Suomen Luontotieto Oy TUUSULAN PALOJOENPUISTON ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS Suomen Luontotieto Oy 5/2018 Jyrki Matikainen

Transkriptio

1 TUUSULAN PALOJOENPUISTON ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2018 Liito-orava koivussa ruokailemassa Suomen Luontotieto Oy 5/2018 Jyrki Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Tutkimusalue Aineisto ja menetelmät Tulokset Selvityksen johtopäätös Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

3 Suomen Luontotieto Oy 1.Johdanto H.G. Paloheimo Oy tilasi keväällä 2018 Suomen Luontotieto Oy:ltä liito-oravaselvityksen Tuusulan Palojoenpuiston alueelta. Selvitys liittyy alueelle haettuun maisematyölupaan. Tehtävän yhteyshenkilönä tilaajan puolelta on toiminut Petri Määttä ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. Maastoinventoinnin suoritti ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Työssä tarvittavan karttamateriaalin ja vanhat alueelta tehdyt luontoselvitykset luovutti tilaaja käyttöömme. Maastoinventointi suoritettiin päivinä huhtikuuta Työn tekijällä on kolmenkymmenen vuoden kokemus luontoselvitysten tekemisestä ja Suomen Luontotieto Oy on tehnyt useita satoja liito-oravaselvityksiä mm. eri kaavaselvitysten yhteydessä. 2. Tutkimusalue Tutkimusalue (Karttaliite 1.metsäkuviokartta) sijoittuu Tuusulan kunnan pohjoisosaan Jokelan taajaman koillispuolelle. Alue rajautuu länsipuoleltaan aidattuun rautatiehen, pohjoisessa osin asutukseen ja metsään. Idänpuolella alue rajautuu asutukseen ja etelässä teollisuusalueeseen ja osin myös asutukseen. Valtaosa alueesta on metsää, mutta alueella on myös vanhoja savenottolampia sekä avoimia entisiä varastoalueita. Alueella on pitkä teollisuushistoria ja alue on toiminut tiilitehtaan raaka-ainevarastona ja saha-alueena. Alueen eteläosassa on aiemmin sijainnut myös kunnan ylläpitämä kaatopaikka. Pitkästä teollisesta maankäyttöhistoriasta johtuen alueen puusto on pääosin nuorta tai keski-ikäistä. Hieman varttuneempaa puustoa kasvaa alueen keskiosassa ja pohjoispuolella (mm. kuvioiden 601, 608,614,618 ja 604) alueella. Alueen puusto on lehtipuuvaltaista ja metsätyyppi on paikoin lehtomaista kangasta. Voimakas kulttuurivaikutus näkyy erityisesti alueen maapohjassa. Alueella on erilaisia ihmisen kaivamia lampia ja kuoppia sekä metsittyneitä kumpareita siellä täällä. Tutkimusalueen pinta-ala on noin 71 ha. Alueella on haapavaltaisia, puustoltaan nuoria metsäkuvioita 3

4 3. Aineisto ja menetelmät Alueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä 15.4 ja ja koko tutkimusalueen metsäiset osat käveltiin systemaattisesti läpi kahteen kertaan. Varjoisissa metsänosissa oli jäljellä parinkymmenen sentin lumikerros ja valoisimmilla paikoilla lumi oli juuri sulanut puiden tyviltä. Jätösten havaitsemiseksi olosuhteet olivat hyvin optimaaliset. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisilta oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi tutkimusalueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. Alueelta on aiemmin tehty useita luontoselvityksiä ja vuonna 2012 alueen pohjoisosan metsä-kuvioilta no 608 ja 614 alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä kahden puun alta (FCG suunnittelu ja tekniikka 2012). Selvityksessä ei kuitenkaan havaittu mitään pesintään tai pysyvään liito-oravan (lisääntyvään naaraan) elinpiiriin viittaavaa. Alueelta v ja 2014 tehdyissä luontoselvityksissä ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Nyt tehdyssä inventoinnissa erityishuomio kiinnitettiin kyseisille metsäkuvioille, jotka tutkittiin tarkkaan. 4. Tulokset Tutkimusalueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Alueen pohjoisosassa kulkevan ojan varressa on liito-oravalle elinympäristöksi sopivaa varttunutta kuusi-haapa sekametsää ja alueella kasvaa myös harmaaleppää, jota laji usein suosii ravintonaan. Nämä liito-oravalle sopivat elinympäristöt sijoittuvat pääosin kuvioiden no. 601, 608,614,618 ja 804 alueille eikä näille metsäkuviolle ole suunnitteilla maisematyöluvassa lainkaan metsätaloustoimenpiteitä. Alueella ei havaittu liito-oravan jätöksiä 4

5 Suomen Luontotieto Oy Osa alueen varttuneista metsäkuvioista on hyvin tiheitä eikä liito-orava viihdy liian tiheissä sekametsissä. Lajille optimaalinen ympäristö on usein melko avara, jopa puistomainen sekametsä, jossa suurten haapojen välissä on suuria kuusia, joita laji käyttää suojapuinaan. Liito-oravan elinpiirit tyhjenevät liito-oravista usein myös luonnollisista syistä. On arvioitu että jopa kolmasosa elinpiireistä tyhjenee vuosittain. Aikuiset liito-oravat (ainakin naaraat) ovat paikkauskollisia kuolemaansa saakka ja varsin lyhytikäisiä. Liito-oravanaaras lisääntyy radioseurantahavaintojen perusteella keskimäärin 1-2 vuotena. Naaraan kuoltua sen asuttama reviiri jää tyhjäksi, joten sopivatkin liito-oravametsiköt voivat joinain vuosina olla asumattomia, kunnes ne ehkä asutetaan uudelleen. Uudelleenasutuksen nopeus riippuu mm. ympäristön kulkuyhteyksistä, kannan tiheydestä ja läheisimmän poikasia tuottavan elinpiirin etäisyydestä (mm. Nieminen 2017) 5. Selvityksen johtopäätös Maisematyölupahakemuksessa on otettu mahdolliset liito-oravalle elinympäristöksi sopivat metsäkuviot hyvin huomioon eikä metsätaloustoimenpiteitä suunnata lainkaan näille alueille. Metsäinen yhteys alueelle ja sieltä pois tulee säilymään joten puuston harvennus ei riko ekologisia yhteyksiä eikä estä mahdollisesti alueelle joskus tulevien uusien liito-oravayksilöiden liikkumista laajempien metsäalueiden välillä. Alueen pohjoisosan varttunutta metsäkuviota (kuvio 614) 5

6 5. Lähteet ja kirjallisuus Finnlund, M; Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Ympäristöministeriö, Helsinki. Hanski, I. K. 2006: Liito-orava ja metsätalous. Kirjassa: Jalonen, R. (toim.), Uusi Metsäkirja, s Gaudeamus, Helsinki. Hanski, I. K. 2008: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Julkaisussa: Juslén, A., Kuusinen, M., Muona, J., Siitonen, J. & Toivonen, H. (toim.), Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma. Loppuraportti, s Suomen ympäristö 1/2008. Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. (toim.) 2001: Liitooravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Hanski, I. K., Mönkkönen, M., Reunanen, P. & Stevens, P. 2000: Ecology of the Eurasian Flying Squirrel (Pteromys volans) in Finland. Kirjassa: Goldingay, R. & Schebe, J. (toim.), Biology of Gliding Mammals. Filander Verlag, Fürth. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. WWF raportti nro 8. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 6

7 7. Liitteet Karttaliite 1. Tutkimusalue ja alueen metsäkuviokartta toimenpide ehdotuksineen H.G. Paloheimo Oy, Tuusula MetsäMäkelä Oy METSÄSUUNNITELMAKARTTA Pl 188 Kunta: 858 Tuusula Riihimäki Kylä: Tila: 405 3:398 Kolsa 1,3,4 Vantakorpi Ms: ,1 ha Maanmittauslaitos, lupa nro MML 3910/05 00/2016 Kp: , Karttalehti: L4233L 1: Hakkuut Ensiharvennus (15,1 ha) Harvennushakkuu (31,7 ha)