PUKKILAN YRITYSALUEEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA

KAARINAN KAUPUNKI PUKKILAN YRITYSALUEEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 31.5.2017 KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 2017

2 PUKKILAN YRITYSALUEEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Piikkiön kirkonkylä, korttelit 23511-23512 Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaava Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, liikennealuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, korttelit 23511-23512 sekä puisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueet. Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 17.6.2015 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Turku-Helsinki moottoritien, Littoistentien, Turku-Helsinki rautatien sekä Pukkilan yritysalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luoteisrajan rajoittamalla alueella. Asemakaavan tavoitteena on laatia uusi asemakaava ennestään kaavoittamattomalle osalle Pukkilan yritysaluetta Littoistentien länsipuolella ja arvioida Pukkilan kartanon alueen osalta sen tuleva maankäyttö ja kaavalliset suojelumääräykset. Littoistentie muutetaan katualueeksi. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5 Muut lähtötiedot 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote ajantasakaavasta 4. ote vesihuoltokartasta 5. Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kaavoituspäätös 27.5.2015 71 1. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rakennussuojelua koskeva päätös Pukkilan kartanosta, 18.2.2016 (vahvistettavana Ympäristöministeriössä)

3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Asemakaavan muutoksen lähtökohdat Yritystoiminnan tukemiseksi Kaarinan kaupunki pyrkii uusien alueiden kaavoittamisen lisäksi uudistamaan olemassa olevien yritysalueiden asemakaavoja ajan tasalle. Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaava laaditaan Littoistentien ja rautatien väliin kaavoittamattomalle maalle, jossa on jo nykyisin yritystoimintaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesa on vireillä Pukkilan kartanon tilalla sijaitsevien rakennusten sekä kokonaisuuteen liittyvän puutarhan ja puukujan rakennussuojeluasia. Asia on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Kartano mainitaan rälssitilana ensimmäisen kerran jo vuodelta 1472. Sen nykyinen päärakennus on 1760-luvulta. Alue on toiminut kartanomuseona 1970-luvulta vuoteen 2012 saakka. Asemakaavassa määritellään kartanon suojelumääräykset sekä selvitetään maisemallisesti merkittävä suoja-alue kartanon ympärille. Littoistentie on nykyisessä asemakaavassa merkitty liikennealueeksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että asemakaavoja uudistettaessa muutetaan Littoistentien liikennealueet katualueiksi. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan katualueen laajuus niin, että sen varteen rakennettu kevyen liikenteen väylä sopii katualueelle. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee suurten liikenneväylien varrella (Turku-Helsinki rautatie ja moottoritie sekä Littoistentie). Luonnonolosuhteet ovat alueella vaihtelevat. Pohjoisin osa käsittää rakennetun yritysalueen, jossa on erittäin vähän minkäänlaista kasvillisuutta. Aivan junaradan varrella on jonkin verran puustoa puron varrella. Pukkilan kartano kulttuurihistoriallisesti merkittävine pihapiireineen sijaitsee suunnittelualueen keskiosassa, jossa luoteesta virtaavaan puroon liittyy koillisen suuntainen sivuhaara. Kartanoalueen maisemaa hallitsi 1700-luvulla kaksi puukujannetta, joista toinen on säilynyt ja jatkuu suunnittelualueelta lounaaseen rautatien toiselle puolelle. Tämä puukujanne oli 1700-luvulla kartanon saapumisväylä Turku-Viipuri -maantieltä. Kartanon päärakennuksen lounaispuolella on rekonstruoitu puutarha ja neliruutuinen ryytimaa, jotka kunnostettiin päärakennuksen restauroinnin yhteydessä vastaamaan vuosien 1762 ja 1815 tiluskartoissa kuvattua aikakauden oppien mukaan suunniteltua puutarhaa. Kartanon alueella voi olla kulttuuriympäristöön sidoksissa olevia kasvi- ja eläinlajeja. Pukkilan kartanoa ympäröivät viljellyt peltoalueet, joiden luonnonarvot ovat melko vähäisiä. Peltoalueiden reunoilla kasvaa muutamia nuoria puita. Kaakkoisen peltoalueen keskiosassa, Littoistentien varrella sijaitsevan ladon ympä-

4 rillä kasvaa hieman suurempi puuryhmä. Suunnittelualueella virtaava puro mutkittelee kaakkoisilla peltoalueilla muita alueita enemmän, ja siihen liittyy lounaasta junaradan alittava sivu-uoma. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen pohjoisosa on rakennettua yritysaluetta. Alueella ei ole asuinrakennuksia. Pukkilan kartano on toiminut pitkään museona. Littoistentien vastakkaisella puolella on lähinnä yritystoimintaa pohjoisosassa ja vähäinen määrä asuinrakennuksia eteläosassa. Rautatien lounaispuoli on lähinnä tasaista peltomaata. Suunnittelualueella ei ole asukkaita ja lähistölläkin asukkaita on vain joitakin kymmeniä. Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot Palvelut ja työpaikat Virkistys Pukkilan kartano on rakennussuojelukohde. Rakennussuojeluasia on vireillä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta, jossa on rakennusten suojelusta tehty päätös 18.2.2016. Päätös on Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1762. Tämä mansardikattoinen hirsitalo kunnostettiin kartanomuseoksi 1960-luvun lopussa, jolloin rakennuksen ulkovuoraus, vesikatto ja ikkunat uusittiin alkuperäistä vastaavaan asuun. Myös suuri osa rakennuksen kiinteästä sisustuksesta rekonstruoitiin ja taloon sijoitettiin merkittävä kokoelma aikakauden kaakeliuuneja. Kartanon päärakennuksesta on suojeltu ulkoarkkitehtuuri sekä eteinen ja sisätilat, joissa sijaitsee kaakeliuuni. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitsee 1700-luvulla rakennettu sivurakennus, jonka alla on erikoinen holvattu kellari. Sivurakennuksesta on suojeltu ulkoarkkitehtuuri ja kellari. Myös kartanoalueen kaksi hirsirakenteista aittaa on suojeltu rakennusten ulkoarkkitehtuurin osalta. Kartanon tilalla sijaitsee myös noin 1970 valmistunut näyttelyrakennus, jonka kiviset ulkoseinät ovat 1901 valmistuneen navetan jäänteitä, sekä noin 1970 rakennettu vahtimestarin asuintalo. Pukkilan kartanon alue on määritetty historiallisen asuinpaikan kiinteäksi muinaisjäännökseksi, kartanon tilan maan alla saattaa olla rakennusjäännöksiä ja kulttuurikerroksia. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee muutamia yrityskiinteistöjä, joista suurin on Sauvon Säilyke Oy. Yrityksessä on tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa kaikkiaan noin 10.000 k-m 2. Ympärivuotisesti yritys työllistää noin 30 henkilöä. Myös suunnittelualueen koillis- ja eteläpuolella on yritystoimintaa jonkin verran. Kaarinan kaupungin mittakaavassa yritysalue ei ole erityisen suuri. Alueen toiminnan kehittymistä rajoittavat Piikkiön keskustan läheisyys sekä heikohkot liikenneyhteydet valtakunnalliseen päätieverkostoon.

5 Suunnittelualue on osittain yritysaluetta ja osittain suurien liikenneväylien rajoittamaa peltomaata, eikä se tarjoa tästä johtuen juurikaan virkistyskäyttöön soveltuvia alueita. Pukkilan kartano ympäristöineen tarjoaa jonkin verran mahdollisuuksia ulkoiluun, mutta ympäröivien liikenneväylien johdosta yhteydet alueelta pois ovat huonot. Alueelle ei osoitettu maakuntakaavassa erityistä ulkoilureittitarvetta tai yhteyttä. Liikenne Yhdyskuntatekniikka 3.1.4 Ympäristöhäiriöt 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee suurten liikenneväylien varrella, mutta liittymäkohdat niihin sijaitsevat melko kaukana alueelta. Littoistentien kautta on yhteys Rungontielle, joka liittyy etelässä noin kahden kilometrin päässä maantiehen 110. Maantieltä 110 on yhteys muun muassa Kaarinan ja Turun suuntaan. Littoistentieltä pohjoiseen on yhteys Littoisiin ja Kaarinan pohjoisille asuntoalueille. Littoistentien kautta on kulkuyhteys myös Turun Kehätielle ja edelleen Turku- Helsinki moottoritielle. Suunnittelualueen länsipuolella lähin moottoritieliittymä sijaitsee Raadelmassa, noin 3 kilometrin päässä. Littoistentien varrella, sen itäpuolella, on rakennettu kevyen liikenteen tie. Kevyen liikenteen tie on osa Kaarinan kevyen liikenteen verkostoa ja se yhdistää Littoisten ja Piikkiön taajamat toisiinsa. Suunnittelualueella ei ole joukkoliikenneyhteyttä. Lähin joukkoliikenneyhteys kulkee Rungontiellä yli kilometrin päässä suunnittelualueen rakennuksista. Suunnittelualueella on rakennettu yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaakkoisella peltoalueella, Littoistentien varrella olevan ladon kohdalla sijaitsee valtakunnallisen Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukainen mahdollisesti pilaantunut maa-alue. Merkintä ei sisällä tarkempia yksityiskohtia kohteesta. Maastossa paikalla sijaitsee vanha lato. Ulkoisesti rakennuksessa ei ole sellaisia merkkejä, jonka perusteella voisi olettaa, että siinä on käsitelty tai varastoitu ympäristölle haitallisia aineita. Suunnittelualue on sekä Kaarinan kaupungin, Suomen valtion (Senaattikiinteistöt, ELY-keskus) että yksityisten maanomistajien omistuksessa. 3.1.6 Tonttijako ja -rekisteri 3.1.7 Pohjakartta Suunnittelualue on maarekisterissä.

6 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Suunnittelualue on maakuntakaavassa luoteis- ja kaakkoisosaltaan työpaikkaaluetta, TP, ja keskiosiltaan virkistysaluetta, V. TP: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Suunnittelumääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. V: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Virkistysalueella kulkee maakuntakaavan mukainen itä-länsi suuntainen ulkoilureitti. Suunnittelualueen kaakkoinen kulmaus sijaitsee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueella. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Suunnittelualueella on maakuntakaavan virkistysalueeksi merkityllä osalla suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus, SR 602002, Pukkilan kartanomuseon alue. (liitekartta) 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualue ei kuulu Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukaisiin uusiin tai täydennettäviin asuin- tai työpaikka-alueisiin. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suurin osa suunnittelualueesta on kaavoittamatonta. Osalla Littoistentietä on voimassa Pukkila II asemakaava (hyv. 30.09.1975), jossa tien kaavamääräys on LT: kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen. Varespellontien risteyksessä on voimassa Pukkilan rakennuskaava (hyv. 20.10.1988), jossa alue on yleistä tietä näkemäalueineen, LYS. (liitekartta) 3.2.5 Rakennusjärjestys

7 Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2011. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja asemakaavaa koskevat päätökset Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt kaavoituspäätöksen 27.5.2015 71. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 17.6.2015. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse. 4.2 Vireille tulo ja osallistuminen Kaarinan kaavoitustoimessa on laadittu asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä 27.5.2015. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 17.6.2015. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Turun maakuntamuseo - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Fortum Sähkönsiirto oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Turun maakuntamuseon edustajien kanssa on tehty maasto- ja kiinteistökäynti Pukkilan kartanomuseon alueella 10.2.2016. Katselmuksessa kartoitettiin alueen yleisilmettä sekä rakennusten suojelua ELY-keskuksessa vireillä olevan rakennussuojeluasian osalta. Samalla katsottiin alueen suojelutarpeita asemakaavan laatimisen kannalta. Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaavan luonnos on hyväksytty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 21.9.2016 141. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymä kaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.-27.10.2016. Luonnoksesta ei tullut palautetta osallisilta. 4.3 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.2017 xxx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.-

8 xx.xx.2017. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Turun maakuntamuseolta, Liikennevirastolta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, ympäristönsuojelulautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, johtavalta rakennustarkastajalta, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 4.4 Asemakaavan hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on laatia uusi asemakaava ennestään kaavoittamattomalle osalle Pukkilan yritysaluetta Littoistentien länsipuolella ja arvioida Pukkilan kartanon alueen osalta sen tuleva maankäyttö ja kaavalliset suojelumääräykset. Littoistentie muutetaan katualueeksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Suunnittelualue käsittää kolme teollisuustonttia, TY, ja Pukkilan kartanoalueen kokonaisuuden. Lisäksi asemakaava sisältää puisto- ja suojaviheralueita kartanon ympäristössä ja liikenneväylien varrella. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet, AL Kortteli 23511 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, AL. Alueella sijaitse Pukkilan kartano ja sen toimintaan liittyviä rakennuksia. Pukkilan kartano on rakennussuojelukohde. Rakennussuojeluasia on vireillä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen toimesta, jossa on rakennusten suojelusta tehty päätös 18.2.2016. Päätös on Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kartanon päärakennuksen kerrosluku on II. Rakennusoikeutta sen osa-alueella on 480 k-m 2. Asemakaavassa rakennus on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennussuojelukohteeksi, sr-1. Rakennusta ei saa purkaa ja siinä saa tehdä ainoastaan säilyttäviä korjauksia. Myös rakennuksen sisätilojen kaakeliuunit tulee säilyttää paikoillaan. Mahdollisista luvanvaraisista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Päärakennus valmistui vuonna 1762 ja tämä mansardikattoinen hirsitalo kunnostettiin kartanomuseoksi 1960-luvun lopussa, jolloin rakennuksen ulkovuoraus, vesikatto ja ikkunat

9 uusittiin alkuperäistä vastaavaan asuun. Myös suuri osa rakennuksen kiinteästä sisustuksesta rekonstruoitiin ja taloon sijoitettiin merkittävä kokoelma aikakauden kaakeliuuneja. Pukkilan kartanon päärakennus ja toinen pihapiirin hirsirakenteisista aitoista. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitsee 1700-luvulla rakennettu sivurakennus, jonka alla on erikoinen holvattu kellari. Asemakaavassa rakennuksen kerrosluku on II ja rakennusoikeus 180 k-m 2. Rakennus on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennussuojelukohteeksi, sr-2. Sivurakennuksesta suojelun kohteena ovat lähinnä ulkoarkkitehtuuri ja kellari. Mahdollisista luvanvaraisista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Myös kartanoalueen kaksi hirsirakenteista aittaa on suojeltu rakennusten ulkoarkkitehtuurin osalta. Niiden kerrosluku on asemakaavassa I ja rakennusoikeus 60 k-m 2. Aitat ovat paikallisesti arvokkaita rakennussuojelukohteita, sr-3. Mahdollisista luvanvaraisista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Lähinnä Littoistentietä oleva kolmas aittarakennus on tyyliltään edellä mainittujen aittojen kaltainen, mutta se lienee näitä uudempi. Rakennusta ei ole merkitty suojeltavaksi. Sen kerrosluku on I ja rakennusoikeus 80 k-m 2. Kartanon tilalla sijaitsee myös noin 1970 valmistunut näyttelyrakennus, jonka kivijalka on jäänne 1901 valmistuneesta navetasta. Rakennus on merkitty paikallisesti arvokkaaksi rakennussuojelukohteeksi sr-4. Suojelu koskee lähinnä kivijalkaa. Mahdollisista luvanvaraisista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Rakennuksen kerrosluku on I ja rakennusoikeus 520 k- m 2.

10 Korttelin alueella sijaitsee myös noin 1970 rakennettu vahtimestarin asuintalo. Asuinrakennuksen rakennusala ja rakennusoikeus on merkitty suuremmaksi kuin nykyinen rakennus. Alueelle on mahdollista toteuttaa jonkin verran lisärakentamista joko asuin- tai toimistotilaksi. Osa-alueen kerrosluku on I ja rakennusoikeus 500 k-m 2. Koko Pukkilan kartanon alue on määritetty historiallisen asuinpaikan kiinteäksi muinaisjäännökseksi, kartanon tilan maan alla saattaa olla rakennusjäännöksiä ja kulttuurikerroksia. Käyttötarkoitusmerkintää, AL, on täydennetty määräyksellä: Alue, jolla ympäristö säilytetään, /s. Määräys ohjaa myös muita mahdollisia alueella tehtäviä toimenpiteitä kuten istutuksien sijoittelua ja pihapiirin sommittelua. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet, TY 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalueet Erityisalueet Liikennealueet Korttelin 23512 tontit 1-3 ovat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta, TY. Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.50. Tontit ovat melko tiiviisti rakennettuja yritystontteja, joissa rakennusoikeutta on jäljellä vain vähän. Korttelialueen sisällä kulkee vesihuoltorasite. Toinen vesihuollon rasitealue sijaitsee korttelialueen koillisreunalla Littoistentien varrella. Tonttien liittymät ovat suoraan Littoistentielle. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi puistoaluetta, VP. Ne muodostavat suojavyöhykkeen ja maisemallisesti kartanon aluetta korostavan kokonaisuuden. Pohjoinen puistoalue on kapeampi ja se rajoittuu edelleen pohjoisessa yritysalueeseen. Puiston alueella sijaitsee vanha aitta. Aitta sopii maisemallisesti hyvin kartanoympäristöön ja se on tyydyttävässä kunnossa. Sen ylläpito ja pitkäaikainen suojelu lienee kuitenkin hyvin vaikeaa. Eteläinen puistoalue on laajahko ja avara peltoalue. Sen keskikohdalla Littoistentien varrella on pieni metsäsaareke, jolla sijaitsee vanhahko lato. Sen kohdalla sijaitsee valtakunnallisen Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukainen mahdollisesti pilaantunut maa-alue. Merkintä ei sisällä tarkempia yksityiskohtia kohteesta. Ulkoisesti rakennuksessa ei ole sellaisia merkkejä, jonka perusteella voisi olettaa, että siinä on käsitelty tai varastoitu ympäristölle haitallisia aineita. Myöskään kaupungin ympäristönsuojelutoimella ei ole tietoa, että alueella olisi käsitelty ympäristölle haitallisia aineita. Rekisterin mukaista kohdetta ei ole merkitty asemakaavakarttaan. Rautatien varrella sijaitsee suojaviheralue, EV. Suojaviheralueella virtaa Pukkilanoja. Ojan varren penkereillä kasvaa paikoitellen puustoa yritysalueen tonttien ja rautatien välisellä alueella. Muualla ojan varsi on lähes avointa.

11 Littoistentien varrella korttelin 23511 kohdalla sijaitsee yleinen pysäköintialue, LP. Alue on tarkoitettu lähinnä Pukkilan kartanon pysäköintiä varten. Katualueet Suunnittelualue sisältää Littoistentien katualueen. Katualueeseen kuuluvat varsinainen katu ja sen koillispuolella sijaitseva kevyen liikenteen väylä. Littoistentie kuuluu vielä toistaiseksi hallinnollisesti Varsinais-Suomen ELYkeskuksen tieverkkoon, mutta tarkoituksena on ajan mittaa siirtää kadun hallinta ja ylläpito Kaarinan kaupungille. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue on pohjois- ja eteläosaltaan työpaikka-aluetta, TP. Alueiden väliin jää virkistysalueeksi osoitettu alueen osa. Asemakaava noudattelee hyvin pitkälle osayleiskaavan rajauksia. Asemakaavan eteläosa jää rakentamatta. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue sijaitsee hieman hajanaisesti rakennetussa ympäristössä suurien liikenneväylien varrella. Toisaalta rautatie ja toisaalta Turku-Helsinki moottoritie ja Littoistentie rajoittavat maankäytön mahdollisuuksia alueen lähiympäristössä. Piikkiön kunnan aikana rautatien ja Littoistentien varteen on muodostunut pieni teollisuusalue. Suunnittelualueelta etelään sijaitsee myös kasvihuoneita, jossa toiminta on hiljalleen laajentunut myös Rungontien eteläpuolelle. Laadittavan asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa toteutunut yritysalue lähiympäristöineen. Asemakaava ei käytännössä tuo mahdollisuutta lisärakentamiseen. Pukkilan kartanon osalta määritellään mahdollinen tuleva käyttö aluevarausmerkinnän kautta. Myös tarvittavat suojelumääräykset osoitetaan asemakaavassa. Osittain rakennussuojelu tapahtuu myös ELYkeskuksessa vireillä olevan rakennussuojelupäätöksen nojalla. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Pukkilan kartanon rakennusten asema vahvistuu asemakaavan ja rakennussuojelupäätöksen ansiosta. 5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen Suunnittelualueella olevat tontit ovat käytännössä täyteen rakennettuja, joten asemakaava ei lisää liikenteen määrää alueella. Nykyinen liikenneverkko säilyy sellaisenaan, eikä muutoksia ole tarpeellista tehdä. Littoistentien varteen valmistunut kevyen liikenteen tie on parantanut alueen liikenneturvallisuutta merkittävästi. Littoistentie on olemassa olevassa asemakaavassa ollut liikennealuetta, LT, ja siten osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämää liikenneverkkoa. Tien hallinnollinen asema muutetaan ajan mittaan niin, että

12 siitä tulee osa Kaarinan kaupungin katuverkkoa. Asemakaavassa otetaan tuleva muutos huomioon merkitsemällä Littoistentie katualueeksi. Asemakaavan laatimisella ei ole vaikutuksia liikenteen osalta. 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.4 Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen luonnonympäristö on hyvin tavanomaista. Se sisältää pääosin avointa joutomaata, jossa on siellä täällä vähäisiä puuryhmiä. Radan läheisyydessä sijaitsevan puron ympäristössä on jonkin verran pensasmaista kasvillisuutta. Kasvillisuus on melko yksipuolista. Asemakaavassa ei ole käytännössä mahdollisuuksia lisärakentamiseen. Suunnittelualueelta ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä, eikä sen laatimiseen ole olosuhteiden perusteella aihetta. Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Kaakkoisella peltoalueella, Littoistentien varrella olevan ladon kohdalla sijaitsee valtakunnallisen Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukainen mahdollisesti pilaantunut maa-alue. Merkintä ei sisällä tarkempia yksityiskohtia kohteesta. Maastossa paikalla sijaitsee vanha lato. Ulkoisesti rakennuksessa ei ole sellaisia merkkejä, jonka perusteella voisi olettaa, että siinä on käsitelty tai varastoitu ympäristölle haitallisia aineita. Myöskään kaupungin ympäristönsuojelutoimella ei ole tietoa, että alueella olisi käsitelty ympäristölle haitallisia aineita. Rekisterin mukaista kohdetta ei ole merkitty asemakaavakarttaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava valmistunee vuoden 2017 loppuun mennessä. Asemakaavan vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Littoistentien ylläpidosta ja hallinnasta tehdään aikanaan erillinen sopimus ELY-keskuksen ja Kaarinan kaupungin välillä. Pukkilan kartanon rakennussuojeluasia etenee Ympäristöministeriössä oman aikataulun mukaisesti. Pukkilan kartanon mahdollinen tuleva toiminta tapahtuu asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnän ja muiden kaavamääräysten mukaisesti. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 18.05.2017 Kaavan nimi Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.06.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A23511 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 23,8973 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,4255 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 22,4718 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 23,8974 100,0 30068 0,13 22,4718 30068 A yhteensä 2,8802 12,1 1880 0,07 2,8802 1880 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,6375 23,6 28188 0,50 5,6375 28188 V yhteensä 7,2382 30,3 7,2382 R yhteensä L yhteensä 2,8922 12,1 1,4666 E yhteensä 5,2493 22,0 5,2493 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 23,8974 100,0 30068 0,13 22,4718 30068 A yhteensä 2,8802 12,1 1880 0,07 2,8802 1880 AL 2,8802 100,0 1880 0,07 2,8802 1880 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,6375 23,6 28188 0,50 5,6375 28188 TY 5,6375 100,0 28188 0,50 5,6375 28188 V yhteensä 7,2382 30,3 7,2382 VP 7,2382 100,0 7,2382 R yhteensä L yhteensä 2,8922 12,1 1,4666 Kadut 2,6379 91,2 2,6379 LT -1,2879 LP 0,2543 8,8 0,2543 LYS -0,1377 E yhteensä 5,2493 22,0 5,2493 EV 5,2493 100,0 5,2493 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: 18.5.2017 8.22 maakuntakaava 500 m

27004 23500 28000 23501 23502 103 102 104 101 105 106 112 113 23510 23510 27052 23650 27050 27065 27045 27067 27066 27010 27044 27046 27049 27068 27047 27048 27069 53 Kaarinan kaupunki 27007 27009 27039 27043 27040 27042 Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: 18.5.2017 11.46 ajantasakaava 500 m 27041

27045 23500 28000 23501 23502 103 102 104 101 105 106 112 113 23510 280 23510 27052 23650 27050 27065 27067 27066 27010 270 27044 27004 27046 27049 27068 27047 27048 27 Kaarinan kaupunki 27043 27042 27069 Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: 18.5.2017 11.53 vesihuolto 500 m

Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaava DA: 238 /412/2015 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 27.5.2015 Esittely: Yritystoiminnan tukemiseksi Kaarinan kaupunki pyrkii uudistamaan olemassa olevien yritysalueiden asemakaavoja ajan tasalle. Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaava laaditaan Littoistentien ja rautatien väliin kaavoittamattomalle maalle, jossa on jo nykyisin yritystoimintaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesa on vireillä Pukkilan kartanon tilalla sijaitsevien rakennusten sekä kokonaisuuteen liittyvän puutarhan ja puukujan rakennussuojeluasia. Kartano mainitaan rälssitilana ensimmäisen kerran jo vuodelta 1472. Sen nykyinen päärakennus on 1760-luvulta. Alue on toiminut kartanomuseona 1970-luvulta vuoteen 2012 saakka. Asemakaavassa määritellään kartanon suojelumääräykset sekä selvitetään maisemallisesti merkittävä suoja-alue kartanon ympärille. Suunnittelualue: Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti Turku-Paimio moottoritien, Littoistentien, Turku-Helsinki rautatien sekä Pukkilan yritysalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luoteisrajan rajoittamalla alueella. Kaavoitustilanne: Suunnittelualueen luoteis- ja kaakkoisosat sijaitsevat maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella, TP: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Suunnittelumääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelualueen keskiosa sijaitsee maakuntakaavan mukaisella virkistysalueella, V. Alueelle on maakuntakaavassa merkitty suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus SR 602002, Pukkilan kartanomuseon alue: Päärakennus 1760-luvulta. Valtion omistama, 1970 museoksi avattu rokokoo-tyylinen kartano on restauroitu alkuperäiseen tyyliinsä. Sisältää ajoneuvomuseon. Myös ympäristönhoitoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suurin osa suunnittelualueesta on kaavoittamatonta. Osalla Littoistentietä on voimassa Pukkila II asemakaava (hyv. 30.09.1975), jossa tien kaavamääräys on LT: kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen. Varespellontien risteyksessä on voimassa Pukkilan rakennuskaava (hyv. 20.10.1988), jossa alue on yleistä tietä näkemäalueineen, LYS. Asemakaavan tarkoitus: Asemakaavan tarkoituksena on laatia uutta asemakaavaa ennestään kaavoittamattomalle osalle Pukkilan yritysaluetta Littoistentien länsipuolella ja arvioida Pukkilan kartanon alueen osalta sen tuleva maankäyttö ja kaavalliset suojelumääräykset. Littoistentie muutetaan katualueeksi.

Asemakaava on mukana kaupunginhallituksen 2.2.2015 38 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa. Kaavoitusohjelman mukaisten uusien asemakaavojen laatimisesta päättää kaavoitus- ja rakennuslautakunta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteenä. Liite 91/2015. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. (02) 588 4806. Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää hyväksyä Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Pukkilan yritysalueen länsiosan asemakaavaa. Päätös 71: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Varsinais-Suomen ELY-keskus kaavoitus