RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ"

Ida Kyllönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378

2 2 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SELVITYSALUE JA MENETELMÄT Selvitysalueen sijainti Aineisto ja menetelmät ALUEEN LUONTOARVOT Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Eläimistö Perusnisäkkäät EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajit YHTEENVETO... 7 LÄHTEET... 8 Pohjakartat Maanmittauslaitos 10/2016 Valokuvat (Minna Tuomala)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ruskon kaupan suuryksikkö 3 (8) 1 JOHDANTO Tehtävänä oli toteuttaa luontoarvojen maastokatselmus ja sen raportointi Ruskon alueen kaupan suuryksikön asemakaavan

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ruskon kaupan suuryksikkö 3 (8) 1 JOHDANTO Tehtävänä oli toteuttaa luontoarvojen maastokatselmus ja sen raportointi Ruskon alueen kaupan suuryksikön asemakaavan muutosta varten. Asemakaavan muutos koskee Ruskon kaupunginosan korttelin 13 tontteja 3 ja 5 sekä läheisiä puistoalueita. Hankkeen tavoitteena on muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten tontit päivittäistavarakaupan suuryksiköksi. Kaavamuutosaloite on tullut maanomistajalta. NCC:ltä työn tilaajana on ollut hankekehityspäällikkö Ari Loukkola. Luontoselvityksestä on vastannut :stä FM biologi Minna Tuomala.

4 4 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 SELVITYSALUE JA MENETELMÄT 2.1 Selvitysalueen sijainti Tehtävänä oli toteuttaa luontoarvojen maastokatselmus Ruskon alueen kaupan suuryksikön asemakaavan muutosta varten. Asemakaavan muutos koskee Ruskon kaupunginosan korttelin 13 tontteja 3 ja 5 sekä läheisiä puistoalueita. Kaavamuutosaloite on tullut maanomistajalta. Hankkeen tavoitteena on muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten tontit päivittäistavarakaupan suuryksiköksi. Selvityksessä on tarkasteltu suunnittelualueen mahdollisia luontoarvoja. Tarkastelualueena on ollut tuleva kaupan suuryksikön rakennusalue ja sen ympäristön alue riittävän laajasti. Alue sijoittuu jo rakennetulle teollisuuden ja kaupan alueelle. Rakennusalueen pohjoispuolelle sijoittuu leveä voimajohtokäytävä, jossa on kolme 110 kv voimajohtoa; Leväsuo Nuottasaari, Leväsuo Pikkarala ja Pyhäkoski Leväsuo. Leväsuon muuntoasema on selvitysalueen koillispuolella. Kuva 1. Suunnittelualue Oulun Ruskossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ruskon kaupan suuryksikkö 5 (8) 2.2 Aineisto ja menetelmät Selvitysalueen luonto-olosuhteita on tarkasteltu maastokatselmuksella 18.9.2016.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ruskon kaupan suuryksikkö 5 (8) 2.2 Aineisto ja menetelmät Selvitysalueen luonto-olosuhteita on tarkasteltu maastokatselmuksella Selvityksen taustatiedoiksi on tiedusteltu mahdolliset uhanalaisrekisterin paikkatiedot Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Alueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu uhanalaishavaintoja. Selvitysajankohta on mm. linnuston osalta myöhäinen, mutta talousmetsän metsätyypit ja kasvilajisto on vielä syyskuussa havaittavissa. Myös mahdolliset arvokkaat luontotyypit olisivat maastossa määriteltävissä. 3 ALUEEN LUONTOARVOT 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue (kuva 3) on rakennettua ympäristöä. Asfaltoitua aluetta, halleja ja pieni suokale kuusivaltaista sekapuustoista metsää. Selvitysalueen ainoat metsäkuviot rajautuvat rajautuvat pohjoisessa avoimeen voimajohtokäytävään ja etelässä Laakeritiehen. Alueen halki kulkee pyörätie. Selvitysalueen metsät ovat kasvupaikkatyypiltään Pohjois-Suomen puolukka-mustikkatyypin (VMT) tuoretta kangasta, jossa on nähtävissä myös kulttuurivaikutteisuus. voimajohtokäytävän laiteessa metsä on avointa ja kastikkavaltaista, myös horsmaa esiintyy. Metsäkuviota on aikoinaan harvennushakattu. Kuvion itäpuolella on ojikkoa, joka on kuivattanut pienet soistuneet painanteet metsäkuvion itäosassa. Puusto on kuusi ja mäntyvaltaista, joukossa myös koivua. Puuston ikärakenteen puolesta tyypillistä talousmetsäaluetta. Kolopuita tai erityisen edustavaa lahopuustoa ei metsäkuviolla esiinny. Kuva 2. Ojitettua tuoretta kangasmetsää selvitysalueella.

6 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 3. Selvitysalueen kapea metsäkuvio ja voimajohtokäytävä ilmakuvalla (Maanmittauslaitos, paikkatietoikkuna 2016) 3.

6 6 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 3. Selvitysalueen kapea metsäkuvio ja voimajohtokäytävä ilmakuvalla (Maanmittauslaitos, paikkatietoikkuna 2016) 3.2 Linnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Ruskon alue sijoittuu Oulun keskustan ruudun itäpuolelle, ruutuun Oulu Hiukkavaara. (721:343, selvitysaste erinomainen). Ruudun pesimälajimäärä on yhteensä 121, joista varmasti pesiviä lajeja 77, todennäköisesti pesiviä 29 ja mahdollisesti pesiviä 15. Atlasruudun pesimälajien painoarvo on Hiukkavaaran metsäseuduilla, eikä ruusun osoittamia tuloksia voida verrata teollisuusalueiden viereisiin metsäkuvioihin. Atlashankkeessa myös kaupunkimetsiä on kuitenkin kartoitettu kattavasti, ja mikäli alueella olisi tiedossa merkittävää pesimälajistoa, olisi tämä tieto rekisteröity. Syyskuussa maastoselvityksellä ei voida enää paikantaa tiettyyn metsäkuvioon havaittuja lintuja. Alueen olosuhteet huomioiden, kuviolla voidaan olettaa pesivän hyvin tavanomaista ja yleistä metsä- ja kulttuurilajistoa. Koska alueella ei ole kolopuita tai havaittu suuria risupesiä, ei kohteen pesimälinnustossa todennäköisesti ole huomionarvoista lajistoa. 3.3 Eläimistö Perusnisäkkäät Selvitysalueen metsäiset osat ovat niin kapeita rakennetun ympäristön keskellä, että sitä elinympäristönään pitävä lajisto käsittää todennäköisesti vain yleisiä metsien piennisäkkäitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ruskon kaupan suuryksikkö 7 (8) 3.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ruskon kaupan suuryksikkö 7 (8) EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajit Luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista lajeista alueen inventoineissa tarkasteltiin vain liito-oravan elinympäristöpotentiaalia. Lajin levinneisyysalue ja lähimmät tiedossa olevat havaintopaikat huomioiden sen esiintyminen alueella tai Oulun kaupunkitaajaman itäosassa on hyvin epätodennäköistä. Alueen ainoa metsäkuvio on niin pieni, että sen kattava tarkastaminen liito-oravan esiintymisen osalta syksyiseen aikaan on mahdollista. Viitteitä lajin esiintymisestä tai liikkumisesta alueella ei havaittu. 4 YHTEENVETO Selvitysalue on rakennetun ympäristön aluetta ja pienet metsäkuviot tällaisilla alueilla ovat kulttuurivaikutteisia ja useimmille lajeille liian häiriöalttiita, jotta niillä esiintyisi merkittäviä luontoarvoja. Alueelta ei syyskuun inventoinnissa tunnistettu merkittäviä luonnontilaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008), eikä uhanalaista tai alueellisesti uhanalaista kasvi- tai eläinlajistoa. Alueen linnusto ja nisäkäslajisto on kulttuurivaikutteisille kaupunkimetsille tyypillistä. Kuva 4. Selvitysaluetta halkova pyörätie

8 8 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LÄHTEET Hanski, I.K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi, loppuraportti. WWW-dokumentti: (viitattu ). Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2.painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E- M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Luomus 2015: Linnustonseuranta. Luonnontieteellinen keskusmuseo. WWW-sivusto: (viitattu ). Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus. 578 s. Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Luonto ja luonnonvarat. Ympäristöministeriö. 113 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristö-keskus. Luonto ja luonnonvarat. 196 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. WWW-dokumentti: (viitattu ). Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu. 567 s.

Samankaltaiset tiedostot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT