1/ 16 Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen PaKasteen perusterveydenhuollon Työskentelyjakso I kevät 2010 Työskentelyjakso II syksy 2010 Työskentelyjakso III syksy 2011 Kemin terveyskeskus Työskentelyjakso III Kehittäjätyöntekijä th Miia Kauppila
Sisällysluettelo 2/ 16 Johdanto...3 1. Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen...4 2. Vastaanoton kehittämisen tavoite (Työskentelyjakso I +II +III )...4 3. Vastaanoton kehittämisen toteutus...6 4. Kehittämisjaksojen tuloksia ja tuotoksia...10 5. Vastaanoton kehittämisjaksojen arviointi...12 6. Pohdinta...15
3/ 16 Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Kemin kaupungin terveyspalvelun vastaanottotoiminta on hajautettu kolmelle terveysasemalle (Sauvosaari, Syväkangas ja Karihaara ). Päivystysvastaanotto toimii L-PKS:n tiloissa virka-aikana omana toimintana ja klo 16 jälkeen sekä viikonloppuna yhteispäivystyksessä. Päivystyksen lääkäripalvelut hankitaan ostopalveluina, päiväpäivystyksen hoitajan työpanos tulee omana toimintana. Kemin terveyspalvelujen haasteena ovat korkeat erikoissairaanhoidon ja yhteispäivystyksen kustannukset, päivystysvastaanoton korkea käyttö, ajanvarausaikojen huono saatavuus sekä asiakkaiden hoidon huono jatkuvuus.
4/ 16 1. Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen Vastaanottotoiminnan kehittämistä on toteutettu jo vuona 2007, josta on tehty Perusteerveydenhuollon kehittämishankeen loppuraportti. Toukokuussa 2009 koko henkilöstön kehittämisiltapäivässä jatkettiin uuden toimintamallin visiointia ja päätettiin ryhtyä mallin jalkauttamiseen. Kemin kaupunki valittiin pilottikunnaksi mukaan PaKasteen perusterveydenhuollon kehittämishankkeeseen. Hankkeen suunnittelu on aloitettu loppuvuodesta 2009 starttikokouksella, jossa mietittiin Kemin mahdollisia kehittämiskohteita. Päädyttiin valitsemaan kehittäjätyöntekijä Viena Hakso. Hän tuotti vastaanottotoiminnan kehittämissuunnitelman keväällä 2010. Suunnitelman pohjalta toteutettiin lyhytkestoinen kehittämistyö jatkorahoituksella syksyllä 2010. Kehittäjätyöntekijöinä oli terveydehoitajat Miia Kauppila ja Pirjo Peltoperä, joilla on kokemusta ajanvarausvastaanoton työstä sekä päivystävän sairaanhoitajan tehtävistä. Hankkeelta saatiin lisärahoitusta uudelle työskentelyjaksolle, joka jaettiin kahteen osaan kesälle ja syksylle 2011. Kehittäjätyöntekijänä oli terveydenhoitaja Miia Kauppila. 2. Vastaanoton kehittämisen tavoite (Työskentelyjakso I +II +III ) Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittämisen kokonaistavoitteeksi asetettiin toimintamallin muutos ja hoidon jatkuvuus sekä potilaslogistiikan selkeytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä.
5/ 16 Päätavoite jaoteltiin osatavoitteisiin: lääkäri - omahoitajatyöpari, puhelinpalvelun uudelleen organisointi, työohjelmien avaaminen ja laatiminen eri ammattiryhmille, tiimien muodostaminen sekä sen sisällä vastuiden ja valtuuksien selkeyttäminen, päivystystoiminnan hoitajien resursoinnin muuttaminen omaksi toiminnaksi, osaamisen varmentaminen koulutussuunnitelman mukaisesti ja yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. Toisen työskentelyjakson tavoitteena oli toimintamallin muutos, jossa muodostettiin lääkäri omahoitaja työparit. Tässä mallissa tavoitteena on, että hoitaja toimii potilaan hoidon koordinaattorina. Näin voidaan turvata potilaan hoidon jatkuvuus sekä hoitosuhde vaihtuvassa ja epävarmassa lääkäri tilanteessa. Asemittain muodostettiin myös tiimit ja tiimeissä nimettiin tiiminvetäjät. Toimintamallin muutoksella haluttiin tavoitteellisesti selkeyttää eri ammattiryhmien tehtävänkuvia, vastuita ja velvollisuuksia. Sairaanhoitajien ajanvarausvastaanottojen päiväohjelmien uudelleen suunnittelu, johon sisällytettiin uudelleen organisoitu puhelinpalvelujärjestelmä ja lääkäri-omahoitajatyöparin konsultaatio ajat. Uusien päiväohjelmien toteuttaminen oli edellytys toimintamallin muutokselle. Lisäksi toiminnan tehostamista tavoitellaan perehdytyskansioiden laatimisella asemittain sekä päivystystoiminnan kehittämisellä. Kolmannen työskentelyjakson tavoitteena oli vastaanottotoiminnan muutoksen jalkauttamisen jatkaminen sekä hoitopolkujen kuvantaminen. Työskentelyjaksolla kehittäjätyöntekijä keskittyi hoitopolkujen kuvantamiseen moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
6/ 16 3. Vastaanoton kehittämisen toteutus Keväällä 2010 tehtiin ensimmäisen työskentelyjakson aikana kehittämissuunnitelma koko terveysasemien toiminnan ja palvelun tehostamiselle. Tämän pohjalta toimintaa lähdettiin kehittämään ja muuttamaan käytännöntasolla työn ohessa. Syksyllä 2010 toisella työskentelyjaksolla muutettiin sairaanhoitajien ajanvarausvastaanottojen päiväohjelmat, joihin sisällytettiin uudelleen organisoitu puhelinpalvelujärjestelmä. Puhelinpalvelujärjestelmän avulla kuntalaisten yhteydenoton saatavuus parani. Puhelinpalvelujärjestelmässä on takaisinsoittotoiminto, jossa hoitajat ottavat yhteyttä asiakkaaseen kahden päivän aikana. Vastaanottotoiminnan muutos saatiin, kun hoitajien ei tarvinnut siirtyä keskitettyyn puhelinpalvelukeskukseen aina kukin vuorollaan vaan puhelin liikkui uuden järjestelmän myötä hoitajien ohjelmissa. Tämä mahdollisti hoitaja resurssien tehokkaamman käytön. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päiväohjelmiin varattiin yhteistä konsultaatio aikaa. Konsultaatioajalla hoitajilla on mahdollisuus osaamisen varmentamiseen ja kysyä lääkäriltä potilaan hoitoon liittyvistä asioista sekä laatia tarvittaessa yhteistyössä potilaalle hoitosuunnitelma. Tiimit muodostettiin asemittain, jossa tiimin jäsenien kesken selkeytettiin vastuita ja valtuuksia. Valittiin tiimivastaavat ja käytiin yhdessä läpi hänen vastuut sekä valtuudet. Tiimipalaverit on otettu säännöllisesti pidettäviksi asemittain, joka kuukausi on pidempi palaveri ja viikottain pidetään ns. viikkopalaveri, jossa suunnitellaan viikon työt moniammatillisesti yhteistyössä ja käsitellään sillä hetkellä ajankohtaisia asioita. Yhteistoimintaa kehitettiin aloittamalla säännölliset hoitajapalaverit kerrankuukaudessa sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi kehittämisiltapäivät kahden - kolmenkuukauden välein. Kehittämisiltapäivään on osallistunut lääkärit, hoitajat sekä toimistohenkilökunta.
7/ 16 Päivystys toiminta muutettiin Kemin terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi hoitajien osalta viime marraskuussa. Aiemmin hoitaja toiminta toteutettiin ostamalla kahden sairaanhoitajan työpanos LPKS:sta. Sairaanhoitajien työpanos tulee terveyskeskuksen omana toimintana. Lisäksi halusimme kehittää päivystystoimintaa aloittamalla päivystyksessä sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan. Tämän toiminnan mahdollisti työnjakohankeen koulutus aiempana vuotena, johon osallistui meiltä 4 hoitajaa. Hoitaja resurssi päätettiin ottaa ajanvarauksellisesta vastaanotosta. Päivystyksessä hoitajilla on tuntemusta vastaanottotyöstä ja organisaatiosta, mistä on hyötyä potilaiden ohjauksessa oikeaan paikkaan. Tämä selkeyttää potilaiden ohjautumisen päivystyksestä ajanvaraukseen ja potilaslogistiikkaa perusterveydenhuollon, yhteispäivystyksen sekä erikoissairaanhoidon välillä. Osaamista vahvistettiin lisäksi ostamalla koulutusta yhteispäivystyksen ylilääkäriltä. Kolmas työskentelyjakso toteutui tavoitteen mukaisesti, jossa avattiin ja kuvattiin hoitopolkuja QPR Prrocess Quidella mm. diabetes-, astma- ja reumahoitopolku. Lisäksi tehtiin pieniä muutoksia sairaanhoitajien päiväohjelmiin sekä asemien aukioloaikoihin, jotta pystyttiin vastaamaan toukokuussa voimaan astuneeseen uuteen terveydenhuoltolakiin. Laki velvoitti puhelinpalvelussa yhteydensaannin terveyskeskukseen viiden minuutin sisällä ja takaisinsoittopalvelusta takaisinsoitot saman päivän aikana. Työskentelyjaksoilla ja niiden välissä on muodostettu yhtenäisiä käytäntöjä potilasohjaukseen, hoidon tarpeen määrittelyyn ja toimenpiteisiin sekä sairaanhoitajan vastaanotolle terveyden edistämisen näkökulma huomioiden. Niillä on myös selvitelty potilaiden ohjautumista omahoitajille ja asiantuntijahoitajille. Asiantuntijahoitajien toimenkuvia on selkeytetty ja heille lähetettävien potilaiden kriteerejä muodostettu. Lääkäreiden ja hoitajien konsultaatioaikojen sisältöä on avattu. Hoitopolkujen kuvantaminen eri potilasryhmille tehostaa moniammatillista yhteistyötä sekä selkeyttää eri ammattiryhmien välistä tehtävänjakoa ja vastuita sekä valtuuk-
8/ 16 sia. Hoitopolkujen kuvantaminen selkeyttää ja sitouttaa henkilöstöä sovittuihin toimintakäytäntöihin. Lisäksi kuvaukset toimivat apuna perehdytyksessä. Hoitopolkujen kuvantamisella yhteistyössä henkilöstön kanssa tavoitteena on, että potilaat saadaan palveltua tehokkaammin ja hoidon saatavuus paranee. Potilaat pääsisivät tehokkaamin palvelun piiriin kun hoitopolut tehostuvat. Toiminnan tehostamisen kautta vapautuisi vähitellen resursseja korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan. Uuden terveysaseman suunnittelu, jossa olisi kaikki terveysasemat yhdessä samoissa tiloissa ja lisäksi mahdollisesti muita terveyspalveluiden toimijoita saman katon alla, joka on edelleen suunnittelu vaiheessa. Nykyiset tilat vaativat jatkuvaa tilojen käytön suunnittelua, jotta tavoiteltu muutos jossakin muodossa mahdollistuisi, joka selkeyttää päivittäistä toimintaa. Nykyisten tilojen suunnittelussa vaikuttaa asiantuntijahoitajien, sairaanhoitajien sekä lääkäreiden vastaanotot sekä heidän erilaiset työskentelytilojen tarpeet. Koko kehittämishankeen ajan on toiminut ohjausryhmä, johon kuului sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen, vs. terveystoimen johtaja Tiina Okkonen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskila (1.8.2011 asti ), osastonhoitaja Hilkka Timonen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja th Miia Kauppila projektityöntekijä. Tämä ryhmä mahdollisti, ohjeisti ja tuki kehittämistoimintaa. Yhteistyökumppaneina kehittämisessä oli kehittäjätiimi, johon kuului lääkäri Heli Juntunen, lääkäri Maija-Riitta Hilke, lääkäri Sirpa Moilanen, sairaanhoitaja Monica Laajala, terveyskeskusavustaja Hannele Luukinen, kehittäjätyöntekijä Miia Kauppila sekä osastonhoitaja Hilkka Timonen. Osastonhoitaja Hilkka Timonen veti yhdessä avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskilan kanssa kehittäjätiimi ja kehittämisiltapäivä palavereita. Myös henkilöstö on osallistunut kehittämistyöhön tiiviisti ja tiukasti kantaa ottaen hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä.
9/ 16 PaKasteessa oli oma ohjausryhmä, joka kokoontui kehittämisjaksojen aikana viitisen kertaa, jossa käytiin läpi kehittämistyön sen hetkisiä tilanteita. PaKasteen perusterveydenhuollon suunnittelijan Jaana Kupulisojan on osallistunut ja antanut tukea eri palavereissa läsnäolollaan, toimimalla ajoittain sihteerinä sekä edesauttamalla keskustelun syntyä eri palavereissa. Lisäksi Jaana on hankkinut tarvittaessa tietoa epäselvissä tilanteissa esim. lakipykälistä. Vastaanottotoiminnan kehittämistyössä tukena perehdyttiin Eija Peltosen väitöskirjaan: Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toimintamalleina perusterveydenhuollossa. Tästä väitöskirjasta suunnitelmaan on otettu teoreettinen viitekehys. Toiminnan muutosta seurataan vastaanottotilastoilla, puhelinpalvelun raporteilla, ITE arvioinnilla, työhyvinvointimittarilla, kuntalaiskyselyllä sekä Mcompetence joka on työyhteisön tuottavuuden ja työhyvinvoinnin hanke. Kuntalaiskyselyitä tehtiin kaksi kertaa samansisältöisinä puolen vuoden sisällä. Tavoitteena oli saada tietoa kuntalaisilta vastaanottopalveluiden tavoitettavuudesta, saatavuudesta ja palvelun laadusta. Kuntalaiskyselystä on saatu arviointi Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun toteuttamana. Lähtökohtaisesti palvelun saatavuuteen ollaan tyytyväisiä. Toiminnan muutoksen tiedotuksen vastuuhenkilönä on vs. terveydenhuollon johtaja Tiina Okkonen. Hän on ollut yhteyshenkilönä kaupungin luottamushenkilöihin ja kaupunginhallitukseen sekä käynyt puhumassa vanhus- ja vammaispalvelujen järjestöissä, että vanhustenviikon tapahtumissa. Toiminnan muutoksesta on tiedotettu Pohjolan Sanomat ja Lounais-Lappi lehdissä sekä Kemiläinen lehdessä. Organisaation sisällä tiedottamisesta ovat vastanneet oh Hilkka Timonen ja kehittäjätyöntekijä. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on ollut vastuu kysyä asioista.
10/ 16 4. Kehittämisjaksojen tuloksia ja tuotoksia Vastaanoton kehittämisjaksojen aikana saatiin toimintamallin muutos, jonka tuloksia seurataan tulevaisuudessa pitemmällä aikavälillä. Toimintamallin muutos käsitti lääkäri omahoitaja työparimallin toiminnan, sairaanhoitajien uusien päiväohjelmien käyttöönoton, tiimityön toimintatavan ja päivystyksen hoitajien työpanoksen omaksi toiminnaksi muuttamisen. Aloitettiin pitämään sovitusti yhteistyön ja kehittämisen kannalta tärkeät yhteistyö palaverit hoitajien kesken sekä erikseen moniammatilliset kehittämisiltapäivät. Näissä paneuduttiin kehitettäviin asioihin ja tehtiin arviointia sen hetkisistä käytänteistä. Lisäksi yhteistyö palavereissa tehtiin päätöksiä muutoksista tai uusista toimintatavoista. Uusia yhteistyökuvioita hiotaan erisidosryhmien välillä tulevaisuudessa tiiviimmin. Keskitetyn puhelinpalvelukeskuksen purkaminen ja uuden puhelinpalvelujärjestelmän sovittaminen hoitajien työohjelmiin sekä kesällä 2011 vielä tarkistus puhelinpalvelun ja terveysasemien aukioloaikoihin oli oleellista. Aukioloaikojen tarkistuksella pystyimme vastaamaan uuden terveydenhuoltolain vaateisiin. Vastaanottojen kehittämistä on jatkettu työstämällä prosessikuvauksia ja luomalla kriteerejä asiakasjonojen hallintaan. Kehittämisjakson aikana seurattiin toimintamallin muutoksen toimivuutta. Toimintamallin muutos aloitettiin viime syksynä, jonka tuloksia on seurattu talven ja kevään ajan. Lääkäri-omahoitaja työparimalli on lähtenyt hyvin käyntiin, parit ovat alkaneet muodostua ja jokaiselle parille on tullut omia käytänteitä. Lääkäri tilanteen helpottuessa on työparien muodostaminen ollut helpompaa. Hoitajille muodostunut enemmän vastuuta potilaan hoidosta ja yhteistyössä lääkärin kanssa on laadittu jo muutamia hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmien kirjaaminen potilastietojärjestelmään koetaan vielä vaikeana, tämä vaatii lisää harjoittelua. Hoitosuunnitelman laatiminen helpottaa potilaan hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta.
11/ 16 Tiimien toiminta on käynnistynyt hyvin ja jokainen on löytänyt paikkansa tiimissä. Toimintatapa koetaan toimintaa jäsentävänä sekä selkeyttävänä. Toiminta on myös tehokkaampaa, kun kukin tietää mitä tekee tai kuka tekee. Toiminta edellyttää myös pysyvän henkilökunnan. Tiimivastaavien toiminta on jäsentänyt sekä parantanut tiedonkulkua tiimien ja osastonhoitajan välillä. Sairaanhoitajien päiväohjelmien uudistaminen ja puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto on koettu mielekkääksi. Puhelinpalvelujärjestelmä rauhoittanut terveysasemien toimintaa, puheluiden määrät ovat vähentyneet takaisinsoittopalvelun ansiosta ja hoitajille pitempien päiväohjelmien ansiosta on helpompi varata suoraan puhelimitse aika heti eikä aiheuta uudelleen soittoa potilaalle. Potilas saa helpommin puhelimitse yhteyden tai voi jättää takaisinsoittopyynnön, johon hoitaja vastaa saman päivän aikana. Hoitajien liikkuminen eriasemien välillä loppui kun puhelin laitettiin kiertämään ohjelman keinoin. Ongelmitta ei puhelinpalvelujärjestelmää otettu käyttöön mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. Hoitajien uusiin päiväohjelmiin suunniteltiin konsultaatioajat yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Hoitajien päiväohjelmia tehtiin puoleksi vuodeksi jonka jälkeen tehtiin arviointi niiden toimivuudesta. Arvioinnin pohjalta tehtiin hieman viilauksia ja taas ohjelmat tuotantoon puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kun ohjelmat ovat pitemmälle aikavälille tehty niin se helpottaa ajanvarausta ja lisää hoidon jatkuvuutta. Päivystystoiminta muutettiin Kemin terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi hoitajien osalta marraskuussa 2010. Päivystyksessä hoitajilla on tuntemusta vastaanottotyöstä ja organisaatiosta, mistä on hyötyä potilaiden ohjauksessa oikeaan paikkaan. Tämä selkeyttää potilaiden ohjautumisen päivystyksestä ajanvaraukseen ja potilaslogistiikkaa perusterveydenhuollon, yhteispäivystyksen sekä erikoissairaanhoidon välillä. Työskentelyjaksojen aikana ja näiden välissä on avattu ja muodostettu kriteereitä jonoon asettamisesta, eri vastaanottoajoista, lääkärin konsultaatioajoista ja yleen-
12/ 16 sä potilas ohjaukseen. Kesällä 2011 päätettiin perustaa terveyskeskukseen hoidon tarpeen arviointi jono. Siihen laitettiin kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat, joille ei ollut tarjota aikaa lääkärin vastaanotolle. Jonoon laitettiin potilaita hoidontarpeenarvioinnin perusteella ja lääkärin vastaanottoa vaativat todistukset, joille terveyskeskuksen tulee järjestää aika kohtuullisessa ajassa. Jonoja on purettu kehittämisjakson aikana ostetulla ylimääräisellä lääkärin työpanoksella. Lääkäritilanne parani 1.9.2011 lähtien 4 lääkärin työpanoksen verran ostopalvelun kautta. Parantuneen lääkäritilanteen vuoksi ajanvarausvastaanotoille saadaan ohjattua päivystyksestä potilaita. Hoitotakuu potilaan hoidosta toteutuu. Hoitopolkujen kuvantamista on tehty eri potilasryhmille QPR Process Quidella. Hoitopolkujen kuvantamisella haluttiin selkeyttää eri ammattiryhmien välistä tehtävänjakoa, vastuita, valtuuksia ja selkeyttää potilaan hoitoprosessia. Hoitosuunnitelman ja kuvattujen hoitopolkujen keinoin hoitajalla on valmiudet potilaan hoidon koordinointiin. Hoitopolkujen kuvantamisella pyritään parantamaan potilaiden palvelun saatavuutta ja lisätä palveluiden tehokkuutta. 5. Vastaanoton kehittämisjaksojen arviointi Vastaanoton kehittämisjaksojen aikana onnistuttiin aloittamaan toimintamallin muutos. Kehittämisjaksojen tavoitteista saavutettiin, lääkäri omahoitaja työparien muodostus, uudet sairaanhoitajien päiväohjelmat ja uuden puhelinjärjestelmän käyttöönotto. Päivystyksen sairaanhoitajien työpanos omana toimintana käynnistyi myös viime syksynä. Hoitopolkujen kuvantaminen eri potilasryhmille tehty QPR Process Quidella. Hoi-
13/ 16 topolkujen kuvantamisella eri ammattiryhmien välistä tehtävänjakoa, vastuita, valtuuksia ja potilaan hoitoprosessia saatiin selkeytymään. Hoitosuunnitelman ja kuvattujen hoitopolkujen keinoin hoitajalla on valmiudet potilaan hoidon koordinointiin. Hoitopolkujen kuvantamisella pyritään parantamaan potilaiden palvelun saatavuutta ja lisätä palveluiden tehokkuutta. Potilaat pääsisivät tehokkaammin palveuiden piiriin, kun hoitopolut tehostuvat. Toiminnan tehostamisen kautta vapautuisi vähitellen resursseja korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan. Hoitopolkujen selkeä kuvantaminen helpottaa myös uusien työntekijöiden perehdyttämisen sekä auttaa uutta työntekijää toimimaan heti alusta tehokkaammin potilaan hoidon suunnittelussa. Kehitteillä on ATK henkilön kanssa yhteistyössä kansio, joka on kaikilla työntekijöillä heti työpöydällä, josta löytyy helposti hoitopolut ja toiminta-ohjeet eri tilanteissa ym. tärkeää tietoa vastaanotto toimintaan liittyen. Tämän kansion on osittain toivottu syrjäyttävän perehdytyskansion joka on aina päivittämättä ja pölyttymässä jossakin hyllyssä. Lääkäri-omahoitaja työparien muodostuminen ja toiminta on lähtenyt onnistuneesti toimimaan. Lääkäreiden ja hoitajien ohjelmiin varattiin konsultaatio aikaa, jonka aikana hoitaja saattoi konsultoida lääkäriä potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Konsultaatioaikojen toimivuus on vähentänyt selvästi "kirjeenvaihtoa" hoitajien ja lääkäreiden välillä. Tämä toimii myös hoitajan osaamisen varmennuskeinona, jossa lääkäri voi ohjeistuksen ja opastuksen keinon tukea hoitajan ammatillista kasvua. Toimintamallilla on lääkäreiden ja hoitajien mielestä saavutettu tavoiteltu yhteistyön muoto. Tiimien toiminta on käynnistynyt hyvin ja jokainen on löytänyt paikkansa tiimissä. Toimintatapa koetaan toimintaa jäsentävänä sekä selkeyttävänä. Toiminta on myös tehokkaampaa, kun kukin tietää mitä tekee tai kuka tekee. Toiminta edellyt tää myös pysyvän henkilökunnan. Tiimivastaavien toiminta on jäsentänyt sekä parantanut tiedonkulkua tiimien ja osastonhoitajan välillä. Tiimipalavereiden myö-
14/ 16 tä tiedonkulku on parantunut, ja ne koetaan hyvänä tiedotuspaikkana. Puhelinjärjestelmän muutoksen seurauksena saatiin asemille pysyvät hoitajat ja työpisteissä kiertäminen lopetettiin. Sairaanhoitajille järjestettiin omat työhuoneet, joihin puhelinjärjestelmät asennettiin. Sairaanhoitajien vastaanotoille pääsy helpottui, koska päiväohjelmat luotiin pitemmälle aikavälille. Yhteydenoton tarve väheni, koska ajan pystyi antamaan jo edellisellä käynnillä. Tämä paransi hoidon jatkuvuutta sekä omahoitaja suhteen muodostumista hoitajan ja potilaan välillä. Työskentelyjaksojen aikana kehitetty toimintamallin muutos jää elämään työyhteisöömme. Toimintamallin muutoksen kehittäminen jatkuu työskentelyjaksojen päätyttyä, koska vastaanoton kehittämisen tavoitteet ovat laajoja. Sairaanhoitajien ja asiantuntijahoitajien työnjaon selkeyttäminen vaatii vielä työstämistä sekä hoitopolkujen tekemistä eri potilasryhmille. Hoitopolkuja on kuvattuna jo diabeteksen, astman ja reuman osalta. Verenpainepotilaan hoitoketju on vielä tekemättä, mutta sen suunnittelu on hyvällä mallilla. Työskentelyjaksojen aikana tukea olen saanut edellä mainituilta ryhmiltä, omalta ohjausryhmältä ja PaKasteen ohjausryhmältä, kehittäjätiimiltä sekä henkilöstöltä. Tukea oli riittävästi kehittämistyöhön. Kehittäjätyöntekijänä toimiminen on tuonut suunnitelmallisuutta ja uuden näkökulman lääkäri omahoitaja työparimalliin, sairaanhoitajien päiväohjelmien sisältöön sekä päivystyksen potilaslogistiikkaan. Uudet työntekijät ovat kokeneet hoitopolkujen kuvantamisen työtä jäsentävänä sekä perehdytyksellisenä työvälineenä. Hoitopolkujen kuvantaminen helpottaa ajanvarauksen toteuttamista vastaanotoilla ja selkeyttää työnjakoa. Vastaanotto toiminnassa on monia erilaisia vastaanottomuotoja jolloin lääkäreiden työjärjestysten luominen vaatii paneutumista ja aikaa. Vastaanotoilla on useita eri hoitojonoja, jotka työllistävät ohjelmia tekevän hoitajan. Lisäksi jonoihin laitetut potilaan tiedot ovat puutteellisia, joten sekin työlistää jonoja purkavaa. Tulevaisuudessa tuleekin
15/ 16 päästä jonoista eroon mahdollisen tilapäisen jonohoitajan avulla. Vastaanoton kehittämisen toimintaa on pitänyt tarkastella isona kokonaisuutena. 6. Pohdinta Vastaanoton kehittämisen kokonaistavoitteena oli lääkäri - ja omahoitaja työparimallin aloittaminen, hoitajien vastaanottojen saatavuuden ja toimivuuden sekä hoidon jatkuvuuden parantaminen. Nämä edellä mainitut auttavat potilaslogistiikan selkeytymistä päivystyksen ja ajanvarausvastaanottoasiakkaiden välillä mikä olikin kokonaissuunnitelman tavoitteena. Hoitopolkujen avaaminen ja kuvantaminen auttaa käytännössä uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Tämä palaute tuli luetettuani keskeneräisiä hoitopolkuja muutamalle uudelle työntekijälle saadakseni palautetta tuoreeltaan. Sairaanhoitajien vastaanottojen määrää on lisätty. Aikaisemmin eri terveysasemilla oli yksi sairaanhoitajan vastaanotto asemaa kohti. Toimintamallin muutoksen jälkeen asemien sairaanhoitajien vastaanotot lisääntyivät. Sauvosaaressa vastaanottoa pitää kolme sairaanhoitajaa, Karihaarasssa ja syväkankaalla vastaanottoa pitää kaksi sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajat tekevät hoidon tarpeen arviointia puhelimessa vastaanottotoimintojen ohella. Puhelimeen vastaamisen aika on suunniteltu päiväohjelmiin. Sairaanhoitajien aikoja on paremmin kuntalaisten saatavilla. Sairaanhoitajien erimittaiset vastaanottoajat mahdollistavat perusteellisemman paneutumisen potilaan ongelmiin. Potilas voidaan ottaa kontrolliin omanhoitajan vastaanotolle myöhemmin. Tarvittaessa potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jolla otetaan haltuun potilaan hoito ja varmistetaan hoidon jatkuvuus. Tällä tavoitellaan vähentämään päivystyksen runsasta käyttöä ensisijaisena hoitoon hakeutumisen vaihtoehtona. Päivystyksen hoitajien kokemus vastaanottotyöstä ja organisaation tuntemus helpottaa potilaiden ohjauksessa oi-
16/ 16 keaan paikkaan vaivan vuoksi. Kehittämistyöhön resursoitiin yksi kehittäjätyöntekijä 2.5.-19.6 ja 10.8.-30.9. välisenä aikana. Tämä jakso oli kolmas Kemin Terveyskeskuksessa toteutettu työskentelyjakso. Työskentelyjaksoa hankaloitti osittain kesälomat, avoterveydenhuollon ylilääkärin irtisanoutuminen ja osastonhoitajan pitkä sairausloma. Tuen saanti oli vähäistä, ja asioiden eteenpäin vienti hankaloitui sekä kokohenkilöstö koki jääneensä yksi ajelehtimaan. Apua ja tukea tuli terveydenhuollon osastonhoitajan ja terveydenhuollon johtajan kautta. Lisäksi tärkeä tuki tuli myös Pakasteen kehittäjältä Jaana Kupulisojalta, jonka osallistuminen tässä vaikeassa tilanteessa oli ensiarvoista. Suuri kiitos Jaanalle. Vaikeuksista huolimatta kehittämistyö eteni suunnitelman mukaan ja saavutettiin tavoitteet mitkä kehittämisjaksolle oli asetettu. Kehittäjätyöntekijänä joudun puun ja kuoren väliin, josta välistä tuntui ettei ulos pääsyä ole. Apua aina jostakin kuitenkin ilmeni ja pystyin lisäksi rauhoittelemaan sekä tukemaan työkavereitakin ja osallistamaan sekä motivoimaan kehittämisen jännään maailmaan. Kehittäminen on todella paneutumista vaativaa toimintaa eikä vain vasemman käden puuhastelua. Esimiehellä aika tahtoo olla muutenkin kortilla, josta ei tahdo löytyä aikaa irrottaa kehittämiseen. Hänelläkin tulee ajoittain riittämättömyyden tunne kun on sata rautaa tulessa ja yhtään ei ehdi sammuttaa. Nämä työskentelyjaksot ovat olleet aina eräänlaisia liikkeelle sysääviä jaksoja. Kehittämistyö on edennyt vauhdilla eteenpäin ja näkyvää toiminnan muutosta on saatu aikaan. Jaksoilla on ollut työntekijöinä henkilö omasta työyhteisöstä joilla on ollut kokemus mutta myös avoin mieli tarkastella voidaanko vastaanotto työtä tehdä työntekijöiden ja potilaiden mielestä mielekkäämmästi, jotta kumpikin osapuoli on tyytyväisempi toimintaan. Osallistamalla henkilöstön työmotivaatio ja sitoutuminen lisääntyy. Tavoitteena kehittämisellä on tukea henkilöstöä jaksamaan työssä.
17/ 16 Kehittämistyö jatkuu vasemman käden puuhasteluna kunnes taas avautuu mahdollisuus palkata kehittäjätyöntekijää. Hoitopolkujen avaaminen ja päivittäminen tarpeen tulen jatkuu, kuvakkeen kehittäminen työpöydälle sekä sen taakse tärkeiden asioiden kerääminen, hoitosuunnitelmien tuottaminen ja hoitaja vastaanottojen sisältöjen selkiyttäminen on esimerkkejä mitä tullaan jatkamaan moniammatillisen yhteistyö tiivistyessä ja kehittyessä. Tavoitteena on oppiva organisaatio jossa kaikilla ammattiryhmillä on selkeä tehtävänsä ja ketään ilman ei tulla toimeen jossa tiedon jakaminen ja toistemme tukeminen on toimintamalli.