Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta

Transkriptio

1 Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Kehittäjätyöntekijä Fysioterapeutti Tuulikki Kellokumpu Kemijärvi

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 AIHE, LÄHTÖTILANNE JA PUITTEET... 2 TAVOITTEET... 3 TOTEUTUS... 4 TULOKSET... 8 ARVIOINTI... 8 POHDINTA LIITTEET

3 JOHDANTO Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimiyksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä, sosiaalityötä ja vanhustyötä kuntalähtöisesti. Hankkeeseen osallistuville Lapin kunnille on annettu mahdollisuus juurruttaa PaKaste 1:n aikana kehitettyjä työskentelymalleja. Kunnat ovat saaneet valita PaKasteen ja kunnan tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja kehittäjätyöntekijät. PaKaste 2- hankkeen koordinaattorit ovat tukeneet kuntia kehittämistyössä. AIHE, LÄHTÖTILANNE JA PUITTEET Kemijärven kaupunki, Sairaala Lapponia osallistui hankkeen perusterveydenhuollon osioon aiheella Akuutin TULES-potilaan hoitopolun kehittäminen Sairaala Lapponiassa. Lapponiassa on toiminut asiantuntijahoitajamalli tuloksekkaasti jo usean vuoden ajan. Nyt tämäntyyppistä toimintaa on tarkoitus laajentaa. Koska tuki- ja liikuntaelinsairaita potilaita on lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla paljon, on luontevaa ottaa fysioterapeutin asiantuntemus käyttöön jo akuuttitilanteessa. 2

4 Sairaala Lapponia on Kemijärven kaupungin terveyskeskus. Tyypillisten terveyskeskustoimintojen lisäksi sairaalassa toimii leikkausosasto, jossa suoritetaan elektiivistä leikkaustoimintaa, n.1-2 viikkoa kuukaudessa. Leikkaavina lääkäreinä toimivat ortopedi, kirurgi, gynekologi, korva- ja kurkkutautien erikoislääkärit ja hammaslääkäri. Päivystys- ja vastaanottotoiminta sekä asiantuntijahoitajien vastaanotto tapahtuvat yhteisissä tiloissa. Fysioterapeutin akuuttivastaanotto tapahtui fysioterapiaosastolla, joka on fyysisesti päivystys-vastaanottotilojen läheisyydessä. Hankkeen aikana fysioterapeutti sai työtilan, jonka hän jakoi sosiaalihoitajan kanssa. Sosiaalihoitaja käytti huonetta vain 7 tuntia viikossa. Huoneessa oli ATK-laitteet käytettävissä. TAVOITTEET Tavoitteena oli luoda TULES-potilaan hoitopolku akuutin päivystys- ja vastaanottotoiminnan ja fysioterapiaosaston käyttöön. Pidemmän ajan tavoitteena on, että potilas hakeutuisi myös omatoimisesti suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Mikäli tavoitteeseen päästään ja toimiva polku saadaan aikaan, se monipuolistaa akuutin TULES-potilaan hoitoa ja antaa potilaalle itsehoitomahdollisuuksia. Fysioterapeuttien toiveena oli varhaisen puuttumisen malli TULES-potilaiden hoidossa. Tiedetään, että mikäli ongelmien syihin ei puututa, ne pitkittyvät ja mutkistuvat. Potilaiden joustava pääsy neuvontaan ja hoitoon nopeuttavat toipumista. Toivottiin myös fysioterapialähetejonojen lyhentymistä. Päivystyspoliklinikan toiveena oli myös potilaiden joustava hoitoonpääsy ja jonotilanteen helpottuminen päivystyksessä. 3

5 TOTEUTUS Hanke alkoi ja päättyi Hanketta toteutti pääasiassa 1 fysioterapeutti kokopäiväisesti. Hankkeen päästyä alkuun mukaan akuuttivastaanottoa toteuttamaan tuli kaksi muutakin fysioterapeuttia. He kumpikin toimivat akuuttivastaanotossa n. 1-2 tuntia päivässä. Tieto ja kokemus haluttiin siirtää heti useammalle fysioterapeutille, koska jatkossa toimintaa toteuttaa 3 fysioterapeuttia. Työn tukena toimi ohjausryhmä, johon kuuluivat terveyskeskusylilääkäri, ylihoitaja ja fysioterapiaosaston esimies. Yhteistyökumppaneina olivat pääasiassa vastaanoton, päivystyspoliklinikan, työterveyshuollon ja fysioterapiaosaston henkilökunnat. Asiantuntijahoitajat olivat tärkeitä yhteistyökumppaneita jo olemassa olevissa käytänteiden selvittelyssä. Myös laboratorio ja röntgenosasto, sekä ATK-henkilökunta olivat yhteistyökumppaneita. Laboratorion ja röntgenosaston henkilökunnat ohjasivat lähetekäytänteissä. Pegasos-vastuuhenkilö antoi sovitut atk-oikeudet ja opetti niiden käytön. Akuuttivastaanotto laajeni työterveyshuoltoon sen jälkeen, kun työterveyshuoltoon erikoistunut fysioterapeutti tuli akuuttitoimintaan mukaan. Fysioterapiaosaston henkilökunta oli läheisin yhteistyökumppani ja tärkein konsultaatioapu. Yhteistyötä tehtiin myös kaupungin liikuntatoimen kanssa, esim. liikuntaryhmiin ja kuntosaliopastuksiin ohjaamisissa. Terveyskeskusylilääkäri laati alustavat toimintaohjeet toiminnan alkaessa: 1. Päivystyksen tai vastaanoton hoitaja tekee alustavan arvion siitä, ohjautuuko potilas suoraan lääkärille vai fysioterapeutin vastaanotolle. 2. Pääsääntönä oli kuitenkin, että mahdollisimman moni potilas ohjattaisiin fysioterapeutille, jotta toiminta saataisiin tehokkaasti käyntiin jo heti alussa. 4

6 3. Seuraavat potilasryhmät ohjautuvat aina lääkärille o tapaturmapotilaat o alle 15-vuotiaat lapset o yleiskunnoltaan heikentyneet TULES- potilaat, esim. kuumeiset o potilaat, joiden kivut pahentuneet tasaisesti o vaikeat alaselkäkipupotilaat (cauda equina-epäilyt, tunnottomuus) 4. Sovittiin päivystykseen pyrkivän potilaan asettamisesta päivystysjonoon fysioterapiakäynnistä huolimatta. Sovittiin, että fysioterapeutti ilmoittaa tutkimisen jälkeen, pidetäänkö potilas jonossa, vai hoituuko asia muuten. Näin potilas pysyy jonossa, eikä lääkärin vastaanotolle pääsy hidastu fysioterapeutilla käynnin vuoksi. 5. Sovittiin lisäykset ATK-oikeuksiin mm: laboratoriolähetteen teko-oikeus ja oikeus kirjata röntgenlähete lääkärin konsultaation jälkeen atkjärjestelmään. 6. Sovittiin lääkärin konsultaatiokäytäntö. 7. Sovittiin, että ajanvarauksen kautta tuleva potilas saa ajan fysioterapiaan joko samana tai seuraavana päivänä. Ennen varsinaisen toiminnan alkua tutustuin muualla Suomessa toteutuneisiin fysioterapian akuuttivastaanottotoimintoihin. Erään koulutuksen yhteydessä tapasin Kotkan terveyskeskuksen akuuttivastaanottoa tekevän fysioterapeutin. Siellä toiminta oli jatkunut jo jonkin aikaa, joten sain hyvää, kokemukseen perustuvaa tietoa. Tutustuin myös Saarikan alueen (Saarijärvi-Karstula) vastaavaan hankkeeseen, josta sain myös paljon etukäteistietoa omaa hanketta suunnitellessani. Iso haaste oli akuutti TULES-potilaan fysioterapiatietojen päivitys ja tietenkin 5

7 ihmisen anatomian kertaus. Käypä-hoito- ohjeet ja suositukset olivat hyvänä apuna, samoin kuin työpaikalla käytössä oleva Terveysporttitietokanta. Palavereja oli jokaisen yhteistyökumppanin kanssa, joidenkin kanssa moniakin. Lisäksi keskustelin useissa yhteyksissä niin kaupungin henkilöstön kuin asukkaidenkin kanssa ja sain hyvää tietoa hankkeen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä odotuksista. Tiedotusta tehtiin aktiivisesti. Laajimmalle levisi juttu Koillis-Lapin alueella ilmestyvässä Koti- Lappi lehdessä, jossa kirjoitettiin hankkeesta ja siihen liittyvästä uudesta käytännöstä Sairaala Lapponiassa (liite 1). Tiedotusta annettiin myös erilaisissa tilaisuuksissa esim. eläkeläis- ja potilasjärjestöissä. Talon sisällä tiedotusta annettiin yhteistyökumppaneille ja Lapponian osastonhoitajille. Fysioterapeutin akuuttivastaanotto (vuokaavio liite 2) Fysioterapeutin akuuttivastaanottoon on varattu aikaa 1 tunti potilasta kohti. Sen ajan puitteissa fysioterapeutti haastattelee, selvittelee anamneesia, tutkii potilaan ja tekee päätöksen potilaan hoitolinjasta ja tekee tarvittavat kirjaukset potilastietojärjestelmään. Jos potilas ohjataan edelleen lääkärille, fysioterapeutilla on mahdollisuus lähettää potilas jo tässä vaiheessa lisätutkimuksiin (laboratorioon ja lääkärin konsultaation jälkeen röntgeniin), jotta tutkimukset olisivat valmiit, kun potilas pääsee lääkärin vastaanotolle. Fysioterapeutti voi konsultoida myös muita yhteistyökumppaneita, kuten esim. asiantuntijahoitajaa tai omaa kollegaansa. Vaikka potilas ohjautuu lääkärille, fysioterapeutti antaa potilaalle itsehoito-ohjeita, ergonomianeuvontaa, lainaa tarvittaessa tukisidoksen tai ohjaa apuvälineen käytön. Potilaalle annetaan myös terveys- ja liikuntaneuvontaa. Fysioterapeutti tarkistaa, että potilas on päivystysjonossa. 6

8 Mikäli potilas ei tarvitse lääkärin vastaanottoa, mutta tarvitsee kipulääkityksen, sairauslomaa tai fysioterapialähetteen, fysioterapeutti konsultoi lääkäriä kyseisistä asioista. Potilas saa itsehoito-ohjeita, ensiapua (kylmähoito, kinesioteippaus, tai pienimuotoista fysioterapiaa). Potilaalle annetaan myös ergonomia- ja liikuntaneuvontaa. Tehdään myös apuväline- ja tukisidosarvio, sovitetaan ja lainataan tarvittavat välineet heti. Potilas poistetaan päivystysjonosta. Kaikkien akuuttipotilaiden kanssa pyritään tekemään jatkosuunnitelma. Kaikki saavat fysioterapian yhteystiedot ja yksilöllisesti sovitaan jatko. Mikäli potilas ohjautuu yksityiseen hoitolaitokseen fysioterapiasarjahoitoon, kysytään potilaalta lupa tietojen antamiseen, mikäli hoitava fysioterapeutti niitä kysyy. Mikäli potilas ohjautuu Lapponian fysioterapiaosastolle kuntoneuvolakäynnille tai fysioterapeuttiseen hoitoon, annetaan aika jo valmiiksi. Potilaan kanssa voidaan sopia puhelinkontrolli tietyn ajan kuluttua tai annetaan potilaalle lupa ottaa yhteyttä, mikäli hän kokee sen tarpeelliseksi. Tavoitteena on, että akuuttitilanteessa annetut ohjeet kerrataan myöhemmin. Täsmäliikuntaneuvonta akuuttitilanteessa ja sen jälkeen nopeuttavat toipumista ja ennaltaehkäisevät tulevia TULES-ongelmia. Akuuttitilanteessa 2-3 päivän lepo auttaa toipumista, mutta sen jälkeen pitäisi päästä normaaliin liikkumisrytmiin, jotta lihasvoima ei laske. Liikuntaan ohjaaminen akuuttitilanteessa ja sen jälkeen on tärkeä osa fysioterapeutin työtä. Potilailla, jotka ohjautuivat fysioterapeutille, oli seuraavanlaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia: o alaselkäkipu o niska-hartiakipu, päänsärky o rintarankakipu 7

9 o olkapään kivut ja liikerajoitukset o polvi- ja lonkkakipu o kyynärpään kiputila o ranteen kipu, hermopinne o sorminivelongelma o nilkan rasittuma ja vamma o jalkateräongelma o kantapääkipu, jalkapohjan fasciakipu o lihasrevähdys, - venähdys o hyvänlaatuinen asentohuimaus TULOKSET Fysioterapeutin akuuttivastaanotto on alkanut. Päivittäin fysioterapeutti hoitaa 2-7 potilasta. Kontrollikäyntejä, eli ns. kuntoneuvolakäyntejä on päivässä 1-2. Tavoitteena oli myös, että potilaat hakeutuvat fysioterapiaan ilman päivystyksen tai vastaanoton ohjausta ja tämä on toteutunut. Lehtijuttu tiedotti mukavasti uudesta toiminnasta ja se on otettu hyvin vastaan. Toimintaa jatketaan 3 fysioterapeutin voimin, niin että akuuttifysioterapia-aikoja on jokaiselle arkipäivälle yhteensä 4, pituudeltaan 1 tunti. Myöhemmin aikoja voidaan lisätä, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. ARVIOINTI Toimintaa olisi ollut vaikea, ellei mahdotonta, käynnistää ilman PaKastehankkeen rahallista tukea. Oman työn ohella ei tällaista kehittelytyötä voi tehdä. Hankkeen yhteistyöpäivä syyskuussa Rovaniemellä, juuri oman hankkeemme alussa, antoi tarvittavaa tietoa ja apua rakentaa omaa 8

10 suunnitelmaa. hankkeesta tiedottamiseen. Sain apua aikataulutukseen, tavoitteiden laatimiseen ja Fysioterapeutin yhteistyö vastaanoton ja päivystyksen kanssa on nyt kiinteämpää kuin ennen. Asiantuntijahoitajat ovat läheisiä yhteistyökumppaneita. Monet asiat konsultoidaan puolin ja toisin, ei ainoastaan akuuttipotilaiden asioita. Asiantuntijasairaanhoitajat lähettävät potilaita fysioterapeutille ja päinvastoin. Tämä yhteistyö on tullut hankkeen myötä ja varmasti monipuolistaa ja tehostaa potilaan hoitoa. Päivystyspoliklinikan ja vastaanottotoiminnan henkilöstö on suhtautunut avoimesti ja aktiivisesti toiminnan alkamiseen. Onhan toiminta jo entuudestaan tuttua asiantuntijahoitajien toiminnan kautta. Neuvoja ja ohjausta on saanut aina ja helposti, kun on tarvinnut. Ainoastaan lääkärin konsultoinnissa on mennyt joskus enemmän aikaa kuin mihin olin varautunut. Tässä asiassa on vielä kehittämistä. Vaikka kehittämistyöni alkoi vauhdilla, lähes heti varsinaisella potilastyöllä, en muuttaisi sen kulkua. Työskentelytilakin kehiteltiin varsinaisen työn lomassa työn tarpeiden mukaiseksi. Sairaala Lapponia on joustava työyhteisö ja sopivan pieni, mikä helpottaa tiedonkulku ja konsultointia. Kaikki palvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla. Muualla, samanlaista vastaanottotoimintaa pitävät fysioterapeutit, ovat useimmiten käyneet täydennyskoulutuksen, jonka jälkeen heillä on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja oikeus määrätä lyhyt sairausloma. Jo alussa sovittiin toiminnan alkamisesta ilman näitä oikeuksia, koska koulutusta ei toistaiseksi ole kenelläkään. Toiminnassa mukana olevilla fysioterapeuteilla on kaikilla pitkä työkokemus. Yhdellä fysioterapeutilla on työterveyshuollon erikoispätevyys, yhdellä laaja tietous ja monipuolinen koulutus tuki- ja liikuntaelin sairauksien hoitoon. Konsultointi fysioterapiaosastolla on vilkasta. 9

11 POHDINTA Fysioterapeutin akuuttivastaanottotoiminta on aloitettu ja siitä on tulossa vakiintunut käytäntö. Toimijat: fysioterapeutit, vastaanoton ja päivystyksen henkilökunta ovat sitoutuneet toimintaa kehittämään. Toiminnalla pyritään potilaan monipuoliseen hoitoon ja toipumisen nopeuttamiseen. Tavoite on, että potilas saisi ohjeistusta itsehoitoon ja osaisi ennaltaehkäistä vaivan uusiutumisen. Toiveena on potilasjonojen lyheneminen niin päivystysajanvaraus- kuin myös fysioterapian vastaanotoilla. Toiminnalla on selkeä tarve ja henkilökunnalla halu sen toteuttamiseen. Luulen, että kun toiminta on saatu juurrutettua, fysioterapeuttien täydennyskoulutus tulee ajankohtaiseksi. 10

12 LIITTEET Liite 1 11

13 Liite 2 12