Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA
Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432 lasta sijoitettiin kiireellisesti Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden aikana sijoitettuna 17 064 lasta ja nuorta. Edellisestä vuodesta sijoitettuina olleiden määrä kasvoi reilun prosentin verran (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 29/2011 ) Iso osa ko. lapsista on (toivottavasti) koulussa 20 30 tuntia viikossa Koulussa pärjääminen ennustaa myöhempää selviytymistä MITEN AUTTAA LASTA/NUORTA PÄRJÄÄMÄÄN KOULUSSA?
Yhteistyö viranomaisten kesken sujuu hyvin Pitkäjänteisyys ja pysyvyys yhteistyön pohjana Tiedonkulun saumattomuus Kun sijoitetaan koulusta pois Kun sijoitettu lapsi saapuu uuteen kouluun Yhteiset pelisäännöt siitä, kuka informoi ja ketä Tarkistuslista/ road map tärkeistä asioista Raha ei ratkaise - aina
Koulun valinta/vaihto tapahtuu suunnitellusti Nopeat siirtymät haastavat tiedonkulun Koulun vaihto lisää syrjäytymisriskiä Erilaiset kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat Uudet kaverit Vaihtuvat opettajat Paperisota ja tuen tarpeen määrittely sekä riittävän tuen saaminen vie aikaa > oppimiseen tarvittavat voimat menevät uuteen ympäristöön ja elämäntilanteeseen sopeutumiseen > oppimistulokset usein heikkenevät ainakin väliaikaisesti
Yhteistyö sijaisperheen kanssa on avointa Sovitaan yhdessä, mistä asioista saa puhua Molemminpuolinen yhteydenpito mm. Wilman käyttö Sijaisperheen kuunteleminen lapsen asioissa Kodin rooli oppimisen tukemisessa mm. läksyt Aikaa yhteiselle ihmettelylle, mitä tehdään jos lapsi haastaa: 4 lapsen/nuoren toimintatapaa: 1. Väsynyt, välinpitämätön, itsetuhoinen, vuorokausirytmi sekaisin 2. Aggressiivinen, väkivaltainen, hallitsemattomia raivokohtauksia 3. Pelokas, alistuva ja syrjäänvetäytyvä 4. Sosiaalinen, selviytyvä (Heino, T. 2007. Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat?)
Aikaa ja rahaa tukitoimiin on riittävästi Sijoitus valmistellaan huolella ja selvitetään mm. vastaanottavan koulun tukimahdollisuudet Selkiytetään kotikunnan ja asuinkunnan taloudellisia velvoitteita Lapsella on subjektiivinen oikeus tehostettuun ja erityiseen tukeen kaikissa perusopetuksen vaiheissa Koulupolku katkeaa usein mm. silloin kun lapsi siirtyy sairaanhoidon piiriin ja lähetetään esim. kotikunnan lastenpsykiatriselle osastolle Sijaisvanhemman ei tarvitse olla työnantajan asemassa, jotta lapsi saa tarvittavat avustuspalvelut Jälkihuoltoon panostetaan Isolla osalla sijoitetuista lapsista on erilaisia oppimiseen liittyviä haasteita Lapsi tutkitaan ja testataan tarvittaessa
Lapsi saa hyvän opettajan ja pysyvän koulupaikan Opettaja osaa huomioida sijoitetun lapsen erityistarpeet KOULUTUS! Opettajan ja oppimisympäristön turvallisuus Onnistumiset ja kannustaminen oppimismotivaation pohjana Herkkyys havainnoida ja reagoida oppimisvaikeuksista kumpuaviin haasteisiin Oppimissuunnitelma, HOJKS tms. Halu yhteistyöhön ja kyky laatia painavia lausuntoja Siirtyminen yläkouluun valmistellaan huolellisesti Yläkoulun rakenteet haastavat haavoittunutta nuorta Koulu on tarvittaessa mukana lasta koskevien tukimuotojen suunnittelussa Milloin tarvitaan terapiaa ja milloin tukiopetusta?
: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI ) YLEINEN TUKI T eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI eriyttäminen eriyttäminen oppilaanohjaus oppilaanohjaus oppilashuollon tuki oppilashuollon tuki tukiopetus tukiopetus osa-aikainen erityisopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. kokoaikainen erityisopetus avustajapalvelut apuvälineet yms. ohjaus- ja tukipalvelut avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko, samanaikaisopetus,
Koulu sujuu mitä jos ei? Koulun tuen portaat Lapsella on oikeus tarvittavaan tukeen Yhteistyö oppilashuolto Kotiopetukseen siirtäminen Kuka valvoo, onko opetus laadukasta? Kuka tukee kotiopettajaa?
Sama tarve hiljaisella ja aralla, narkkarilla ja koviksella: olla aikuisen lähellä, kuunneltavana ja kuuntelijana, omana itsenään