HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Transkriptio

1 HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Pilotin tavoitteet... 3 Pilotin toteuttaminen... 4 Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi... 4 Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa... 5

3 3 Johdanto Länsi 2012 hankkeen Huittisten pilotissa tavoitteena oli päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustasolla. Hankkeen aikana päivitettiin päihde- ja mielenterveysstrategia, joka linjaa Huittisten päihdeja mielenterveystyötä vuosille Strategiassa luotiin malli toimivalle päihde- ja mielenterveystyölle ja näiden palveluiden kehittämiselle yhteistyössä kaupungin ja muiden kumppaneiden kesken. Strategian tavoitteena päihteiden osalta on ehkäistä ja vähentää päihteiden käyttöä, kehittää palvelujen järjestämistä päihdehuoltolain edellyttämällä tavalla, järjestää palvelut päihdepalvelujen laatusuositusten mukaisesti ja palvella päätöksentekoa. Konkreettisia tavoitteita strategian päivittämisen lisäksi oli Audit-testin ja mini-intervention käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä, nuorten päihteiden käyttöön puuttumisen mallintaminen, koulutuksen järjestäminen ja paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen. Länsi 2012 hankkeen aikana saavutettiin nämä tavoitteet, paitsi vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen jäi toteutumatta. Lisäksi voidaan mainita, että päihde- ja mielenterveyshanke painottui vahvasti päihdeosaamisen vahvistamiseen, mielenterveystyön jäädessä vähemmälle huomiolle. Länsi 2013 hankkeen tavoitteena oli juurruttaa 2012 hankkeessa kehitetyt toimintamallit käytäntöön. Pilotin tavoitteet Tavoitteena oli vahvistaa osaamista sosiaali- ja terveystoimessa ja saada päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoito perustasolla jokaisen toimijan vastuulle. Tavoitteena oli lisäksi juurruttaa Länsi 2012 hankkeessa kehitetyt toimintamallit käytäntöön.

4 4 Pilotin toteuttaminen Pilotin ohjausryhmään kuuluivat hoitotyönjohtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sairaanhoitaja Noora Niemelä, sosiaalityönjohtaja Sinikka Piranen, psykologi Kaisu Aronoja ja sosiaaliohjaaja Marjo Virtanen. Ryhmä kokoontui viisi kertaa. Toukokuussa 2013 kerrattiin erityissuunnittelija Matti Mäkelän johdolla Perusturvakeskuksen toimintamalli varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyöhön- mallin käyttöä koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutustilaisuudessa. Elokuussa 2013 hanke järjesti Motivoiva haastattelu- otsikolla kahtena päivänä saman sisältöisen koulutuksen. Koulutuksessa oli kouluttajana sosiaalityön asiantuntijan lisäksi useita kokemusasiantuntijoita. Erityisesti kokemusasiantuntijoiden osuus koettiin uudeksi ja avartavaksi. Syyskuussa 2013 järjestettiin kaikille kuntalaisille avoin Hyvän mielen lauantai- tilaisuus. Tilaisuuden järjestelyihin osallistui runsaasti hyvinvointia edistäviä toimijoita myös kolmannelta sektorilta. Luennoitsijoina tässä tilaisuudessa toimivat päihdepsykiatrian erikoislääkäri Antti Mikkonen ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Tilaisuus oli samalla Huittisten pilotin päätösseminaari. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Huittisten pilotin vertaisarvioijana toimi Eurajoen pilotti. Pilottia on pidetty onnistuneena käytännönläheisyytensä ansioista. Positiivista on ollut mm. Audit- testauksen ja mini-intervention enenevä käyttö. Vertaisarvioinnissa huomiota kiinnitettiin seurannan tärkeyteen. Todettiin, että päihdetyöryhmä on oikea instanssi seuraamaan käytännön toiminnan toteutusta.

5 5 Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Pienessä kunnassa näinkin suurten hankkeiden toteuttaminen on iso haaste henkilökuntaresurssien vähäisyyden vuoksi. Länsi 2012 hankkeessa oli mahdollisuus saada hanketyöntekijä puoleksi vuodeksi, mikä mahdollisti hanketyön hyvän etenemisen. Länsi 2013 hankkeen aikana varsinaista hanketyöntekijää ei saatu, mutta poliklinikan päihde- ja mielenterveyssairaanhoitajan työaikaa pystyttiin vähäisessä määrin irrottamaan hankkeen toteutukseen. Tuloksena syntyi mm. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluopas Huittisiin. Kaiken kaikkiaan hanketyöskentely osoittautui hyödylliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyön kannalta. Suurin hyöty hankkeesta todennäköisesti on osaamisen kasvaminen ja työntekijöiden koulutuksen myötä saama uskallus ottaa päihde- ja mielenterveysasiat puheeksi peruspalveluissa. Huittisten pilotti painottui juurrutuksen osalta koulutukseen, koska varsinaista hanketyöntekijää ei ollut. Hankkeen hallinnointi ja byrokratia koettiin työllistäväksi.