Omakotitalo Härkätie 1402, Marttila 1/6 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen huoneistoala: n. 387 m2 (ei tarkistusmitattu) Kerrosluku: Rakennusvuosi: 1952 Käyttötarkoitus: 1,5 + kellarikerros Tarkastuspäivä: 24.10.2017 Asuinrakennus (alun perin pankki- ja asuinkiinteistö) Tarkastuksen syy: Asuntokaupan kuntotarkastus. Tarkastaja: Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan. Tarkastuksen Varsinais-Suomen ulosottovirasto. tilaaja: Tarkastushetken Puolipilvinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa + 4 C. olosuhteet: Sisäilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa + 6 C. Käytettävissä olleet Kohteesta tehty kuntoraportti vuodelta -07. asiakirjat: Käytettävissä Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T olevat välineet: (porareikämittauksiin), Tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri Rajaukset kohteessa: vikavirtasuojatesterillä. Autotalliin ei päästy ja vesikatto liukas huurteen takia.
Omakotitalo Härkätie 1402, Marttila 2/6 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Rakennustapa Paikallarakennettu Perustamistapa Betonianturoilla. Perusmuurit Betonirakenteisia. Alapohjarakenteet Betonia. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne, purueriste. Julkisivupinnoite Rappaus. Väliseinät Puurankarakenteisia pääosin, kellarikerroksessa kivirakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen, purueriste. Välipohja Puu- ja betonirakenteinen. Kattomuoto Harjakatto. Vesikate Tiilikuvioinen pelti. Lämmitysjärjestelmä Vesikeskuslämmitys. Lämmöntuotto Lämpö tuotetaan pääasiassa öljyllä, kuten myös lämmin käyttövesi. Lämmönjako Lämmönjako seinäpattereilla, pesuhuoneessa lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen(luonnollinen) ilmanvaihto, keittiössä liesituuletin. Kunnallistekniikka Kunnan vesiliittymä, jätevedet johdettu sakokaivojen kautta avo-ojaan. Suoritetut korjaukset Laajalti korjattu vuosien kuluessa, mm. keskuslämpökattila(-90-luvulla) salaojitus ja vesikate uusittu-98, sekä osin pintaremontoitu sisältä. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu niin laajoja kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi vaikutusta koko rakennuksen rakenteiden toimivuuteen, mutta rakennus on jo jonkin aikaa ollut lämmittämätön ja putkisto on ainakin osin päässyt jäätymään, jolloin vettä on päässyt rakenteisiin. Tämä on selvimmin nähtävissä kellarin lautalattian osalta, mikä on laajalti noussut ylös kostuessaan. Kuitenkin 50 -luvun muoviton rakennustapa on edesauttanut rakennuksen kuivumista ainakin jonkin verran, eikä mm. homeenhajua havaittu edes kellarin osalta. Kuitenkin tämän ikäinen rakennus edellyttää myös iän mukanaan tuomia korjaus- ja ylläpitotarpeita, joihin tulee varautua ja lisäksi mm. vuotovaurioiden tarkempi kartoitus ja korjaus. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat kulkeutua kellariin ainakin, mikäli salaojien toiminta jostain syystä häiriintyy tilapäisesti tai kokonaan. Salaojien toimivuus tulee varmistaa säännöllisesti mm. tarkastuskaivoista ja huuhtelun avulla. Ikkunoiden huoltomaalaustarve, osin myös uusimistarvetta. Hätäpoistumistie tulisi olla kaikista yläkerran huoneista. Vesikatteen kunnon tarkistus ja puhdistus yleisesti ainakin vuosittain, kuten myös rännien puhdistus. Parvekkeen lattia/eteisen katto on uusimisen tarpeessa Savupiippuun olisi suositeltavaa asentaa sadehattu. Pesutilojen vesieristeet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia kaikilta osin, suositeltava remontoimistarve. Lämmitysjärjestelmän ja käyttövesiputkiston uusimiseen tulee varautua jäätymisvaurioiden takia ja viemäriputkiston uusimiseen sen iäkkyyden takia. Jätevesien käsittely ei ole v. 2004 alussa voimaan astuneen asetuksen mukainen ja kunnalliseen viemäriverkostoon tulee liittyä lähitulevaisuudessa. Ilmanvaihdon toimivuus, koneellinen poisto koko rakennuksessa olisi suositeltava, kuten myös mahdollisesti korvausilmaventtiilien asentaminen asuinhuoneisiin tarpeen mukaan. Sähköistyksen uusimistarvetta ainakin osin muun remontoinnin yhteydessä.
Omakotitalo Härkätie 1402, Marttila 3/6 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa 1910-90. Sinisen asbestin (krokidoliitti) käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, myyminen ja käyttö kiellettiin v. 1994. Ehjät, asbestia sisältävät pinnat eivät aiheuta haittaa terveydelle. Nykylain mukaan kaikista ennen vuotta -94 rakennetuista taloista purettavista materiaaleista on aina selvitettävä asbestipitoisuus. Asbestia on käytetty esimerkiksi putkieristeissä, tasoitteissa, laattojen kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumalaasteissa ja kaakeleissa. Mahdollinen asbestipurku tulee tehdä ns. asbestipurkutyönä siihen luvan saaneen yrityksen toimesta. Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruostuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.
Omakotitalo Härkätie 1402, Marttila 4/6 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tarkastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määriteltäessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Sinkitty, pinnoitettu peltikate 50 5 7 20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput 50-100 5-10 5-10 (Nuohous kerran vuodessa) Ikkunat (puuikkunat) 50 1 3 3-10 (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-ulko-ovet 40 5 5-15 (Lähinnä huoltomaalaus) Lattiakaivot 50 3 15-50 Lämpökattilat varusteineen 25 (Uusimistarve, mm. tehokkuuden parantamiseksi) Paisunta-astiat 15-20 3-5 15 20 (Uusimistarve) Öljysäiliöt, sisätiloissa 50-100 10 Ainakin metallisäiliöt tarkastutettava 10 v välein Pesutilat; sauna, ph ja kph 5-20 1 3-10 (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys 20-40 5 20-30 Puujulkisivut, ulkopuuosat 50 3 5-10 (Huoltomaalaustarve n. 5-10 vuoden välein) Rapatut ulkoseinät (perustus) 30-50 5 15-20 Räystäskourut 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä 50 10 30 (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Vesijohdot, sinkitty teräsputki Tekninen käyttöikä saavutettu, uusimistarve Vesijohdot, kupari 30 10 10-30 Vesijohdot, muovi 50 10 40-50 Viemärikaivot 40 3 10 Viemäriputket, muovi 50 10 25-50 Viemärit, valurauta, betoni n. 50 Yleisesti jo iäkkäitä, lähestyvä uusimistarve Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n. 5-10 vuoden välein. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Raportin lopussa 12 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa 25.10.2017 Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh.0500 940984, Mulloskuja 2, 21420 LIETO
Omakotitalo Härkätie 1402, Marttila 5/6 Kuva 1Kattovesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin ja pitää rännikaivot puhtaina roskista Kuva 2 Rakennuksen salaojitus on tiettävästi uusittu 90-luvulla, mutta huolto- ja korjaustarvetta on jonkin verran, koska mm. routa on nostanut kaivon ylös Kuva 3 Rakennuksen julkisivut ovat melko hyvässä kunnossa pääosin Kuva 4 Ikkunat ovat vielä pääosin toimivia, mutta ovat maalauksen tarpeessa ja ainakin päätyikkunan ulkopuite on uusimisen tarpeessa Kuva 5 Vesikate on vielä toimiva, mutta tulee tarkastaa ja puhdistaa ainakin vuosittain, kuten rännitkin (ainakin keväisin ja syksyisin), sekä huoltaa tarpeen mukaan Kuva 6 Ullakon rakenteet ovat näkyviltä osin kunnossa, mutta tämän ikäisen rakennuksen lämmöneristystä olisi helpointa ja kannattavinta parantaa juuri yläpohjan osalta
Omakotitalo Härkätie 1402, Marttila 6/6 Kuva 7 Vaikka vesivuotoja on todennäköisesti ollut, ei silti havaittu laajoja näkyviä vaurioita, mutta. Kuva 8.mm. eteisen ja keittiön seinässä käyttövesiputket ovat vuotaneet ja kastelleet seinärakennetta Kuva 9 Kellarissa ei havaittu kuitenkaan merkkejä mm. pitkäaikaisesta maakosteudesta, koska alkuperäisetkään puuosat eivät ole lahonneet Kuva 10 Lämpökattilan tyhjennyshana oli aukiasennossa, joten on mahdollista, että suurin osa patterivesistä olisi päästetty pois tätä kautta viemäriin hallitusti Kuva 11 Vesimittari on jäätynyt ja siitä lähtevä putki vuotanut, kuten tapahtui nytkin hanaa avattaessa, rakennuksen ulkopuolinen venttiili pitäisi sulkea Kuva 12 Asuintiloissa ei havaittu merkittäviä varsinaisen asumisen aiheuttamia vaurioita, vaikka rakennus on ollut viime vuosina vain tilapäiskäytössä