Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija"

Aarno Kalle Kokkonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

2 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli I vaihe Lapin osuus Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen II vaihe Kainuun osuus Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen III vaihe Keski Pohjanmaan osuus Lastensuojelu ja perhetyön kehittäminen IV vaihe Pohjois Pohjanmaan osuus Lasten ja perheiden palvelujenkehittäminen Sosiaalityö Terveyden edistäminen ja perusterveydenhuollon kehittäminen Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon kehittäminen Päivystysajan 2 Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta toiminta

Lastensuojelu ja perhetyön kehittäminen IV vaihe Pohjois Pohjanmaan osuus Lasten ja perheiden palvelujenkehittäminen Sosiaalityö Terveyden

3 Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve Korkea työttömyys Saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden tarve

Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve Korkea työttömyys

4 Kehittämishaasteet Lapin sosiaali ja terveyspalveluissa Pitkät etäisyydet Harva asutus, pienet kunnat Negatiivinen muuttoliike Vinoutunut ikäpyramidi (väestön ikääntyminen) Palvelurakenteen ongelmat Nuorten syrjäytyminen Lastensuojelun haasteet kunnissa Erityispalveluiden saatavuus Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Matkailun tuottama palveluiden tarve sosiaali ja terveyspalveluissa

Nuorten syrjäytyminen Lastensuojelun haasteet kunnissa Erityispalveluiden saatavuus Henkilöstön

5 Lapin erityishaasteita perusterveydenhuollon suhteen Korkea sairastavuus Lappi on harvaan asuttua aluetta ja etäisyydet kasvukeskuksiin voivat olla huomattavan pitkiä. Lapissa matkustaa paljon koti ja ulkomaisia turisteja. Matkailu kohdistuu suurelta osin harvaan asutuille seuduille, mikä asettaa merkittävät haasteet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Lapissa asuu saamenkielistä väestöä, joille on tärkeää turvata peruspalvelut heidän omalla äidinkielellään. Pitkälle koulutetun henkilökunnan rekrytointi töihin harvaan asutulle alueelle on ajoittain erittäin haasteellista

Matkailu kohdistuu suurelta osin harvaan asutuille seuduille, mikä asettaa merkittävät haasteet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.

6 Yhteiset (sosiaali( ja terveysala) kehittämisalueet 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 2) Perusterveydenhuollon vahvistaminen (käsitellään tarkemmin) 3) Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 5) Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenne ja prosessit

tarkemmin) 3) Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Henkilöstön

7 Kehittämiskohteet perusterveydenhuollon palvelutuotannossa vastaanottotoiminta päivystysajan toiminta neuvolatoiminta Tavoitteet kehittää palveluprosesseja moniammatilliseen ja tuottavaan suuntaan edistää henkilökunnan osaamista kehittää yhteistyötä sosiaalialan ja erikoissairaanhoidon kanssa

kehittää palveluprosesseja moniammatilliseen ja tuottavaan suuntaan edistää

8 Hankkeen käynnistyminen Projektityöntekijät osallistuvat jokaisessa pilottikunnassa tapahtuvaan ns. starttikokoukseen. Starttikokouksessa tiedotetaan hankkeesta kartoitetaan nykyisiä toimintamalleja suunnitellaan kehittämiskohteita ja toiminnan etenemistä sekä arviointitapaa

Starttikokouksessa tiedotetaan hankkeesta kartoitetaan nykyisiä

9 Hankkeen käynnistyminen Kehittämiskohteet valitaan kuntalähtöisesti pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari, ja Ranua). Kehittämisaiheiden valinnassa pyritään siihen, että ne kokonaisuutena kattavat neuvolatyön, vastaanottotoiminnan ja päivystystoiminnan. Mukaan pyritään saamaan myös sosiaalipuolen osaamista. Viritellään yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa (esim. arviointien tekeminen)

Kehittämisaiheiden valinnassa pyritään siihen, että ne kokonaisuutena kattavat neuvolatyön,

10 Hankkeen toteutus Kunnissa kehittämistyö etenee työryhmissä omien kehittäjätyöntekijöiden johdolla. Tarvittaessa järjestetään kuntien yhteisiä kehittämispäiviä. Hanketyöntekijät kartoittavat saatavilla olevaa kokemusperäistä ja tutkittua tietoa kehittämiskohteesta ja tuovat sitä omalta osaltaan kuntien käyttöön. Hanketyöntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja tarvittaessa he kiertävät pilottikunnissa avustamassa kehittämistyössä

Hanketyöntekijät kartoittavat saatavilla olevaa kokemusperäistä ja tutkittua tietoa kehittämiskohteesta ja

11 Hankkeen toteutus Osaamisen kehittäminen Neuvola ja kouluterveys aiheinen kehittämisseminaari Kemissä v yhteistyössä PPSHP yleislääketieteen yksikön kanssa. Hankkeen pienemmille pilottikunnille (Simo, Ranua, Kolari, Ylitornio) oma kehittämisseminaari koskien virka ajan ulkopuolella tapahtuvaa päivystysluontoista puhelinneuvontaa

Hankkeen pienemmille pilottikunnille (Simo, Ranua, Kolari, Ylitornio) oma

12 Hankkeen aikataulu Vuoden 2009 loppuun mennessä kaikissa pilottikunnissa on pidetty starttikokous. Talvella käsitellään kehittämiskohteesta kerättyä tietoa ja suunnitellaan uuden toimintamallin yksityiskohtia sekä käyttöön ottamista. Pilottikunnissa ryhdytään kokeilemaan uusia toimintatapoja keväällä/kesällä

Talvella 2009 2010 käsitellään kehittämiskohteesta kerättyä tietoa ja suunnitellaan

13 Hankkeen aikataulu Syksyllä 2010 tehdään väliarvioinnit sekä kehittämiskohteittain että hankekohtaisesti ja kehitetään toimintaa niiden pohjalta. Talvella uusia toimintatapoja toteutetaan pilottikunnissa. Keväällä 2011 suoritetaan kehittämiskohteiden loppuarviointi

14 Hankkeen aikataulu Viimeisen puolen vuoden aikana (alkaen 5/2011) hanketyöntekijät/kehittäjätyöntekijät kiertävät hankealueen kunnissa ja pitävät infotilaisuuden hankkeessa saaduista kokemuksista. Kunnissa mietitään hanketyöntekijöiden avustuksella, miten tulokset olisivat sovellettavissa ja hyödynnettävissä paikallisesti. Hanke järjestää loppuseminaarin alkusyksystä Hankkeesta laaditaan loppuraportti

Kunnissa mietitään hanketyöntekijöiden avustuksella, miten tulokset olisivat sovellettavissa ja

15 Hankkeen arviointi Arviointi on systemaattista ja jatkuvaa. Arvioinnissa paneudutaan vaikuttavuuden arviointiin IVA (työntekijät, asiakkaat) Alueen oppilaitoksia pyritään rekrytoimaan mukaan väli ja loppuarviointeihin, joista tehdään kirjalliset raportit

(työntekijät, asiakkaat) Alueen oppilaitoksia pyritään rekrytoimaan

16 Hankkeesta tiedottaminen Tiedottaminen sovitaan jokaisen pilottikunnan kanssa erikseen (organisaation sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen). Ohjausryhmälle tiedotetaan säännöllisesti hankkeen etenemisestä

17 Kehittämisaiheet ( ) Ranua: Virka ajan ulkopuolella tapahtuva puhelinpalveluneuvonta ja siihen liittyvien hoitopolkujen rakentaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio ja Kolari päättävät aiheet viimeistään starttikokouksissa

18 Henkilöstöresurssit professori (osa aikainen) 2 suunnittelijaa kokoaikaisesti hankkeen loppuun saakka hammaslääkäri lyhyemmälle aikajaksolle

Samankaltaiset tiedostot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008