Kirkkonummen Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän osayleiskaava-alueiden liito-oravaselvitys vuonna 2009 Espoo 2009
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Gesterby-Sepänkylä 3 2.2. Kylmälä 9 3. Toimenpidesuositukset 17 4. Kirjallisuus 17 Liite 1. Liito-oravan elintavat 20 Liite 2. Menetelmäkuvaus 22 Valokuvat Marko Schrader Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Kirkkonummen kunta Kirjoittajat: Marko Schrader Marko Nieminen (Faunatica Oy)
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 2 Tiivistelmä Kirkkonummen Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän osayleiskaava-alueiden selvitettiin liito-oravan esiintymistä keväällä 2009. Työn tilasi Kirkkonummen kunta ja toteutti Faunatica Oy. Työn tavoitteena oli paikantaa liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä lajille soveliaat kulkureitit. Gesterbyn-Sepänkylän selvitysalueelta löytyi kymmenen liito-oravalle soveltuvaa aluetta, joista neljällä oli liito-oravaesiintymä. Kylmälän selvitysalueelta löytyi 13 lajille soveltuvaa aluetta, joista kahdeksalla oli liito-oravan esiintymä. Suosittelemme, että liito-oravien elinpiirit ja tärkeät kulkuyhteydet säästetään luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 3 1. Johdanto Vuonna 2008 tehdyssä Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän osayleiskaava-alueiden luontoselvityksessämme havaittiin molemmilta alueilta liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä sekä Kylmälän alueelta myös yksi liito-oravan reviiri (Faunatica 2008). Lajin esiintyminen arvioitiin mahdolliseksi Gesterbyn-Sepänkylän alueella 21 kuviolla ja Kylmälän alueella 27 kuviolla. Liito-orava on Suomessa uhanalainen (VU) sekä EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji, mikä edellyttää erityisten suojelutoimialueiden osoittamista ja lajin tiukkaa suojelua (Rassi ym. 2001, Ympäristöministeriö 2009a, b). Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltuja, eikä niitä saa heikentää (Luonnonsuojeluasetus 1997/2005). Lajin biologian erityispiirteet esitellään liitteessä 1. Työn tavoitteena oli paikantaa liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä lajille soveliaat kulkureitit. Työn tilasi Kirkkonummen kunta ja toteutti Faunatica Oy. Käytetyt menetelmät kuvaillaan liitteessä 2. 2. Tulokset 2.1. Gesterby-Sepänkylä Gesterbyn-Sepänkylän alueen liito-oravametsät poikkeavat huomattavasti Kylmälän alueen metsistä, sillä Gesterbyn-Sepänkylän metsät ovat karumpia. Haapaa ei kasva alueella läheskään niin paljon kuin Kylmälässä. Alue ei ole myöskään niin tiheästi asuttu kuin Kylmälän alue. Metsäalueet ovat laajoja talousmetsiä, joissa on runsaasti taimikoita ja avohakkuita. Pihapiirien merkitys liitooravalle on täällä vähäinen. Vuoden 2008 luontoselvityksen 21 mahdollisesta esiintymäalueesta kymmenen kuviota osoittautui liito-oravalle soveltuviksi (kuva 1). Soveltuvista kuvioista neljältä löytyi liito-oravaesiintymä (kuva 2). Liito-oravalle hyvin soveltuvien metsäkuvioiden kokonaispinta-ala on noin 66 ha. Liito-oravaesiintymät Älvonkärr Sepänkylän pohjoisosassa sijaitsevan esiintymän selvitysalueella sijaitseva osuus on noin 2 ha. Liito-oravan elinpiirin ydinalue sijaitsee todennäköisesti selvitysalueen ulkopuolella, luultavasti kuviosta pohjoiseen. Esiintymä sijaitsee vuoden 2008 luontoselvityksen (Faunatica 2008; jäljempänä pelkkä luontoselvitys) kuvioilla 7 ja 91. Alueella kasvaa kohtalaisesti haapaa ja useita järeitä kuusia. Liito-oravan ulostepapanoita löytyi alueelta vain niukasti. Alueelta on liito-oraville hyvät kulkuyhteydet pohjoiseen ja lounaaseen.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 4 Långrödjan Långrödjanin 6,7 ha kokoinen esiintymä sijaitsee Sepänkylän luoteisosassa (luontoselvityksen kuvioilla 79 ja 82). Alueelta löytyy useita järeitä kuusia ja haapoja. Alue soveltuu hyvin liitooravalle. Liito-oravan ulostepapanoita löytyi kuitenkin vain niukasti. Liito-oravan elinpiirin ydinalue ja pesäpuut sijaitsevat todennäköisesti Korkbergetin luonnonsuojelualueella. Yhdessä luonnonsuojelualueen kanssa kokonaisuus muodostaa liito-oravalle hyvän elinympäristön. Alueelta on kulkuyhteydet sekä pohjoiseen että etelään. Kalasberget Esiintymä sijaitsee kylän keskiosassa ja on noin 4,7 ha. Alue on osa luontoselvityksen kuviota 37. Liito-oravan esiintymisalue on puustoltaan Gesterbyn-Sepänkylän parasta aluetta. Haapaa kasvaa alueella runsaasti vaikka osa puista on poistettu edellisen talven hakkuissa, joissa on kaadettu myös järeitä haapoja (kuva 9). Puiden kantojen juurelta löytyi vielä papanoita. Esiintymän eteläosasta löytyi kolme liito-oravan pesäpuuta. On todennäköistä, että koko luontoselvityksen kuvio 37 kuuluu liito-oravan elinpiiriin, vaikka papanoita ei löytynyt koko alueelta. Elinpiirin koon arvioinnissa on huomioitava, että liito-oravat liikkuvat talvella huomattavasti suppeammalla alueella kuin kesäisin ja näin ollen papanoita ei löydy koko elinpiirin alueelta. Alue on peltojen ympäröimä ja ainoat kulkuyhteydet ovat etelässä ja lännessä. Esiintymän tulevaisuuden kannalta kulkuyhteydet ovat keskeisessä asemassa ja niiden heikentäminen voisi tuhota koko esiintymän. Pesäpuiden tiedot (puiden läpimitat ovat senttimetreinä): Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitt a Papanoita Pesäpaikk a Kolojen lkm 2 2526205 6671489 haapa 30 kolo 1 3 2526215 6671495 haapa 40 kolo 1 4 2526278 6671586 haapa 30 11-50 kolo 1 Böle Bölen esiintymä on noin 1,2 ha ja se sijaitsee lähes kokonaan pihapiirissä. Esiintymän eteläpuolinen metsä (luontoselvityksen kuvio 35) on hakattu. Kuviolta löytyi yksi liito-oravan pesäpuu ja kokonaisuudessa vain niukasti papanoita. On mahdollista, että esiintymä jatkuu laajemmin muissa pihapiireissä. Kuvion hakkuut ovat saattaneet heikentää esiintymää niin voimakkaasti, että tulevaisuudessa uusia liito-oravia ei enää asetu alueelle. Esiintymän kannalta on tärkeää, että hyvä kulkuyhteys Kalasbergetin esiintymään säilyy. Pesäpuun tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 1 2526200 6671171 haapa 30 - kolo 1
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 5 Kuva 1. Gesterbyn-Sepänkylän selvitysalueen liito-oravalle soveliaat alueet.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 6 Kuva 2. Gesterbyn-Sepänkylän selvitysalueen liito-oravahavainnot keväällä 2009.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 7 Kuva 3. Kylmälän selvitysalueen liito-oravalle soveliaat alueet.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 8 Kuva 4. Kylmälän selvitysalueen liito-oravahavainnot keväällä 2009.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 9 2.2. Kylmälä Kylmälän metsäalueet ovat suurilta osin reheviä ja alueella kasvaa runsaasti haapaa. Alueella on runsaasti mökkejä ja omakotitaloja, joiden pihapiireissä kasvaa runsaasti liito-oravalle soveltuvaa puustoa, etenkin haapoja on usealla pihapiirillä. Näiden yksityisalueiden runsas puusto teki liitooravakartoituksen erittäin hankalaksi, sillä useimmat liito-oravaesiintymistä rajautuvat näihin pihapiireihin. Useamman esiintymän kohdalla on mahdollista, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka sijaitsee pihapiirin alueella. Nämä alueet jäivät kuitenkin kartoituksen ulkopuolelle. Vastaava ongelma koskee liito-oravan kulkuyhteyksiä: laajojen pihapiirialueiden mahdollisia kulkuyhteyksiä ei pystytty arvioimaan. Kulkuyhteysarvio olisi mahdollista tehdä tuoreiden ilmakuvien avulla. Kylmälän metsät soveltuvat kokonaisuudessaan erittäin hyvin liito-oravalle. Kartoitetuista 27 kuviosta 13 osoittautui lajille soveltuviksi (kuva 3). Soveltuvista kuvioista kahdeksan oli liitooravan asuttamia (kuva 4). Liito-oravalle hyvin soveltuvien metsäkuvioiden kokonaispinta-ala on noin 86,5 ha. Liito-oravaesiintymät Alho Alhon liito-oravaesiintymä sijaitsee Kylmälän kylän luoteisrajalla (kuva 5). Esiintymän Kylmälän kylässä sijaitsevan osuuden pinta-ala on noin 3,9 ha. Esiintymä sijaitsee vuoden 2008 luontoselvityksen (Faunatica 2008) kuviolla 65. Esiintymä jatkuu kylärajan ulkopuolella. Alueella kasvaa erittäin paljon haapaa. Järeitä haapoja kasvaa alueella arviolta yli 100 runkoa. Haapojen suuri määrä tekee alueesta erinomaisen liito-oraville. Liito-oravan ulostepapanoita löytyi runsaasti koko esiintymän alueelta. Osa haavoista on läpimitaltaan yli 50 cm paksuja. Kuvion pohjoisosasta löytyi liito-oravan pesäpuu. Löydetty kolopuu ei todennäköisesti ole alueen ainoa. Koska haavanrunkoja oli erittäin paljon, on mahdollista, että koloja on jäänyt havaitsematta. Paras liito-oravien kulkuyhteys ympäröiviin metsiin suuntautuu luoteeseen kylän rajan ulkopuoliseen, varttuneeseen kuusivaltaiseen talousmetsään. Pesäpuun tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 38 2520765 6682990 muu 30 1-10 kolo 2
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 10 Kuva 5. Kylmälän Alhon liito-oravaesiintymän havainnot keväällä 2009.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 11 Toukolahti Toukolahden esiintymä sijaitsee Särkijärvestä luoteeseen Kopunmäen rinteen alaosassa (kuva 6). Esiintymän pinta-ala on noin 7,3 ha (luontoselvityksen kuvioilla 86, 99 ja 101). Esiintymän alueella kasvaa runsaasti järeitä haapoja ja alueelta löytyi yhteensä yhdeksän liito-oravan pesäpuuta. Kaikki pesäpuut ovat järeitä haapoja. Suuren pesäpuumäärän ansiosta alue soveltuu erinomaisesti liitooravalle. Liito-oravilla on hyvät kulkuyhteydet sekä itään että länteen. Muissakin ilmansuunnissa on liitooravalle riittävän korkeaa puustoa, mutta metsät ovat mäntyvaltaisia. Pesäpuiden tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 29 2522715 6681794 haapa 35 11-50 kolo 1 30 2522700 6681801 haapa 35 yli 500 kolo 1 31 2522700 6681811 haapa 30 1-10 kolo 1 32 2522686 6681817 haapa 30 11-50 kolo 1 33 2523044 6681834 haapa 35 yli 500 kolo 1 34 2523053 6681834 haapa 45 11-50 kolo 1 35 2523073 6681880 haapa 35 101-500 kolo 1 36 2523013 6681898 haapa 35 1-10 kolo 3 37 2522642 6681907 haapa 45 11-50 kolo 1 Orhimäki Hepari-järven itärannalla sijaitseva Orhimäen liito-oravaesiintymä on noin 1,6 ha (kuva 6) (luontoselvityksen kuvioilla 103 ja 104). Alueelta löytyi vain niukasti liito-oravan ulostepapanoita. Alueen pohjoisosasta löytyi liito-oravalle soveltuva kolohaapa. Kartalle rajattu liito-oravaesiintymä on todennäköisesti vain pieni osa liito-oravan koko esiintymästä ja liito-oravan elinpiiri jatkuu todennäköisesti omakotitaloalueelle. Ympäröivät alueet ovat puustoisia ja pihapiireissä kasvaa kuusia ja haapoja. Esiintymä yksistään on liian pieni liito-oravalle. Pihapiirien puusto on tälle esiintymälle elintärkeää. On myös mahdollista, että esiintymä on osa Toukolahden esiintymää, koska esiintymien väliset etäisyydet ovat suhteellisen lyhyet. Kulkuyhteys Toukolahden esiintymään tulee säilyttää. Pesäpuun tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 26 2522602 6681554 haapa 45 - kolo 2
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 12 Kuva 6. Kylmälän Toukolahden ja Orhimäen liito-oravaesiintymien havainnot keväällä 2009.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 13 Särkijärvi (pohjoinen) Särkijärvestä pohjoiseen sijaitseva esiintymä on noin 2,9 ha (kuva 7) (luontoselvityksen kuvio 95). Alueelta löytyi kohtuullisesti liito-oravan ulostepapanoita. Useat haavat ja erittäin järeät kuuset tekevät alueesta erinomaisen liito-oravalle. Esiintymän länsiosasta löytyy liito-oravan pesäpuuna toimiva kolohaapa. Esiintymän itäosassa on haapapökkelö, joka soveltuu liito-oravan pesäpuuksi (kuva 10). Radiopantatutkimukset ovat osoittaneet, että liito-oravat voivat käyttää myös kuolleita puita pesäpuiksi. On todennäköistä, että liito-oravan elinpiiri jatkuu rajatusta alueesta pohjoiseen, mutta sieltä ei kuitenkaan löytynyt liito-oravan ulostepapanoita. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet Toukolahden ja Tampajan liito-oravaesiintymille. Lisäksi on vielä kulkuyhteys pohjoiseen. Pesäpuiden tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm Muuta 27 2523695 6681596 haapa 35 0 kolo 3 pökkelö 28 2523585 6681673 haapa 30 101-500 kolo 1 Tampaja Tampajan liito-oravaesiintymä sijaitsee Särkijärven itärannalla (kuva 7). Esiintymän pinta-ala on noin 10,4 ha (luontoselvityksen kuvioilla 112 115 ja 117). Liito-oravan ulostepapanoita löytyi koko esiintymän alueelta. Erityisen paljon papanoita löytyi kuitenkin alueen lounaisosasta. Alueelta löytyi kymmenen liito-oravan pesäpuuta, kuusi alueen lounaisosasta ja neljä alueen pohjoisosasta (kuva 11). Pesäpuiden suuren määrän ja järeiden kuusien ansiosta alue soveltuu erittäin hyvin liitooravalle. Alueella kasvaa myös runsaasti haapaa. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet itään sekä Isonsuon ja Särkijärven (pohj.) liito-oravaesiintymille. Pesäpuiden tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 22 2523934 6681119 kuusi 60 101-500 risupesä? 0 25 2523939 6681158 tervaleppä 30 1-10 kolo 1 24 2523974 6681158 haapa 40 yli 500 kolo 1 23 2524194 6681127 haapa 25 0 kolo 1 17 2523667 6680927 haapa 30 11-50 kolo 1 16 2523661 6680925 haapa 30 1-10 kolo 1 18 2523659 6680928 haapa 25 1-10 kolo 1 19 2523639 6680933 haapa 30 1-10 kolo 1 20 2523646 6680964 haapa 35 51-100 kolo 1 21 2523646 6680973 haapa 40 1-10 kolo 1
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 14 Kuva 7. Kylmälän Särkijärven (pohj.), Tampajan ja Isosuon liito-oravaesiintymien havainnot keväällä 2009. Kartan vasemmassa reunassa näkyvät myös Toukolahden ja Orhimäen esiintymät.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 15 Isosuo Isonsuon esiintymä sijaitsee Tampaja-järven itärannalla ja sen pinta-ala on 9 ha (kuva 7) (luontoselvityksen kuvioilla 120, 124 ja 126-128). Koko esiintymän alueelta löytyi runsaasti liitooravan ulostepapanoita. Liito-oravan pesäpuita löytyi kaksi alueen pohjoisosasta, kolme alueen lounaisosasta ja kolme alueen itä-osasta. Alueen itä-osassa toimii pesäpaikkana linnunpönttö (kuva 12). Muut pesäpuut ovat kolohaapoja. Liito-oravaesiintymä jatkuu todennäköisesti Tampajan rannalla sijaitseville piha-alueille. Uimarannasta pohjoiseen sijaitsevalla tontilla kasvaa useita järeitä haapoja. Pihapiirissä saattaa olla lisää liito-oravan pesäpuita. Alue soveltuu hyvin liitooravalle. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet itään ja pohjoiseen. Etelään on mahdollinen kulkuyhteys Tampajan rantaa pitkin. Pesäpuiden tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 8 2524318 6680164 haapa 40 101-500 kolo 1 9 2524317 6680168 haapa 30 1-10 kolo 3 10 2524294 6680188 kuusi 45 1-10 pönttö 1 11 2524062 6680211 harmaaleppä 30 1-10 kolo 1 12 2524059 6680214 haapa 30 1-10 kolo 2 13 2524075 6680217 haapa 35 11-50 kolo 0 14 2524056 6680498 haapa 30 - kolo 1 15 2524057 6680509 haapa 35 51-100 kolo 1 Lammi Lammin esiintymä sijaitsee Kylmälän alueen etelärajalla (kuva 8) (luontoselvityksen kuvioilla 15 ja 16). Esiintymä jatkuu etelään selvitysalueen rajan ulkopuolelle, jossa on yksi esiintymän pesäpuista. Kartoituksessa ei ole selvitetty, kuinka pitkälle etelään esiintymä jatkuu, joten selvitysalueen raja on myös esiintymän raja kaakkoisinta pesäpuuta lukuun ottamatta. Esiintymä jatkuu mahdollisesti myös alueen pohjoispuolella sijaitseville pihapiireille. Liito-oravan ulostepapanoita löytyi runsaasti koko esiintymän alueelta. Liito-oravan pesäpuut sijaitsevat alueen länsiosassa, josta löytyi kolme kolohaapaa. Alueen varttuneet kuuset, haavat ja lepät tekevät siitä erittäin hyvin liito-oravalle soveltuvan. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Pesäpuiden tiedot: Puun n:o X-koord. Y-koord. Laji Läpimitta Papanoita Pesäpaikka Kolojen lkm 5 2522595 6679180 haapa 50 0 kolo 2 6 2522522 6679258 haapa 30 yli 500 kolo 1 7 2522564 6679285 haapa 35 1-10 kolo 2
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 16 Kuva 8. Kylmälän Sannaksen ja Lammin liito-oravaesiintymien havainnot keväällä 2009.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 17 Sannas Sannaksen esiintymä sijaitsee Kylmälän lounaisosassa ja se on 1,3 ha (kuva 8) (luontoselvityksen kuviolla 34). Alueelta ei löytynyt liito-oravan pesäpuuta. On mahdollista, että liito-orava pesii risupesässä tai pesäpuu on aluetta ympäröivissä pihapiireissä. Elinpiiri jatkuu todennäköisesti pihapiireillä. On myös mahdollista, että esiintymä jatkuu etelään selvitysalueen rajan ulkopuolelle. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet etelään ja pohjoiseen. 3. Toimenpidesuositukset Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti suojeltuja, eikä niitä saa ilman poikkeuslupaa heikentää. Myös kulkuyhteydet näille paikoille ovat suojeltuja, sillä kulkuyhteyksien katkaiseminen tulkitaan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseksi. Näiden seikkojen vuoksi suosittelemme, että liito-oravien elinpiirit ja tärkeät kulkuyhteydet säästetään. Liito-orava ei ole erityisen arka ja viihtyy myös pihapiireissä, jos vaan puusto on sille soveltuvaa. Pihapiirit, joissa on järeitä kuusia tai haapoja,ovat erittäin hyvin soveltuvia lajille. Kolopuut, linnunpöntöt tai rakennukset voivat näissä olosuhteissa toimia lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Ennen puiden kaatamista pihapiireistä on varmistettava, ettei lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikennetä tai hävitetä. 4. Kirjallisuus Desrochers, A., Hanski, I. K. & Selonen, V. 2003: Siberian flying squirrel responses to high- and lowcontrast forest edges. Landscape Ecology 18:543-552. Faunatica Oy 2008: Kirkkonummen Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän osayleiskaava-alueiden luontoselvitykset vuonna 2008. Raportti Kirkkonummen kunnalle. Hanski, I. K. 1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans. Wildlife Biology 4:33-46. Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi Loppuraportti. Ympäristöministeriö, Helsinki. Hanski, I. K., Stevens, P. C., Ihalempiä, P. & Selonen, V. 2000a: Home-range size, movements, and nest-site use in the Siberian flying squirrel, Pteromys volans. Journal of Mammalogy 81:798-809. Hanski, I. K., Mönkkönen, M., Reunanen, P. & Stevens, P. 2000b: Ecology of the Eurasian Flying Squirrel (Pteromys volans) in Finland. Kirjassa: Goldingay, R. & Schebe, J. (toim.), Biology of Gliding Mammals. Filander Verlag, Fürth. Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 18 volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen Ympäristö 459, Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: 14.2.1997 annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen 17.11.2005 annettu muutos (913/2005) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160; http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050913]. Mäkelä, A. 1996a: Liito-oravan (Pteromys volans L.) ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. Liito-orava Suomessa. WWF:n Suomen Rahaston Raportteja Nro 8, Helsinki. Mäkelä, A. 1996b: Liito-oravan (Pteromys volans L.) lisääntymisbiologiasta. Liito-orava Suomessa. WWF:n Suomen Rahaston Raportteja Nro 8, Helsinki. Ognev, S. I. 1966: Mammals of the USSR and Adjacent Countries. Vol. IV Rodents. Israel Program for Scientific Translations, Jerusalem. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sulkava, P. & Sulkava, R. 1993: Liito-oravan ravinnosta ja ruokailutavoista Keski-Suomessa. Luonnon tutkija 97:136-138. Timm, U. & Kiristaja, P. 2002: The Siberian flying squirrel (Pteromys volans L.) in Estonia. Acta Zoologica Lituanica 12:433-436. Ympäristöministeriö 2009a: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi, luettu 12.6.2009. Ympäristöministeriö 2009b: Suomen hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5292&lan=fi, luettu 12.6.2009.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 19 Kuva 9. Hakkuiden jälkiä Kalasbergetin esiintymän eteläosassa. Kuva 10. Särkijärven pohjoispuolisen alueen itäosassa on liito-oravan pesäpuuksi soveltuva haapapökkelö. Kuva 11. Tampajan pohjoisosassa sijaitseva Kuva 12. Varpuspöllön pönttö toimii liitoliito-oravan pesäpuu. oravan pesäpaikkana Isosuon alueen itäosassa.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 20 Liite 1. Liito-oravan elintavat. Liito-orava (Pteromys volans) on havumetsävyöhykkeen varttuneissa sekametsissä esiintyvä pieni yöaktiivinen nisäkäs. Suomen ulkopuolella laji on levittäytynyt halki Siperian aina Japaniin asti (Ognev 1966). Euroopan Unionissa liito-oravaa esiintyy Suomen lisäksi vielä pieniä määriä Virossa ja yksittäin Latviassa (Mäkelä 1996b, Timm & Kiristaja 2002). Suomessa on noin 143 000 liitooravanaarasta, keskimäärin 0,9 naarasta neliökilometriä metsämaata kohti (Hanski 2006). Suomen liito-oravakannan on arvioitu taantuneen viimeisimpien vuosikymmenien aikana (Rassi ym. 2001, Hanski 2006). Liito-orava suosii varttuneita kuusikoita, jotka tarjoavat järeitä kuusia ja kolohaapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä lehtipuita kuten koivuja, haapoja ja leppiä ruokailupuiksi (Hanski 1998). Ruokailupuustoa tarjoavat myös lehtipuutaimikot, peltojen ja hakkuuaukeiden reunat sekä järvenja merenrantalepikot. Liikkuessaan yhdestä sopivasta elinympäristöstä toiseen liito-oravat käyttävät myös nuoria metsiä ja taimikoita. Laji pystyy ylittämään jopa siemenpuuhakkuita, jos puut ovat riittävän lähellä toisiaan. Ne kuitenkin välttävät mäntymetsiä ja puustoisia rämeitä. Puuttomat hakkuut, nuoret taimikot ja avoimet alueet ovat liito-oravalle käyttökelvottomia (Hanski ym. 2001). Liito-orava pystyy ylittämään 30-70 m leveitä aukkoja (Desrochers ym. 2003). Jokaisella liito-oravalla on useita pesiä, joita ne säännöllisesti käyttävät. Liito-orava käyttää lisääntymiseen ja lepäämiseen useita eri pesiä elinpiirillään, keskimäärin neljää eri pesää kesäsyyskauden aikana (vaihteluväli 1-10 pesää). Pesäkolo on yleensä käpytikan haapaan hakkaama, joskus myös luonnonkolo esimerkiksi koivussa (Hanski ym. 2000b). Kolojen lisäksi liito-orava voi käyttää pesänään oravan kuuseen rakentamaa risupesää tai linnunpönttöä, joskus myös asuinrakennuksen osaa, jos sopiva on tarjolla (Hanski ym. 2000a). Kartoituksissa havaitaan pesäpuina lähes ainoastaan kolopuita, sillä liito-oravan käyttämiä risupesiä on kartoituksissa lähes mahdotonta todentaa. Kesällä liito-orava käyttää ravinnokseen pääasiassa lehtipuiden lehtiä, erityisesti haapaa ja leppää. Syksyn ja talven tullen lehdet korvautuvat lepän ja koivun norkoilla sekä havupuiden kukinnoilla ja vuosikasvaimilla (Mäkelä 1996a, Hanski 1998). Talveksi liito-oravat varastoivat lehtipuiden norkkoja useimmiten ravintolähteen lähistöllä kasvavien kuusten oksille (Sulkava & Sulkava 1993). Liito-oravaurosten ja -naaraiden elinpiireissä on suuri kokoero. Urosten keskimääräinen reviirikoko on 60 ha ja naaraiden 8 ha (Hanski ym. 2000a) sisältäen useita pesä- ja ruokailupaikkoja tarjoavia metsiköitä, joita sopimattomammat mutta liikkumisen sallivat elinympäristötyypit voivat pirstoa. Liito-oravanaaraan ei ole radiopantatutkimuksissa havaittu lisääntyvän alle 4 ha kokoisissa, eristyneissä, nuorten metsien, taimikoiden tai avoalueiden ympäröimissä metsälaikuissa (Hanski 2006). Elinpiirillä on todettu olevan ydinalue, johon liito-oravan oleskelu ja liikkuminen keskittyy. Ydinalueella ravintoa tarjoavien lehtipuiden tiheys on usein suuri (Hanski 1998). Toinen tärkeä tekijä on kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, esiintyminen. Ravinto- ja pesäresurssit ovat tärkeitä erityisesti naaraille, joiden elinpiirit ovat pienempiä kuin urosten ja selkeästi erillään toisistaan. Urokset sen sijaan liikkuvat laajoilla alueilla erityisesti keväällä kiima-aikana, eivätkä puolusta reviirejä (Hanski ym. 2000a). Naaraiden elinpiirit ovat yleensä erillään toisistaan, mutta urosten elinpiirit voivat sijaita laajalti päällekkäin samalla alueella. Yhden uroksen elinpiirin sisällä
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 21 voi olla useamman naaraan elinpiiri (Hanski ym. 2001). Koska yöaktiivista liito-oravaa on vaikea havaita, niin kellertävät ulostepapanakasat kolohaavan tai järeän kuusen juurella ovat yleensä ainoa merkki lajin esiintymisestä alueella. Ainoastaan talvella muodostuneet papanat ovat keltaisia, koska talviravintona käytetyt norkot sisältävät runsaasti siitepölyä. Keväällä maalis-toukokuussa lumen sulettua puiden tyviltä kellertävät papanat ovat parhaiten havaittavissa. Myöhemmin kesällä liito-oravan ravinnon muuttuessa papanat muuttuvat rusehtaviksi ja vaikeammin havaittaviksi ja hajoavat maastossa nopeammin, kun taas talvella papanat helposti hautautuvat lumeen. Kesäpapanoita on maastossa lähes mahdotonta havaita. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lisäksi liito-oravat liikkuvat talvisin huomattavasti suppeammalla alueella kuin kesällä, joten kartoituksissa havaittavat talvipapanat paljastavat vain osan yksilöiden käyttämistä alueista.
Gesterbyn-Sepänkylän ja Kylmälän liito-oravaselvitys 2009 22 Liite 2. Menetelmäkuvaus. Koko selvitysalue tarkistettiin maastokäynnillä. Maastotyöt teki Marko Schrader 18. & 20.- 23.5.2009. Kartoitus ajoittui liito-oravan esiintymisselvitysten kannalta luotettavimpaan vuodenaikaan (ks. liite 1). Liito-oravan papanoita etsittiin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden ja -puuryhmien alta. Näitä ovat kaikki haavat, joiden läpimitta on yli 20 cm, sekä kuuset, joiden läpimitta on yli 30 cm. Haapojen ja kuusien lisäksi tarkistettiin myös isoimmat koivut. Puille, joiden alta löydettiin papanoita, määritettiin GPS-paikantimella koordinaatit (KKJ2) ja löytöpaikkojen sijainnit merkittiin kartalle. Koordinaattipisteiden tarkkuus on Gesterbyn- Sepänkylän alueella 5-10 m ja Kylmälän alueella 3-6 m. Jos metsästä löydettiin liito-oravan jätöksiä, lähiympäristöstä etsittiin ruokailupuita ja mahdollisia pesäpuita. Löydettyjen papanoiden perusteella kartoille rajattiin liito-oravalle soveliaat alueet (eli todennäköiset reviirit tai reviirin osat) sekä lajin käytössä olevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Kartoille rajattiin myös alueet, jotka metsän rakenteen perusteella soveltuvat liito-oravan elinympäristöksi, mutta joista ei kartoituksen yhteydessä löytynyt merkkejä liito-oravasta.
Lansantie 3 D 02610 Espoo http://www.faunatica.fi/ Pekka Robert Sundell Toimitusjohtaja p. 0400 783 355 pekka.sundell@faunatica.fi Marko Nieminen Dosentti, tutkimussuunnittelija p. 0400 628 328 marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen FM, projektipäällikkö p. 0400 333 688 kari.nupponen@faunatica.fi