TYÖNUMERO: E20600910.002 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML)
SISÄLTÖ LIITTEET... 4 YHTEYSTIEDOT... 5 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN KUVAUS... 6 2 LÄHTÖTIEDOT... 7 3 SELVITYSALUEET... 7 4 LINNUT... 7 4.1 Johdanto... 7 4.2 Menetelmät... 7 4.3 Tulokset... 8 4.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio... 9 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT... 10 5.1 Johdanto... 10 5.2 Aineisto ja menetelmät... 11 5.3 Tulokset... 11 5.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio... 12 6 LIITO-ORAVA... 12 6.1 Johdanto... 12 6.2 Aineisto ja menetelmät... 12 6.3 Tulokset... 12 6.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio... 15 7 MUUT ELÄIMET... 15 7.1 Johdanto... 15 7.2 Aineisto ja menetelmät... 15 7.3 Tulokset... 15 7.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio... 16 8 MAISEMA... 16 8.1 Johdanto... 16 8.2 Aineisto ja menetelmät... 17 8.3 Tulokset... 17 8.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio... 18 3 (20)
9 YHTEENVETO... 19 10 LÄHTEET... 20 LIITTEET Liite 1 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet (karttaliite) 4 (20)
YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Suunnittelija (biologi), Pinja Mäkinen Uudenmaankatu 19 A 20700 TURKU Puh. 050 356 7653 pinja.makinen sweco.fi 5 (20)
1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN KUVAUS Tämä Hämeenkyrön Aroniemen ranta-asemakaavan luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain ranta-asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ja 73 ). Luontoselvityksessä on pyritty selvittämään kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet ja tärkeät ekologiset yhteydet. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Kaava-alue sijaitsee Hirvonjärven itärannalla, Hämeenkyrön keskustasta noin 25 kilometriä länteen. Kaava-alue käsittää Aroniemen tilan 108-438-3-75. Nyt laadittavan rantaasemakaavan pinta- ala on 21,90 ha. Kaava-alueen (myöhemmin suunnittelualue) rajaus on esitetty kuvassa 1. 6 (20) Kuva 1. Kaava-alueen rajaus. KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Hirvonjärven rannalle lomarakennuspaikkojen rakentaminen sekä osoittaa rakentamattomana pysyvät alueet. Rantaasemakaava on tullut vireille maanomistajan aloitteesta (MRL 74 ). Luontoselvityksessä keskityttiin lakisääteisesti suojeltuihin ja/tai uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin. Selvitys sisältää seuraavat eri selvitykset: pesimälinnustoselvitys luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys
liito-oravaselvitys maisemaselvitys Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 30.5.2017. Luontoselvityksen tekijänä oli biologi (FM) Pinja Mäkinen Sweco Ympäristö Oy:stä. 2 LÄHTÖTIEDOT Lähtötietoina käytettiin Pirkanmaan ELY-keskukselta saatuja uhanalaisten lajien esiintymistietoja (tiedot saatu 27.4.2017). Uhanalaistiedot pyydettiin ranta-asemakaava-alueelta ja sen ympäristöstä noin 500 m säteeltä kaava-alueen rajasta. Lähtötietoina käytettiin myös Pirkanmaan tärkeät lintualueet -raporttia (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys, 2014) sekä Vesajärven MAALI-alueen (maakunnallisesti tärkeä lintualue) paikkatietomuodossa olevaa rajausta. Maisemaselvityksen lähtötietona käytettiin tietoja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (Suomen ympäristökeskus, 2016). 3 SELVITYSALUEET Luontoselvityksen maastokäynnillä läpikäytiin koko suunnittelualue kuitenkin erityisen tarkasti painottaen Hirvonjärven ranta-aluetta, jolle rakentamisen on suunniteltu painottuvan. Lisäksi maastokäynnillä tarkkailtiin Vesajärven pesimälinnustoa järven lounaisreunalta Hirvonjärveä ja Vesajärveä yhdistävän Niemenjoen etelärannalta. 4 LINNUT 4.1 Johdanto Suunnittelualueen koillisreunasta noin 200 metrin päässä sijaitseva Vesajärvi on maakunnallisesti tärkeä lintualue eli MAALI-alue (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, 2014). Vesajärvi on luokiteltu MAALI-alueena luokkaan Muutonaikaiset kerääntymisalueet. Vesajärvi on matalarantainen järvi, joka varsinkin keväisin on pääosin vesilintujen kerääntymäalue sekä järven pohjoispään pienehkö kevättulva-alue myös kahlaajien kerääntymäalue. MAALI-alueen koko on 155 ha. MAALI-alueen rajaus noudattelee Vesajärven rantaviivaa jatkuen kuitenkin muutamia kymmeniä metrejä rannan puolelle. Maalialueen rajasta on noin 200 metriä ranta-asemakaava-alueen rajaan (katso liite 1). Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reuna-alueiden lisääntymisestä. Lisääntyvä luonnon virkistyskäyttö voi aiheuttaa häiriötä lintujen pesimiselle tai ravinnonhankinnalle. 4.2 Menetelmät Maastokäynnillä pesimälinnusto selvitettiin koko ranta-asemakaava-alueelta käyttäen sovellettua kartoituslaskentamenetelmää sekä sovellettua vesilintulaskentamenetelmää. Kartoituksessa keskityttiin seuraaviin lajeihin: Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen kansainväliset 7 (20)
vastuulajit. Kartoitus tehtiin 30.5.2017 klo 4.15-10.45. Pesimälinnustoselvityksen alkaessa lämpötila oli +1 C, lopussa +14 C. Linnustoselvityksen alussa taivas oli lähes pilvetön (1/8 pilvisyys), lopuksi täyspilvinen. Maastokäynnin alussa sää oli tyyni, lopussa tuuli oli heikkoa. 4.3 Tulokset Pirkanmaan ELY-keskuksen toimittamien uhanalaistietojen mukaan ranta-asemakaavan alueella pesii pikkusieppo (tieto vuodelta 1995). ELY:n toimittama pikkusiepon havaintopaikka sijaitsee suunnittelualueen keskellä pienen peltoheiton itäpuolella. Pikkusieppo on lintudirektiivin liitteen I laji. Tämä ELY:n kautta saatu linnustotieto on kuitenkin huomattavan vanha ja siihen pitää siksi suhtautua varauksella. MAALI-hankkeen loppuraportin (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, 2014) mukaan lähimmillään noin 200 metrin päässä ranta-asemakaava-alueesta sijaitsevalla Vesajärvellä ruokailee keväisin satoja laulujoutsenia ja useana vuonna joukossa on myös pikkujoutsen. Laulujoutsenia on keväällä ollut enimmillään 415 ja syksylläkin 363 yksilöä. Sorsalinnuista alueella on ollut keväällä mm. 230 telkkää ja 10 lapasorsaa. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluu mm. kaulushaikara ja heinätavi (erittäin uhanalainen laji (EN) (Tiainen ym. 2016). Pesimälintukartoituksessa havaittiin ranta-asemakaava-alueella Lintudirektiivin liitteen I lajeista, erityisesti suojeltavista lajeista kansallisesti ja alueellisesti uhanalaisista lajeista sekä Suomen vastuulajeista pikkusieppo (Ficedula parva) ja pikkulokki (Hydrocoloeus minutus). Lisäksi läheisellä Vesajärven MAALI-alueella havaittiin kaulushaikara (Botaurus stellaris). Näiden lajien havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Kaulushaikaran havaintopaikka on summittainen lajin äänen kantavuudesta (jopa 5 km) johtuen, mutta se sijaitsee vähintään puolen kilometrin päässä suunnittelualueelta ja eri järvellä kuin mihin suunnittelualue rajoittuu. Mainituista huomionarvoisista lintulajeista pikkusieppo on Lintudirektiivin liitteen I laji, pikkulokki lintudirektiivin liitteen I laji ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Kaulushaikara on Lintudirektiivin liitteen I laji. Lintudirektiivin liitteen I lajien suojelu tapahtuu sitä kautta, että niille on osoitettu Natura 2000 -alueverkostoon kuuluvia erityissuojelualueita. Edellä mainittujen huomionarvoisten lintulajien lisäksi pesimälinnustokartoituksen perusteella tulkittiin alueella pesivän seuraavat lintulajit: harakka, hömötiainen, keltasirkku, lehtokerttu, mustarastas, naakka, naurulokki, pajulintu, peippo, pensaskerttu, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, punavarpunen, rantasipi, räkättirastas, sepelkyyhky, sinisorsa, sirittäjä, talitiainen, tiltaltti, töyhtöhyyppä ja varis. Lisäksi alueen ylitse havaittiin lentävän seuraavat, todennäköisesti alueen ulkopuolella pesivät lajit: kanahaukka, kuovi ja kurki. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella havaittiin todennäköisesti alueen ulkopuolella pesivät kalalokki, ruokokerttunen ja rytikerttunen. 8 (20)
4.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnittelualueen koillispuolinen Vesajärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALIalue). Aroniemen ranta-asemakaava ei aiheuta suoraa ympäristön muuttumista Vesajärven MAALI-alueella, eikä ranta-asemakaavan arvioida myöskään merkittävästi lisäävän häiriötä aiheuttavaa liikkumista, melua tai muuta häiriötä Vesajärvellä tai sen rannalla. Kaavan aiheuttama järvellä ja sen rannalla tapahtuva oleskelu ja virkistyskäyttö sijoittunee Hirvonjärvelle, johon kaava länsiosastaan rajoittuu. Varsinkin pesimäkaudella Vesajärvi on maitse vaikeasti saavutettavissa Hirvonjärven ranta-asemakaava-alueen suunnasta, sillä välissä on viljelty pelto, ja Vesajärveä ympäröivät laajat rantaruovikot ovat hyvin vaikeakulkuisia. Järvet yhdistävää Niemenjokea pitkin järvelle voi suuntautua jonkin verran veneilyä, mutta silloinkin rantaruovikot tarjoavat pesimälinnustolle hyvää suojaa häiriötä vastaan. Lisäksi ranta-asemakaavan luonteen takia kaavan aiheuttama virkistyskäyttö painottuu lintujen muuttokauden ulkopuolelle, mikä entisestään vähentää MAALIalueen linnustolle mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Näin ollen ranta-asemakaavalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Vesajärven MAALI-alueen sopivuuteen linnuston muutonaikaiseksi levähdyspaikaksi tai alueen linnuston (mm. kaulushaikara ja heinätavi) pesimäalueeksi. Suunnittelualueella pesii kaksi huomionarvoista lajia, pikkusieppo ja pikkulokki. Seuraavissa kappaleissa on esitetty arvio suunnitelman vaikutuksista näihin huomionarvoisiin lajeihin. Pikkusieppo Pikkusieppo on hoitamattomien lahopuuta sisältävien aarnimetsien harvinainen pesimälintu, joka asettuu joskus myös rehevään lehtoon (Laine, 2015). Suunnittelualueen pohjoisosissa on melko runsaasti pikkusiepon elinympäristöksi sopivaa vanhaa, lehtomaista kuusimetsää. Suunnitteilla olevan rakentamisen ja siihen liittyvän liikkumisen lisääntymisen ei arvioida merkittävästi heikentävän pikkusiepon mahdollisuuksia pesiä suunnittelualueella. Näin ollen pikkusieppoa ei tarvitse erityisesti huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. Pikkulokki Pikkulokki pesii rehevillä järvenlahdilla, soilla sekä järvien ja lahtien luodoilla (Laine, 2015). Pikkulokin havaintopaikka Hirvonjärven eteläpäässä rehevällä lahdella sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. Suunnittelualue rajoittuu rehevän, mm. järvikortetta kasvavan lahden reunaan. Suunnittelualueella tapahtuvan rakentamisen ei arvioida merkittävästi heikentävän viereisen rehevän järvenlahden soveltuvuutta pikkulokin pesimäympäristöksi. Kaavan ei arvioida myöskään merkittävästi lisäävän liikkumista pikkulokin pesimä- ja saalistusalueella, sillä se on vetisyytensä takia mahdotonta saavuttaa jalkaisin ja toisaalta rehevä kasvillisuus rajoittaa voimakkaasta myös veneilyä pikkulokin pesinnän kannalta keskeisissä osissa järven lahtea. Näin ollen pikkulokin elinaluetta ei tarvitse huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. 9 (20)
5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10, sekä Vesilain 11 rajoittavat sellaista maankäyttöä, joka muuttaa tiettyjä luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on määritelty seuraavat suojellut luontotyypit, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. LSL:n luontotyyppien muuttamiskielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Metsälain 10 :ssä määritellään erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi seuraavat elinympäristöt, joita koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. 10 (20)
Näiden elinympäristöjen tulee olla ML 10 :n mukaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Vesilain 11 kieltää toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena. Sama koskee luonnontilaisia pienvesiä (lähteitä ja noroja) muualla kuin Lapissa. Edellä mainittujen lakisääteisesti suojeltujen luontotyyppien lisäksi luontoselvityksessä kartoitettiin muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä alueella. Nämä elinympäristöt määritettiin oppaan Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) mukaisesti. Näiden muiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ei ole lakisääteisesti määrättyä, vaan niiden turvaaminen tapahtuu metsänomistajan omalla päätöksellä. 5.2 Aineisto ja menetelmät Kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevat maastotyöt tehtiin 30.5.2017. Luontotyyppiselvityksessä kartoitettiin suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10 ja Vesilain 11 ), uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) Putkilokasvien osalta selvitettiin Luontodirektiivin liitteiden IV(b) ja II lajien, uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien sekä Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymät. Kasvillisuutta selvitettiin myös Ympäristöhallinnon uhanalaistiedoista (Herttatiedoista). 5.3 Tulokset Suunnittelualueen pohjoisosan metsät suunnilleen alueen keskellä olevan peltoheiton tasolta pohjoiseen ovat pääosin lähes luonnontilaisen kaltaisia kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita, tuoreita kankaita ja lehtoja. Suunnittelualueen eteläosassa puusto on pääosin lehtipuuvaltaista ja metsät ovat voimakkaan metsätalouskäytön takia nuoria metsiä, taimikoita tai jopa hakkuita. Suunnittelualueen lounaisosan metsäkaistale pellon ja järven välissä on lehtomaista ei-luonnontilaista sekametsää, jonka puusto koostuu pääosin koivuista, kuusista ja harmaalepistä. Luontotyyppikartoituksessa alueella ei havaittu Luonnonsuojelulain, Metsälain tai Vesilain suojelemia, uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä. Luontoselvityksen maastokäynnillä ei havaittu huomionarvoisia kasvilajeja. Myöskään Pirkanmaan ELY-keskuksen toimittamien uhanalaistietojen mukaan suunnittelualueella ei esiinny uhanalaisia kasvilajeja. 11 (20)
5.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnittelualueella ei havaittu lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä eikä kasvilajeja, joita tulisi erikseen huomioida suunnitelmassa. 6 LIITO-ORAVA 6.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV (a) laji. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) (Liukko ym., 2016). Liito-orava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001). Paras ajankohta liito-oravainventointiin on keväällä lumien sulettua, ja maastotyöt tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä (Sierla ym., 2004). 6.2 Aineisto ja menetelmät Liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvissa kuusivaltaisissa sekametsissä etsimällä liito-oravien ulosteita järeiden kuusten, haapojen ja muiden lehtipuiden tyviltä. Maastotyöt tehtiin 30.5.2017. 6.3 Tulokset Pirkanmaan ELY-keskuksen toimittamissa uhanalaistiedoissa ei ollut mainintaa liitooravan esiintymisestä suunnittelualueella. Luontoselvityksen maastotöissä havaittiin kaksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa (Kohde 1 ja kohde 2) suunnittelualueen keskiosissa (katso kuva 2 ja Liite 1). 12 (20)
Kuva 2. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti (kohde 1 ja kohde 2) sekä niiden välinen ekologisen yhteyden tarve. Kohde 1 Liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kohde sijaitsee Hirvonjärven itärannalla mäen länsirinteellä (katso kuva 2 ja Liite 1). Kohteella havaittiin kahdeksan puuta, joiden alla oli liito-oravan papanoita, osalla puista useita satoja (kuva 3). Kohde on kuusivaltaista lehtomaista kangasta, jossa osa kuusista on hyvin järeitä. Sekapuuna etenkin ylempänä rinteessä ja kohteen kaakkoisosassa kohteen kainaloon jäävän peltotilkun koillisreanalla kasvaa lehtipuita, kuten haapaa, koivua ja metsälehmusta. Koska kohteen muissa osissa on niukasti liito-oravan ruokailupuiksi soveltuvia lehtipuita, tämän kohteen kaakkoisosan sisällyttäminen kohderajaukseen on tärkeää. 13 (20)
14 (20) Kuva 3. Liito-oravan pesäkuusi kohteella 1. KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017. Kohde 2 Liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kohde sijaitsee suunnittelualueen keskivaiheilla metsäautotien, ajopolun, pienen sähkölinjan ja pellon rajaamalla alueella kohteesta 1 vajaa 100 metriä itään (katso kuva 2 ja Liite 1). Kohteita 1 ja 2 erottaa lehtipuuvaltainen taimikko, jossa on muutamia korkeampia ylispuita. Kohteella havaittiin seitsemän puuta, joiden alla oli liito-oravan papanoita, osalla puista oli yli 50 papanaa. Kohteen eteläosa on lähes luonnontilaisen kaltainen lehtipuita kasvava rehevä lehtolaikku. Puusto tällä lehto-
laikulla on pääosin haapaa, seassa on muutama koivu, kuusi, metsälehmus ja pihlaja. Rehevän pensaskerroksen muodostavat mm. lehtokuusama, metsälehmus, vadelma ja taikinamarja. Tässä kohteen eteläosassa havaittiin neljän haavan alla liito-oravan papanoita. Kyseessä lienevät ruokailupuut, koska puissa ei näkynyt pesäkoloja. Kohteen pohjoisosassa kasvaa muutama järeä kuusi. Kolmen kuusen alla havaittiin liito-oravan papanoita, kahdella näistä yli 50 kappaletta, jolloin kyseessä tulkittiin olevan liito-oravan pesäpuut. 6.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Luontoselvityksen maastotöissä havaittiin kaksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa (Kohde 1 ja kohde 2) suunnittelualueen keskiosissa (katso kuva 2 ja Liite 1). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näin ollen nämä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikat tulee kaavassa rajata merkittävästi ympäristöä muuttavan maankäytön ulkopuolelle. Kuitenkin esim. pienen venevalkaman rakentaminen kohteen 1 kohdalle rantaan on mahdollista, jos papanapuita ei kaadeta eikä puustoa muutenkaan merkittävästi harvenneta. Lisäksi näiden kohteiden 1 ja 2 välille tulee jättää sellainen viheryhteys (kuva 2 ja liite 1), jota myöten liito-orava pystyy liikkumaan näiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä. Tällä viheryhteydellä puiden väli ei saa olla yli 20 metriä toisistaan tai enemmän kuin puiden korkeus, molempien ehtojen tulee täyttyä. 7 MUUT ELÄIMET 7.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Todennäköisimmin alueella esiintyvänä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja suunnitelma voisi heikentää, pidettiin liitooravaa. Liito-oravan osalta tehtiin maastoselvitys, jonka tulokset on esitetty edellisessä luvussa. Tässä luvussa käsitellään muita luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. 7.2 Aineisto ja menetelmät Muiden luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien kuin liito-oravan esiintymistä suunnittelualueella arvioitiin asiantuntija-arvioina perustuen lähtötietoihin, maastohavaintoihin ja kirjallisuuteen (mm. Nieminen & Ahola, 2017). 7.3 Tulokset Luontoselvityksen maastokäynnillä havaittiin suunnittelualueella Hirvonjärven rantaviivalla sekä suunnittelualueen pohjoislaidalla kulkevan, Vesajärveä ja Hirvonjärveä yhdistävän Niemenjoen rannalla kymmeniä majavan kaatamia haapoja. Koko suunnittelualueen rantaviiva käytiin läpi, eikä sillä havaittu majavan pesää. Käytännössä lajille sopiva pesäpaikka voisikin suunnittelualueella sijaita lähinnä suunnittelualueen pohjoislaidalla virtaa- 15 (20)
vassa pienessä Niemenjoessa. Suunnittelualueen maanomistajan Jarmo Jokiniemen tietojen mukaan (henkilökohtainen tiedonanto 30.5.2017) majavalla on pesäkeko Vesajärven länsiosissa. Luontoselvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella ei voida päätellä varmaksi, onko suunnittelualueella elävä majava luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluva euroopanmajava (Castor fiber) vai kanadanmajava (Castor canadensis), joka ei kuulu luontodirektiivin suojelemiin lajeihin. Kuitenkin euroopanmajavan levinneisyysalue ulottuu suunnittelualueen tuntumaan (Nieminen & Ahola, 2017). Euroopanmajavan lisääntymispaikkoja ovat kaikki pesät ympäristöineen sisältäen lisääntymispaikan säilymiselle välttämättömät patorakennelmat, patoaltaan sekä padon ja pesän rakennusaineiden kokoamiseen tarvittavat alueet (Nieminen & Ahola, 2017). Pesä on myös levähdyspaikka, joten lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat sisäkkäisiä. Muista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläimistä suunnittelualueella voisivat esiintyä lähinnä saukko ja viitasammakko. Saukon suotuisat lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat yleensä jokialueilla, joiden rannoilla kasvaa puuvartisia kasveja (Nieminen & Ahola, 2017). Näin ollen suunnittelualueella voisi olla saukon lisääntymis- ja levähdyspaikka korkeintaan suunnittelualueen pohjoisreunalla Niemenjoen rannalla, eikä sellaisesta havaittu merkkejä maastokäynnillä. Hirvonjärven ranta ei sovellu saukon lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Hirvonjärven tai suunnittelualueen pohjoispuolisen Niemenjoen rannat voisivat soveltua viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi, mutta joen virtauksen ja rannan tuulialttiuden takia viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan sijoittumista suunnittelualueelle ei voida pitää todennäköisenä. 7.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Luontoselvityksen maastokäynnillä havaittiin suunnittelualueella majavan kaatamia haapoja. Laji saattaa olla luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluva euroopanmajava. Maastokäynnin havaintojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että majavan pesä ei sijaitse suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä, joten suunnittelualueella ei ole euroopanmajavan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Asiantuntija-arvion perusteella suunnittelualueella ei arvioida olevan muidenkaan luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja (luvussa 6 käsiteltyä liito-oravaa lukuunottamatta), jotka tarvitsisi huomioida suunnitelmassa. 8 MAISEMA 8.1 Johdanto Ranta-asemakaavan toteuttamiseen liittyy maiseman muuttumista mm. vapaaajanasuntojen rakentamisen myötä. Maisemavaikutukset ovat metsäisessä rantamaisemassa huomattavimpia järveltä päin tarkasteltaessa. Maisemavaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa se, kuinka kauas rannasta rakennuspaikat sijoittuvat, mutta erityisen paljon se, kuinka paljon rantapuustoa jätetään. Maiseman muuttumisella on vaikutusta kaikille järvellä ja järven takana kulkevalla tiellä liikkuville. Erityisen oleellista maiseman muuttumi- 16 (20)
nen on kuitenkin Hirvonjärven länsirannalla asuvien ihmisten kannalta, koska he tarkkailevat Hirvonjärven rantamaisemaa päivittäin. 8.2 Aineisto ja menetelmät Maastokäynnin yhteydessä 30.5.2017 tarkasteltiin alueen nykyistä maisemaa ja otettiin valokuvia maisemallisen tarkastelun kannalta merkittävimmiltä paikoilta. 8.3 Tulokset Lähtötietojen perusteella suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin. Koska suunnittelualue on pääosin metsäinen, vapaa-ajanasuntojen rakentaminen ei muuta voimakkaasti maisemakuvaa suunnittelualueen sisällä, vaan voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat Hirvonjärven länsipuolelta järven itärannalla avautuvaan maisemaan. Kuva 4. Maisema suunnittelualueen lounaispuolelta Hirvon talon kohdalta. Suunnittelualueen eteläreuna sijoittuu kuvassa oikealla olevan talon vasemman reunan kohdille. Kuvassa vasemmalla taka-alalla olevan talon katon yli siintää se Hirvonjärven rannan kohta suunnittelualueen pohjoisosassa, jossa peltoaukea ulottuu lähimmäksi rantaa. KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017. 17 (20)
Nykyisellään Hirvonjärven itärannalla on vain yksi rakennettu tontti suunnittelualueen keskivaiheilla sekä kaksi rakennettua tonttia järven koillispäässä. Kuvassa 4 on esitetty maisemakuva Hirvonjärven länsipuolella kulkevalta maantieltä Hirvon talon kohdalta suunnittelualueen lounaispuolelta. Suunnittelualueelle rannan lähistölle sijoitettavat rakennukset saattavat näkyä myös suunnittelualueen koillisosassa näkyvän peltoaukean kaakkoisreunassa sijaitseviin rakennuksiin, mikäli rakennuksia sijoitettaisiin pelloin länsinurkkaan. Kuvassa 5 on esitetty maisema suunnittelualueen itäreunasta pellon yli kohti Hirvonjärveä. Kuva 5. Maisema suunnittelualueen itäreunasta pellon yli kohti Hirvonjärveä. Kuvan vasemmassa laidassa näkyvän asuntovaunun kohdalla on pellon läntisin osa, joka ulottuu lähelle Hirvonjärven rantaa. KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017 8.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnitelman merkittävimmät maisemavaikutukset liittyvät Hirvonjärveltä ja sen länsipuolelta suunnittelualueelle aukeavaan maisemaan. Kielteisiä maisemavaikutuksia olisi suositeltavaa vähentää jättämällä mahdollisuuksien mukaan rantapuustoa rakennusten ja järven väliin. 18 (20)
9 YHTEENVETO Aroniemen ranta-asemakaava-alueen koillispuolinen Vesajärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI-alue). Aroniemen ranta-asemakaavalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Vesajärven MAALI-alueen sopivuuteen linnuston muutonaikaiseksi levähdyspaikaksi tai alueen linnuston (mm. kaulushaikara ja heinätavi) pesimäalueeksi. Suunnittelualueella pesii kaksi huomionarvoista lajia, pikkusieppo ja pikkulokki. Suunnittelualueen pohjoisosissa on melko runsaasti pikkusiepon elinympäristöksi sopivaa vanhaa, lehtomaista kuusimetsää. Suunnitteilla olevan rakentamisen ja siihen liittyvän liikkumisen lisääntymisen ei arvioida merkittävästi heikentävän pikkusiepon mahdollisuuksia pesiä suunnittelu-alueella. Näin ollen pikkusieppoa ei tarvitse erityisesti huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. Pikkulokin havaintopaikka Hirvonjärven eteläpäässä rehevällä lahdella sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. Pikkulokin elinaluetta ei sen sijainnin vuoksi tarvitse huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. Suunnittelualueella ei havaittu lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä eikä kasvilajeja. Luontoselvityksen maastotöissä havaittiin kaksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa suunnittelualueen keskiosissa. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näin ollen nämä kohteet tulee kaavassa rajata ympäristöä merkittävästi muuttavan maankäytön ulkopuolelle. Lisäksi näiden kohteiden 1 ja 2 välille tulee jättää sellainen viheryhteys, jota myöten liito-orava pystyy liikkumaan näiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä. Suunnittelualueella ei arvioida olevan muiden luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien kuin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Suunnitelman merkittävimmät maisemavaikutukset liittyvät Hirvonjärveltä ja sen länsipuolelta suunnittelualueelle aukeavaan maisemaan. Kielteisiä maisemavaikutuksia olisi suositeltavaa vähentää jättämällä mahdollisuuksien mukaan rantapuustoa rakennusten ja järven väliin. 19 (20)
10 LÄHTEET Hanski, I., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto M. & Mäkelä A., 2001. Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459, Luonto ja luonnonvarat, 130 s. Laine, L. J., 2015. Suomen linnut, tunnistusopas. Kustannusosakeyhtiö Otava. 399 s. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J., 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus. 34 s. Meriluoto, M. & Soininen, T., 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017. Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: 1 278. Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys (2014). Pirkanmaan tärkeät lintualueet. Loppuraportti MAALI-hankkeesta. http://docplayer.fi/5073392-pirkanmaan-tarkeat-lintualueet.html (luettu 17.5.2017) Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M., 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Luonto ja luonnonvarat, s. 114. Suomen ympäristökeskus, 2016. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/maisemat/arvokkaat_maisemaalueet (luettu 6.6.2017) Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016. Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. 20 (20)
HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA TYÖNUMERO: E20600910.002 7.6.2017 LIITE 1 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet Merkintöjen selitys 0 100 200 300 Maastokartta (C) MML 2017 400 m Kaava-alueen raja Liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalue Liito-oravan papanapuut Ekologinen yhteys Linnut Pikkulokki Pikkusieppo Kaulushaikara Vesajärven Maakunnallisesti tärkeä lintualue