Liite maankäyttöpäällikön Sivu 1 (5) päätökseen 25.10.2010 23 Asemakaava, Turranlammin asuntoalue, U058 Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet Sisällysluettelo 1. Lausunnot... 1 1.1. Hämeen ympäristökeskus, 15.12.2009... 1 1.2. PHSotey, terveydensuojeluyksikkö, 4.1.2010... 2 1.3. Tekninen lautakunta, 8.12.2009 96... 2 1.4. Lahden seudun ympäristöpalvelut, 8.1.2010... 2 2. Mielipiteet... 3 2.1. Turranmetsän asukas... 3 1. Lausunnot 1.1. Hämeen ympäristökeskus, 15.12.2009 Ympäristökeskus viittaa aiemmasta kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon ja toteaa, että asuntoalueen asemakaavoittamiseen esitetyssä laajuudessaan Turranlammin alueelle ei ole huomautettavaa. Nyt lausunnolla olevassa kaavaluonnoksessa ympäristökeskus kiinnittää huomiota kortteleiden 280 ja 281 maasto-olosuhteisiin ja tonttien käytettävyyteen. Niiden osalta suositellaan vielä tarkasteltavaksi poikkileikkauskuvin rakennusten ja piha-alueiden sijoittumista rinteeseen ja korkeusasemaa suhteessa katuihin. Erityisesti huomiota pitää kiinnittää myös turvallisiin tonttiliittymiin. Suoraa tonttiliittymää kokoojakadulta ei pidetä turvallisena. Tonttien liittymät tulee järjestää tonttikatujen kautta. Korttelista 280 poistetaan toinen tontti ja Röllinkuja- nimistä katualuetta nostetaan maastossa hieman ylemmäs, jolloin tonteille saadaan enemmän tasaista osaa rakentamisen helpottamiseksi. Tonttien ja kokoojakadun väliin jätetään puistoalue, kuten myös korttelin 280 ja olemassa olevan korttelin 323 väliin. Alueesta tehty leikkauskuva lisätään kaavamateriaaliin.
Liite maankäyttöpäällikön Sivu 2 (5) päätökseen 25.10.2010 23 1.2. PHSotey, terveydensuojeluyksikkö, 4.1.2010 Terveydensuojelun tavoitteet on riittävästi huomioitu asemakaavoituksessa. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyskeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. 1.3. Tekninen lautakunta, 8.12.2009 96 Turranmetsäntien ja Röllinkujan välisen kevyen liikenteen väylän sijaintia tulee tarkastaa. Asemakaavaluonnoksessa ko. kevyen liikenteen väylä päättyy keskelle Turranmetsäntien ja Kuningattarentien risteysaluetta. Kevyen liikenteen pitää ylittää tie päästäkseen Turranmetsäntien kevyen liikenteen väylälle, jonka vuoksi olisi turvallisempaa osoittaa kevyen liikenteen väylän päättyminen ja tien ylityskohta Kuningattarentien pohjoispuolelle. Asemakaavan valmistumisen yhteydessä tulee huomioida korttelien 283, 284 ja 289 tonttien osalta, että niiden välittömässä läheisyydessä lännen puolella kulkee valaistu ulkoilu- ja latureitti, jota ei tulla siirtämään. Myös huopakate tulisi sallia Turranlammin rakennustapaohjeissa. Tietyille alueille tulisi sallia myös tiilivuoraus. Röllinkujalta Turranmetsäntielle osoitettua kevyen liikenteen väylää siirretään siten, että suojatie on taruvallisesti järjestettävissä Turranmetsäntien yli. Asemakaavan mukaisten tonttien toteuttaminen ei aiheuta tarvetta siirtää ulkoilureittiä. Huopakate voidaan sallia koska alueen katemateriaalin väriksi on määritelty musta tai harmaa. Alueen yhtenäisyys ei tästä kärsi. Alueen yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi kaavoittaja katsoo, että kun alueella jo sallitaan puu ja rappaus julkisivumateriaaleiksi, on materiaalien kirjon lisääminen tarpeetonta. 1.4. Lahden seudun ympäristöpalvelut, 8.1.2010 Ympäristöpalveluilla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Lahden seudun ympäristöpalvelut kuitenkin tuo esille, että Nastolan
Liite maankäyttöpäällikön Sivu 3 (5) päätökseen 25.10.2010 23 kunta on hyväksynyt Hollola-Lahti-Nastola ympäristöpolitiikka 2009-2012:n ja velvoittanut kuntaorganisaatiot toteuttamaan mm. ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä. Kaavoitettaessa uutta rakentamista, kuten tässä Turranlammin asuntoalueen uudessa kaavassa, em. tuleekin ottaa huomioon ja uusissa asemakaavoissa edellyttää energiatehokasta rakentamistapaa esim. rakennusten energiatehokkuusluokkavaatimuksella. Uusien rakennusten energiatehokkuusluokkavaatimus tulee huomioida kaavassa, sitovissa rakennustapaohjeissa tai tontinluovutusehdoissa. 2. Mielipiteet Kaavoitettavien alueiden rakennusten energiatehokkuudesta ei voida sitovasti määrätä käytettäväksi yleisiä rakennusnormeja tiukempia määräyksiä. Uudisrakentamisen energiatehokkuuden vaatimustaso määritellään maankäyttö- ja rakennuslakia täydentävissä, ympäristöministeriön antamissa Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksissä. Näitä määräyksiä on muutettu vuoden 2010 alusta siten, että uusien määräysten tiukentava vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen on noin 30 % aikaisempaan verrattuna. Kyseisten määräysten kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2012. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva yleinen vaatimustaso kiristyisi tuolloin vielä noin 20 %. Nämä muutokset yhdessä johtavat käytännössä erittäin merkittävään rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristymiseen. Vuoden 2012 määräyksissä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun, minkä lisäksi huomiota kiinnitetään muun muassa rakennuksen lämmitystapavalintoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen järjestelmän asemakaavamääräykset eivät saa kuitenkaan mennä vaatimuksiltaan pitemmälle kuin mitä lainsäädäntö tai sen perusteella annetut normit edellyttävät. Kun määräykset on annettu rakentamismääräyskokoelmassa, ei niitä ole tarpeen toistaa asemakaavamääräyksinä. 2.1. Turranmetsän asukas (Tiivistelmä mielipiteestä, joka on viisisivuinen) Uusi kaava hajauttaa edelleen yhdyskuntarakennetta. Rakokiven liikekeskus tulee hiljentymään sitä mukaa, kun kaupalliset palvelut siirtyvä Villähteen Notkon ns. ABC:n alueelle. Kehityksen johtaessa tällaiseen suuntaan on yhdyskuntarakenteen, kestävän kehityksen ja energiankulutuksen kannalta virhe kaavoittaa lisää asutusta kauas palveluista. Kestävän kehityksen näkökulmasta Nastolassa tulisi kaavoittaa vain sellaisia alueita, joilla jo nyt toimii julkinen liikenne, tai jonne se voi laa-
Liite maankäyttöpäällikön Sivu 4 (5) päätökseen 25.10.2010 23 jentua. Nastolassa tulisi kaavoittaa uusia asuntoalueita kunnan länsiosiin. Uutta asutusta kaavoitetaan virkistyskäyttöön varatulle alueelle. Vaikka rakentamista ei osoiteta suoraan kuntoilureittien päälle, tulee se kaventamaan alueen virkistyskäyttöä. Lisäksi rakentaminen tulee pirstomaan alueen asukkaiden käyttämät metsäpolut. Toki alueen asukkaille jää mahdollisuus päästä pururadoille, mutta se ei ole aivan sama asia. Vuonna 1991 kunnan kaavoitusjohtaja on sanonut, että alue on varattu virkistyskäyttöön, eikä sinne tulla rakentamaan koskaan mitään. Kaavaluonnoksessa korttelien 280 ja 281 tontit sijoittuvat jyrkkään kalliorinteeseen. Korkeuseroa Turranmetsäntien tasosta tulee 13-14 metriä. Rinne on niin jyrkkä, että siihen on vaikea sovittaa liikenneyhteydet, rakennukset ja piha-alueet. Näiden korttelien maaperä on peruskalliota, jonka päällä on lisäksi suuria siirtolohkareita. Kunnallistekniikka ja kellarit joudutaan louhimaan kallioon. Korttelin 280 tontilla 2 ongelmia aiheuttaa tontin 1 piha-alueen tasaaminen ja täyttö. Tonttien 280/1 ja Peukaloisentien naapuritontin rajalla maanpinnan muotoilu on ongelmallinen. Uhkana on, että kunta investoi kunnallistekniikkaan tonteilla, joita ei saada kaupaksi. Näistä syistä esitän, että korttelit 280 ja 281 poistetaan kaavasta. Ehdotan, että uudet tontit keskitetään alueen pohjoisosaan (peltoon rajoittuva hakkuuaukko). Alue on suhteellisen tasainen eikä maanpinnan muodot pakota sijoittamaan rakennuksia ilmansuuntiin nähden epäedullisesti. Näin toimien ja sopivilla tiejärjestelyillä voitaisiin vähentää häiriötä, jonka rakentaminen tulee aiheuttamaan alueen virkistyskäytölle. Asemakaavalla osoitettu uusi rakentaminen ei hajauta yhdyskuntarakennetta vaan sijoittuu tiiviisti olemassa olevan asuinalueen jatkeeksi. Uuden alueen kaavoituksella on tarkoituksena nimenomaan tukea olemassa olevien palveluiden säilymistä Rakokiven liikekeskuksessa. Päiväkoti, ala-asteen koulu, kirjasto ja lukio ovat 2 km päässä alueelta samoin kuin liikekeskuksen päivittäistavara- ja erikoisliikepalvelut. Lähin yläaste sijaitsee Uudessakylässä, jonne matkaa kaava-alueelta on 4,4 km. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 20.2.2006) alueen länsiosa on virkistysaluetta (V) ja itäosa taajamatoimintojen aluetta (A). Nastolan nauhataajaman osayleiskaavassa (KV 11.11.1991) kaavoitettava alue on osaksi virkistysaluetta (V) ja osaksi pientalovaltaista asuntoaluetta (APO).
Liite maankäyttöpäällikön Sivu 5 (5) päätökseen 25.10.2010 23 Nastolan kunnan strategisena tavoitteena on kehittää nauhataajaman eri alueita tasapuolisesti eikä keskittää kehittämistä kunnan länsiosaan, Villähteelle. Turranlammin asemakaavassa osoitetaan virkistyskäyttöön 86,6 % kaava-alueesta ja vain 4,5 % asumiskäyttöön. Asuinkortteleiden pintaala on 3,5 hehtaaria koko kaava-alueen ollessa 79,2 hehtaaria. Uutta asutusta ei kaavoiteta virkistyskäyttöön osoitetulle alueelle, koska alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa, joka osoittaisi alueen virkistyskäyttöön. Kaavaluonnoksessa olleita kortteita 280 ja 281 on tarkistettu siten, että korttelin 280 tontti 2 on poistettu asemakaavaehdotuksesta. Katualuetta on siirretty länteen, jotta tontit on saatu yläosiltaan pois jyrkimmästä rinteestä. Pihojen pengertämistä ei sallita. Peukaloisentien tonttien ja korttelin 280 väliin on jätetty virkistysaluetta. Jyrkimmät maastonmuodot alueella osuu tälle kohti. Tontit tulee toteuttaa rinneratkaisuna. Alueen pohjoisosaan ei juurikaan voida tontteja lisätä menemättä olemassa olevan ulkoilureitin päälle. Lisäksi maasto laskee pohjoista kohden mentäessä, mikä tekisi vesihuollon rakentamisen kalliimmaksi, koska jouduttaisiin rakentamaan viemäröintiä varten pumppaamo. Nastolassa 25. lokakuuta 2010 Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula