Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Transkriptio

1 Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaisia ja sekapuustoisia metsiä, joita monipuolistavat pienet kallionyppylät ja idässä siirtolohkareinen rinne. Rehevillä kasvupaikoilla kasvaa järeitä kuusia ja haapoja ja pensaskerroksessa mm. taikinanmarjaa. Sijainnistaan huolimatta alueen metsät ovat säilyneet huomattavan luonnontilaisina. Vain ulkoilureitin varrelta ja alueen lounaisosassa metsästä on poistettu vanhoja kuusia. Alueen metsissä on runsaasti lahopuuta, joka on alueen länsiosassa lähinnä kuusilahopuuta ja alueen itäosassa kuusi-, koivu-, haapa-, raita- ja pihlajalahopuuta. Lahopuuta esiintyy kaikissa lahoasteissa ja sen määrä on vaihtelevasti 5-20 m3 hehtaarilla. Alueella tehdyssä kääpäkartoituksessa syyskuussa 2016 havaittiin 38 kääpälajia ja seitsemän muuta kääväkäslajia, joista viisi alueellisesti uhanalaista lajia (näissä mukana neljä silmälläpidettävää lajia), kahdeksan vanhan metsän indikaattorilajia sekä useita muuten harvinaisia lajeja. Arvo luonnonsuojelulle: Metso-elinympäristöjä: Noin puolet suojeluun esitetystä alueesta täyttää METSO-kangasmetsänä luokan I kriteerit, loput ovat luokkaa II. 1

2 Kuva 1. Långstrandsbergenin metsä on säilynyt huomattavan luonnontilaisena. Alueella on runsaasti monen puulajin ja eri lahoasteen lahopuuta Birthe Weijola Alueelta havaitut huomionarvoiset lajit: - liito-orava EU D4, NT - hömötiainen VU - palokärki EU D1 - pikkutikka - pohjantikka EU D1 - punatulkku VU - pyy EU D1 - töyhtötiainen VU - uuttukyyhky - varpushaukka - varpuspöllö EU D1, NT - viherpeippo VU - lumokääpä NT, RT (2a) - pitsikääpä NT, RT (2a) - rusokantokääpä NT, RT (2a) - siperiankääpä RT (2a) - pohjanrypykkä NT, RT (2a) 2

3 NT = Silmälläpidettävä laji (Liukko ym 2015, Tiainen ym 2015, Rassi ym 2010) VU = Vaarantunut laji (Tiainen ym 2015) RT (2a) = Laji alueellisesti uhanalainen eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeella EU D1 = Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen I suojeltu lintulaji EU D4 = Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukasti suojeltu laji Långstrandsbergenin pesimälinnustoon kuuluu 44 lajia. Alueella pesii sekä havumetsien että lehtimetsien lajeja. Alueella tehdyssä kääpäselvityksessä (Savola & Weijola 2016) alueelta havaittiin 39 kääpälajia sekä kolmea muuta käävästä. Yllä listattujen lajien lisäksi alueen muuta huomionarvoisempaa kääpä-, orvakka- ja orakaslajistoa edustavat aarni-, kermakara-, kuultolude-, levy-, poimulakki-, punahäive-, pörrö-, ruoste-, silo-, terva- ja viherkerikääpä, hammaskurokka sekä kultarypykkä. Kuva 3: Alueellisesti uhanalainen laji siperiankääpä kasvaa pitkälle lahonneella kuusimaapuulla Långstrandsbergenin metsässä. Birthe Weijola Havaittujen silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten ja muuten huomionarvoisten kääväkäslajien määrä selvitysalueella on hyvin verrattavissa keskimääräiseen, saman kokoluokan luonnonsuojelualueeseen Vaasan seudulla. Alueella on maakunnallista arvoa silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten ja muuten huomionarvoisten kääpälajien suojelun kannalta. Sijaintiarvo: Alue sijaitsee keskeisellä ekologisella yhteydellä Risön metsäalueen ja Pilvilammen metsäalueen välillä. Etäisyys lähimpään yleiskaavassa suojeluun varattuun alueeseen Pilvilammen ympäristössä on 1,5 km, mikä mahdollistaa metsälajien leviämisen alueiden välillä. Arvo virkistyskäytölle: Långstrandsbergen ja sen ympäröimä laajempi viheralue on erittäint ärkeä virkistysalue Ristinummen, Kiilapalstan, Teeriniemen ja Haapaniemen ja Huutoniemen itäosan asukkaille. Alueella kiertää ulkoilureitti, joka toimii talvella hiihtolatuna. 3

4 Kuva 3: Långstrandsbergenin metsässä pääsee kulkemaan myös metsäpolkuja pitkin. Birthe Weijola Arvo ympäristökasvatukselle: Kaksi Ristinummen koulua sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä Långstrandsbergeniltä. Alue sopii luonnontilaisuutensa ja monipuolsuutensa vuoksi erinomaisesti metsäbiologian opetukseen. Hoito- ja suojelusuositukset: Kohteelta havaittu vaatelias lajisto ei edellytä luonnonhoidollisia toimia. Alueen metsien säilyttäminen mahdollisimman luonnontilassa, tuulenkaatojen metsään jättö ja ulkoilureittien varsilta mahdollisesti kaadettavien puiden jättäminen maalahopuiksi ovat toimenpiteinä erittäin suositeltavia. Alueelle sopisi metsäekologiasta kertova luontopolku. Kohde täyttää luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 :n suojelualueiden yleiset perustamisedellytykset, joten sen lakisääteinen suojelu olisi perusteltua. Lähteet: Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. 4

5 Nyman J Vaasan lintuatlasaineiston koonti Hovioikeudenmetsän, Kylälammen, Mustikkamaan, Ristinummen ja Öjenin alueilta. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus- Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Savola, K. & Weijola, B Havaintoja silmälläpidettävistä ja huomionarvoisista käävistä Vaasan kaupungin omistamissa metsissä Öjenissä ja Långstrandsbergenillä syksyllä Muistio. 13 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Weijola, B. & Savola, K Maastokäyntejä alueella. Kuva 4: Pohjantikka on havaittu pesivänä Långstrandsbergenin metsästä. Aarne Lahti 5