Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

Ympäristölautakunta 23 29.01.2014 Ympäristölautakunta 179 16.09.2014 Ympäristölautakunta 250 12.12.2014 Ympäristölautakunta 62 18.03.2015 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 74/10.02.03.01/2014 Ympäristölautakunta 29.01.2014 23 Kirkonkylää koskeva mittava asemakaavatyö on nyt saatu luonnosvaiheeseen. Asemakaavatyössä on kysymys koko nykyisen asemakaavan numeeristamisesta. Samassa yhteydessä kaavaan tehdään tarvittavat kaavamuutokset, mikä johtuu siitä, että tiettyjä alueita on rakennettu poikkeusluvilla kaavan vastaisesti. Asemakaavaa laajennetaan myös jonkin verran mm. Höytiäisen rannan läheisyyteen suunnitellun rantaraitin takia. Myös uusia rakennuspaikkoja on esitetty. Joidenkin katujen linjauksia ja nimiä tarkistetaan. Keskuskatu muuttuu kaavatieksi ja tien ylläpito siirtyy valtiolta kunnalle. MRL 51 edellyttää, että kunnan on pidettävä asemakaavat ajantasalla. Tässä työssä on kysymys myös siitä. Suurin hyöty saadaan kuitenkin käytännön työhön kaavan numeeristamisesta. Alueen vanhin asemakaava on vuodelta 1969, jonka jälkeen on tehty asemakaavan laajennuksia ja muutoksia aina vuoteen 2013 saakka. Kaavaluonnoksessa on vielä jonkin verran hiomista, mutta tässä vaiheessa se on kuitenkin syytä asettaa jo nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Lopulliset tarkennukset ja tarvittavat muutokset tehdään asemakaavaehdotukseen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kirkonkylän asemakaavan 19.12.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja 19.12.2013 päivätyt kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan koulutus- ja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa-aikalautakunnalta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 16.09.2014 179 Kirkonkylän asemakaavan 19.12.2013 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.2. - 19.3.2014 välisen ajan. Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä,

Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta ja koulutus- ja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa-aikalautakunnalta. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskuksen mielestä alueelle olisi hyvä laatia tarkkuustasoltaan sellainen oikeusvaikuttainen yleiskaava, joka riittävästi ohjaa nyt laadittavana olevaa asemakaavaa. Kaavaselostukseen on hyvä liittää ote ajantasaisesta asemakaavasta, jolloin asemakaavamuutoksen vertaaminen voimassa olevaan helpottuu. Huoltamontien varrella olevien kortteleiden 255 ja 256 AR-tontit sijoittuvat yleiskaavan palvelujen ja hallinnon alueelle. Yleiskaavamääräys ei salli laajamuotoista asumista alueelle. Kaavaluonnoksen mukaisen ratkaisun todetaan olevan sen verran pienimuotoista, että se on mahdollista yleiskaavamerkinnästä huolimatta. Sen sijaan YS -kortteli 409 sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle ja on yleiskaavan vastainen. Höytiäisen ranta-alue tulee säilyttää virkistysalueena ja sen maisema-arvot ja luonnon ominaispiirteet tulee huomioida. Tästä syystä AO-kortteli 241 Höytiäisen ja Pursitien välistä tulee poistaa kaavasta. Alue on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi, joten suunniteltu ratkaisu on yleiskaavan vastainen. Pilaantuneita maa-alueita ei ole käsitelty kaavaselostuksessa eikä kohteita ole osoitettu kaavaan. Tiedossa olevat yleiskaavan sekä MATTI-rekisterin mukaiset PIMA-kohteet on huomioitava kaavassa ja raportoitava kaavaselostuksessa. Kohteiden puhdistustarve on arvioitava suunnitellun maankäytön edellyttämällä tavalla. Asematielle ja Keskuskadulle ei ole osoitettu melualueita, vaikka Joensuun seudun yleiskaavassa melualueet on osoitettu molempiin. Melualuemerkintä puuttuu myös kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Meluasiat on osoitettava kaavaan. Lisäksi on tutkittava mahdollinen melun suojaamistarve alueella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Pohjavesialuetta koskevaan määräykseen tulee liittää seuraava teksti: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Laadittu luonto- ja maisemaselvitys ei ole riittävän ajantasainen mm. lajisto- ja luontotyyppitietojen osalta. Lajien uhanalaisuus on tarkasteltu selvityksen tekemisen jälkeen kahteen kertaan, viimeksi vuonna 2010. Linnustoselvitys puuttuu kokonaan. Se tulee tehdä kuluvan vuoden touko-kesäkuussa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Vierevänniemi on tutkittu ja luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi tuuli- ja

rantakerrostuma-alueeksi. Arvokkaan alueen rajaus tulee esittää kaavassa esimerkiksi VL/s -merkinnällä. Vierevänniemen kaakkoispuolelle laskeva puro, sen laakso sekä rantaluhta puron suulla on arvokas luontokohde ja se tulee merkitä luo-rajauksella. Vierevänniemellä sijaitseva norouoma ja sen ylityskohta tulee esittää kaavaehdotuskartassa riittävän selvästi ja selostuksessa tulee esittää arvio tien muutostyön vaikutuksista uoman luonnontilaisuuteen. Lisäksi on tuotava esille keinot, joilla työnaikaisia vaikutuksia uoman luonnontilaisuuteen ehkäistään. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta pelkkä luettelointi ei riitä. Kaavaselostukseen on lisättävä jokaisen suojelukohteen valokuva ja lyhyt kuvaus kohteesta ja sen historiasta. Kohde Ruumishuone ei sijaitse tällä kaava-alueella. Vanhalla hautausmaalla sijaitsee kaavakartan srk-1-merkinnällä varustettu 1900-luvun alussa rakennettu paarihuone. Kaavamerkintä on virheellinen, koska kirkkolailla voidaan suojella vain kirkollisia rakennuksia. Hautausmaalla oleva ruumishuone ei ELY-keskuksen tulkinnan mukaan ole kirkollinen rakennus, joten se tulee merkitä kaavaan sr-merkinnällä. Ehdotetaan muutettavaksi vanhan hautausmaan EH-merkintä EH/s-merkinnäksi. Kirkkoa koskeva srk-1-kaavamääräys on muutettava muotoon "korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen ja Kikkohallituksen lausunto". Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen tulee lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. Alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita, jotka tulee ottaa kaavaa laadittaessa huomioon. Tarvittaessa on tehtävä rakennusperinnön lisäinventointi. Ainakin Ortodoksinen kirkko vuodelta 1982 ehdotetaan merkittävän suojelukohteeksi. Yleisten määräysten kohta 7. Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan 6-12 m² puistomuuntamon voi rakentaa asemakaava-alueella toimenpideluvalla. Kaavamääräyksessä on huomioitava, että tämänkin kokoinen rakentaminen puisto- ym. alueella, jossa ei ole rakennusoikeutta, vaatii ELY-keskuksen poikkeamisluvan. On totta, että kirkonkylän asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaavan lisäksi ainoastaan Joensuun seudun yleiskaava. Yleiskaava on laadittu usean kunnan alueelle ja se on luonteeltaan pitkälle strateginen kaava, joka kuitenkin kertoo suuntaviivat tulevalle kehitykselle. Osayleiskaavalle on tietynlaista tarvetta, mutta tässä kaavahankkeessa on kysymys lähinnä Kirkonkylän asemakaavan numeeristamisesta sekä taajamaa rakenteellisesti tiivistävistä pienistä muutoksista, joista suurin osa on vain nykytilanteen osalta toteavia, nämä muutokset on tehty aikojen saatossa poikkeusluvin. Näiltä osin Joensuun seudun yleiskaava ohjaa asemakaavan uudistusta riittävästi. Kirkonkylän laaja-alaiselle tarkastelulle on kuitenkin myös tarvetta, mutta sen aika on muutamien vuosien päässä.

Asemakaavan hyödyntäminen päivittäisessä työssä edellyttää, että se uudistetaan ja numeeristetaan mahdollisimman nopeasti vastaamaan nykytarpeita. Kyseessä on alueeltaan ison asemakaavan uudistaminen ja numeeristaminen, joten on esitysteknisesti hieman haastavaa liittää vanhoja ajantasakaavoja asiakirjoihin. Asemakaavan liitteeksi on työstetty muutosalueista havainnekartta, joka liitetään kaava-asiakirjoihin. Korttelit 255 ja 256 ovat jo olemassa olevia rakennettuja kortteleita ja YS-kortteli 409 on kirkonkylän uuden päiväkodin tontti, joka rakenteellisesti sijoittuu kylän keskustaan ja eheyttää taajamarakennetta. Asemakaavoitusta ohjaava Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava, eikä sen lukeminen pienin yksityiskohdin ole perusteltua. Tästä johtuen ei korttelin 409 sijoittamista Puutarhatien varteen kirjaston viereen voi pitää kaavan vastaisena. Liito-oravan reviiri huomioidaan korttelin 409 ja sen rakennusalan rajauksessa. Korttelin sisälle rajataan alueen osa, jossa puusto tulee säilyttää liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi. Myös kunta pitää tärkeänä, että Höytiäisen ranta-alue olisi mahdollisimman suurilta osin yleisenä virkistysalueena rantaraitteineen kaikkien kirkonkyläläisten käytössä. Kortteli 241 poistetaan ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Pima-kohteet käsitellään selostuksessa ja lisätään kaavakartalle. Suojeluskunnan ampumarata mainitaan selostuksessa, mutta sitä ei merkitä kaavakartalle eikä mainita yleisten määräysten Pima-kohteissa, koska kyseessä ei ole MATTI-rekisteriin kuuluva Pima-kohde. Keskuskatu ja Asemantie ovat siirtyneet kunnan kaduiksi ja niiden nopeudet on pudotettu hidasteilla niin pieneksi, etteivät melualueiden merkinnät ole enää tarpeellisia. Kyseiset kadut ovat keskusta-alueen sisäisiä väyliä, joiden melukuormitus on alueen oman maankäytön synnyttämää. Liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella on epätodennäköistä, että Keskuskadulla ja Asemantiellä esiintyisi valtioneuvoston yö- ja päivämelun ohjearvot ylittäviä liikennemelutasoja. Pihamelua voidaan rakennussuunnittelussa torjua rakennusten sijoittelulla siten, että oleskelualueet jäävät melulähteeseen nähden rakennusten taakse. Valtatie 6:n melualuemerkintä lisätään selostukseen sekä kaavakartan merkintöihin ja määräyksiin. Pohjavesialuetta koskeva määräys lisätään määräyksiin. Kyse on jo rakennetun taajaman asemakaavan uudistamisesta ja numeeristamisesta. Uudet rakentamisalueet ovat suoraan nykyiseen taajamarakenteeseen liittyviä yksittäisiä kortteleita tai tontteja. Rakentamattomiin alueisiin kohdistuvat muutokset ovat pienialaisia ja paikallisia. Tästä johtuen ei ole tarvetta uusille lajisto- ja luontotyyppiselvityksille, on myös kohtuutonta esittää alueelle linnustoselvityksen laatimista, joka ei muuta olemassa olevaa tilannetta miksikään. Valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue esitetään

kaavassa VL/s-1-merkinnällä: Lähivirkistysalue jolla ympäristö säilytetään. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostuma-aluetta. Vierevänniemen kaakkoispuolella oleva luontokohde merkitään kaavakarttaan luo-merkinnällä. Pyydetty selvitys Kotiseutukeskuksen läheisyydessä olevan virtaavan norouoman tilanteesta tien rakentamisen johdosta tehdään tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Suunnitelmasta ja tarvittavista toimenpiteistä informoidaan ELY-keskusta. Suojeltavien rakennusten kuvat ja lyhyt teksti kohteista lisätään selostukseen alueelle tehtyjen inventointien pohjalta. Maininta ruumishuoneesta poistetaan selostuksesta. Hautausmaalla olevan paarihuoneen merkintä muutetaan sr-merkinnäksi ja määräystä muutetaan esitetyn mukaisesti. Vanhan hautausmaan kaavamerkintä EH muutetaan merkinnäksi EH/s. Kirkkoa koskeva srk-1-kaavamääräys muutetaan esitetyn mukaiseksi. Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen lisätään lausunnossa mainittu lause. Ortodoksinen kirkko lisätään suojelukohteeksi (sr). Puistoaluemerkintää täydennetään rakennusoikeuden osalta siten, että se mahdollistaa alle 12 k-m2:n suuruiset yhdyskuntateknisen huollon rakennukset, kuten puistomuuntamot. Pohjois-Savon ELY-keskus: Ei huomautettavaa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto: Tiivistelmä Asemakaavamuutoksella todetaan pitkälti asemakaava vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Maakuntaliitto näkee kuitenkin tärkeänä, että kaavoituksella varaudutaan tulevaisuuden muutoksiin ja luodaan edellytyksiä tavoitellulle kehitykselle. Kontiolahdella on käynnissä yhdyskuntarakenteen kannalta varsin merkittäviä maankäytön muutoksia. Tässä tilanteessa on tarpeen arvioida onko pelkkä kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja Kontioniemen erillisen osayleiskaavan laatiminen riittävä toimenpide kunnan keskeisimpien alueiden yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle vai tulisiko Kontioniemen-Kontiolahden alueille laatia yhteinen yleiskaava, jossa koko aluetta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Maakuntaliitto ei myöskään näe Joensuun seudun yleiskaavaa riittävänä ohjaamaan Joensuun seudun yhden tärkeimmän taajaman tulevaa alueidenkäyttöä. Selvitysten osalta tulee tilannekohtaisesti ottaa huomioon kaavan ominaispiirteet. Asemakaavan sisältövaatimukset painottuvat erityisesti elinympäristön laatuun liittyviin näkökohtiin, eikä yleispiirteisten kaavojen

selvitystaso ole välttämättä riittävä asemakaavaa laadittaessa. Täydentäviä selvityksiä voidaan tarvita luonnon- ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Asemakaavaluonnoksen esitystavasta maakuntaliitto esittää, että kaavaratkaisussa tulee tarkemmin erottaa olemassa oleva ja suunniteltu rakentaminen. Luonnoksen perusteella ei pysty erottamaan olemassa olevaa ja suunniteltua rakentamisesta, minkä takia myös kaavan arviointi on vaikeaa. Maakuntaliitto on esittänyt, että kunnan tulisi käynnistää osayleiskaavan laadinta, jossa käsiteltäisiin sekä kirkonkylää, että Kontioniemeä yhdessä. Lisäksi Maakuntaliiton mukaan Joensuun seudun yleiskaava ei ole riittävä ohjaamaan alueen kaavoitusta. On totta, että Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava jo siksi, että se on laadittu useamman kunnan alueelle. Myös huoli siitä, että kokonaisuus tulee katsottua riittävän laajasti, kun nyt suunnitellaan alueita, on perusteltua. On otettava kuitenkin huomioon, että varsinaiset suuret muutokset kohdistuvat kuitenkin vain Kontioniemen alueelle, johon myös yleiskaavoitus painottuu. Kokonaisuutta tarkastellaan käynnissä olevan yleiskaavan lisäksi myös aluetta koskevissa kahdessa erillisessä masterplan suunnitelmissa. Asiakirjoihin liitetään kartta-aineistot, joihin merkitään kaavan laajennukset. Museovirasto: Tiivistelmä: Kulttuuriympäristön osalta kaavaluonnos kaipaa vielä täydentämistä. Asemakaavassa tulee suojelumerkinnöin osoittaa maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja Joensuun seudun yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet. Aiempia inventointitietoja on syytä päivittää ja arvioida myös paikallisesti merkittävien kohteiden suojelutarpeet. Erityisesti sotien jälkeen syntyneeseen rakennuskantaan tulee kiinnittää huomiota. Suojelumerkinnällä osoitetuista kohteista tulee kaavaselostuksessa esittää myös kohteen tiedot ja suojeluperusteet, pelkkä listaus ei riitä. Hautausmaalle Museovirasto ehdottaa EH/s-merkintää. Suunnittelualueella olevat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset ovat I maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan virheellisesti ja osa puuttuu kokonaan. Kaavasta puuttuvat kiinteän muinaisjäännöksen Kivelä alakohteet sekä kohteen Vierevänniemi alakohde, joka on suunnittelualueella. Asemakaavan mittakaavasta johtuen muinaisjäännökset merkitään aluevarauksina. Muinaisjäännökset tulee kartoittaa maastossa ja kartoituksen perusteella merkitä ne kaavaan sm-osa-aluemerkinnällä.

Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä asioita täydennetään kaavaselostuksen perustieto-osaan. Selostuksessa esitetään kaikki suunnittelualueelta inventoidut kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät). Maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja seudullisen yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet varustetaan suojelumerkinnöin. Kaavaselostuksen suunnitelmaosaan liitetään suojelukohteiden tiedot ja suojeluperusteet. Hautausmaa varustetaan EH/s-merkinnällä. Alueen muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät kohteet merkitään aluemerkinnällä tai korjataan kaavaan. Myös Kivelän ja Vierevänniemen muinaisjäännöksien alakohteet merkitään kaavaan. Lisäksi kaavakarttaan merkitään Selvityksessä Joensuun seudun sotahistoriallisista kohteista säilytettäviksi merkityt kohteet. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueella olevat pylväsmuuntamot ja sinisellä värillä alueella olevat tai uudet puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 20 kv ilmajohdolla 10 m (5m johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä pylväsmuuntamolla ja 10 m puistomuuntamolla. Lisäksi olemme tarkentaneet alueella olevia 20 kv ilmajohtoja. Johtokarttaan merkityt johdot ja muuntamot eivät ole sijaintitarkkoja. Kaavakarttaan tehdään lausunnossa esitetyt lisäykset. Pohjois- Karjalan pelastuslaitos: Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa esitetyt asiat eivät olennaisesti muuta olemassa olevaa tilannetta. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyihin suunnitelmiin. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota Kontiolahden kirkonkylän sammutusvesijärjestelyihin, jotka ovat tällä hetkellä riittämättömät. Vuonna 2011 tehtyjen mittausten perusteella palopostien tuotot kirkonkylällä vaihtelivat 5-13 l/s, joka antaa minuuttituotoksi 300-780 l/minuutti. Pelastuslaitoksen sammutustoimintaan tavoiteltava tuotto on 5000 l/ minuutti, mutta minimituottona voidaan pitää 2500 l/minuutti, kun huomioidaan alueen rakennuskanta. Tilannetta parantaisi huomattavasti, jos keskeiselle paikalle saataisiin yllämainitulla tuotolla oleva vesiasema. Tavoitteena on, ettei matka vesiasemalta merkittäville kiinteistöille ylitä 500 metriä. Pientaloalueita vastaavilla alueilla sammutustoimintaan riittää usein säiliöautoilla tuotava vesi.

Sammutusvesijärjestelyjen parannuksista tehdyt esitykset sekä vesiaseman tarpeellisuudesta informoidaan vesilaitosta. Vapaa-aikalautakunta Ei huomautettavaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että Kirkonkylän oppilaiden nouto- ja jättöpaikat ja autojen kääntöpaikat tulee olla turvallisia. Turvallisin vaihtoehto olisi järjestää Kirkonkylän koulun oppilaiden jättö- ja noutoliikenne yksisuuntaisena liikenteenä Keskuskadulta Koulukujan kautta edelleen Aunenpolun kautta Puutarhatielle ja takaisin Keskuskadulle. Nykyisellään Kirkonkylän koulun liikennejärjestelyt ovat puutteelliset ja useita vaaratilanteita on sattunut oppilaille. Oppilaiden saatto- ja noutoliikenne tulisi saada turvalliseksi vaikka tilapäisjärjestelyin ennen uuden kaavan mukaista tilajärjestelyä. Kirkonkylän uuden päiväkodin sijaintiesitystä lautakunta pitää hyvänä, mutta uuden päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen tulee saada käynnistymään mahdollisimman pian, vaikka lausunnot ja mahdolliset valitukset viivästyttäisivät kirkonkylän asemakaavan hyväksymistä. Päiväkodin pihaan, Puutarhatien varteen, tulee suunnitella lasten jättö- ja noutopaikka siten, että kierto on vastapäivään. Koululaisliikenteen turvallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota hankkeiden toteuttamissuunnittelun yhteydessä. Kontiolahden Luonnonystävät ry Sataman alueelle Pursitielle on suunniteltu kolme uutta varsin lähelle rantaa ulottuvaa tonttia. Uusi rantaraitti tulisi kulkemaan niiden ja rannan välistä. Yhtenäinen rantaa pitkin kulkeva raitti on erittäin hyvä ajatus, mutta kyseiset tontit jäävät liian ahtaalle välille sekä tuhoavat rannan kauniin koivikon. Alueella jo kymmeniä vuosia sijainneiden talojen näköala peittyisi uusilla taloilla. Kunta ei voi jatkaa linjaa, jolla tehdään kalliita tontteja rantaan tai rannan tuntumaan muutaman asukkaan eduksi ja uhrataan sillä paljon suuremman asukasryhmän edut. Vierevänniemen rinteeseen jo aikaisemmin suunnitellut tontit ovat jälleen kaavassa. Tällä tavoin nakerretaan Vierevänniemen aluetta pala palalta. Alueen läpi kulkeva tie jatkuu leveänä alas rinnettä ja sitten pysähtyy kuin seinään. Siitä lähtee etelään jatke, joka myös pysähtyy umpikujaan. Onko tarkoituksena varautua tämän tien varteen myöhemmin rakennettavia uusia asuntokortteleita varten? Kaavaan on merkitty jo olemassa olevat lomarakennukset. Näiden rakennusalat ovat suuret, 150 m² tonttia kohti, mikä mahdollistaa lisärakentamisen. Höytiäisen ranta on Kontiolahden kunnan alueella niin

täyteen rakennettu, että yhtään lisärakentamista ei pidä sallia. Pursitien länsipuolelle suunniteltu asuinkortteli poistetaan ja liitetään virkistysalueeseen. Vierevänniemen rinteeseen sijoitetut tontit täydentävät ja monipuolistavat taajaman tasokkaiden ja luonnonläheisten tonttien tarjontaa. Tontit eivät sijoitu Vierevänniemen lehdon alueelle eivätkä ne vaaranna arvokkaiden luontoarvojen säilymistä. Vierevänniementien länsipäähän ei sijoiteta asuinalueita, vaan katuyhteys palvelee liikkumista uimarannalle ja muille virkistysalueille. Katuvarauksen länsipäätä lyhennetään ja muutetaan siten, että se kääntyy uimarannan suuntaan. 150 k-m² on normaali omarantaisen rakennuspaikan kerrosala mm. ranta-oyk:issa ja perusteltu maanomistajien tasapuolisuuden vuoksi. Se mahdollistaa myös tarkoituksenmukaisten talousrakennusten rakentamisen. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Päivölä kiinteistöämme RN:o 2:8 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että kiinteistömme on säilytettävä kaavamerkinnällä AL II ja tonttitehokkuutena 0,4. Lisäksi haluamme, että ns. vanhan apteekin eli asuinrakennuksemme muuttamisessa suojeltavaksi rakennukseksi tulee sallia asumiseen liittyvät tarpeelliset muutokset esim. kattoikkunat tai parveke, jotta rakennuksen käyttäminen seitsenhenkisen perheen asuinrakennuksena on mahdollista. Peruisteluina toteamme seuraavaa: 1. Ostaessamme kiinteistön vuonna 2003 ostopäätökseen vaikutti ratkaisevasti tontin sijainti Kontiolahden kirkonkylän keskustassa keskeisellä paikalla muiden liikerakennusten välittömässä läheisyydessä sekä tontin kaavamerkinnät AL II ja e=0.4, jotka mahdollistaisivat kiinteistön käyttämisen liiketoimintaan tai esim. Bed & Breakfast - Gasthaus-yritystoimintaan joskus tulevaisuudessa joko meidän tai tulevien sukupolvien toimesta. 2. Ostohetkellä vuonna 2003 kiinteistön arvoon vaikutti ratkaisevasti kaavamerkinnät AL II ja e=0.4:n tarkoittama jäljellä oleva käyttämätön rakennusoikeus. 3. Ns. vanhan apteekin asuinrakennuksen muuttaminen suojelluksi rakennukseksi sekä samalla tontin rakennusoikeuden huomattava väheneminen n. 40 % 1440 m²:stä 900 m²:iin alentaisi merkittävästi kiinteistömme arvoa ja olisi kohtuutonta ajatellen tilannetta jollaisena olemme kiinteistömme ostaneet tulevaisuutta silmällä pitäen. 4. Kiinteistöllemme aivan ydinkeskustassa muiden liike- ja julkisten rakennusten läheisyydessä on taattava tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin vastaava kaavamerkintä eikä se ole ristiriidassa

ympäröivän rakennetun ympäristön kanssa. 5. Laajemmin yhteiskunnan rakennetta ajatellen esim. vastaavissa asemakaavan ajantasaistamisissa Joensuun alueella on pyritty luomaan tiiviimpää ja tehokkaampaa mahdollisuuksia tarjoavaa yhteiskuntarakennetta eikä päinvastoin. Kaavamerkintä muutetaan AP:ksi (asuinpientalojen korttelialue), joka mahdollistaa mm. pienen rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku säilytetään 0,25:nä, joka vastaa lähiympäristön tehokkuutta. Pientaloalueella e=0,4 johtaa herkästi ylisuureen tiiviyteen. Suojelumerkintä on perusteltu, koska kohde on seudullisesti merkittävä ja se on kunnan harvoja säilyneitä liikerakennuksia lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Suojelumerkintä ei estä asumisen liittyvien muutosten, kuten kattoikkunoiden tai parvekkeiden tekemistä, kunhan nämä toteutetaan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo huomioiden. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Keskuskadun ja Tähkätien välistä kiinteistöä RN:o 117:2 kaavamerkinnällä Y II, e=0.40 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että tontti tulisi säilyttää rakentamattomana. Perusteluina mainitsemme, että kyseinen kohta, josta Keskuskadulta avautuu näkymä Räsälän perinnemaisemaan taustanaan Kontioniemi ja Höytiäisen järvimaisema korkeuseroineen on ainut kylän pääväylältä avautuva avoin upea näkymä, jota ohikulkijat, turistit, ulkomaiset urheilijat lenkeillään usein - erityisesti auringonlaskun aikaan - pysähtyvät ikuistamaan valokuviin ja videoille. Jos kyseessä olevalle tontille rakennetaan kaavan mahdollistava kaksikerroksinen rakennus, on tämä ainutlaatuinen perinnemaisema menetetty ja vieläpä kunnan omasta toimesta. Säilyttämällä tontti hoidettuna ja rakentamattomana on tämä Kontiolahden kirkonkylän yksi kauneimmista suojelluista maisemista kaikkien kylällä liikkuvien ihailtavana. Keskeisen sijainnin ja valmiin infraverkon perusteella alue on tarkoituksenmukaista osoittaa osittain rakentamiseen. Kiinteistön pohjoispuolelta poistetaan kevyen liikenteen väylän varaus, joka liitetään tonttiin 4. Näkymä länteen peltoalueelle säilyy, kun rakennusala rajataan siten, että sen eteläreuna on samassa linjassa terveyskeskuksen tontin kanssa. Lisäksi osalle tonttia laitetaan määräys, että tontti on pidettävä avoimena. Aune Mänttäri: Huomautus: 1) Rakentamista ohjaava luku

Suunnitelmassa esitetään kaikille rakennuspaikoille, rakennusta ohjaava luku. Uusilla kaava-alueilla luvulla on mahdollista toteuttaa lähes identtisistä asuntorakentamista ja tuottaa maisemaa jossa näkyy eri sosiaaliluokkien asumistaso. Kontiolahdessa on vanha päätös; "rakennuskaava alueilta muodostettaessa pyritään toteuttamaan solidiääristä sosiaaliluokista riippumatonta en alueita. Sekä on päätös jonka mukaan kunta ostaa asunto-osakeyhtiöistä, tuolloin rivitaloista sopivia osakkeita vuokra-asunnoiksi niin, että vuokra-asuntoa tarvitsevat voivat asua samoissa talohissa-pihapiirissä kuin omistusasunnon omistajatkin (ilmaisu on muistinvarainen). Rakennetut vanhat kiinteistöt ovat uusien ehdotettujen rakentamista ohjaavien lukujen toteutuessa joutumassa laittomaan tilan. 2. Rakennusoikeus. Kaavehdotuksessa sanotaan, että "rakennusoikeudet harmonisoidaan" Tuo harmonisointi on suoritettu niin, että tonteille on useimmiten luki e=0,25. tai ei mitään numeroa. Samoin kaavaehdotuksessa on alueilla joissa ehdotetaan Rakennusoikeudeksi rinnakkaisilla tonteille saama rakennusoikeutta, e 00.25 vaikka toinen tontti olisi n. 1/2 ha (puoli hehtaaria) ja naapuritontit 1200m² - 2000 m². Numerointia ei ola selostettu niin, että ihmiset sisäistäisivät asian ja, että se tulisi tarkastaa kun kaavaluonnoksen nähtävänä oli aikana. 18.3.2014 Kontiolahdessa tapasin kunnanvaltuutetun ja toisen miehen joka on muutoin asioista perillä olevan henkilö, he kumpikin olivat sitä mieltä etteivät kaava-alueella olevat kiinteistön omistajat ole seuranneet ja sisäistäneet kaavan määrääviä numeraalisia ehdotuksia. Ehdotan että kaavaluonnos asetettaisiin uudelleen nähtäväksi enenen kaavan valmistelun jatkamista ja erityisesti kerrottaisiin kaavaavaan tulevien lukujen: rakennusta ohjaava luku ja Rakennus oikeus mitä ne kunkin kiinteistön kohdalla käytännössä merkitsevät. 3. Tiesuunnittelmat kadut Erityisesti kiinnitän huomioni pienissä paloissa tehtävien - tehtyjen alueen teiden järjestämiseen. Vierevänniemen tien ja Puutarhatien välinen alue johon kuuluu hiljattain tehdyt asemakaavat kerronastaloille ja Vieremänniemen tien varrella pieni omakotitalojen kaarimainen asemakaava. Mainittuja kaavoja laadittaessa ja hyväksyttäessä ei ole katsottu alueen käyttö- tarkoitusta laajemmin eikä liikenneväylien tarvetta teien välille. Ehdotan, että nyt kaavasuunnitelmaan etsitään tien paikka Vieremänniemen tien ja Puutarhatien välinen Poikkitie (työnimi) 4. Sataman kylän ranta-alueiden suunnittelu. Toivomus, ettei rantaan asti (vesirajaan) asti kaavoiteta rakennuksia ja veneet keskitetään omille paikoilleen ja vätetään paikka pien-ja soutuveneille. 5. Kontiolahden Sataman Ehdotan, että Kontiolahden satama herätetään henkiin ja varataan Sataman kylän rannasta paikka Kontiolahden Satamalle, Suomen valtion puutavaran lastaus laituri paikalle. Varaudutaan vastaamaan

lähitulevaisuudessa tarvittavan järvimatkailun ja urheilukalastuksen tarpeiden palveluun. Ehdotan siis, että rantaan varataan paikka suuremmille Järvilaivoille. 6. Saunapalvelut Ehdotan että rantaan vartaanriittävän suuri alue- pailla SAURASEURALLE (työnimi) joka olisi kaikille ihmisille tarkoitettu sauna- saunojen paikka. 7. Kaavamuuton Päiväaho Maarekisteri Numero 5.111/ - 276-402-37-26 Kunnioittavasti esitän; että Päiväaho säilytetään kokonaisena itsenäisenä tonttina ja tontti muutettaisiin asuin-, liike ja toimistotilojen kerrostaloalueeksi 02 taloa rakennusoikeudella e=0.85 Ohessa toteuttamis tarkoitukseen laaditut ennakko piirustukset. 3 lehteä. Aune Mänttäri: Kunnioittavasti esitetään, että Päiväaho Rek. Nro. 276-402-37-26 os. Puutarhatie 3 joka entisessä kaavassa Asuin-. Kasvihuonetuotanto- ja kaupan kiinteistö muutettaisiin kaavassa kokonaisuudessaan kahden (2) Asunto-, Liike- ja toimistotilojen kerrostalo kortteliksi, AL, e=0,85 Tontti -4700 m 2 kerrostaloa: 2000 + 2000 = 4000 kem² Tehokkuus: e=4000 / 4700 = 0,85 Autopaikat: 40 kpl (AP / 100 kem²). Ehdotusta perustellaan seuraavasti: Päiväaho on ollut asuinpaikka vuosisatojen ajan. Päiväahon tontilla on ollut vielä sodan loputtua hirrestä rakennettu tupa ns. kylmine oheistiloineen, sauna, navetta ja heinäsuoja. Rakennukset olivat luhistumaisillaan 1945 jolloin hirsien järeydestä päätellen asumus voisi olla jopa parisataa vuotta vanha tai vanhempikin. Äitimme Hilja Maria Partanen os. Mähönen jäätyään leskeksi viiden pienen lapsen yksinhuoltajaksi v. 1944 käveli päivittäin satunnaisiin töihin kirkonkylälle toivoen saavansa asunnon lähempää työpaikkoja. Saatuaan vakituisen työn Kirkonkylän kansakoululta, vahtimestarin-siivoojan-keittäjän ja moni- toimi-naisen "viran" päätti hän hankkia keittolan ikkunasta näkyvän autiotalon ja rakentaa "KODIN LAPSILLENI" Hän teki elämäntyönsä Kirkonkylän Kansakoulun palveluksessa. Hän eli hymyillen hyväntahtoisena auttauen aina kaikkia jotka pyysivät hänen työapuaan. Hän eli lähes 100 vuotiaaksi. Nyt me hänen LAPSENSA pyrimme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun kunnioittaaksemme Päiväahon tanterilla eläneiden ja työtä tehneiden sukupolvien työtä ja ennen kaikkea Äitimme Muistoa Kunnioittaen. Tontille sopii kaavavalmistelijan esittämä kerrostalojen rakentaminen vaikka tämä suunnitelma ei säästä Äitimme rakentamaa taloa ja pihapiiriä joka oli meillä yhdessä kolmesta Arkkitehti Antti Rissasen EKOTALO

suunnitelmista 10.4.2013 Kerrostalo asunto-osakeyhtiössä asunnon omistajaksi pääsevät vähempituloisetkin ihmiset. Yksinäisille ihmisille asuminen kerrostalossa on turvallisempaa kuin rivi-tai omakotitaloissa, sillä Kontiolahdessakin on esimerkkejä, että Useampi maisemasuunnittelija, paikallinen asiantuntija ja Arkkitehti Antti Risanne näkivät ympäristöön ja tontille sopivan 2. korkeaa kerros-, liike ja toimitila rakennusta. Korkeammat talot katsottiin sopivan paremmin kuin matalammat kerrostalot massiiviseen yhtenäiseen korttelinpituiseen jonoon rakennettujen koulutila rakennusten taustalle. Niiden katsottiin korostavan Puutarhatien toisella puolella olevien rivitalojen kulturellia oman aikansa tyyliä. Päiväahon tontille suunniteltua tietä (Aunen polun) Opettajantie, yksisuuntaisen Opettajien parkkipaikalta Puutarhatielle johtava Aunen polku, Opettajan tie pyydetään poistamaan kaavasuunnitelmasta. Tien tarpeellisuudesta ei ole esitetty liikenteellisiä perusteluja Sama koskee koulun kentän laajennustarvetta, Kunnan Maankäyttösuunnitelmassa ja Koulu- suunnitelmassa ei ole mainintaa esitetystä lisämaan tarpeesta Eikä muitakaan perusteluja ole kaavaehdotuksen liitteenä. C/O OPETTAJAN TIEN voi niin halutessaan rakentaa kunnan maalle Opettajien asuntolan seinästä 5m. parkkipaikan suuntaan Koulu raiti- Puutarhatie joka kaartaisi kunnan maalla koulun rajan tuntumassa ja verkkoaidan vierustalla liittyen Puutarhatiehen. Samoin voisi tutkia tie-linjausta joka lähtisi Opettajien parkkipaikalta Kouluraitin päässä olevalta kääntyöalueelta Päiväkodin tontin ja kirjaston välistä tai päiväkodin takaa rannan puolelta Puutarhatielle. Poikkitien rakentaminen Vierivän-niemen tie - Puutarhatielle olisi paikallaan. Numeraalinen tonttien rekisteröinti ai avaudu muille kuin asioista perille oleville henkilöille. Mm. rakentamista ohjaava luku kaavassa on hyvin merkityksellinen erityisesti vanhoilla rakennuspaikoilla. Kaavassaehdotuksessa Rakentamista ohjaava luku ja rakennusoikeus eivät käsittele kaikkia tontteja tasapuolisesti. Esimerkiksi on määrätty rakennusaikaisen rakennusluvan vastainen rakentamista ohjaava luku. Kaavavalmistelu koskettaa jokaista tonttia ja tontin omistajaa. Toivon ja esitän, että Kirkonkylän alueen asemakaavan muutos ja laajennus arviointi suunnitelmaa pidettäisiin nähtävänä vielä kuulutusajan jälkeen Ympäristölautakunnan päätöksellä esimerkiksi lautakunnan harkitseman ajan. Ohjattu tilaisuus voisi olla paikallaa tiedon jakamiseksi itse kutakin askarruttaviin kysymyksiin aivan konkreettisesti. Pyydän muuttamaan Päiväaho no 276-402-37-26 Asemakaavassa nro - 400 entinen merkintä VA os. Puutarhatie 3, 80100 Kontiolahti

Käyttötarkoituksen AL ja tehokkuusluvun e = 0,85. Rakentamista ohjaava luku eli tehokkuusluku on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisin rakennusoikeuden merkintätapa, koska se mahdollistaa korttelin kiinteistöjen (tonttien) edelleen lohkomisen ja rakennusoikeuden jakautumisen yhtäläisesti pinta-alan suhteessa kaikkiin lohkottavan kiinteistön osiin. Tehokkuusluku on havainnollinen osoittaessaan kiinteistön rakentamistehokkuuden suoraan, toisin kuin kokonaislukuna merkitty rakennusoikeus. Tehokkuusluku koskee samalla tavalla uusia ja vanhoja kiinteistöjä eikä aseta niitä keskenään eriarvoiseen asemaan. Harmonisoinnilla tarkoitetaan sitä, että rakentamistehokkuudet on alueellisesti yhtenäistetty siellä, missä se on perusteltua kiinteistöjen lähekkäisen sijainnin ja samanlaisen rakennettavuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella. Mikäli tontille ei ole kaavakartassa merkitty omaa tehokkuuslukua, sitä koskee korttelialuemerkinnän (esim. AO) yhteydessä oleva tehokkuusluku. Vierekkäisten kiinteistöjen erilainen koko ei välttämättä ole peruste eri tehokkuudelle, vaan tehokkuus määräytyy usean eri tekijän yhteistuloksena. Sama tehokkuus antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle. Pientaloalueella perustehokkuutena on käytetty 0,25:ä, koska tätä suurempi tehokkuusluku johtaa helposti ympäristön ja taajamakuvan kannalta ylisuureen tehokkuuteen. Kaavaluonnoksen uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen, koska kaava asetetaan ehdotuksena (MRA 27 :n kuuleminen) nähtäville, jolloin sitä voi kommentoida. Mikäli kiinteistöjen omistajilla on epäselvyyttä rakennusoikeuksista, voivat he tiedustella esim. tonttinsa pinta-alaa kunnasta. Omistajat ovat yleensä tietoisia pinta-aloista rakennushankkeita käynnistettäessä. Vierevänniementien ja Puutarhatien välille ei ole osoitettu katuyhteyttä, koska alueiden välinen liikennetarve on vähäinen ja toisaalta teiden välinen virkistysalue on haluttu säilyttää yhtenäisenä. Alueen läpi on kevyen liikenteen liikkumismahdollisuus. Ajoneuvoliikenteen kannalta yhteyttä Keskuskadun kautta ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä. Rannassa ei ole miltään osin kaavoitettu uudisrakennuksia vesirajaan asti. Luonnoksen sisältynyt lähimmäksi rantaa sijoittunut kortteli 241 poistetaan. Venepaikat on tarkoituksenmukaisinta keskittää satamaan ja venevalkamiin. Kaavassa on varauduttu Kontiolahden sataman kehittämiseen erityisesti matkailun ja huviveneilyn osalta. Uitto on päättynyt Höytiäisellä jo vuosia sitten eikä sille ole tarpeen varata alueita. Kaava mahdollistaa tällaisenaankin pienten matkustajalaivojen pysähtymisen satamassa. Tälle asemakaava-alueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi varata omaa yleisen saunan aluetta. Avantouimareiden yleinen sauna on jo käytettävissä muun muassa Kontioniemen alueella.

Päiväaho-kiinteistön (276-402-37-26) itäosa on tarkoituksenmukaisinta osoittaa koulutontin (YO-1) laajennusalueena, koska koulun oppilasmäärä on kasvussa ja koululla on laajennustarvetta. Näin ollen luonnoksessa ollut Y-korttelialue poistetaan ja liitetään koulun YO-1-alueeseen. Koulun jättöliikenteelle tarvitaan lenkkimäinen yhteys, jota varten kaavassa on pysäköintialueelle (LPA) johtava Aunenpolku niminen katu. Aunenpolun varaus säilytetään luonnoksen mukaisena, mutta nimi muutetaan Hiljanpoluksi. Jäljelle jäävä osa kiinteistöstä osoitetaan AK-alueena. Muistutuksessa esitetty tonttitehokkuus 0,85 on taajaman oloissa ylimitoitettu ja johtaisi tontin rakentamiseen lähes täyteen, joten tehokkuusluku säilytetään 0,5:nä. Kiinteistö Oy Ruunula: Puheenaolevan kiinteistön (Rantala RN:o 276-402-5-111, Onnintie 3) rakentamista ohjaavat luku on kaavaehdotuksessa muutettu, joten pyydetään, että rakentamista ohjaava luku palautetaan entiselleen, entinen luku 2/ 3 k l u 1/2. Rakennuspaikka on rinnetontti. Rakennusoikeudeksi pyydetään e=0.35, asuin-, toimisto- ja liiketilojenrakentamiseen. Tontti on 4700 m² niin rakennuspaikkoja harmonisoitaessa e=0,25 on pinta-alan huomioon ottaen pieni, koska hyvin paljon pienemmillä tonteilla on yleisesti merkintä e=0,25. Samalla pyydetään Onnintie osoittamista kaavassa merkittyyn paikkaan tielinjan keskelle ja rakentamaan se niin, että tien molemmilla puolilla on yhtä suuret reuna-alueet / viherkaistat ja niin, että Rantalan tontille autotallien eteen ja talon ympäri on esteetön autolla ajomahdollisuus Onnintieltä ja Onnintielle. Onnintie on kaavoitettu kokonaan Rantalan tilan maalle ja otettu tiealue ilmaiseksi Rantala 5.111 / 276-402-0005-0111 tilasta. Esitetään Onnintien nimi muutettavaksi niin, että nimi korvataan nimeämällä; Näköalatie. Kiinteistön kerrosluku muutetaan 2/3kIu½:ksi, kuten huomautuksessa on esitetty. Tehokkuusluku 0,25 on perusteltu alueen väljän luonteen ja mittakaavan säilyttämiseksi, lisäksi se on sama, kuin kaikissa ympäröivissä kortteleissa. Mervi Kuiri: Eriävän mielipiteen kohde: P1, palvelurakennusten korttelialue. Kontiolahden sataman alueella on kahvila joka on erotettu omaksi korttelikseen (240), muutos mahdollistaa Sataman alueen palveluiden kehittämisen. Alueen pinta-ala on 2256 m² ja rakennusoikeus 902 m². LV-1-venesatama. Alueelle saa rakentaa päätarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueelle rakennusoikeus 2214 k-m². Perustelut: Asiakirjoissa Sataman korttelin (240) rakennusoikeudeksi esitetty 902 m². Vastustan valtavan kokoisen rakennuksen

mahdollistamista luonnokauniille paikalle. Korttelin kokoon nähden kohtuullinen rakennusoikeus yhteenkerrokseen on max 300 m². Sataman luonnonkaunis maisema ja rauha lintutorneineen särkyy. Sataman nykyinen käyttö on vilkkaimpina tapahtumapäivinä jo nyt liikenteen tukkeuttava. Isokaan satamarakennus ei tuo läpikulkua Höytiäiselle vesiteitse Joensuun jokisataman tavoin. Sataman kioskin laajentaminen tuo lähialueelle väkisinkin epäsosiaalisen käytöksen kaljan myynnin lisääntyessä. Sataman kehittämistä ja rakennuslupamenettelyn takia kaavaan tarvitaan merkittäväksi erillinen palvelualue, johon voidaan rakentaa palvelutuotantoa varten rakennuksia. Korttelialueen tehokkuusluku pienennetään 0,4:stä 0,15:een. Kari Kuiri: Asia 1. Kunnasta saamamme tiedon mukaan, Toukola 13:283 tilalla sijaitseva, entinen "myllyrakennus" on ELY-keskuksen listoilla suojeltuna rakennuksena. Vaadimme tämän merkinnän välitöntä poistoa. Emme ole ostaneet tätä paikkaa että siinä on suojeltuja rakennuksia, lisäksi ihmettelen että tälläistä tehdään kysymättä asianomaiselta mitään. Tässä rakennuksessa ei ole mitään suojeltavaa, myllynkoneet siitä on edellinen omistaja myynyt yli 20 vuotta sitten museoon Turkuun. Rakennus ei ole myöskään enää alkuperäisessä asussaan vaan korjaustyöt on käynnistetty aikoja sitten. Viikolla 9 teimme Kaavoitusjohtaja Matti Moisalan kanssa katselmuksen ja hän antaa sitten oman lausuntonsa. Tällä hetkellä rakennus on autojen, lautatavaran yms säilytyspaikkana. Mukana liitteet 1,2,3,4 ja 5 joista näkee että mitään suojeltavaa ei ole ja kunnostusta tarvitaan. Asia 2. Haen muutosta, että Toukola 13:283:sen merkintä muutetaan AO:sta AR:ksi. Haen myös tehokkuusluvun kasvattamista 0.25 ylöspäin. Perusteena että näin suuri kylän keskellä sijaitseva tila saadaan tehokkaampaan yhdyskunta rakentamiseen ja kuntaan saadaan kipeästi kaivattuja rivitalo -tontteja. Vaadin kunnalta kirjallista päätöstä, että kunta ei käytä tämän muutoksen jälkeen etuosto-oikeuttaan kyseiseen kohteeseen. Vaadin myös että vaikka tila merkintä muutettaisiin AR:ksi, niin voimme jatkaa omatkotitalo asumista normaaliin tapaan ja hakea jatkorakentamista varten lupia, esim. autokatokselle yms. Myllyrakennusta koskeva suojelumerkintä poistetaan kaavasta. Kaavamerkintä muutetaan ehdotusvaiheessa AP:ksi, joka mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku 0,25 säilytetään, koska se noudattaa ympäröivän alueen tehokkuutta ja säilyttää alueen mittakaavan ja väljyyden. Hemmo Kekäläinen ja Mia Wähälä:

Voimassa olevassa kaavassa Kuusela 47:47 on merkitty kaavaan merkinnällä AR II, e=0,4. Kaavasta on tehty kunnan kanssa sopimus maksuna kunnalle luovutetusta alueesta. Kaavaluonnoksessa kyseinen tontti on merkitty virkistysalueeksi. Kyseinen merkintä rikkoo kunnan kanssa tehtyä kaavoitussopimusta. Tämän johdosta vaadimme, että kunta palauttaa kyseisen tontin kaavamääräykset sellaiseksi kun se oli vanhassa kaavassa. Kiinteistönomistajat ovat valmiita neuvotteluihin kunnan kanssa, mikäli kunta katsoo sen tarpeelliseksi. Vanha kaavamerkintä palautetaan entiselleen AR:ksi, mutta tehokkuusluku yhtenäistetään muun kaavan kanssa e=0,25:ksi. 0,4 johtaa alueen luonne huomioon ottaen ylisuureen tehokkuuteen ja tiiviyteen. Timo Nevalainen: Pyydän, että tonttini Yrittäjäntie 24 rekisterinumero 13:234 kevyenliikenteenväylän ja päärakennuksen välisen alueen sulamisvesien vedenpoisto otetaan huomioon, kun tonttini eteläpuolelle on suunnitteilla AO tontti. Nykyisin vedenpoisto on sovittu ELY-keskuksen kanssa mukana olevan liitteiden mukaisesti 2011. Selostus vuosittain tehtävistä toimenpiteistä, kartta ja sähköpostiviesti. Uudella AO tontilla sijaitsee myös sulatusvesien poistoputki maan sisällä. Pyydän, että tämän sopimuksen sisältö, sekä AO tontille mahdollisesti tulevan uuden liittymän rummun tai sillan sulana pitäminen merkitään mahdollisen uuden tontinkäyttäjän rasitteeksi. Johtomerkintä lisätään kaavakarttaan. Pursitien ja Satamakujan asukkaat: Vastustamme Pursitien ja Höytiäisen väliin suunnitellun asuinkorttelin rakentamista alla esitetyin perusteluin. Sisältää myös esityksen uuden rantaraitin linjauksista. Perustelut: Yleiskaava 2020 Alueella on voimassa vuonna 2009 vahvistettu Joensuun seudun yleiskaava 2020. Kaavaluonnos on yleiskaavan vastainen. Kaavassa Pursitien länsipuoli on tarkoitettu yhteiseen käyttöön puistoalueeksi. Nykyisen puistoalueen virkistyskäyttö Pursitien ja Höytiäisen rannan välinen alue on rakentamatonta puistoaluetta, joka on tarkoitettu ihmisten yhteiseen käyttöön. Alue on

suosittu uimareiden, kalastajien, matonpesijöiden, hiihtäjien ja muiden liikuntaa harrastavien keskuudessa. Alue on myös yksi tärkeimmistä koirien ulkoiluttamispaikoista. Lisäksi juhannusjuhlien aikaan ja kiireisinä tanssi-iltoina ja "Höytiäisen humaus" tyyppisissä massa tapahtumissa, vanha "rantaraitti" toimii autojen tilapäisenä pysäköintialueena. Metsä Tällä hetkellä puistoalueella on erittäin kaunis, hyvin hoidettu koivikko. Koivikot ovat Höytiäisen ranta-alueella välillä kirkonkylä - Kontioranta harvinaisia. Suurimmaksi osaksi ranta-alueilla kasvaa havumetsää, pääasiassa mäntyä. Jos alueen rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, koivikkoa joudutaan kaatamaan erittäin paljon seuraavista syistä johtuen. -rantaraitin levennys hiihtouran osalta -uusien tonttien raivaus laajasti uusien rakennusten, pihojen ja aitojen alueelta -uuden siirtoviemärin linjauksen vaatimat raivaustyöt (lähes 10 m:n leveä ura) Käytännössä metsää jäisi jäljelle vain pieniä kaistaleita. Nykyinen metsä yhtenäisenä kestää kohtuullisen hyvin kovatkin lännenpuoleiset tuulet. Silloin tällöin muutama puu on kaatunut tuulen vaikutuksesta. Jos rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, jäljelle jääneet puut eivät kestä tuulen vaikutuksia, vaan kaatuvat talojen päälle. Siirtoviemäri Kontiolahden ja Joensuun välinen siirtoviemäri linjattiin ja myös rakennettiin puistoalueen halki sillä olettamuksella, ettei alueelle koskaan rakenneta. Nykyinen olemassa oleva siirtoviemäri kulkee suoraan kaavaluonnoksessa esitetyn uuden asuinkorttelin rakennuspaikkojen läpi. Siirtoviemärin siirrosta aiheutuisi huomattavat kustannukset. Lisäksi uuden linjauksen alta metsää olisi kaadettava lähes 10 m leveydeltä. Tulevat ongelmat Suunniteltu alue on erittäin ahdas rakentaa. Uusien tonttien piha-alueet sijoittuisivat uudisrakennusten ja Höytiäisen väliin. Uusi levennetty rantaraitti hiihtourineen kulkisi suoraan asukkaiden pihojen poikki. Kesäisin rantaraitilla liikkuu paljon jalankulkijoita, uimareita, pyöräilijöitä, koirien ulkoiluttajia, kalastajia ja matonpesijöitä autoineen. Uusi suunniteltu valaistu rantaraitti lisää entisestään kulkijoita kirkonkylän ja sataman välille, tämän on varmaan tarkoituskin. Kesäisin raitilla on liikennettä myöhälle yöhön saakka, varsinkin juhlien aikaan ja viikonloppuisin. Raitilla oleskelee paljon nuorisoa ja varttuneempaakin väkeä nauttimassa virvokkeista ja yhdessäolosta. Häiriö uusille asukkaille olisi huomattavaa, koska em. asiat tapahtuisivat käytännössä heidän pihallaan. Tästä aiheutuisi paljon valituksia ja vaatimukset rantaraitin poistamiseksi alkaisivat yleisen rauhattomuuden nimissä välittömästi. Uusi Rantaraitti Ehdotus uuden Rantaraitin rakentamiseksi kirkonkylän ja sataman välille on erittäin kannatettava. Esitämme, että Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvalla puistoalueella Rantaraitti suunnitellaan siten, että valaistu

jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura noudattaisi vanhaa linjausta rannassa. Hiihtäjille tarkoitettu latu-ura linjattaisiin kulkemaan Kontiolahti-Joensuu välisen siirtoviemärin päällä. Tällä järjestelyllä vältettäisiin puuston kaato lähes kokonaan. Lisäksi rannan kestävyyttä ja käytettävyyttä voisi parantaa kivi- tai puurakentamisella. Rannan venepaikat merkittäisiin kunnolla ja yhtenäisesti. Yleisilmeen parantamiseksi ja puistomaisuuden lisäämiseksi rantaan voisi lisätä esim. puistonpenkkejä ja kukkaistutuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen arvon lasku Nykyiset Pursitien ja Satamakujan asukkaat ovat valinneet asuinpaikkansa olemassa olevien luontoarvojen pohjalta. Luontoarvot ovat näkyneet myös tonttien hinnoissa. Alueen kiinteistöt on rakennettu vanhoille rakennuspaikoille. Jos Kontiolahden kirkonkylän alueen asemakaavan muutos- ja laajennustyöt toteutuvat luonnoasiakirjojen mukaisesti, alueen kiinteistöjen arvot tulevat laskemaan. Nykyiset asukkaat ovat investoineet asuinpaikkaansa siinä uskossa, ettei alueelle tulla koskaan lisärakentamaan. Lopuksi Kontiolahden satama ja sen hienot näkymät Höytiäiselle ovat Kontiolahden käyntikortti. Vierailijan lähestyessä satama-aluetta, ensimmäisenä huomio kiinnittyy hienon hoidetun koivikon läpi ilta-auringossa kylpevään Höytiäiseen. Tätä käyntikorttia emme haluaisi menettää lyhytnäköisen voitontavoittelun takia. Kontiolahti on juuri tehnyt kauaskantoisen viisaan päätöksen hankkiessaan Kontiorannan varuskunta-alueen hallintaansa. Toivomme, että kunta suuntaa kaikki voimavaransa Kontiorannan alueen kehittämiseen. Tehkäämme Kontiorannasta Kontiolahden "Penttilänranta". Me allekirjoittaneet vastustamme edellä mainitun asiakirjan suunnitelmaa Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvan luontoarvoiltaan kauniin puistoalueen lopullista tärvelemistä asuinrakentamisella. Haluamme, että aluetta kehitetään olemassa olevien luontoarvojen pohjalta siten, että sataman ja kirkonkylän välille rakennetaan laadukas valaistu ympärivuotiseen käyttöön soveltuva rantaraitti ulkoilijoille ja hiihtäjille. Samalla turvataan satama-alueen monipuoliset käyttöedellytykset ihmisten uimisen, ulkoilun, pientarvekalastuksen ja muun vapaa-ajan vieton suhteen. Alue on myös erittäin suosittu koirien ulkoiluttamispaikka. Asuinkortteli poistetaan Pursitien länsipuolelta ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura sijoitetaan rannan läheisyyteen ja osalla aluetta vanhalle linjaukselle ja hiihtäjille tarkoitettu latu-ura siirtoviemärin päälle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä

10.9.2014 päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja laittaa ne julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä MRA 28 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n, Museoviraston ja kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 12.12.2014 250 Kirkonkylän asemakaavan 10.9.2014 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 6.10. - 5.11.2014. Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Asemakaavasta pidettiin työneuvottelu 23.10.2014. Muistio on oheismateriaalina. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että Joensuun seudun yleiskaava ohjaa nyt tekeillä olevaa asemakaavan uudistusta riittävästi ja että kirkonkylän laaja-alaiselle tarkastelulle on tarvetta vasta muutamien vuosien päästä. ELY-keskus pitää hyvänä, että kunnan kaavoittaja on 23.10.2014 pidetyssä työneuvottelussa luvannut käynnistää kirkonkylän alueelle osayleiskaavan laatimisen. Ympäristönsuojelu Pilaantuneita maa-alueita koskevassa MATTI-järjestelmässä todetaan, että vanhan Esson rakennuksen kaakkoiskulman alle jäänyt pilaantuneisuus ei aiheuta välitöntä puhdistustarvetta. Maaperä tulee kuitenkin selvittää/puhdistaa, mikäli rakennus puretaan tai kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu. Tämä tulee lisätä kaavamääräyksiin. Suojeluskunnan ampumaradasta Vierevänniemessä todetaan kaavaselostuksessa, että "kohteessa on mahdollisesti pilaantuneita maita ja se tulee tutkia". Kohteen sijainti ei kuitenkaan käy ilmi kaavakartalta, eikä kaavamääräyksiin ole otettu em. pilaantuneisuuden tutkimista edellyttävää määräystä. Luonnonympäristö ja maisema Työneuvottelussa 23.10.2014 sovittiin, että kaava-alueelta ei ole tarpeen tehdä linnustoselvitystä. YS-korttelin 409 lisäksi liito-oravan lisääntymisalueet tulee osoittaa myös Vierevänniemen virkistysalueelle s-2-merkinnällä. Myös liito-oravan kulkureitti Vierevänniemen rannan kevyenliikenteenreitin varrella tulee turvata. Vierevänniemen valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue tulee osoittaa ge/s-merkinnällä. Alueen ominaispiirteitä ei saa muuttaa. ELY-keskus toimittaa kaavoittajalle alueen rajauksen paikkatietomuodossa.