KAIKKIALLA SUOMESSA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN KAIKKIALLA SUOMESSA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN KAIKKIALLA SUOMESSA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN R A P O R T T I

Transkriptio

1 R A P O R T T I KUNTOTARKASTUS Saaren Koulu Tarkastuspäivä Kaukolantie PORRAS Tarkastaja: Sami Heikkinen RI, DI, PKA Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto Ry:n suosittelema yhteistyökumppani S U O M E N R A K E N N U S T A R K A S T U S O Y F I N N I S H B U I L D I N G I N S P E C T I O N L T D KAIKKIALLA SUOMESSA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUH: INFO@RAKENNUSTARKASTUS.FI

2 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 2/44 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen pinta-ala: k-m 2 892, (ei tarkemitattu) Kohteen tilavuus: h-m³ 231 (ei tarkemitattu) Kerrosluku: 1+kellari+ullakko Rakennusvuosi: 1914 Laajennus: Käyttötarkoitus: Koulurakennus, jossa on kaksi vuokra-asuntoa Tarkastuksen tilaaja: Tammelan kunta Kohteen omistaja: Tammelan kunta Omistushistoria Tarkastuksen syy Tarkastaja(t) Kunta on omistanut koulu alusta saakka. Tammelan kunta harkitsee rakennuksen myyntiä ja halusi selvittää sen kunnon. - Diplomi- ja rakennusinsinööri Sami Heikkinen Läsnä olleet - Mika Suontausta (Tammenlan kunnan edustaja) osan aikaa - Heikki Karvonen (Asunto 1 vuokralainen) Tarkastushetken sää ja olosuhteen tarkastuksen alkaessa Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Rajaukset kohteessa Muuta - Poutainen. - Ulkoilman RH 86 %, lämpötilassa + 22 C (mitattu varjossa) - Sisäilman RH 42 %, lämpötilassa + 21 C. - Mahdolliset tilakohtaiset arvot on esitetty havaintojen yhteydessä. Pääpiirustukset ja osin rakennesuunnitelmia. On suoritettu. Koulurakennus. Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä, joten niiden perusteella riskirakenteita ei voitu arvioida.

3 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 3/44 Tarkastuksessa tarvittaessa käytetyt apuvälineet Trotec kosteudentunnistin TS 300 SDI-anturilla Suhteellisen kosteuden mitta-anturia TS 240 SDI (porareikäanturi) Puun kosteuden juntta-anturia T 2000 S. Digitaalikameraa käytettiin kohteen kuvaukseen. Trotec TP4 laser-pintalämpötilatunnistinta lämpövuotojen havaitsemiseksi (talvisin). Vedenvirtaaman mittalaite ja veden lämpömittari 2 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä alkuhaastattelussa saatuihin tietoihin. EI TOISTETA KOHDASSA 9. HAVAINNOT). Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Kosteuseristys (pm). Routaeristys Alapohjan rakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Välipohja 1 Välipohja 2 Yläpohja Kattomuoto Vesikate Paikalla rakennettu. Luonnonkivi vanhimmalla osalla ja tod. laajennusosalla teräsbetonianturat. Teräsbetonia. Ei ole asennettu. Ei ole asennettu. Maanvarainen teräsbetonilaatta ja tuulettuva alapohja. Ei ole. Uudella puolella puurankarakenne ja vanhalla puolella hirsirakenne. Rappaus. Puuranka- ja hirsiseinä. 3-lasiset umpiolasielementit. Puupalkisto. Teräsbetonilaatta. Puurakenteinen, eristeenä on sahanpuru. Aluskatteena on päre ja huopa. Harjakatto. Tiilikate.

4 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 4/44 Pääasiallinen lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Suoritetut peruskorjaukset Käyttövesi- ja viemäriputkisto Omistajan tiedossa olevat vahingot, havaitut puutteet ja vauriot sekä tiedot korjaustoimenpiteistä Öljylämmitysjärjestelmä. Öljy. Lämmönjako tapahtuu vesikiertopattereilla. Painovoimainen. Sähkö ja vesi (vesiosuuskunta). Lämmityskattila on uusittu v Öljysäiliöt on uusittu v Asunto 2 on uusittu keittiö v Asunto 1 on lattioita aukaistu perustuksiin saakka v , jolloin on myös alapohjan tuuletusaukkoja lisätty sokkeliin. Koulun puolen pintaremontti ja koulun keittiö Veistoluokka on tehty kellariin v Oppilasvessat on rakennettu v Saunan piippu v Pääpiippu v Jätevesien pienpuhdistamo on asennettu Ikkunat on uusittu noin v Vesijohtoputkisto on kuparia. Viemäriputkisto on muovia ja valurautaa. Asunto 1 makuuhuoneen lattia notkuu normaalia enemmän. Luku- ja tulkintaohjeita Raportin havaintojen kirjauskohdissa on yleisosiota, jonka tarkoitus on antaa yleistietoa rakenteiden ja järjestelmien ominaisuuksista, vaatimuksista, huoltotarpeista sekä muista syistä ja seurauksista, jotka voivat vaikkapa vaurioittaa rakenteita. Tekninen käyttöikä: Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota rakennusosien tai järjestelmien keskimääräiseen tekniseen käyttöikään. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. Uusinta- ja/tai kunnostusinvestointeihin on varauduttava. Teknisen käyttöiällä tarkoitetaan toimintavaatimuksen täyttymistä, joka perustuu yleisiin käytössä oleviin tietoihin ja kokemuksiin.

5 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS /44 Riskit tai riskirakenteet: Tarkastuksessa tuodaan esille myös mahdolliset riskit ja riskirakenteet. Luokittelulla halutaan antaa informaatio esim. väärästä tai huonosta rakenneratkaisusta, jolla voi olla vaikutus rakenteen tai järjestelmien vaurioitumisiin. Vaikka jokin rakenne, osa tai järjestelmä on luokiteltu riskiksi, ei useinkaan tehdyissä rakenne-avauksissa ole havaittu vaurioita. Pintapuolisella tarkastuksella tai pintakosteuden tunnistimella ei voi varmuudella todeta vaurioita. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto on selvitettävä rakenteen avauksilla, ts. kuntotutkimuksella. Rakennusmääräykset ja ohjeistukset: Rakennukset ovat tehty aikakautensa ohjeiden, materiaalien ja menetelmien mukaan, jotka ovat olleet ja ovat edelleen hyväksyttäviä. Myöhemmin voimaan tulleet määräykset eivät ole velvoittavia. Nykymääräykset viittaavat kuitenkin hyvään tiedossa oleviin rakennustapoihin ja materiaaleihin, sekä kiinteistön ylläpitoon. Tarkastuksen sisältö ja tavoite: Kuntotarkastuksen pääpaino on rakenteiden ja järjestelmien puutteiden, vaurioiden, riskien ja sekä asumisturvallisuuteen sekä -terveyteen liittyvien havaintojen tekeminen ja päätelmien puolueettoman tiedon tuottaminen kaikille asianosaisille. Rakennustyön ja -materiaalien laatutasoa, pinnoitustöitä ja pintamateriaalien normaalia kulumista ei arvioida, ellei niillä ole haitta tms. vaikutusta edellä mainittuihin laajempiin kokonaisuuksiin. 3 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Rakennus on osittain peruskorjattu. Rakennusta on ylläpidetty normaaleilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä. Rakennus sijaitsee tasamaalla. Rakennus on rakennettu rakennusajankohdan mukaisin materiaalein ja välinein. Rakennustekniikaltaan, -muotoilultaan ja -menetelmiltään rakennus on tyypillinen rakennusajankohdan edustaja. Merkittäviä yleisesti huomioitavia havaintoja ovat: Maa viettää osin rakennusta kohti, vesikatteessa on painuma. Tuulettuvaa alapohjaa ei päästy tarkastamaan. Lattia rakenteet painuvat poikkeuksellisen paljon asunto 1 makuuhuoneessa. Yläpohjan tuuletus on niukka. 1 krs suihkutilojen tekninen käyttöikä on saavutettu. Kellarissa olevien saunan ja pesuhuoneen tekninen käyttöikä on saavutettu. Lämmitysverkoston teräsputkien tekninen käyttöikä on loppumassa. Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita rakenteellisia vaurioita, joilla olisi selvää välitöntä vaikutusta rakennuksen asumiskelpoisuuteen. Rakenteissa ei havaittu muita merkittäviä rakenteellisia riskejä tai vaurioita, kuin kohdassa 4 lueteltuja havaintoja ja kohdassa 9 lueteltuja korjaus- sekä kunnostustarpeita. Rakennuksen yleiskunto ja rakennustekninen kuntoluokitus on esitetty kohdassa 10. Kuntoluokituksessa vertaillaan rakennusta rakennusosittain samantyyppisiin ja ikäisiin rakennuksiin. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. Tämän vuoksi on voitu muutamin paikoin suositella rakenteiden kunnon selvittämistä esimerkiksi avaamalla rakenteita.

6 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 6/44 Rakennuksessa oli havaittavissa normaalia asuinkäytön aiheuttamaa pintamateriaalien kulumista, jolla ei ole merkitystä rakenteellisiin vaurioihin, puutteisiin riskeihin eikä turvallisuuteen sekä terveyshaittoihin keskittyneeseen kuntokartoitukseen. Pintamateriaalin kuluminen on lähinnä esteettinen häiriö, eikä kuntokartoituksessa oteta niihin kantaa, ellei sillä ole em. kokonaisuuksiin liittyvää vaikutusta. Kohtaan 4 on koottu olennaisimmat havainnot, kuten lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat sekä riskit ja riskirakenteet. 4 OLENNAISIMMAT HUOMIOT, EPÄKOHDAT JA RISKIT/RISKIRAKENTEET 4.1 HUOMIOT, HAVAINNOT, EPÄKOHDAT Turvakaukaloita ei ole asennettu astianpesukoneen eikä kylmälaitteiden alle. Vanhimpien vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on saavutettu. Sokkelin ympärille ei ole asennettu perusmuurilevyä, salaojitusta, routasuojasta, sadevesien poisjohtamisia, sorastusta sekä maa viettää osin kohti rakennusta. Asunto 1 vesikatolla oleva lapetikas on huonokuntoinen. Vesikatteessa on painumia. Yläpohjan tuuletus on niukka. Korvausilma venttiileitä ei ole asennettu. Kellarissa olevien saunan ja pesuhuoneen tekninen käyttöikä on saavutettu. Vanhojen lämmitysputkien eristeissä on todennäköisesti asbestia. Lämmitysverkoston teräsputkien teknillinen käyttöikä on loppumassa. 4.2 RISKIT JA/TAI RISKIRAKENTEET Tuulettuva alapohja on riskirakenne. Tuulettuvaa alapohjaa ei päästy tarkastamaan, koska alapohjassa oli liikaa jätettä. Lattiarakenteet painuivat poikkeuksellisen paljon asunto 1 makuuhuoneessa. 1 krs suihkutilojen tekninen käyttöikä on saavutettu. Tilassa ei ole nykymääräysten mukaisia vesieristyksiä. 4.3 SUOSITELTAVAT KUNTO- TAI JATKOTUTKIMUKSET Tuulettuvan alapohjan kunto tulee selvittää jatkotutkimuksella. Kohteen käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon vaikuttavat muut huomiot, sekä toimenpideja korjausehdotukset on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 9. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja

7 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 7/44 laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 6 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbesti, uudis- ja korjausrakentamisessa oli käytössä vuosina Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti ja valmistus kiellettiin v Asbestia sisältävien tuotteiden myyminen ja käyttöönottaminen kiellettiin v Krokidoliitin (sininen asbesti) käyttö kiellettiin v Yleisesti käytetyt Mineriitti seinäverhouslevyt ja vesikatteet sisälsivät asbestia vuoteen 1988 saakka. Ehjät, asbestia sisältävät pintamateriaalit eivät aiheuta terveydelle haittaa. Asbestia käsiteltäessä, kuten purkutöissä on käytettävä siihen erikoistunutta henkilöstöä. Kohteessa havaittiin todennäköisesti asbestirakenteita (vanhojen lämmitysputkien eristyksessä). Kohteessa havaittiin viitteitä mikrobikasvustovaurioista. Lattiarakenteet painuivat poikkeuksellisen paljon asunto 1 makuuhuoneessa. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 7 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Suomen Rakennustarkastus Oy:n laatima kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin asuntokauppaa varten tehtävän kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Asuntokaupan kuntotarkastus ei ole kuntotutkimus, eikä niitä voi sisällöltään, laajuudeltaan eikä kustannuksiltaan verrata toisiinsa.

8 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 8/44 Rakennusten tarkastukset voidaan jaotella laajuudeltaan kolmeen eri kokonaisuuteen; kuntoarvioon, asuntokaupan kuntotarkastukseen ja rakennuksen ja sen eri järjestelmien kuntotutkimukseen. Kuntotutkimuksissa voidaan käyttää mm. erikoiskalustoa ja ottaa laboratorionäytteitä. Erikoistutkimuksissa voidaan käyttää homekoiraa. Suomen Rakennustarkastus Oy:n suorittama asuntokaupan kuntotarkastus suoritetaan ja raportointi laaditaan suoritusohjeen KH mukaisesti. Tekijänoikeus: Suomen Rakennustarkastus Oy Vain tarkastajan omakätisesti allekirjoittama tai yrityksen leimalla varustettu sekä lunastettu raportti on pätevä asiakirja. Maksamatonta, leimaatonta tai allekirjoittamatonta raporttia, luonnosta tai kopiota ei osittainkaan saa käyttää kaupan tai muun yhteydessä. Raportti on Suomen Rakennustarkastus Oy:n omaisuutta niin kauan kun tarkastuksesta ja raportoinnista aiheutuneet kustannukset ovat kaikkien maksuvelvollisen osalta kokonaisuudessaan suoritettu. Muutoin raportti on pätemätön asiakirja. 8 VAKUUTUKSET Tilaajien, ostaja- ja myyjäosapuolten mahdollisen vakuutuksen tarkka korvauspiiri on määritelty kunkin vakuutuksenantajan vakuutusehdoissa. Vakuutus ehtoineen on tarkastettava kunkin osapuolen vakuutusyhtiöstä. Suomen Rakennustarkastus Oy:llä on voimassaolevat vastuu- ja vahinkovakuutukset.

9 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 9/44 9 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HAVAINNOT Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaava. Raportti ei ole työselitys. Korjaus- ja toimenpide-ehdotukset, mahdolliset johtopäätökset, sekä perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kunkin osion loppuun. Nro NIMIKE RAKENNUSOSA, JÄRJESTELMÄ TAI TILA RAKENNUKSEN YLEISIMMÄT KOSTEUSRISKIT Yleistä - Rakennuksessa on useita muitakin kosteusriskirakenteita, kuin märkä- ja kosteat tilat. - Oheisessa kuvassa on havainnollistettu kosteuden aiheuttajat, jotka saattavat ai-heuttaa kosteusvaurioita ja joihin raportissa voidaan viitata. - Havainnekuvassa osoitettujen kosteusriskirakenteiden tarkkailu on oltava säännöl-listä, huoltotoimintaan kuuluvaa ennakointia, jolla vaurioita voidaan tehokkaasti estää. Havainnekuva rakennukseen kohdistuvista kosteusrasituksista.

10 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 10/ PERUSTUKSET, ALAPOHJA JA RAKENNUKSEN VIERUSTA Yleistä - Rakennuksen vierustan kosteus, joka muodostuu hulevesistä ts. sade- ja sulamis-vesistä (vajovesistä), kattovesistä ja maakosteudesta saattavat kosteusrasittaa rakenteita. Tehokas kosteuden hallinta vähentää perusmuurin ja alasidepuun sekä muiden ala-pohja- ja alaosien rakenteiden altistumista ulkoiselle ja kapillaariselle kosteudelle. Maanpintojen tulee kallistua rakennuksesta pois viettävästi. Suositeltava kallistus on 1:20, vähintään 3 3, metrin matkalta (1m = cm). - Rakennuksen vierustan tulee olla ilmava. Ilmava maa-ainestäyttö haihduttaa kos-teutta ja vähentää kosteusrasitusta. Perusmuurin korkeus (sokkeli) tulisi olla väh. 30 cm. - Rakennuksen perustukset eivät yleensä ole havaittavissa. Niiden kuntoa voidaan arvioida ainoastaan perusmuurin halkeamien tai painumien perusteella. - Salaojien tarkoitus on johtaa pohjavettä pois kosteuttamasta anturaa ja perusmuurin alaosia. Pohjaveden pintakorkeus vaihtelee vuodenaikojen ja sademäärien mukaan. Salaojat tulee olla asennettuna anturalinjan alapuolelle. - Jotkin maaperät, kuten sora ja moreeni läpäisevät pintavedet hyvin. Salaojituksen asennustarpeen määrittää kuitenkin em. pohjavedenpinnan korkeusasema. Siksi salaojitus on usein suositeltavaa hyvin vettä läpäisevässäkin maaperässä, ellei em. varmoja tietoja ole käytettävissä. - Joillakin alueilla voi maaperästä vapautua radonia. Radon hajuton, väritön ja mauton jalokaasu, jota ei voi tarkastuksessa todeta. Suuret radonmäärät asuin-tiloissa voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Kunnan ympäristö ja rakennusviran-omaiset antavat tietoa alueen radonpitoisuuksista. - Tuulettuvan alapohjan (ryömintätilainen) Ilmanvaihdon tulee olla tehokasta. Ala-pohjaan saattaa muodostua maa- ja kondenssikosteutta. Ohjeistuksen mukaan tuuletusaukkoja tulee olla 0,4% pohjan pinta-alasta, eikä katvealueita saa jäädä. - Alapohjassa ei saa olla orgaanista ts. maatuvaa jätettä. Maaperän tulee olla ilma-va, eikä painaumia, joihin vesi lammikoituu, saa myöskään olla. Havainnekuva tuuletuskatvealueista.

11 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 11/44 - Sisälattianpinnan (asuinkerros) korkeusero rakennuksen vierustaan (maanpintaan) on matalimmillaan noin cm. - Maankallistukset viettävät osin rakennusta kohti. - Kattovedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle. - Perusmuurissa ei havaittu rakenteellisia halkeamia. - Rakennuksen vierusta on sorastamatta karkealla maa-aineksella. - Salaojat on asentamatta. - Tarkastuskaivot on myös asentamatta. - Routaeristys on asentamatta. - Perusmuurilevy (sokkelin kosteuseristys esim. patolevy) on asentamatta. - Tuulettuva alapohja on tyypillinen riskirakenne. Alapohjan kuntoa ei päästy tarkastamaan, koska alapohjassa on liikaa jätettä. - Lattiarakenteet painuivat poikkeuksellisen paljon asunto 1 makuuhuoneessa. Tämä viittaa siihen, että alapohjassa voi olla mikrobivaurio. Kuva 1a. Lattia painuu poikkeuksellisen paljon. Kuva 1b. Alapohjan tarkastusluukku on avattu.

12 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 12/ Kellari Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Maankallistukset tulee olla kaikkialla niin, että sade- ja sulamis- sekä kattovedet ohjautuvat pois rakennuksesta. Suositeltava kallistus on 1:20 vähintään 3-3, metrin matkalla. Sadevesisyöksyjen alle suositellaan asennettavaksi loiskealtaat ja loiskekourut tai sadevesiviemärit, joilla kattovedet ohjataan sadevesiviemäriin tai vähintään kolmen metrin etäisyydelle avo-ojaan tai kivipesään niin, ettei naapuritontille tai rakenteille aiheudu haittaa. Perusmuurilevyn, salaojien ja niiden tarkastuskaivojen sekä routaeristeiden asentamista suositellaan. Salaojat on aina suositeltavia, joissakin tapauksissa ehdottomasti asennettu. Salaojat on huollettava ja tarkastettava kolmen vuoden välein. Toimiva salaojitus vähentää oleellisesti routa- ja kosteus-vaurioriskiä. Rakennuksen vierustan tulee olla ilmava. Ilmava maa-aines haihduttaa maakosteuden ja vähentää perusmuurin ja muiden alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Haihtuminen voidaan toteuttaa mm. karkealla sorastuksella tai kivetyksellä. Sorastus/kivetys tulee olla karkeata maa-ainesta esim. puhdas sepeli Ø mm, S 200 mm ja L 600 mm. Tuulettuvan alapohjan kunto tulee selvittää jatkotutkimuksella. Yleistä - Maakosteus on kellarirakenteilla tyypillistä ja siitä ei yleensä ole haittaa, mikäli kellarin lattioita ei ole pinnoitettu tiiviillä materiaalilla. Ilmanvaihdon on oltava tehokasta ja jatkuvaa. Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa rakenteiden kastumisen ja siten vaurioittaa niitä. Vaurioituneet ja kosteat rakenteet puolestaan ovat riski mikrobikasvuston syntymiselle. Havainnekuva tyypillisestä kellarista ja sen ilmanvaihdon sek rakennuksen vierustan kosteuden hallinnan merkityksestä rungon alaosaan ja purueristykseen.

13 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 13/44 - Muovimatto tai muu tiivis pintamateriaali aiheuttaa yleensä maakosteuden tiivistymisen pintamateriaalin alapintaan ja siihen voi muodostua mikrobikasvustoa. - Myös kellarin seinärakenteet, jotka ovat pinnoitettu, koolattu ja lämpöeristetty voivat olla riskirakenne, ellei seinien kosteuseristykseen ja tuulettuvuuteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. - Kellaritilat ovat usein etenkin vanhoissa rakennuksissa suunniteltu apu-, huolto- ja varastotiloiksi. Vanhoissa rakennuksissa on lähes aina jonkin verran maaperästä kapillaarisesti nousevaa kosteutta, joka tulee hyväksyä. On kuitenkin huolehdittava, ettei kosteus aiheuta laho- eikä mikrobivaurioita. - Kellarin tuuletukseen tulee olla jatkuvaa ja tehokasta. Myös kellarin lämpötilaa ja tilan suhteellista kosteutta (Rh %) on tarkkailtava. Havainnekuva rm-talon kellarista, jossa seinien alaosa on kastunut ja eriste voi homehtua. Havainnekuva kellarirakenteessa, jossa puutteellinen rakennuksen vierustan kosteudenhallinta voi aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurioita.

14 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 14/44 - Seinät ovat kivirakenteisia. - Välipohja on teräsbetonilaattaa. - Lattia on maanvarainen betonilaatta. - Tilassa havaittiin seinissä ja lattialaatassa kapillaarista maakosteutta. - Maakosteus on kellarirakenteilla tyypillistä ja siitä ei yleensä ole haittaa, mikäli kellarin ilmanvaihto on tehokasta ja jatkuvaa. Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa rakenteiden kostumista ja siten vaurioittaa niitä. Vaurioituneet ja kosteat rakenteet puolestaan ovat riski mikrobikasvuston syntymiselle. - Kellarissa on pannuhuone, sauna, pesuhuone ja veistoluokka. - Tilan ilmanvaihto on riittävä. Kuva 1c. Kuva 1d. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ilmanvaihdon on oltava tehokasta ja jatkuvaa.

15 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 1/ ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT - Julkisivun tuuletus on riittävä. - Tuuletus tapahtuu rappauksen lävitse. - Verhouksessa ei havaittu merkittäviä puutteita. Kuva 2a. Kuva 2b. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ei välittömiä toimenpiteitä. 9.3 IKKUNAT JA ULKO-OVET Yleistä - Tummat ikkunakehykset ja vuorilaudat ovat lämpö- ja säärasitukselle alttiimpia kuin valkoiset. Tummien ikkunapuitteiden lämpötila voi kesäkuumalla auringon pais-teessa olla yli +70 C. Siksi tummien ikkunakehysten ja vuorilaudoitusten huoltoväli on tiheämpi.

16 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 16/44 - Vesipellit tulee olla asennettuna ja sen saumojen on oltava tiiviit. Vesipellitysten suositeltava kallistus on Ikkunat ovat 3-lasiset. - Ulko-ovet toimivat ja olivat tiivistetty. - Ikkunoiden vesipellit olivat asennettu, kallistus on riittävä. - Ulkoportaista puuttuvat käsijohde. Kuva 3a. Kuva 3b. Käsijohdetta ei ole asennettu. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistyksen tarkistaminen tulee tehdä aina ennen lämmityskauden alkua. Portaisiin tulee asentaa käsijohde.

17 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 17/ YLÄPOHJA JA VESIKATTO Yleistä - Aluskatteen tehtävänä on sekä estää, että kuljettaa vesikatteen alapuolelle tiivisty-vä kondenssi- ja mahdollinen paineveden tuottama kosteus rakennuksen ulkopuo-lelle vaurioittamasta yläpohjarakenteita. Painevesi on esim. rankkasateella vesikat-teen saumoista vuotava vesi tai talvisin jäätymisestä sekä sulamisvedestä patou-tunutta kosteutta. Aluskatteen läpiviennit on oltava tiiviit ja vielä 90-luvullakin aluskatteet asennettiin silloisten ohjeistusten mukaisesti. Aluskate asennettiin ilman korotusrimaa, jolloin ruoteet saattavat estää kosteuden vapaan siirtymisen räystäsrakenteiden suuntaan. Aluskate asennetaan usein liian kireälle. Katteen tulisi olla hieman pussilla, jolloin kerääntyvä valumakosteus ei ulotu katonkannattajiin. Katteet saattoivat olla pahvisia, jolloin usein niissä on kos-teusjälkiä. Aluskate on kuitenkin toiminut sille tarkoitetun tehtävän mukaisesti. - Katonkannattajissa ja muissa puurakenteissa havaittava tummentuma tai pienet pilkut ovat viitteitä puutteellisesta yläpohjan tuuletuksesta. - Yläpohjaan muodostuu herkästi kondenssikosteutta ja tilan suhteellinen kosteus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Siksi yläpohjan tuuletuksen tulee olla tehokas-ta. - Rakennuksen vierustalla olevilla kulkuväylien ja oleskelualueiden kohdalla tulee vesikatteella olla lumiesteet, mikäli vesikate on jyrkkä ja liukaspintainen. Loivalla huopakatteella ei lumiesteitä tarvita. Vesikatto: - Vesikate on tiiltä - Vesikatteessa ei havaittu vuotoja. - Vesikatteessa havaittiin painuma. Kattokannattimet ovat painuneet eri tavoilla. virhe on lähinnä esteettinen. - Vesikatteen läpivientikappaleet olivat tiiviit. - Aluskatteena toimii päre ja huopa. Yläpohja: - Yläpohjaa pääsee tarkastamaan. - Yläpohja toimii osin käyttöullakkona. - Yläpohjan tuuletus on räystäiden ja harjakolmioiden osilta niukka. - Yläpohjassa oli palokuormaa. - Katonkannattajissa havaittiin tummentumaa, joka on tyypillistä rakennusaikakauden kattorakenteille. Kattovarusteet: - Talo- ja lapetikkaat on asennettu. Asunto 1 yläpuolella olevat puiset lapetikkaat ovat huonokuntoiset.

18 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 18/44 - Talotikkaiden kiinnitys on riittävä. - Lumiesteet on asennettu. - Räystäskourut ja sadevesisyöksyt on asennettu. Kuva 4a. Vesikatteessa on painuma. Kuva 4b. Kuva 4c.

19 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 19/44 Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Yläpohjan tuuletusta suositellaan tehostettavaksi räystäiden ja harjakolmioiden osilta. Huonokuntoinen lapetikas tulee uusia. Räystäskourut on syytä puhdistaa keväisin ja syksyisin. Kourujen kiinnitykset ja kallistukset tarkastetaan keväisin. Palokuorma on poistettava, mikäli tila ei ole tarkoitettu varastointitilaksi. 9. MÄRKÄ- TAI KOSTEAT TILAT Yleistä - Märkätilojen tekniset iät hieman vaihtelevat pintamateriaalista riippuen. Yleisesti voidaan päätellä märkätilojen pintamateriaalien olevan 1 18 vuotta huomioiden tilan käyttökuormitus l. rasitusluokka. Vaikka materiaalit olisivat teknisen käyttö-ikänsä lopussa, voivat ne kuitenkin olla käyttökelpoisia, ellei niissä ole havaittu koholla olevaa kosteutta tai muita riskitekijöitä. - Kopolaataksi kutsutaan laattaa, jonka alla on ilmatilaa ja laatta ei ole kokonaisuu-dessaan kiinni alustassaan. Laatta ei useinkaan ole irti. Irtonaisen laatan erottaa helähdysmäisestä äänestä sitä koestamalla. Kopolaatan alle voi kulkeutua kosteu-tta esim. roiskevettä, joka patoutuu ja kuivuu hitaasti. Mikäli laatoitusalustana on jokin muu kuin kivi- tai betonirakenne ja nykyisiä vedeneristyksiä ei ole, on kopo-laatat uusittava välittömästi. - Patoutunut kosteus on tiivistynyt laatan ja vesieristeen väliin (laatan kiinnitysmassaan), eikä se yleensä ole rakenteellista ja siten haitallista kosteutta, vaan normaali ilmiö. Vedeneriste tekee sille tarkoitettua tehtävää - siis estää kosteuden kulkeutumisen syvempiin rakenteisiin. Kosteus haihtuu saumausten kautta. Kuivu-minen edellyttää jopa viikkojen kuivumisaikaa, jolloin suihkua ei voi käyttää. Koke-nut kosteusmittaaja tunnistaa patoutuneen kosteuden. On kuitenkin epävar-muustekijöitä, joiden vuoksi tarkastajan on varmuuden saamiseksi tehtävä pora-reikämittaus eristetilan ja sen rakenteiden kosteuden selvittämiseksi. Pora-reikämittaus ellei sitä voida tehdä esim. vastakkaiselta puolen rikkoo yhte-näisen vesieristeen. Porareikien tekemiseen tarvitaan aina omistajan kirjallinen lupa. - Porareikämittaukset tehdään ainoastaan levytettyihin puurakenteisiin. Kivi-rakenteisiin ei voida kosteuden tasaantumisajan vuoksi - tehdä raken-nekosteusmittauksia AKK-tarkastuksen yhteydessä. - Elastiset tiivistysmassat menettävät tartuntaominaisuuttaan. Niihin voi muodos-tua pieniä tummia pilkkuja tai tummentumia, jotka ovat mikrobikasvustoalustoja. Mikrobikasvuston määrä on vähäinen, eikä niistä normaalisti aiheudu terveys-ongelmia. Tiivisteet on uusittava 7 vuoden välein. - Tilat, joissa on esim. alapesusuihku tai vesikäyttöisiä koneita, laitteita tai muuta kosteuskuormitusta, luokitellaan märkätilaksi. Tilat tulee olla tarpeellisilta osin riittävästi vesieristetty mahdollisten vesivuotojen aiheuttamien vaurioiden minimoimiseksi tai estämiseksi. Muutoin tiloissa riittää roiskevesisuojaus, kuten wctiloissa. - Märkätilojen pintarakenteiden tekniseksi iäksi on luokiteltu kosteussulkusivellyissä pesuhuoneissa pohjamateriaalista riippuen 1 18 vuotta. Vedeneristysmassalla käsiteltyjen märkätilarakenteiden ikä on n. 30 vuotta (RT )

20 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 20/ Pesuhuone Periaatedetalji patoutuneesta kosteudesta. - Seinät ovat kivirakenteisia ja pinnoitettu paneelilla. - Lattiat ovat klinkkerilaattaa. - Laatoituksessa pistokokein koestettuna ei havaittu kopolaattoja. - Pintakosteustunnistimella havaittiin rakenteellista kohonnutta kosteutta lattiassa, joka on tyypillistä kellarirakenteissa. - Porareikämittaus todettiin tarpeettomaksi. - Tiloissa ei ole lattialämmitystä. - Tilan ilmanvaihto on riittävä. - Siirtoilman virtaus on riittävä. - Lattiakaivon rakenteet ovat tiiviit. Kuva a. - Lattian kallistukset kohti kaivoa olivat silmämääräisesti riittävät.

21 AKK SAARENKOULU KAUKOLANTIE 84 PORRAS 21/44 - Vedeneristys (nykyisten vaatimusten mukaiset) on asentamatta. - Aistinvaraisesti niin silmämääräisesti kuin hajuaisteinkaan ei todettu viitteitä mikrobikasvustoon viittaavista vaurioista. - Sähköpistokkeet ja rasiat olivat suojattu ja/tai roiskevesialueen ulkopuolella. - Pesuhuoneen pintamateriaalien tekninen käyttöikä on saavutettu. Tämä ei tarkoita sitä, että pesuhuonetta ei voitaisi enää käyttää Sauna Kuva b. Toimenpide- ja / tai korjausehdotus: Pesuhuone suositellaan peruskunnostettavaksi nykyisten vesieristysmääräysten mukaisesti. Yleistä - Saunassa on oltava tehokas ilmanvaihto. Ilmanvaihto estää paneloinnin ennen aikaisen tummentumisen. - Saunan paneloinnin takana tulee olla tuuletusrako. Mikäli panelointi on asennettu pystyyn, sen alla on oltava ristikoolaus, Muutoin pelkkä vaakakoolaus estää tuuletuksen. - Seinän alaosan on oltava vesitiivis. Roiskevesi ei saa kulkeutua laatoituksen taakse, joten paneloinnin on oltava riittävästi limitettynä laatoituksen suhteen. - Kiukaan turva- ja palosuojaetäisyydet vaihtelevat kiuastoimittajan ja -mallin mukaan. Asennusohjeita on noudatettava. - Saunan paneloinnin tekninen ikä normaalissa käyttökuormituksessa on n. 20 vuotta (RT ). - Sauna on puupaneloitu. - Lattia on pinnoitettu klinkkerilaatalla. - Pintakosteustunnistimella havaittiin rakenteellista kohonnutta kosteutta lattiassa, joka on tyypillistä kellarirakenteissa.