Saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet - selvitys- ja kehittämisprojektin toteuttaminen

1(18) Päivämäärä Dnro 4.10.2017 1579/07.01.00/2017 Viite Asia Saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet - selvitys- ja kehittämisprojektin toteuttaminen TARJOUSPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö (jäljempänä Tilaaja ) pyytää tarjousta tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti viitekohdassa mainitusta selvityksestä kustannusarvioineen (jäljempänä Selvitys ). 1. HANKINNAN TAVOITE JA KOHDE Hankintasopimuksen tavoitteena on toteuttaa saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet - selvitys- ja kehittämisprojekti. Hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu liitteessä 1. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Kaksi tai useampi tarjoaja voi jättää yhteisen tarjouksen. Yhden organisaation on kuitenkin otettava vastuu selvityksestä kokonaisuutena ja toimittava tilaajaan nähden yhteystahona hankintamenettelyn ja työn tekemisen aikana. Tilaaja valitsee yhden toimijan, jonka kanssa se tekee sopimuksen. 2. SOPIMUSKAUSI Sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoittamisesta ja on voimassa, kunnes sopimusvelvoitteet on suoritettu. Sopimuskauden arvioitu alkamisajankohta on 8.11.2017. 3. HANKINNAN ARVO Hankinnan enimmäiskustannukset eivät saa ylittää 29 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä tarjoukset, joiden hinta ylittää toimeksiantoa varten varatun määrärahan. 4. HANKINTAMENETTELY Tarjouskilpailussa on kysymys pienhankinnasta, johon ei sovelleta hankintalakia. Tarjouspyyntö toimitetaan neljälle yritykselle sähköpostilla. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden olla hyväksymättä mitään saaduista tarjouksista. Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä tilaajan edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei tilaaja voi hyödyntää tarjouskilpailun tuloksia, tilaaja voi keskeyttää hankintamenettelyn osittain tai kokonaan. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. Tarjousasiakirjat ovat saatavissa suomen kielellä.

2 5. TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Hankinta-asiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Hankintaan osallistuvan yrityksen toimittamat tarjousasiakirjat ja tiedot tulevat pääsääntöisesti julkisiksi hankintaprosessin yhteydessä. Tarjousasiakirjat tulevat julkisiksi asianosasille eli toisille tarjoajille, kun hankintaa koskeva päätös on tehty. Tarjoajan on merkittävä toimittamaansa aineistoon selkeästi, mitkä tiedot se katsoo kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin ja erotettava nämä tiedot selvästi muusta aineistosta tarjouksessaan. Tilaaja tekee erillisen päätöksen mahdollisesta salassapidosta. Vertailuhinta ei kuitenkaan voi olla liike- tai ammattisalaisuus. Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen. 6. TARJOUKSEN LAATIMINEN Tarjouksen on oltava sisällöltään tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukainen sekä sisällettävä kaikki tarjoajien ja tarjousten arvioinnissa ja vertailussa tarvittavat pyydetyt tiedot. Tarjoukseen ei saa liittää tarjoajan omia tarjouspyynnön vastaisia ehtoja. Tilaajalla on velvollisuus hylätä tarjous, joka on tarjouspyynnön vastainen ja vertailukelvoton. Tarjous laaditaan tämän kohdan mukaisessa järjestyksessä. Kaikkiin kohtiin on annettava vastaus ja tarjoukseen on liitettävä kaikki pyydetyt selvitykset. Tarjous, tarjouspyynnön liitteinä olevat lomakkeet ja pyydetyt selvitykset annetaan suomen kielellä. 6.1. Tarjoajan soveltuvuus Tarjoajan tulee täyttää liitteessä 2 olevaan taulukkoon tekijöiden ansioluettelo. Tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa allekirjoitettu vakuutus velvoitteiden täyttämisestä (liite 3). Sopimuskumppaniksi valittavan tarjoajan on toimitettava vakuutuksessa mainitut todistukset tilaajalle hankintapäätöksen jälkeen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Mikäli kaksi tai useampi tarjoaja jättää yhteisen tarjouksen, tulee vakuutus toimittaa erikseen jokaisen organisaation osalta. Lisäksi tarjoajan tulee tarvittaessa tilaajan erillisestä pyynnöstä osoittaa, ettei se ole konkurssissa tai muussa hankintalain (348/2007) 54 :ssä poissulkemisperusteena mainitussa tilassa. Selvityksen tekemistä varten tarjoajan on nimettävä vastuullinen tekijä, jolla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. 6.2. Tarjousten sisältö Tarjousten tulee sisältää seuraavat tiedot: 1) Tarjoajan nimi ja Y-tunnus 2) Tarjoajan sähköinen yhteystieto, johon hankintapäätös voidaan antaa tiedoksi 3) Tarjoajan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot 4) Ehdotus selvityksen toteuttamisesta eli työsuunnitelma, josta käy ilmi - vastaus hankinnan kohteen kuvaukseen (liite 1); - aikataulutus; - arvio henkilötyöpanoksesta ja toiminnan muu resursointi; - vastuulliset tekijät ja muut nimetyt henkilöt; sekä - mahdollinen alihankkijoiden käyttö. 5) Tarjouksen kiinteä kokonaishinta ilman arvonlisäveroa, lisäksi tarkemmin eriteltyinä: - työpanos (työpäivän hinta ja työpanos ko. päivänä) - matkakulut

3 - muut kulut 6) Ansioluettelo (liite 2) 7) Vakuutus velvoitteiden täyttämisestä (liite 3) 7. TARJOUSTEN KÄSITTELY Menettelyn vaiheet ovat seuraavat: 1) Tarjousten avaaminen 2) Tarjoajan soveltuvuuden tarkistaminen 3) Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen 4) Tarjousten vertaaminen 5) Hankintapäätöksen teko ja päätöksestä ilmoittaminen 6) Hankintasopimuksen solmiminen. Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. 8. TARJOUSTEN VALINTAPERUSTEET JA VERTAILU Tarjousten valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus. Arvioinnissa tilaaja käyttää seuraavia kriteereitä ja painoarvoja (suluissa): 1) Tekijöiden yhteen laskettu erityisosaaminen ja kokemus selvityksen alalta (50 %) - Kokemus ja referenssit aikaisemmista vastaavankaltaisista selvityksistä. Huomiota kiinnitetään erityisesti saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden kehittämisen tuntemukseen. 2) Tarjouksen hinta (30 %) - Halvin tarjous saa täydet pisteet (5 pistettä) ja muut tarjoukset pisteytetään suhteessa halvimpaan tarjottuun hintaan (kaavalla 5*halvin hinta/tarjottu hinta). 3) Työsuunnitelman sisältö (20 %) Kullekin edellä mainitulle kriteerille voidaan antaa 0-5 pistettä. Kunkin kriteerin saama pistemäärä kerrotaan painoarvolla. Näin saadut kunkin kriteerin kokonaispisteet lasketaan yhteen, jolloin saadaan tarjouksen kokonaispistemäärä. 9. TILAAJAN ASETTAMAT SOPIMUSEHDOT Tilaajan asettamat keskeiset sopimusehdot on määritelty liitteessä 4 olevassa sopimusmallissa. Siltä osin kuin sopimusmallissa ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja (liite 5). Edellä mainittujen sopimusehtojen vastaiset varaumat johtavat todennäköisesti tarjouksen hylkäämiseen. 10. TARJOUKSEN JÄTTÄMINEN, VOIMASSAOLO JA KÄSITTELYAIKATAULU Hankintayksikölle osoitettu tarjous suljetussa kirjekuoressa paperiversiona allekirjoitettuna on toimitettava viimeistään 18.10.2017 klo 16.15. Lisäksi tarjous on toimitettava sähköisenä versiona USB-muistitikulla samassa kirjekuoressa paperiversion kanssa. Jos sähköisen ja paperiversiona toimitun tarjouksen välillä on ristiriita, noudatetaan tarjouksen paperiversiota. Tarjousmerkintä Tarjouskilpailu saaristomatkailu / RO / Jorma Leppänen, Dnro 1579/07.01.00/2017 pyydetään mainitsemaan kirjekuoressa. Tarjouksen tulee olla voimassa kaksi kuukautta jättöpäivästä. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon. Postiosoite: Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamo, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Valtioneuvoston jakelukeskus, Ritarikatu 2 b, 00170 HELSINKI

4 11. YHTEYDENPITO JA LISÄTIEDOT TARJOUSKILPAILUN AIKANA Tarjoaja voi tarjouskilpailun aikana pyytää lisätietoja sähköpostitse lähettämällä kysymykset osoitteeseen jorma.leppanen@mmm.fi Sähköpostin aihekenttään kirjoitetaan Tarjouskilpailu saaristomatkailu/ RO / Jorma Leppänen, Dnro 1579/07.01.00/2017. Suomenkieliset kysymykset on lähetettävä 10.10.2017 klo 9.00 mennessä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi muulla tavoin esitettyihin kysymyksiin ei voida vastata. Kysymykset ja vastaukset lähetetään samansisältöisenä kaikille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Tavoitteena on lähettää kysymykset ja vastaukset 13.10.2017 mennessä. Tarjoaja on velvollinen huomioimaan kysymykset ja niihin annetut vastaukset sekä käyttämään hyväkseen mahdollisia täsmennettyjä tietoja tarjousta antaessaan. 12. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Helsingissä, 4. päivänä lokakuuta 2017 Yksikön päällikkö maatalousneuvos Taina Vesanto Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen LIITTEET Liite 1. Hankinnan kohde, projektisuunnitelma Liite 2. Ansioluettelo Liite 3. Vakuutus velvoitteiden täyttämisestä Liite 4. Sopimus Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palvelu- ja tavarahankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut) Liite 6. Valtioneuvoston hallintoyksikön VNHY:n julkaisutuotannon aineisto-ohje julkaisujen tekijöille

5 Liite 1 Projektisuunnitelma SAARISTO-, RANNIKKO- JA VESISTÖMATKAILUN HYVÄT TUOTTEET - SELVITYS- JA KEHITTÄMISHANKE Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) toimintasuunnitelmaan 2017 sisältyy saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet - selvitys- ja kehittämishankkeen toteuttaminen. Hankkeen tavoitteena on etsiä, analysoida ja nostaa esiin Suomen ja valittujen ulkomaiden saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun toteutettuja tai suunnittelun kohteena olevia parhaita tuotteita sekä liiketoiminnan, tuotekehityksen, markkinoinnin ja yhteistyön toimintatapoja yritystasolla ja välittää niitä tiedotuksen keinoin alan toimiville yrityksille ja mahdollisille uusille alan yrittäjille otettavaksi huomioon oman yritystoiminnan kehittämisessä. Hanke toteutetaan yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa 2017-2018. Hanketta varten asetettaisiin ohjausryhmä, johon pyydettäisiin edustus FinnProlta, alueellisilta matkailuorganisaatioilta (2), maakunnan liitoilta, seudullisilta kehittämisyhtiöiltä, TEM:ltä, MMM:ltä ja saaristoasiain neuvottelukunnalta, yhteensä 8. Edellä mainituilta matkailun toimijaorganisaatioilta, saaristokunnilta ja saaristo-osakunnilta (48), yrityksiltä ja suurelta yleisöltä pyydetään asiaa koskevia esityksiä, joista ohjausryhmä valitsee edustavimmiksi katsomansa noin 40 tuotetta tai tuoteryhmää ja 10 toimintatapaa. Tuloksista tehdään kirjallinen raportti ja verkkoon asetettava video. Asia viestitetään yrityskentälle ja suurelle yleisölle MMM:n ja alan organisaatioiden viestintää sekä verkkoa hyödyntäen. Selvitetään, onko asiasta mahdollista saada aikaan Suomen saaristo- ja vesistömatkailun mielenkiintoisimpia osia esittelevä sarja TV 1:een MMMn ja YLEn tai MMMn ja muun TV-kanavan tai MMMn ja kattavan radiokanavan yhteistyöhankkeena projektin valmistumisen jälkeen. Hankkeessa tulee hyödyntää mm saaristoasiain neuvottelukunnan teettämää vuonna 2017 valmistunutta saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun kehittämisselvitystä Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä (MMM:n julkaisuja 3/2017) ja Saaristoohjelmaa 2017-2019. Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä. (MMM:n julkaisuja 6/2017) sekä Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa - selvitystä (TEM 2010). Vuosina 2017-2018 toteutettavalle hankkeelle valitaan tekijä kohdennetulla kilpailutuksella tai suorahankinnalla. Rahaa tarkoitukseen on käytettävissä 29.000 euroa ml alv saaristoasiain neuvottelukunnan vuoden 2017 toimintarahasta. Mahdolliseen useampiosaiseen saaristomatkailun mielenkiintoisimpia osia kuvaavaan TV-sarjaan osoitetaan erikseen 50.000 euroa kuitenkin korkeintaan 50 % ohjelman kuluista. Merellinen saaristomatkailu ja järvimatkailu ovat Suomen matkailun kehittämisen kärkihankkeita. Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun Best practises - hankkeen tuloksia esittelevä seminaari keväällä 2018. Best Practises selvitys- ja kehittämishankkeen kohteena ovat vesistöihin, mereen ja saaristoihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta, sisävesi-, rannikko- ja perinnelaivamatkailu, veneily, melonta, soutu, sukellus, uinti, pyöräily ja muu liikuntamatkailu, hyvinvointimatkailu kuten

vesistöihin tukeutuvat kylpylät, saunat ja hiljentymispaikat, kirjot ja pyhiinvaellustapahtumat, matkailu- ja virkistyskalastus, kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden matkailu, muu vesistöluontomatkailu kuten lintujen, hylkeiden, norppien, perhosten ja kasvien tarkkailu, kulttuurimatkailu kuten saaristo- ja järvikyliin tai kaupunkeihin tutustuminen, saaristokirkot, kulttuuri-, liikunta-, kalastus- ja muut tapahtumat, matkailukäyttöön otetut majakat, linnakkeet ja luotsiasemat sekä mökkeily. Luonnos hankkeen loppuraportin sisällysluetteloksi on liitteenä. Sisällysluettelo sisältää johtopäätösten teon osuuden. Saaristo- ja vesistömatkailulla Suomessa hyvät fyysiset edellytykset Suomen fyysiset edellytykset kehittää saaristo- ja vesistömatkailua ovat erinomaiset. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan suurimpia saaristomaita. Maassa on 76 000 saarta (yli puoli hehtaaria), 53 000 km2 merialueita, 56 000 järveä (yli hehtaari) ja 33 000 km2 sisävesiä, 647 jokea ja 314.000 km rantaviivaa. Euroopan mailla on yleensä murto-osa Suomen rantaviivasta, joka lisäksi on monipuolisesti hyödynnettävissä esim. Norjan vuonojen ja järvien jyrkkiin kalliorantoihin tai valtamerten suurten vuorovesivaihteluiden rantoihin verrattuna. Suomen saarista yli puolet sijaitsee järvissä ja joissa. Suomen saaristoisimpia ja vesistöisimpiä maakuntia ovat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä- Savo ja Lappi. Myös pienimmissä saaristo- ja vesistömaakunnissa on runsaasti saaria ja vesistöjä verrattuna yleensä Euroopan muihin maihin kokonaisuudessaankin. Matkailullisiin myönteisiin edellytyksiin kuuluvat myös luonnonolojen ja yhteiskunnallisten olojen vakaus ja turvallisuus ja vaihtelevat vuodenajat. Ilma, vesi ja muu ympäristö ovat kansainvälisesti tarkasteltuna puhtaudessaan laadukkaimpia maailmassa. Suomen alueiden saavutettavuus on hyvä maan kehittyneen liikenneinfrastruktuurin vuoksi. Suomen suurimmilla saaristo- ja vesistöalueilla on yhteiskunnan järjestämää maksutonta lautta-, lossi- ja yhteysalusliikennettä ja monilla muilla alueilla yritysten järjestämää kohtuuhintaista risteily- ja tilausliikennettä. Suomen saaristo- ja vesistömatkailu jo nyt merkittävää Saaristoalueet ovat kaikkialla maailmassa vetovoimaisimpia matkailualueita. Suomessa Ahvenanmaa, Helsinki, Turun saaristo, sekä Saimaan ja Päijänteen alueet ovat edenneet muita alueita pidemmälle saaristomatkailun kehittämisessä. Tarjonta on varsin monipuolista. Suomen monet vetovoimaisimmat matkailukohteet, kuten Helsingin Suomenlinna, Korkeasaari ja Seurasaari, Naantalin Muumimaailma, Savonlinnan Olavinlinna, Lieksan saaristo-osa Koli ja Ruunaankosket, Imatrankoski, Tervon Lohimaa, Lapin Tenojoki ja muut matkailukalastuskohteet tukeutuvat saaristoisuuteen tai vesistöisyyteen. Oulujärven Manamansalon saari, Hailuoto ja kaukana ulkosaaristossa sijaitseva Bengskärin majakkasaari ja Utö ovat yleisesti tunnettuja menestyneitä matkailukohteita. Uusina suurina kohteina Kemiönsaaren Örön, Kotkan Kirkonmaan ja Rankin sekä Helsingin Lonnan, Vallisaaren ja Isosaaren linnakesaaret ovat esimerkkejä hyvin liikkeelle lähteneistä saaristomatkailukohteista. Rannikolla Porin Yyteri, Kalajoki, Hanko, Turun Ruissalo ja ovat vanhoja tunnettuja paikkoja. Useimmat suuriksi kasvaneista talvimatkailukeskuksista, jotka ovat nykyään ympärivuotisia matkailukeskuksia, kuten Kuopion Tahkovuori, Lieksan Koli tai Jämsän Himos, tukeutuvat kesämatkailussaan osaksi vesistöihinsä. 6

Saaristo- ja vesistöteemaa edustavia tapahtumia ovat n. 50 kalamarkkinatapahtumaa, joissa käy puoli miljoonaa ihmistä. SANK toteutti tätä koskevan erillisen kehittämisprojektin 2016. Maailman ehkä suurimmassa soututapahtumassa Sulkavan souduissa Partalansaaren ympäri on soutanut vuosien saatossa satoja tuhansia soutajia. Talvisia tapahtumia ovat sadat pilkkitapahtumat. Jään hyödyntämistä vahvuutena edustavat mm kansainvälinen Finnish Ice Marathonluistelutapahtuma saaristo-osakunta Kuopiossa. Kansainvälinen hiekkaveistosrakentamistapahtumia on mm Lappeenrannassa ja Enonkoskella. Vesistöteemaan tai -ympäristöön liittyviä suuria ja pienempiä kulttuuritapahtumia on saaristo-, rannikko- ja vesistöalueilla suuri määrä. Näistä mainittakoon Kotkan meripäivät, Ruissalo Rock, Pori Jazz, Baltic Jazz Dragsfjärdissä, Korpo Jazz ja Volter Kilpi-päivät Kustavissa. Metsähallituksen pitämät lukuisat edustavat luontokeskukset suurine kävijämäärineen vesistöisten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä vetävät yhteenlaskettuina miljoonia kävijöitä. Turun Merikeskus Forum Marinum, Suomen Merimuseo ja suurakvaario Maretarium Kotkassa, Porin Reposaareen Merimesta ja Korppoon Korppoströmin saaristokeskus ovat tunnettuja vetovoimaisia keskuksia. Sisävesi- ja rannikkoristeilylaivamatkailu (4,5 miljoonaa asiakasta), veneily (700 000 venettä), kalastusmatkailu (lähes 2 miljoonaa virkistyskalastajaa) ja vuokramökkimatkailu (n. 10 000 vuokramökkiä) ovat saaristo- ja vesistömatkailun tunnetuimpia osia. Vapaa-ajan asuminen eli omistusmökkeily (600 000 vapaa-ajan asuntoa, 2,4 miljoonaa mökkien säänönmukaista käyttäjää) on pääsääntöisesti osa ihmisten kokonaisasumisesta, mutta sitä voidaan tarkastella myös matkailun näkökulmasta. Vuokramökeistä valtaosa sijaitsee rannoilla. Omistusmökkiläiset ja vuokramökkiläiset ovat matkailupalvelujen merkittäviä käyttäjiä. Saaristo- ja vesistömatkailun tunnuslukujen valossa pääkaupunkiseudulla sekä maakunnallisilla ja seudullisilla keskuksilla on keskeinen asema saaristossa liikkuvien lähtöpaikkoina. Keskuksilla on myös tärkeä asema ulkomaisten matkailijavirtojen ohjaajana saaristo- ja vesistöalueille. Saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisessä tarvitaan hyvää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, joka hyödyttää molempia. Saaristopolitiikan tavoitteena on saada saaristo- ja vesistömatkailusta hyötyjä saaristolaissa tarkoitetuille saaristo- ja vesistöalueille ja turvata niiden tasapainoinen kehitys. Saaristo- ja vesistömatkailuyritykset ja tapahtumat ovat enemmän tai vähemmän yhteistoiminnassa matkailun muihin toimijoihin omilla alueillaan ja sektoreillaan. Yhteistyön kehittäminen matkailuyritysten ja tapahtumien välillä on välttämätöntä uusien tuotteiden aikaan saamiseksi, tuotteiden laadun parantamiseksi ja tarjonnan laajentamiseksi sekä tehokkaan markkinoinnin aikaansaamiseksi, mikäli saaristo- ja vesistömatkailusta halutaan kehittää eurooppalainen vetovoimatekijä. Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet - selvitys- ja kehittämishanke juhlistaa osaltaan saaristoasiain neuvottelukunnan 50 vuotisjuhlavuotta 2018 ja vuonna 2019 70 vuotta täyttävää Suomen saaristopolitiikkaa. Alustava aikataulu 7

8 20.09.2017 Saaristoasiain neuvottelukunta hyväksyy hanketta koskevan muistion. 04.10.2017 MMM lähettää asiaa koskevan tarjouspyynnön tarjouksen jättämisen määräajan 10 ollessa 18.10.2017. 24.10.2017 MMM tekee hankintapäätöksen. 08.11.2017 Konsultti aloittaa työnsä ja esittäytyy SANKN kokouksessa 8.11.2017 klo 14.30 eduskunnassa. 27.11.2017 Esitysten pyyntökirjeet matkailun toimijoille määräaikana 10.1.2018. Aktivointia ja konsultointia. 30.1.2018- Ohjausryhmä käsittelee tehtyjä esityksiä kolmessa kokouksessa. 27.2.2018 Ohjausryhmä hyväksyy best practises - tuotteet ja toimintatavat 21.3.2018 Saaristoasiain neuvottelukunta hyväksyy projektin esitykset. Maaliskuu- Konsultti valmistuttaa verkkoon asetettavan suomenkielisen videoaineiston (10 minuuttia)ja liitteenä olevan sisällysluettelon mukaisen projektiraportin, joka taitetaan VNK:ssa (sank:lle luonnos kommentoitavaksi 1.4., lopullinen raportti SANKlle ja taittoon 13.4, sillä taittoaika on 1 kk) ja julkistetaan MMM:n toukokuu verkkojulkaisuna ja toukokuu 300 kappaleen paperipainoksena. VNK maksaa kulut. 22.5.2018 Hankkeen raportti julkistetaan ja luovutetaan MMM:n tiedotustilaisuudessa eduskunnassa saaristopolitiikasta vastaavalle ministeri Jari Lepälle ministerille sopivana päivänä. Paikalla on ohjausryhmä ja sankn kansanedustajajäsenet.

9 Saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet - selvitys- ja kehittämisprojekti 2017 OHJEELLINEN LOPPURAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO (VOIDAAN MUUTTAA TOIMEKSIANTAJAN HYVÄKSYNNÄLLÄ) TIIVISTELMÄ 1. TAUSTA... 5 2. HANKKEEN TOTEUTUKSEN MENETELMÄT 2.1 VALINNAN KRITEERIT 2.2 KYSELY MATKAILUN TOIMIJOILLE JA YLEISÖLLE SUOMESSA... 2.3 ULKOMAISTEN ESIMERKKIEN HAKU VERKOSSA 2.4 HANKKEEN TULOSTEN TIEDOTTAMINEN 3. SAADUT ESITYKSET... 15 3.1 Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta... 3.2 Rannikko-, saaristo- ja sisävesiristeilyt 3.3 Veneily, veneilysatamat, tapahtumat 3.4 Liikunnallinen matkailu: melonta, soutu, uinti, patikointi, pyöräily, sukellus, surffaus, muu liikunta, vesistöihin tukeutuvat liikuntatapahtumat 3.5 Hyvinvointimatkailu: vesistöihin tukeutuvat kylpylät, saunat ja hiljentymispaikat, kirkot pyhiinvaellustapahtumat 3.6 Luontomatkailu: kansallispuistot, retkeilyalueet, luonnon tarkkailu, tapahtumat 3.7 Kulttuurimatkailu: entiset majakat, linnakkeet, luotsiasemat, saaristokylät, museot, kesäteatterit, elokuvien tekopaikat, tapahtumat 3.8 Matkailu- ja virkistyskalastus, tapahtumat, metsästys, marjastus ja sienestys 3.9 Talviaktiviteetit jäällä: luistelu, hiihto, talvikalastus, surffaus, koira- ja hevosvaljakot, tapahtumat 4. ULKOMAISET HYVÄT TUOTTEET - LÖYDÖT 30 4.1 Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta... 4.2 Sisävesi-, rannikko- ja saaristoristeilyt 4.3 Veneily, veneilysatamat, tapahtumat 4.4 Liikunnallinen matkailu: melonta, soutu, uinti, patikointi, pyöräily, sukellus, surffaus, muu liikunta, vesistöihin tukeutuvat liikuntatapahtumat 4.5 Hyvinvointimatkailu: vesistöihin tukeutuvat kylpylät, saunat ja hiljentymispaikat, kirkot pyhiinvaellustapahtumat 4.6 Luontomatkailu: kansallispuistot, retkeilyalueet, luonnon tarkkailu, tapahtumat 4.7 Kulttuurimatkailu: entiset majakat, linnakkeet, luotsiasemat, saaristokylät, museot, tapahtumat 4.8 Matkailu- ja virkistyskalastus, tapahtumat, metsästys, marjastus ja sienestys 4.9 Talviaktiviteetit jäällä: luistelu, hiihto, talvikalastus, surffaus, koira- ja hevosvaljakot, tapahtumat 4. HYVÄT TUOTTEET - TUOTTEIKSI JA TOIMINTATAVOIKSI VALITUT (30 s)... 40 4.1 Tuotteet 4.2 Toimintatavat LIITTEET... 70 Liite 1. Kyselykirje matkailun toimijoille... Liite 2. Vastaajajoukon kuvaus

10

11 Liite 2. Ansioluettelo Tällä ansioluettelolomakkeella tarjoaja esittää selvityksen nimettävien asiantuntijoiden koulutuksesta, työkokemuksesta ja muusta hankinnan kohteeseen liittyvästä osaamisesta. Lomakkeessa annetut tiedot vaikuttavat tarjousvertailuun tarjouspyynnön kohdassa 6.2 ja 8 kuvatulla tavalla. Tehdyistä selvityksistä otetaan vertailussa huomioon viimeiset 10 vuotta. Yksilöimättömiä referenssejä ei huomioida. Pyydämme huomioimaan, että vertailussa arvioidaan erityisesti referenssien sisältöä, joten pelkkä referenssitahon nimi ja hankkeen nimi ei riitä, vaan referenssien sisältö tulee avata. Kustakin asiantuntijasta toimitetaan erillinen ko. ansioluettelolomake. Taulukko korvaa erillisten cv:eiden ja työtodistusten toimittamisen eli muita kuvauksia koulutuksesta tai työkokemuksesta ei tarvita. Tilaaja voi kuitenkin myöhemmin erikseen pyytää todistuksia. Asiantuntijan nimi: Tehtävänimike: Asiantuntijan koulutus. Vastuullisista tekijöistä ainakin yhdellä on oltava vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Asiantuntijan erityisosaaminen ja kokemus selvityksen alalta: Kokemus aiemmista vastaavista hankkeista, ilmoita referenssiasiakkaan nimi ja referenssin yhteystieto Lyhyt kuvaus toimeksiannon sisällöstä Ajankohta, jolloin kuvatut tehtävät suoritettu (ilmoita vuodet esim. 2009-2010) Toimeksiannon kesto kuukausina tai päivinä ilmoitettuna

12 Liite 3. Vakuutus velvoitteiden täyttämisestä Vakuutamme tällä ilmoituksella, että - yrityksemme/organisaatiomme on sijoittumismaassaan merkitty ammatti- ja elinkeinorekisteriin - organisaatiomme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa Suomen lainsäädännön mukaiset ja/tai sijoittumismaansa mukaiset verot ja sosiaaliturvamaksut taikka, jos organisaatiolla on verovelkaa tai maksamattomia sosiaaliturvamaksuja, se on liittänyt tämän vakuutuksen liitteeksi selvityksen verovelasta ja/tai maksamattomista sosiaaliturvamaksuista sekä maksusuunnitelmasta - organisaatiotamme tai sen johtohenkilöä taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole tuomittu yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta - organisaatiomme on ottanut huomioon verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevat lakisääteiset velvoitteet. Tarjouskilpailussa valituksi tulleen tarjoajan on esitettävä seuraavat todistukset: - kaupparekisteriote - tilinpäätöstiedot viimeksi päättyneeltä tilikaudelta - todistus verojen maksamisesta - todistus sosiaaliturvamaksujen maksamisesta Todistusten tulee olla enintään kolme kuukautta vanhoja. Tämä ilmoitus korvaa varsinaiset ilmoitukset sopimusneuvotteluiden aloittamiseen saakka. Yrityksen/organisaation virallinen nimi ja Y-tunnus Paikka ja päiväys Vakuutuksen antajan nimi ja asema yrityksessä/organisaatiossa

13 Liite 4. Sopimus SOPIMUS VALTAKUNNALLISEN SAARISTO-OHJELMAN 2017-2019 LAADINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö (jäljempänä Tilaaja) Ruokaosasto / Maaseudun kehittämisyksikkö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioinnissa: neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen puh. 0400 744 900. Palveluntuottaja: xx (jäljempänä Palveluntuottaja) Y-tunnus: xx Palveluntuottajan yhteyshenkilö sopimusasioinnissa: xx, puh. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. 2. SOVELLETTAVAT YLEISET SOPIMUSEHDOT Siltä osin kuin tässä Sopimuksessa ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sopimukseen sovelletaan JYSE 2014 Palvelut (jäljempänä JYSE) -ehtoja. 3. MÄÄRITELMÄT JYSE-kohdan 1 lisäksi sopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: - Palvelu tarkoittaa tässä Sopimuksessa yksilöityä palvelua. - Sopimus tarkoittaa tätä Palvelusopimusta. 4. SOPIMUKSEN KOHDE Sopimuksen kohteena on 20.12.2016 päivätyn tarjouspyynnön ja Palveluntuottajan pp.kk.2017 päivätyn tarjouksen mukaisen valtakunnallisen saaristo-ohjelman 2017-2019 laadinnan hankinta (jäljempänä Palvelu ). 5. ALIHANKKIJAT JYSE-kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijasta todetaan, että Palveluntuottaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Palveluntuottajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa tai vaihtaa tarjouskilpailussa ilmoittamaansa alihankkijaa.

14 6. PALVELUN SISÄLTÖ JA LAATU Palvelun tarkempi sisältö ilmenee liitteenä olevasta Tilaajan tarjouspyynnöstä xxxx/xx.xx.xx/2016 ja Palveluntuottajan tarjouksesta [xx] sekä näiden pohjalta tehdyistä tällä sopimuksella sovituista tarkennuksista. Ohjelmatyön kulkua on esiteltävä saaristoasiain neuvottelukunnan kokoukselle 8.11.2017, raporttiluonnos on luovutettava tilaajalle 1.3.2018 kommentteja varten ja lopullinen sisällöllisesti viimeistelty ohjelma tilaajalle ja VNK:lle sen edellyttämässä muodossa 29.3.2017 mennessä. Sopimus ei sisällä määräostovelvoitetta eikä tuota Palveluntuottajalle yksinoikeutta myydä palvelua tilaajalle. Palvelu tulee tuottaa suomen kielellä. Palveludokumentaation tulee olla suomenkielistä. Tiivistelmän tulee olla käännetty myös ruotsin- ja englannin kielille. Tilaaja käännättää kustannuksellaan loppuraportin ruotsinkielelle. Palvelun kohteena oleva selvitys laaditaan sekä Word- että pdf- tiedostoina. JYSE-kohdassa 13.1 tarkoitettu kohtuullinen aika virheilmoituksen tekemiselle on 21 päivää. JYSEkohdassa 13.8 mainittu kohtuullinen korjausaika on 10 päivää. Mikäli Palvelun virheet ovat olennaisia tai toistuvia, tilaajalla on oikeus päättää sopimus JYSE-kohdan 13.6 mukaisesti. Tilaajalla on oikeus saada pyytäessään haltuunsa kopiot/kaikki kappaleet JYSE-kohdassa 6.3 tarkoitetusta dokumentaatiosta viikon toimitusajalla. 7. PALVELUN TUOTTAMISEEN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Palveluntuottajan tulee käyttää palvelun tuottamisessa tarjouksessaan nimeämiään henkilöitä. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa palvelujen tuottamiseen nimettyjä henkilöitä ennen sopimuksen tekemistä tai kesken sopimuskauden ilman tilaajan suostumusta. Edellä mainittu ei estä sairaudesta, perhevapaasta tai henkilön irtisanoutumisesta johtuvia palveluntuottajasta riippumattomia henkilövaihdoksia, mutta palveluntuottajan on todennettava tilaajalle em. itsestään riippumattomat syyt. Tällöin palveluntuottajan tulee esittää tilalle vastaavan pätevyyden ja kokemuksen omaavaa henkilöä. Uuden henkilön nimeäminen edellyttää tilaajan hyväksyntää. Palveluntuottajalla on oman henkilöstönsä työnjohto- ja valvontavastuu. 8. TILAAJAN MYÖTÄVAIKUTUSVELVOLLISUUS Palveluntuottajalla on velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että Tilaaja toimittaa riittävät tiedot, mm. esittämällä kysymyksiä ja toimittamalla Tilaajalle listan tarvittavista tiedoista. 9. IMMATERIAALIOIKEUDET Palveluntuottajalla on tekijänoikeus kaikkeen Palveluntuottajan aikaansaamaan Palvelun toimittamisen yhteydessä syntyvään materiaalin. Tilaajalla on vapaa ja rajoitukseton käyttöoikeus kaikkeen Palveluntuottajan aikaansaamaan materiaaliin tämän Sopimuksen käyttötarkoituksessa määrättömän ajan sisältäen oikeuden käyttää, kopioida ja tehdä tai teettää muutoksia sekä luovuttaa materiaalia kolmansille osapuolille. Tilaajalla on oikeus asettaa palveluntuottamisen yhteydessä syntyneitä tuloksia nähtäväksi julkisesti valitsemallaan tavalla, esimerkiksi Tilaajan internetsivuilla.

JYSE-kohtien 20.2. ja 20.3. lisäksi todetaan, että mikäli Osapuolet toteavat tai lainvoimaisella päätöksellä todetaan, että Sopimuksen mukainen Palvelun käyttö loukkaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia, Palveluntuottaja hankkii kustannuksellaan Tilaajalle oikeuden käyttää Palvelua jatkossakin Sopimuksen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti Palveluntuottaja voi toimittaa veloituksetta korvaavan Palvelun tai muuttaa Palvelua niin, ettei sen käyttö enää loukkaa kolmannen oikeuksia. 10. HINNAT Palvelun kokonaishinta on [x + alv] euroa. Hinta on kiinteä. Palvelun hinnat sisältävät kaikki palvelun tuottamisesta Palveluntuottajalle aiheutuvat kulut, kuten henkilötyö-, kopiointi-, tulostus-, ja laitekulut sekä muut mahdolliset toimistokulut. Tilaaja ei korvaa mitään lisiä sovittujen hintojen lisäksi eikä matka- tai majoituskustannuksia. Mikäli Tilaaja poikkeuksellisesti korvaa matkakuluja, noudatetaan valtion matkustussääntöä. Matkakulujen korvaamisesta on aina sovittava Tilaajan kanssa ennen matkaa kirjallisesti. Sopimuksen hinnat on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa. 11. MAKSUEHDOT JYSE kohtien 10.2, 10.3 ja 10.4 selvennykseksi todetaan, että maksuaika alkaa kulua laskua vastaan vasta, kun Palvelu on toimitettu hyväksytysti ja sopimuksenmukaisesti. Myös toistuvaismaksua koskevan suorituksen on oltava sopimuksenmukainen, ennen kuin siihen liittyvien laskujen maksuaika alkaa kulua. Sopimuksenmukainen raportointi on edellytys laskujen maksamiselle. Mikäli Palvelussa on sovittu kokonaishinta, hintaa ei saa ylittää ilman Tilaajan kirjallista suostumusta. Maksut suoritetaan laskua vastaan kolmessa (3) erässä seuraavasti [Maksuaikataulu määritellään sopimusneuvotteluiden yhteydessä]: 1. erä, x euroa (+alv) maksetaan kun sopimus on allekirjoitettu. 2. erä, x euroa (+alv) maksetaan kun saaristo-ohjelman luonnos on sopimuksen mukaisesti luovutettu Tilaajalle ja Tilaaja on sen hyväksynyt. 3. erä x euroa (+alv) maksetaan, kun palvelun kohteena oleva selvitys on luovutettu Tilaajalle ja Tilaaja on sen hyväksynyt. Maa- ja metsätalousministeriön verkkolaskutuksen tiedot: Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus: 003702459587 Välittäjätunnus (OpusCapita Group Oy) Y-tunnus: 0245958-7 ALV-tunnus FI02459587 Laskuun on merkittävä laskutusosoite: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 5462, 01051 Laskut. 12. VAHINGONKORVAUS JYSE-kohtaan 16 lisätään seuraavaa: Välitöntä vahinkoa ovat vahingosta aiheutuneet suorat kulut, kuten reklamaatio- ja korjauskustannukset sekä hinnanero eli kateoston korvaus. 15

Välillistä vahinkoa on vahinko, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä, muu vahinko, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla, voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, vahinko, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta sekä muu samankaltainen, vaikeasti ennakoitava vahinko. 13. SOPIMUSKAUSI Tämä Sopimus tulee voimaan allekirjoitushetkellä. Tämä Sopimus on voimassa määräaikaisena ja päättyy ilman eri irtisanomista kun Palveluntuottaja on suorittanut Palvelun sopimuksenmukaisesti, Tilaajan hyväksymällä tavalla. Ne sopimusehdot, jotka luonteensa vuoksi on tarkoitettu pysymään voimassa, jäävät voimaan Sopimuksen muuten päätyttyä. Tällaisia ovat ainakin salassapitoa ja immateriaalioikeuksia koskevat sopimuskohdat. 14. SALASSAPITO Sen lisäksi mitä JYSE-kohdassa 21 sovitaan, todetaan, että salassapitoa koskevia määräyksiä noudatetaan sopimuskauden päätyttyäkin. 15. SOPIMUSMUUTOKSET JYSE-kohdassa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa sopimusta. 16. ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS JA SOPIMUKSEN LIITTEET Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä (pienempinumeroinen on ensisijainen): 1. Sopimus 2. Tarjouspyyntö 3. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, JYSE 2014 Palvelut 4. Tarjous Liitteet Tarjouspyyntö [xx] Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2014) Tarjous [xx] Hankintapäätös 17. ALLEKIRJOITUKSET JA SOPIMUSKAPPALEET Tätä Sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin Osapuolelle. Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö Helsingissä pp.kk.2017 Palveluntuottaja: XX Kaupungissa pp.kk.2017 16

Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palvelu- ja tavarahankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut) http://vm.fi/documents/10623/1251267/jyse_2014_palvelut/6ca254d8-aa1b-4089-84dafb9630aca5a5?version=1.0 17 Liite 6. Valtioneuvoston hallintoyksikön VNHY:n julkaisutuotannon aineisto-ohje julkaisujen tekijöille Valtioneuvoston hallintoyksikön tietotuki- ja julkaisuyksikkö vastaa ministeriöiden julkaisusarjoissa ilmestyvien julkaisujen julkaisutuotannosta. Ole ajoissa yhteydessä julkaisutuotantoon, jotta varmistat julkaisusi ilmestymisen toivomanasi ajankohtana. Viimeistään kaksi viikkoa ennen käsikirjoituksen, julkaisun kuvailulehden ja muun taittoaineiston valmistumista täytä ministeriökohtainen tilauslomake ja lähetä se osoitteella julkaisutuotanto@vnk.fi. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian! Ministeriökohtaiset tilauslomakkeet löytyvät osoitteesta: http://senaattori.vnv.fi/senaattori/yhteiset-palvelut/julkaisutuotanto/julkaisujentilauslomakkeet/sivut/default.aspx. Tilauslomakkeen saavuttua julkaisutuotantotiimiin sinuun otetaan yhteyttä! Julkaisun taittaja sopii kanssasi tarkemmin julkaisun taittamiseen ja painattamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Julkaisun taittoa varten sinun tulee toimittaa: 1) viimeistelty, tarkistettu ja oikoluettu käsikirjoitus ml. mahdollinen esipuhe/alkusanat, tiivistelmä 2) erilliset kuvatiedostot 3) suomenkielisen kuvailulehden tekstit (julkaisutuotantotiimi toimittaa kuvailulehden käännettäväksi) Tiivistelmän pituus max. 1400 merkkiä. 4) asiasanat (3-10) JUHO julkishallinnon ontologia osoitteessa http://finto.fi/juho/fi/ 5) kannen tekstit (etukannen otsikko, mahdollinen takakannen teksti) 6) painettavalle julkaisulle toimitusosoitteet Käsikirjoitus Käsikirjoitus toimitetaan taittoon word-tiedostona, kuvien ja kuvioiden paikat merkittyinä, sisältäen taulukot ja kuvatekstit. Taittoon lähetettävän käsikirjoituksen, graafien ja taulukoiden tulee olla tarkistettu ja oikoluettu. Kuvat ja graafit voi sijoittaa tekstin joukkoon oikeisiin kohtiin, mutta taittoa varten ne tarvitaan myös omina, erillisinä alkuperäisinä kuvatiedostoina. Valokuvat Valokuvat toimitetaan originaaleina taittajalle. Suuren kuvan voi pienentää, mutta pientä kuvaa ei voi suurentaa laadun kärsimättä. Kuvituksena käytettävän kuvan tulee olla terävä. Kuvaajan nimi mainitaan kuvan yhteydessä. Verkkosivuilta tallennetut tai wordiin sijoitetut kuvat eivät ole painokelpoisia. Taittoon toimitettujen kuvien tekijänoikeus- ja lupa-asiat tulee olla kunnossa. Julkaisutuotanto avustaa kuvatoimituksessa tarvittaessa. Tiedostomuoto voi olla: tiff, jpg, eps tai psd. Taulukot Taulukot voi tehdä wordin taulukkotyökalulla tai excel-tiedostona. Jos taulukko on kuvana (eli jossain muussa ohjelmassa tehty tiedosto, joka on sijoitettu tai kopioitu word-tiedostoon) tarvitaan siitä alkuperäinen tiedosto taittajalle. Tiedostomuodot: doc tai xls.

Tilastografiikka (graafit) Graafit toimitetaan alkuperäisinä tiedostoina, joissa on mukana sekä data että graafi. Tiedostomuodot: xls tai ai. Kuviot ja viivapiirrokset Tiedostomuodot: ai, xls, ppt, jpg, eps, tiff tai psd. Kartat Vektorikartat karttaohjelmasta jpg- tai PDF-muotoon tallennettuna. Logot Julkaisuun sijoitettavat logot tulee toimittaa korkearesoluutiokuvina, mieluiten vektorigrafiikkana. Eri tahojen viestintämateriaaleista löytyy yleensä laadukkaat logo-originaalit. Senaattorin palvelusivuilta löydät lisää tietoa julkaisutuotannosta http://senaattori.vnv.fi/senaattori/yhteiset-palvelut/julkaisutuotanto/sivut/default.aspx Julkaisutuotannon henkilöstö neuvoo ja opastaa mielellään julkaisujen tekemisessä! Ota rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia mietityttää! 18