullakin aluskatteet asennettiin silloisten ohjeistusten mukaisesti. Aluskate asennettiin ilman korotusrimaa, jolloin ruoteet saattavat estää kosteuden vapaan siirtymisen räystäsrakenteiden suuntaan. Aluskate asennetaan usein liian kireälle. Katteen tulisi olla hieman pussilla, jolloin kerääntyvä valumakosteus ei ulotu katonkannattajiin. Katteet saattoivat olla pahvisia, jolloin usein niissä on kosteusjälkiä. Aluskate on kuitenkin toiminut sille tarkoitetun tehtävän mukaisesti. - Katonkannattajissa ja muissa puurakenteissa havaittava tummentuma tai pienet pilkut ovat viitteitä puutteellisesta yläpohjan tuuletuksesta. - Yläpohjaan muodostuu herkästi kondenssikosteutta ja tilan suhteellinen kosteus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Siksi yläpohjan tuuletuksen tulee olla tehokasta. - Rakennuksen vierustalla olevilla kulkuväylien ja oleskelualueiden kohdalla tulee vesikatteella olla lumiesteet, mikäli vesikate on jyrkkä ja liukaspintainen. Loivalla huopakatteella ei lumiesteitä tarvita. Vesikatto: - Vesikate on saumateräskatetta. Kate on alkuperäinen. - Vesikatteessa ei havaittu akuutteja vuotoja. - Kate oli monin paikoin ruosteessa. Kate myös oli paikoin koholla. Yleensä kohoumat johtuvat lämpötilaeroista, jolloin esim. kuumalla ilmalla laajentuessaan katteen pinta pyrkii nousemaan. - Vesikatteen läpivientikappaleet olivat tiiviit. - Aluskate on asentamatta. luslaudoitus oli asennettu, joka ottaa vastaan kondenssikosteuden. Yläpohja: - Yläpohjaan on tarkastus- ja huoltoluukkuja. - Yläpohjatila on matala ja sinne on asennettu lisälämmöneristeeksi puhallusvillaa. - Aistinvaraisesti tarkastellen, yläpohjasta virtasi tunkkaista hajua. Haju voi olla peräisin mahdollisesti olevasta puupurusta. - Yläpohjan tuuletus on niukka ja tapahtuu räystäsrakenteiden kautta. - Yläpohjaa voitiin tarkastella vain rajallisesti (ahtaan rakenteen vuoksi). Kattovarusteet: - Talo- ja lapetikkaat on asennettu. - Niiden kiinnitys on riittävä. - Lumiesteet eivät ole välttämättömät, koska pulpettikatto on hyvin loiva. - Räystäskourut ja sadevesisyöksyt olivat asennettu.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 18/44 Kuva 4a. Kuva 4b. Kuva 4c.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 19/44 Kuva 4d. Kuva 4e. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Yläpohjan tuuletusta suositellaan tehostettavaksi esim. päätyihin asennettavien tuuletusventtiilien kautta. Räystäskourut on syytä puhdistaa keväisin ja syksyisin. Kourujen kiinnitykset ja kallistukset tarkastetaan keväisin. Kiinteä huoltosilta suositellaan asennettavaksi. Vesikatteen uusimiseen on aiheellista varautua lähitulevaisuudessa, koska kate on teknisen käyttöikänsä loppuvaiheessa. 9. MÄRKÄ- TAI KOSTEAT TILAT Yleistä - Märkätilojen tekniset iät hieman vaihtelevat pintamateriaalista riippuen. Yleisesti voidaan päätellä märkätilojen pintamateriaalien olevan 1 18 vuotta huomioiden tilan käyttökuormitus l. rasitusluokka. Vaikka materiaalit olisivat teknisen käyttöikänsä lopussa, voivat ne kuitenkin olla käyttökelpoisia, ellei niissä ole havaittu koholla olevaa kosteutta tai muita riskitekijöitä.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 20/44 - Kopolaataksi kutsutaan laattaa, jonka alla on ilmatilaa ja laatta ei ole kokonaisuudessaan kiinni alustassaan. Laatta ei useinkaan ole irti. Irtonaisen laatan erottaa helähdysmäisestä äänestä sitä koestamalla. Kopolaatan alle voi kulkeutua kosteutta esim. roiskevettä, joka patoutuu ja kuivuu hitaasti. Mikäli laatoitusalustana on jokin muu kuin kivi- tai betonirakenne ja nykyisiä vedeneristyksiä ei ole, on kopolaatat uusittava välittömästi. - Patoutunut kosteus on tiivistynyt laatan ja vesieristeen väliin (laatan kiinnitysmassaan), eikä se yleensä ole rakenteellista ja siten haitallista kosteutta, vaan normaali ilmiö. Vedeneriste tekee sille tarkoitettua tehtävää - siis estää kosteuden kulkeutumisen syvempiin rakenteisiin. Kosteus haihtuu saumausten kautta. Kuivuminen edellyttää jopa viikkojen kuivumisaikaa, jolloin suihkua ei voi käyttää. Kokenut kosteusmittaaja tunnistaa patoutuneen kosteuden. On kuitenkin epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi tarkastajan on varmuuden saamiseksi tehtävä porareikämittaus eristetilan ja sen rakenteiden kosteuden selvittämiseksi. Porareikämittaus ellei sitä voida tehdä esim. vastakkaiselta puolen rikkoo yhtenäisen vesieristeen. Porareikien tekemiseen tarvitaan aina omistajan kirjallinen lupa. - Porareikämittaukset tehdään ainoastaan levytettyihin puurakenteisiin. Kivirakenteisiin ei voida kosteuden tasaantumisajan vuoksi - tehdä rakennekosteusmittauksia AKK-tarkastuksen yhteydessä. - Elastiset tiivistysmassat menettävät tartuntaominaisuuttaan. Niihin voi muodostua pieniä tummia pilkkuja tai tummentumia, jotka ovat mikrobikas-vustoalustoja. Mikrobikasvuston määrä on vähäinen, eikä niistä normaalisti aiheudu terveysongelmia. Tiivisteet on uusittava 7 vuoden välein. - Tilat, joissa on esim. alapesusuihku tai vesikäyttöisiä koneita, laitteita tai muuta kosteuskuormitusta, luokitellaan märkätilaksi. Tilat tulee olla tarpeellisilta osin riittävästi vesieristetty mahdollisten vesivuotojen aiheuttamien vaurioiden minimoimiseksi tai estämiseksi. Muutoin tiloissa riittää roiskevesisuojaus, kuten wctiloissa. - Märkätilojen pintarakenteiden tekniseksi iäksi on luokiteltu kosteussulkusivellyissä pesuhuoneissa pohjamateriaalista riippuen 1 18 vuotta. Vedeneristysmassalla käsiteltyjen märkätilarakenteiden ikä on n. 30 vuotta (RT 18-10922) Periaatedetalji patoutuneesta kosteudesta.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 21/44 9..1 Märkätilat - Rakennuksen märkätilaosasto on kellarissa. - Seinät ovat betonirakenteisia ja pinnoitettu osin keraamisella laatalla. - Lattiat ovat klinkkerilaattaa. - Pesuhuone on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä vastaa nykyisiä vaatimuksia peseytymistiloista. - Tilan ilmanvaihto on niukka. - Lattian kallistukset kohti kaivoa olivat silmämääräisesti riittävät. - Lattiakaivon ympärillä havaittiin kohonnutta kosteutta, joka on normaali ilmiö (vrt. patoutunut kosteus). - Nykyvaatimusten mukaisia vedeneristyksiä ei ole. - Aistinvaraisesti niin silmämääräisesti kuin hajuaisteinkaan ei todettu viitteitä mikrobikasvustoon viittaavista vaurioista. - Sähköpistokkeet ja rasiat olivat suojattu ja/tai roiskevesialueen ulkopuolella. Kuva a. Kuva b.
AKK 13088 PVKOTI TERVEYSTALONTIE 2 TAMMELA 22/44 9..2 Sauna Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Pesuhuone on peruskunnostettava nykyisin vesieristysmateriaalein. Yleistä - Saunassa on oltava tehokas ilmanvaihto. Ilmanvaihto estää paneloinnin ennen aikaisen tummentumisen. - Saunan paneloinnin takana tulee olla tuuletusrako. Mikäli panelointi on asennettu pystyyn, sen alla on oltava ristikoolaus, Muutoin pelkkä vaakakoolaus estää tuuletuksen. - Seinän alaosan on oltava vesitiivis. Roiskevesi ei saa kulkeutua laatoituksen taakse, joten paneloinnin on oltava riittävästi limitettynä laatoituksen suhteen. - Kiukaan turva- ja palosuojaetäisyydet vaihtelevat kiuastoimittajan ja -mallin mukaan. Asennusohjeita on noudatettava. - Saunan paneloinnin tekninen ikä normaalissa käyttökuormituksessa on n. 20 vuotta (RT 18-10922). - Sauna on puupaneloitu. - Lattia on betonia. - Paneelin takainen ilmarako on niukka. - Kiuas on puulämmitteinen. - Paloturvallisuuspuutteita ei havaittu. - Sauna on rakenteiltaan teknisen käyttöikänsä lopussa. Kuva c. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Saunan peruskunnostus.