Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Transkriptio

1 Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

2 Metsäluonnon monimuotoisuus Suomen pinta-alasta lähes 70% on metsää Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien, eliöyhteisöjen, ekosysteemien ja metsässä elävien eliölajien sekä niiden geneettisen perimän runsautta ja monipuolisuutta Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

3 Metsien suojelun tavoitteet YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus: biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö Biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä METSO-ohjelman tavoitteet Talousmetsien monimuotoisuus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

4 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Pitkä ja intensiivinen käyttö ovat muuttaneet metsien laatua ja luontotyyppien runsaussuhteita Vuoden 2008 uhanalaisuusarvioinnissa arvioiduista 73:sta metsäluontotyypistä 70 % oli uhanalaisia (Etelä-Suomessa 75 % ja Pohjois-Suomessa 55 %) Etenkin pienialaisilla luontotyypeillä määrän väheneminen on laadun heikkenemistä merkittävämpää, laaja-alaisilla päinvastoin Lehdot uhanalaisimpia, erityisesti jalopuustoiset Kangasmetsistä uhanalaisia ovat erityisesti nuoret, karut sekä lehtipuuvaltaiset luontotyypit Vanhojen metsien laatu on keskimäärin nuoria parempi, mutta osa on määrällisesti uhanalaisia Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

5 Metsälajien uhanalaisuus Maamme arviolta lajista noin puolet on metsälajeja Uhanalaisista lajeista 36 % elää ensisijaisesti metsissä Metsissä elää 814 uhanalaista lajia ja 776 silmälläpidettävää lajia, 108 metsälajia on arvioitu Suomesta hävinneiksi Uhanalaisia metsälajeja on erityisesti lahottajasienissä, epifyyttijäkälissä, sammalissa, kovakuoriaisissa, pistiäisissä, kaksisiipisissä ja linnuissa Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

6 Uhanalaistumisen syitä Lahopuun väheneminen Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Puulajisuhteiden muutokset Kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen Maankäytön muutokset Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

7 Metsien suojelun nykytila Metsämaan pinta-alasta suojeltu noin 13 % Vajaa 10 % on tiukasti suojeltua eli metsätaloutta ei harjoiteta Valtaosa suojelluista metsistä on Pohjois-Suomessa Etelä-Suomen metsistä on suojeltu 2 %, Pohjois-Suomen 16 % Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

8 Metsien suojelun keinot luonnonsuojelulaissa Luonnonsuojelualueiden perustaminen Kansallispuistot (laki, > 1000 ha, valtion) Luonnonpuistot (laki/asetus, valtion) Muut suojelualueet (VN/YM asetus, yksityismailla ELYn päätös) Alueen määräaikainen rauhoittaminen sopimuksella ELY/maanomistaja enintään 20 vuodeksi kerrallaan Luontotyypin rajauspäätös (ELY) jalopuumetsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

9 Metsien suojelun keinot metsälaissa Erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet säilytettävä Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia Ympäristöstään selvästi erottuvia Pienialaisia 1. Lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien lähiympäristöt 2. Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, lehtokorvet, Lapin läänin eteläpuoliset letot 3. Rehevät lehtolaikut 4. Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5. Rotkot ja kurut 6. Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Hakkuu erityiskohteissa kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

10 Metsien suojelun muita keinoja Erämaalain mukaiset erämaa-alueet METSO-ohjelma Ympäristötukisopimus (Kemera, 10 v) Metsäluonnonhoito (Kemera) Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset Ennallistaminen (mm. kulotus, lahopuun tuottaminen) Monitavoitteinen metsänhoito, luonnonhoitosuunnitelmat Ekologisten yhteyksien luominen (mm. kaavoitus) Virkistysarvokauppa Maatalouden ympäristötuen erityistuki WWF:n perintömetsä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

11 Metsien suojelun mahdollisuudet ja haasteet Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan Viimeisiä luonnonmetsiä ei tarvitse puuntuotannon vuoksi hakata Metsien muiden käyttömuotojen taloudellisen merkityksen kasvaminen METSO ohjelman rahoituksen taso ja jatkuvuus Ympäristöhallinnon resurssien riittävyys Metsälain ja metsätuholain uudistaminen Ilmastomuutoksen vaikutukset Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia

12 Kiitos mielenkiinnosta! Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia